Materiaalikulut tietenkin kasvavat, mutta lieneekö niiden osuus hirvittävän suuri? Työn määrä tuskin kasvaa aivan hirveästi.
Se on vain kummallista, että kun mittaa tulee saman valmistajan samankaltaiselle veneelle kuusi jalkaa lisää, niin hinta triplaantuu. Toki painokin nousee 2,5 kertaiseksi, joten kai se sitten materiaaleilla selittyy.
Se on vain kummallista, että kun mittaa tulee saman valmistajan samankaltaiselle veneelle kuusi jalkaa lisää, niin hinta triplaantuu. Toki painokin nousee 2,5 kertaiseksi, joten kai se sitten materiaaleilla selittyy.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tässä kollegasi pohdinnat
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14576563/veneen-neliohinnan-selittyminen
Miksi ylipäänsä hinta muuttuu tilavuuden eikä pituuden mukaan?
Kuutio maitoa maksaa 1000 kertaisesti litran verran, vaikka yhden sivun mitta on vain kymmenkertainen.
Keksin että saman taloyhtiön asuntojenkin hinnat kasvavat enemmän pinta-alan kuin pituuden mukaan
Taloissa lisäneliöt ovat halpoja suhteessa kokonaisuuteen.
Veneissä tilanne on se, että kun koko riittävästi kasvaa, ne tuottavat elinkaarensa aikana enemmän kuin niihin kuluu rahaa.
<https://youtu.be/X4ac_e6CGjM?t=58s>
Kun veneen pituus kaksinkertaistuu, sen koko kahdeksankertaistuu. Se näes venyy joka suuntaan. Talot kasvattavat vain pinta-alaansa, joten talon kasvaessa sivuiltaan kaksinkertaiseksi, sen pinta-ala nelinkertaistuu.
Jos sanotaan talon olevan kooltaan kaksinkertainen, tarkoitaan pinta-alaa, ja hinta enintään tuplaantuu. Kaksi kertaa isommalla veneellä tarkoitetaan tavallisesti todellakin kaksi kertaa pitempää venettä, joka tosiaankin on kooltaan/massaltaan kahdeksankertainen. Kyllä siinä tulee materiaalille lisähintaa juuri samassa määrin.
Ja vielä pitää ottaa huomioon myyntihinnan vaikutus. Isompi vene, isompi kate euroissa.
Ja vielä se, että isommissa veneissä käytettyjen kalliiden komponenttien pienemmät valmistussarjat ja markkinat antavat lisäkertoimen.
Nautor lopetti pienempien valmistuksen jo 80-luvulla, koska katteet olivat liian pieniä
Kaipa se on kiinni materiaaleista ja työstä. Jos yhden makuuhuoneen sijaan pitää rakentaa kaksi, meneehän siinä enemmän aikaa ja vaneria kuluu jne. Rikistä tulee korkeampi ja sen voimat kasvaa, joten heloituksen tulee olla järeämpää ja vinssien isompia ja vakiopurjeet maksaa enemmän. Moottori kun vaihdetaan isompaan, tulee heti tonni-kaksi lisää hintaa. Tehtaassa kuluu enemmäin tuotantotilaa ja veneen siirto tulee kalliimmaksi.
Vaikka kuinka kaiken pitäisi olla vahvempaa ja suurempaa ja materiaalia kuluisi enemmän, niin vaikea pelkästään sillä on suurien veneiden hintoja selittää.
Ettei kysymys vain olisi siitä, että suurien veneiden ostajille on niin paljon rahaa, että veneet hinnoitellaan sen mukaan.
Joku osa tuosta on tottakin. Ainakin Nautorilla joskus heidän hyvinä aikoina kertoivat, että isommassa veneessä on parempi kate. Silti, jos venettä itse rakentaa, huomaa kyllä, että kustannukset nousevat paljon lähempänä pituuden kuutiota kuin lineaarista.
Tuppaa olemaan myös niin, että isommissa veneissä on enemmän tekniikkaa. Lisäksi, isompia veneitä tehdään kai yleensä pienempiä sarjoja, jolloin suunnittelukulut täytyy rahoittaa pienemmällä määrällä veneitä. Ja ne suunnittelukulut on suuremmat, koska veneessä on enemmän yksityiskohtia suunniteltavana.
Tuosta katteesta on vaikea sanoa, veneala on kilpailtu ala, ja kilpaillulla alalla pitäisi voittojen mennä nollaan. Eli, jos isommissa veneissä on enemmän rahaa saatavana, kannattaa aina uusien tekijöiden alkaa niitä tekemään ja alemmalla hinnalla, koska hintaa on varaa alentaa niin, että kate jää vielä positiiviseksi, mikä seuraa suoraan oletuksesta, että isommissa veneissä kate on suurempi. Tietysti voi olla, ettei talousteoria selitä tätäkään ilmiötä tyydyttävästi.
Uuden tulokkaan on osoitettava kykynsä ensin pienemmillä malleilla. Kuka ostaisi ison ja kalliin veneen sikana säkissä. Melkein kaikki kuitenkin hivuttavat mallistoaan kohti isompia malli mallilta.
Nykyveneet ovat kai niin tilavia, että jos käytännöllisyyttä ajattelee, ei pariskunnan kaiketi kannata rahojaan yli 35-jalkaiseen hassata vai kuinka?
Yksi hinnasto: http://www.kiriacoulis.com/sales/BavariaEasy_management.pdf
Eipä se veneen kilohinta oikeastaan kasva koon kasvaessa, pysyy suunnilleen vakiona. Moottoriveneissä uutena siinä 3-50000€/tonni.
Noin tonnin painoiset peltiveneet = 40000€/tonni
Targa 44 10t ja puoli milliä = 50000€/tonni
Nordhavn 68, reilu 100 tonnia ja 4 miljoonaa € = 40000€/tonni
Hauska ilmiö! kg-hinta on näköjään mullakin ollut kutakuinkin sama noin 10000€/tonni vaikka edellinen oli lähes puolta lyhyempi. Kyseessä käytetyt purkkarit.
Mun veneet on maksaneet:purjevene:7000e/t, moottorivene1: 2000e/t, moottorivene2: 9000e/t, moottorivene3: 400e/t. Käytetyissä ei ihan toimi, mikä ei ole ihme.
Onhan tila aina mukavaa, jos sitä pystyy hallitsemaan ja se mahtuu parkkiin itäsataman paalujen väliin. Monesti vaan varusteet on mitoitettu riskeille miehille eikä elläkepapoille tms Jos joutuu kärvistelemään alimittaisilla vinsseillä jne varustetulla janbavabenellä, niin vi-uttaahan se lisätila kuin pientä oravaa. Ei mene trimmiin ja rouva ei jaksa vääntää kampea tai tai osaa olla ruorissa ;) Ohlssonkin on parempi !