Minulla on nyt käytössä se ikivanha laske ja sido systeemi ja siihen olen aikoja sitten kyllästynyt. Tulevaksi kesäksi olen päättänyt jotakin asian eteen tehdä eli nyt kysyisin miten olisi reivaus systeemi muutettava. Mitään puomin sisäistä systeemiä en halua, a) koska melko vanhatava puomi b) en halouaisi että jumittuu jostain puomin sisällä.
Jokin "helppo" järkeväksi koettu systeemi kiinnostaisi ja minkä myös vetteen päällä hieman jo kovemmassa kelissä voisi suorittaa ja jopa yksin ollessaan. Minulla on Seldenin rullapuomi mutta nykyään lentävä alaliikki ja rullalaite sattaa jopa jo vuosien jälkeen olla käyttökelvoton mahdollisesti, en ole sitä 20 vuoteen käyttänyt.
Jokin "helppo" järkeväksi koettu systeemi kiinnostaisi ja minkä myös vetteen päällä hieman jo kovemmassa kelissä voisi suorittaa ja jopa yksin ollessaan. Minulla on Seldenin rullapuomi mutta nykyään lentävä alaliikki ja rullalaite sattaa jopa jo vuosien jälkeen olla käyttökelvoton mahdollisesti, en ole sitä 20 vuoteen käyttänyt.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eihän tuo ole mikään iso ongelma. Sidot reiviköyden kiristyvällä silmukalla puomin ympäri ja tähän silmukkaan yksi ploki. Reiviköysi kulkee takaliikin reivireiän kautta plokille ja siitä halssikulmaan, mihin pistät esim dyneemashakkelilla seuraavan plokin, siitä maston juureen plokiin , mistä kääntö taakse organisoijan kautta istinlaatikon vinssille ja lukolle. Etummaisen reiviköyden virität kuten cunninghamin mutta reivireiän kautta. Kun kokeilu on tehty ja paikat löytyneet voit kiinnittää pysyvämmin esim. metallilenkillä puomin uraan.
Siistimpäähän se olisi viedä köydet puomin sisällä, mutta voihan sen tehdä ulkopuolisenakin. Rullareiville tehdyn puomin kanssa ulkopuoliset köydet voivat olla helpompikin juttu. Mutta yksinkertaisesti laitetaan puomin ulkopäähän kaksi plokia ja toiset maston juureen. Puomilta plokeja sitten sen mukaan, millä vinssillä reiviköysiä käytetään. Lisäksi tulee halssikulmaan puomille koukku tai kaksi ja hyödyksi olisi kiskonpätkät puomin sivuille ulkopäähän, välttämättömiä kiskot eivät kuitenkaan ole. Se, mitä noilla tehdään, selviää monenkin rikifirman nettisivulta. Vanhaan purjeeseen voi tehdä reivit.
Jos laittaa puomiin ne kiskot, niihin voi laittaa myös muuten puomin ulkopään tulevat plokit.
Yhden köyden reiviä tuohon puomiin on vaikea rakentaa. Mutta halssikulman voi vetää alas köydelläkin, jolloin koukkua ei tarvita. Köyttä vain tulee melkoiset määrät ja kaikki löysänä purjeen ollessa alhaalla.
- Aloittaja ei halunnut köysiä puomin sisälle. Rullapuomit olivat päästä tai päistään poikkeavia, rissaboksi ei luultavasti ole helposti asennettavissa.
- Puomin sivuun kiinnitettävä kisko plokeja varten on mahdollinen muttei välttämätön. Rullapuomissa pitää varmistaa, ettei pyöri. Joskus oli esim. maston läpi akseli, jota pyöritettiin.
-Löysiä reiviköysiä tulee aina purjeen laskun seurauksena, sitä enemmän mitä isompi P ja mitä useampia reivejä.
-Reivikoukku on hyvä vaihtoehto jos haluaa reivata mastolta. Silloin kannattaa reivivinssikin olla mastolla, ettei kaavaillussa yksinpurjehduksessa juoksennella edes takaisin kannella.
Totta, rullapuomiin plokien asentaminen sisäisillä köysillä on isompi työ kuin mihin hyvänsä muuhun puomiin. Aloittaja kuitenkin pelkäsi puomin sisällä jumittuvia osia, pelkkien köysien kanssa ongelmaa ei olisi. Vaikka plokit laittaisi ulkopuolelle, voivat köydet silti mennä puomin sisällä kuten mastossakin. Puomin ulkopuolella löysät köydet ovat erityisen herkkiä tarttumaan kannen heloihin. Rullapuomissa halssikulmassa ainoa kiinityspistekin on puomin ylpuolella purjeen kiinnitykseen, se voi olla varsin epäkäytännöllinen plokien kiinnitykseen.
Ainakin Kempin mastossa olen nähnyt maston läpi menevän akselin. Mutta oli mekanismi mikä hyvänsä, pitää rullopuomin pyöriminen lukita. Lukitus tulee riippumatta siitäkin, laittaako ne kiskot puomin kylkeen vai ei. Olen itse kerran juuri rullareivipuomin modernisoinut.
Yön yli nukuttua tuli mieleen, että helpompaa voisi olla vaihtaa puomi. Eiköhän jonkun rikipajan nurkasta löytyisi sopiva aihio ylijäämänä katkenneesta mastosta. Siitä on jo sen verran aikaa kun viimeiset rullareivit on rakennettu, että lähes varmasti kyse toppirikistä ja pienen ison lyhyestä puomista.
Kun joku kyseli kuvia aiheesta, on vastaus oikeastaan se perinteinen KVG. Hakusanaksi vaikka yksinkertaisesti "reefing".
Kuvia kiitos!
En jaksa etsiä, löytyykö netistä kuvia 70-luvun alkupuoliskon rullapuomeista. Slab reef, nykäisyreivi, pikareivi hakusanoina varmaan tuottaa kuvia
Minäkin rakentelin ainakin yhteen rullapuomiin kuvaamani reivisysteemin, ehkä useampaankin kun toimimattomia rullapuomeja oli perheessä kaikkiaan 3 kpl. Käytin suhteellisen pientä genoakiskoa ja siinä olevaa plokia säädettävänä reivipisteenä puomin ulkopäässä. Köysi meni kuitenkin puomin ympäri, koska muutoin kohdistuu veto ainoastaan sivussa olevaan plokiin ja se oli ehkä popniiteillä kiinni.
Reiviplokien pistäminen puomin ulkopäähän ei ole hyvä idea, koska köysien veto ei saisi kohdistua liikaa taaksepäin vaan alaspäin. Pieni taakse veto on tarpeen latistamiseksi mutta liikaa taakse suuntautuva veto rikkoo muovisen ratsastajan mastourassa tai purjeen, mikäli ratsastaja ei hajoa. Ongelma tulee esiin 2. Ja 3 reivissä kun puomin päästä sisään menevät köydet ovat paljon kauempana takana kuin purjeen muodon kannaltaparas reivipiste.
Nykyäänhän kaikissa puomeissa reiviköydet tulevat puomin päästä. Mutta missään tapauksessa reiviköysi ei tietenkään pääty purjeeseen, vaan reivireiän kautta takaisin puomille. Jos halssikulma on kiinni koukussa tai etuliikin reiviköysi vedetty tiukalle, ei vetoa jää ratsastajille. Jos nuo ehdot eivät täyty, repeää ratsastajia varmasti jo purjeen vedosta ja riippumatta reiviköyden vedon suunnasta.
Jos reiviköyden ploki on puomin sivussa kiskolla, vedetään reiviköysi silti purjeen reivireiästä läpi ja pää puomin toisella puolella olevan kiskon lenkkiin. Puomiin ei siis jää vääntöä, mutta kiskon täytyy olla ainakin isoilla poppareilla kiinni, joko monel- tai rosteripoppareilla. Reiviköyteen tulee melkoinen veto viimeistään, kun skuuti vedetään tiukalle kryssillä.
". Mutta missään tapauksessa reiviköysi ei tietenkään pääty purjeeseen, vaan reivireiän kautta takaisin puomille. Jos halssikulma on kiinni koukussa tai etuliikin reiviköysi vedetty tiukalle, ei vetoa jää ratsastajille." VÄÄRIN.
Kaikissa köyden osissa on sama veto, myös siinä mikä menee purjeen kulmasta taakse puomin päähän. Ja se väistämättä vetää taaksepäin reivatun purjeen alaliikkiä. 1. reivissä ei ole suuri ongelma. Jos tämä vedon suunnan ongelma halutaan poistaa niin tarvitaan reiviköysi mennen tullen skuuttipisteen kohdalla olevien plokien kautta. Siis 2 plokia.
Aivan, puomin päähän menevä köyden osa kiristää alaliikkiä. Mutta jos reivit on tehty purjeeseen asiaankuuluvasti, se kiristys on ihan ok. Kiristyksen pitää vain kohdistua etuliikin reivireikään, ei ratsastajiin. Alaliikin kiristyksen puute taas on rullareivin oleellisin huono ominaisuus.
Heii...pojut,sitä reiviköyttä ei tartte kiskoa hampaat irvessä!!
Kyllä tarttee. Jos ei kisko reiviköyttä, kiskoo skuuti puomin todella alas ja kuitenkin puomiliikki jää löysäksi ja purje säkiksi.
kiitos "pojuttelusta", ikää on jo 74 v. Pakko vetää tiukalle, ellei ole puomi lähtötilanteessaa turhan korkealla. Jos ei kisko reiviköyttä jää 2. ja 3. reivissä purjeen ja puomin väli suureksi eli puomi roikkuu. Se ei taasen ole mahdollista kun huonossa kelissä käytetään srayhoodia. Kiskomattomuus ei ole vaihtoehto, olipa hampaat irvessä tai ei.