Täällä vastarakastunut nainen pyörii tuskissaan ja miettii miten miehet toimivat suhteen alussa. Nainen kun tunnistaa tunteidensa kehittymisen hyvinkin nopeasti, niin mietin kauanko mieheltä oikeasti siihin menee aikaa? Tunnistaako edes mies tunteitaan silloin jos ne eivät ole pelkästään positiivisia, vai yhdistääkö hän niitä enemmänkin vaikkapa masennukseen oireisiin, stressiin tai muuhun vastaavaan? Kauanko siis kannattaa yrittää pitää "jäitä hatussa" ja odottaa, ettei olisi liian yli-innokas ja sitä kautta ajaisi miestä pois?
Kysymyksiä miehillle
tuskainennainen
14572
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Yleensä mies innostuu nopeammin kuin nainen.
Tutkimusten mukaan naiset tunnistaa tunteet nopeammin, mutta miehet voi tietty innostua monista asioista.
Voi kultaseni.
Jos joudut pidättelemään ettet pelottaisi miestä pois on väärä tapa ajatella.
Mielestäni sinun pitää saada näyttää tunteesi, jos hän ei pidä siitä niin ei ole oikea mies sinulle.. Ja kai haluat että mies ottaa sinut sellaisena kuin olet :)
Vai aiotko vetää jotain roolia aina?
pöksyt alas, thats it.
Jotain luonnosta ja tikan pojasta.
Rakkaus on hormonimyrsky jonka voimakkaimmin käynnistävät seksi ja läheisyys. Kyseinen coktail on herkemmässä naisella. Miehen pää menee pyörälle vasta kun vasopressiinin eritys alkaa. Sitä ennen nainen on rakastunut ja mies tuntee himoa. Kyseisen hormonin erityksen alkuun menee hetki. Missään ei ole kuitenkaan kerrottu täsmälleen kuinka kauan kyseisen ainesosan ilmaantumista joutuu odottelemaan. Eli jos nainen on juuri rakastunut, niin mies tulee mahdollisesti vastaan tunteissaan vasta myöhemmin. Jossakin miehille tehdyssä kyselyssä miehet itse kertoivat, että ovat rakastuneet naiseen noin 2-6kk tapailun alettua. Liekö tämä se aika mitä miehellä menee tunteidensa käsittelyyn.
Hahah. Naisten suurin ongelma on juuri tämä, luetaan kaikenlaista paskaa ja ylianalysoidaan miehet pilalle. Ei ihme ettei mistään tule mitään.
Itse kyllä rakastuin sellasen parin kuukauden jälkeen kun tapasin ihmisen ja olen mies enkä ole näin tuntenut koskaan, ei ollut mitään seksiä eikä mitään flirttiä ja naisen mukaan tunne ei molemminpuolinen joten ei ainakaan tässä tapauksessa menny noin, harmi että oli ykspuolista
Toisaalta vaistoan edelleen että joku meni mönkään mun puolelta tai että ihan ku ois ollu mahollisuus jossain vaiheessa tai sitten liian nopiaa aloin tunteista höpistä tai kuvittelin koko homman, sitä vaan kun on ennenki vaistot ollu oikeassa, enkä ole niin uuno naiisten kans kuin tämä nainen selvästi luulee.
Ei voi mitään, kuitenkin välitän niin paljon että annan tunteen hävitä vaikka sattuu välillä ihan helvetisti.
Ei sitä muutaman sinkkuvuoden jälkeen uskonu että kävis näin ja että kävis näin paska mäihä ettei kemiat kohanneet, ei ole sen toisen syy.
Sitten kun siemenet vaossa itämässä.
Mieshän on innoissaan kun nainen osoittaa mielenkiintoa ja täysillä. Jos on karkaa, anna mennä. Ei ollut sitten sua varten.
Niin mä ainakin erotan ihastuksen (ekoilla treffeillä ja yhteinen yö) jonka jälkeen voi jäädä sellaiset perhoset mahan pohjalle. Sit kun tapailua jatkunut 1-2 kk, nainen kertoo rakastavansa. Tässä kohtaa paikka panna suhde poikki jos ei oo millä vastata naisen tunteisiin. Jos ei mee poikki niin sitten menee vielä muutama kk niin oon ihan hulluna ja vaan haaveilen naisesta. Mutta jos nainen ei ota tunteitaan esiin niin siitä tulee vakipano josta voi seurata surua kummallekin. M42
Näin hankalia kysymyksiä kukaan nainen koskaan esittänyt, kyllä hommat yleensä ihan omalla painolla etenee tai sitten ei etene.
Enpä tiiä, jos haluat miehen niin sano hänelle suoraan, puhumattomuus ei toimi miehellä eikä naisella, jos rakastut niin pidä kiinni siitä äläkä MISSÄÄN NIMESSÄ tee itse mitään että asiat kusee pahemman kerran koska samanlaista rakkautta et välttämättä löydä ikinä.
Tässä sitä sitten vittuuntuneena itselleen saa kirota ja saatana hakata nyrkit paskaksi seinään kun ei osaa olla oikein eikä puhua suoraan sillon kun ois ollu ehkä mahollisuus, sitä on turha enää itkeä, on mentävä eteenpäin, joskus vaan tuntuu että haluaa hajottaa koko maailman, niin pahasti rakastuminen voi miestäkin koskettaa.
No jos jostain voi olla onnellinen niin en usko että ihminen täysin minua vihaa ja ymmärtää, toista en syytä.
Miten se nyt tuollain meni... Onko hän kieltänyt olemasta yhteydessä...?