Katsoitteko eilisen dokumentin kolttalappalaisten arjesta ja kohtalonvuosista toisen maailmansodan jaloissa TV1. Kolttalappalaiset noin 500:n Petsamon alueella asuneen ordotoksisen saamelaisen heimo, joka evakoitiin Pohjanmaalle ja joka kuin ihmeen kautta pääsi muuttamaan takaisin Suomen Lappiin.
Mieleeni jäi kaiken muun ohella lapsenlapsille näytettävä kohtaus aiheesta: miten te elitte kauan sitten, Kaisa pesemässä pyykkiä avannolla. Vain pieni väläys, mutta sittenkin.
Mielestäni kannattaa kaivaa esiin Yle Areenaltaja katsoa ,mikäli missasitte sen eilen
Mieleeni jäi kaiken muun ohella lapsenlapsille näytettävä kohtaus aiheesta: miten te elitte kauan sitten, Kaisa pesemässä pyykkiä avannolla. Vain pieni väläys, mutta sittenkin.
Mielestäni kannattaa kaivaa esiin Yle Areenaltaja katsoa ,mikäli missasitte sen eilen
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kun lähetys oli ainakin siitä kohtaa mustavakoinen niin olin niin nulikka että katsoin jotain värikästä keskitalven pimeydessä.
Lapin asuttuna pitäminen on törkeän kallista veronmaksajille. Siellä ne poroja valtion mailla laiduntaa, kaikesta nostaa korvauksia ja valittaa. Ei niitä kiinnosta palkkatyö, etelästä tai ulkomailta pitää hankkia hotellien työvoima. Ei kiinnosta noiden kuppaajien touhut ennen eikä nyt. Kyllä muuallakin Suomessa on pyykit avannossa huuhdeltu. Lastenlasten kanssa tärkeämpääkin juteltavaa.
tiedän, kuinka moni on dokumentoinut lapsenlapsilleen tuota elämää.
Saapi olla ottamatta nikin näkemyksiä kovin perusteltuina, sanoohan hän itsekin, että touhut eivät kiinnosta ennen eikä nyt. Tietääkseni poroja on vain osalla saamelaisia. Mitenkä hän muuten erottaa Lapin suomalaiset ja saamelaiset hotellireissuillaan? Alan hommiin tulee etelän väkeä myös samoista syistä kuin turistejakin ja vievät pahimmassa tapauksessa paikalliselta kipeästi kaivatun työpaikan.
Saamelaiset ovat alkuperäisväestömme ja heillä pitää olla oikeus elää alueellaan ja harjoittaa elinkeinojaan ja säilyttää kulttuurinsa. Samaa riistoa on harjoitettu ja harjoitetaan Venäjän Siperiassa. Alkuperäiskansa samojedit ovat joutuneet ahtaalle, kun heidän alueilleen on tulleet vieraat riistäjät. Sama historia on tapahtunut intiaanien heimoissa Amerikoissa.
Ei tällainen ole oikein.
Kaikki amerikkalaiset ovat siis riistäjiä mielestäsi, koska inkkarit ei asu tiipiissä ? Olkoot vaan saamelaisetkin alkuperäiskulttuurissaan jos itse vastaavat kuluista. Saavat elää ja olla, mutta kun se ei riitä, palvelut pitää viedä sinne missä on kiva harrastella. Onko moottorikelkka mielestäsi alkuperäiskulttuuria ? Entä helikopteri jolla joudutaan hakemaan sairaalaan, yhteiskunnan rahoilla tietysti ?
Katsoin tuon ohjelman, ja pidin sen autentisuudesta. Tuo tarinankertoja Kaisa isoäiti oli tomera nainen.
🎼
🌊❄️ Yllättävän 🌬vähin 💦vaattein, villanuttu, hame ja esiliina, hän💧 sitä pyykkiään💦 💨avannossa☃️❄️ huuhteli.
Toki tottunut riuska isoäiti saattaa tuon suorittaa, käsivarret kyynärpäistä asti paljaana, mutta nykyaikana hämmästyttävää sitkeyttä.
🎼
Pienten lasten nuokkuva mukautuvaisuus isoäidin kyljessä, oli erikoista,..liekö kameranpelko näytellyt siinä osaa.
🎼
Arktiset ihmiset,... Kaisan tarinat,..... ja tuo sinisenhohtava sadunomainen ympäristö/elämänmuoto, oli ehkä ilmiö, joka vastustamattomasti kiehtoi ranskalaismiestä.
☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆☆
🎼
"Lapin luonto luo outoa taikaa
se on kaunis ja vertaamaton
huiput vaarojen kauaksi hohtaa
ruska loistossaan kuin satu on!"
just.joo:lle
Suomen suomalaiset eivät ole alkuperäiskansa. Mitähän,jos naapuri realisoisi sinun ajatuksesi ja muistaisi, ettei Suomi ole aina kuulunut suomalaisille. Voisi käydä kuin Krimin ja Ukrainan tataareille eli tilanteessa varmasti tinkittäisiin hieman sinun oikeuksistasi.
just,joo:lle vielä
Tarkkaan ottaen kirjoituksesi voi käsittää vihapuheeksi tai kiihotukseksi kansanryhmää vastaan, joten mieti vähän ennen kuin suollat tekstiä.
Tätä maailmallakin ihastellaan, Suomi huolehtii erityisalueistaan kuten Lapin asukkaista elinkeinoineen.
Turistit tulevat ihailemaan nimenomaan alkuperäisten ihmisten toimintaa heidän omassa ympäristössään.
Kulttuuri ei edellytä museointia. Hevoset ovat meilläkin vaihtuneet autoiksi, päreet lampuiksi ja helikopteri etsii eksyneet eikä suomalainen kulttuuri siitä murene.
Unenomaisen ihmeellinen oli kirjailija Robert Crottetin tie kolttasaamelaisten, tämän pienen rauhaarakastavan, luonnonläheisen kansanryhmän ja etenkin Kaisan luo. Crottet näki parantolassa unia tällaisesta kansasta ja lähti etsimään. Dokumenttiin sisältyy hänen laajoja muistiinpanojaan ja filmaustaan, lisäksi tarinaan kietoutuu filminä välähdyksiä Euroopan kohtalosta sodan jaloissa.
Crottetista ja Kaisasta tuli elinikäiset ystävät, sielunkumppanit. Kaisa oli hento kovan elämän kuluttama nainen, samalla lapsenomainen , leikkisä ja tavattoman viisas , rakastava ja hellä. Luonto, lapset, eläimet , maa ja taivas olivat hänelle pyhää, yhteenkuuluvaa, suojeltavaa . Karitsalle hän maalasi sinisen rannun kaulaan, jotta tällä olisi aina pala taivasta mukanaan. Kaisan mielestä susia pelottaa, jos niitä ei pelätä ja pahat henget kärsivät, kun niiden on oltava pahoja. Revontulista hän kertoi pitkän tarinan, ne ovat luolleiden tanssia. Kaisalla oli niin vahva side maahan, että se sitoi hänet taivaaseen. Kaisa huolehti tyttärensä orvoiksi jääneistä lapsista rakastavasti, ja hän kuoli 96-vuotiaana. Hän on dokumentin tekijä Katja Gauriloffin isoisoäiti.
Crottet järjesti Euroopassa rahankeräyksen evakkoon joutuneille koltille. Eräskin englantilainen pikkutyttö antoi viikon jäätelörahansa. Sevettijärvellä ei nuori polvi enää ole voinut jatkaa paimentolaiselämää kuin osittain. Alkuperäiskansojen kohtalo on kaikkialla maailmassa käynyt samantapaisen tien.
Hyvin vaikuttava tämä Kuun metsän Kaisa, siinä oppii paljon myös itsestään.
Tavallaan sääli, vaikkakin Siperian laajoilla tundra-alueilla vielä on paha maailma kaukana! Lääniä riittää laiduntaa, naiset ylläpitävät vanhoja vaatemalleja koristeineen, samoin ruokaperinteitä juustoineen, ja keittoineen. Teuraslihaa saadaan omasta takaa, ja uusille laitumille siirryttäessä kääritään koti/kotakin kasaan kaikkineen.
Harvassa on jo nuo eteläisemmät arabiheimotkin, jotka elelevät omine treditioineen, pukeutumisineen ja kamelikilpailuineen..alueelliset kuivakaudet on vaan tehnyt laidunmaan löytämisen hankalaksi.
Valtava on ero kaupunkikulttuureissa, missä työn suomilla ansioilla ostetaan lähes kaikki tarvikkeet.
Alkuperäiskansoja kaikkialla maailmassa, on mukava katsella, länsimaissa kun on niin stereotyyppisiä jo pukeutumiseltaan miehet varsinkin,..puku, kravatti ja paita.
Roomalaisten tooga oli upea vaate, miks'ei naistenkin emipire asut.
Värikkäät kansanpuvut koruineen meillä ja muualla, oli myös personallisempia.
Teollinen tuotanto sanelee ulkonäkömme, ja - tasapäistää, mutta ollaanhan siihen jo totuttukin.
Naiset sentään voivat erottautua halutessaan aika paljon makumieltymyksillään.🦋