Vastenmieliset hyväosaiset https://t.co/gwsiDocHMu via @liberafi
Vuosina 2010-2015 Suomesta muutti pois 3422 kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittanutta henkilöä enemmän kuin mitä Suomeen muutti vastaavan koulutustason henkilöitä. Yli
LIBERA.FI/BLOGI/VASTENMI…
Ylimmän korkeakoulututkinnon eli tohtorin tutkinnon suorittaneissa ero oli suhteellisesti suurin: nettomaastamuutto oli 792 henkilöä eli jokaista tänne muuttanutta tohtoria kohden maasta lähti 1,7 tohtoria. Luvut pitävät sisällään niin Suomen kuin muidenkin maiden kansalaiset.
Miksi asialla on väliä? Miksi keskittyä muutamiin satoihin tai tuhansiin ihmisiin? Mielestäni ihmisarvo on jakamaton ja toisin kuin moni ajattelee, sitä ei mitata veronmaksukyvyssä. Elinvoimaisessa ja vapaassa maassa jokainen on tervetullut rakentamaan itselleen ja lähipiirilleen parempaa huomista. Siinä rinnalla toki syntyy myös verotusarvoa.
Politiikka menee metsään, kun yritämme pumpata jostain joukosta kaikki mehut (verot) irti, sen sijaan että pohtisimme, miten saamme kyseistä porukkaa maahan lisää. En tarkoita pelkästään maahanmuuttoa, vaan sitä, että Suomessa yhä useammalla olisi mahdollisuudet kivuta omalla työllään korkeasti tai edes hyvin ansaitsevien joukkoon.
Huippuhommissa yksilöiden arvo on keskeinen. Tekijät elävöittävät omaa alaansa, työympäristöään ja laajemmin koko yhteiskuntaa tuomalla ratkaisuja uusiin ja vanhoihin ongelmiin. Siitä hyötyvät kaikki moninkertaisesti jo ennen kuin edes päästään verotuloihin!
Huippuosaajaksi kehitytään monia reittejä, joista muodolliset korkeakouluopinnot ovat yksi – joskaan ei varma – tapa. Kattavampien tilastojen puutteessa korkeakoulutettujen muuttoliike antaa jonkinlaisen arvion maamme vetovoimaisuudesta. Tämän porukan kotimaisiin opintoihin on myös satsattu kymmeniä tuhansia euroja julkista rahaa.
Tarvitsemme ratkaisuja, emme jeesustelua
Olemme viime aikoina keskittyneet kauhistelemaan miten tulevaisuudessa vain pieni porukka tekee huipputuottavaa työtä ja robotit hoitavat loput. Paneelikeskusteluissa pärjää kehittelemällä skifeimmän tulevaisuusskenaarion sen sijaan, että esittäisi konkreettisia ratkaisuja. Moni on jo menettänyt toivonsa ja pitää korkeita työllisyystavoitteita vanhanaikaisina. Samalla kuitenkin vaikkapa Ruotsissa on meitä seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi työllisyysaste. Tuskin kukaan väittää, etteivät he olisi teknologisesti yhtä kehittyneitä kuin me?
Meidän ei tarvitse arvuutella tulevaisuutta, kun järjestelmämme laahaa vuosikymmenet perässä jo nykytodellisuuteen nähden. Tässä muutama esimerkki: Jo tällä hetkellä ihmisten ja yritysten väliset tuottavuuserot ovat paljon suurempia kuin toimialojen väliset tuottavuuserot. Silti me teemme toimialakohtaisia työehtosopimuksia.
Jo tällä hetkellä 25-vuotias itseoppinut huippuosaaja voi saada idean, joka mullistaa kokonaisen toimialan.
Me poliitikot mietimme ikälisiä, tukityöllistämismuotoja ja suojamuureja kilpailukykynsä menettäneille yrityksille, sen sijaan että avaisimme rakennemurroksen jalkoihin jääneille ihmisille uuden tulevaisuuden.
Jo tällä hetkellä on totta, ettei työpaikkoja ole vakiomäärä, vaan työ luo uutta työtä. Silti me ylläpidämme kallista työperäisen maahanmuuton tarveharkintaa, mikä heikentää entisestään osaajien ja tekijöiden rekrytointia Suomeen.
Meillä on toistaiseksi ollut maailman koulutetuin kansa, mutta järjestelmä luottaa ihmiseen vähiten, kun katsotaan sääntelyn ja holhouksen yksityiskohtien määrää. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Huippuosaajilla myös huippuliksat
Harva maastamuuttaja valitsee asuinpaikkansa verojen mukaan. Tuohon valintaan vaikuttavat kulttuuristen ja muiden tekijöiden – kuten perhesiteiden, palveluiden saatavuuden, sään, asenneilmaston, ravintolatarjonnan, kameratolppien määrän ja lentoyhteyksien – lisäksi erityisesti työmahdollisuudet.
Sen sijaan työpaikat muuttavat pitkälti verotuksen perässä, sillä ansiotuloverot ovat osa verokiilaa ja työpaikan kokonaiskustannusta. Sen maksavat firman asiakkaat – jotka välillisesti päättävät, mihin työpaikat syntyvät. Huippuosaajat – joita on yhtä lailla myös akateemisen maailman ulkopuolella – tienaavat keskimääräistä paremmin. Julkisen talouden rahoitus on varsin pienen porukan harteilla.
Korkeimmin tienaava 10 % maksaa valtion tuloverokertymästä noin 70 %. Kunnallistalous huomioiden sama porukka maksaa noin 40 % kaikista palkkaveroista. Näillä rahoilla maksetaan päiväkodit ja sosiaaliturva. Tuhannenkin hyvätuloisen maastamuutolla on näkyvä merkitys.
Lue kokonaan:
http://www.libera.fi/blogi/vastenmieliset-hyvaosaiset/
Vuosina 2010-2015 Suomesta muutti pois 3422 kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittanutta henkilöä enemmän kuin mitä Suomeen muutti vastaavan koulutustason henkilöitä. Yli
LIBERA.FI/BLOGI/VASTENMI…
Ylimmän korkeakoulututkinnon eli tohtorin tutkinnon suorittaneissa ero oli suhteellisesti suurin: nettomaastamuutto oli 792 henkilöä eli jokaista tänne muuttanutta tohtoria kohden maasta lähti 1,7 tohtoria. Luvut pitävät sisällään niin Suomen kuin muidenkin maiden kansalaiset.
Miksi asialla on väliä? Miksi keskittyä muutamiin satoihin tai tuhansiin ihmisiin? Mielestäni ihmisarvo on jakamaton ja toisin kuin moni ajattelee, sitä ei mitata veronmaksukyvyssä. Elinvoimaisessa ja vapaassa maassa jokainen on tervetullut rakentamaan itselleen ja lähipiirilleen parempaa huomista. Siinä rinnalla toki syntyy myös verotusarvoa.
Politiikka menee metsään, kun yritämme pumpata jostain joukosta kaikki mehut (verot) irti, sen sijaan että pohtisimme, miten saamme kyseistä porukkaa maahan lisää. En tarkoita pelkästään maahanmuuttoa, vaan sitä, että Suomessa yhä useammalla olisi mahdollisuudet kivuta omalla työllään korkeasti tai edes hyvin ansaitsevien joukkoon.
Huippuhommissa yksilöiden arvo on keskeinen. Tekijät elävöittävät omaa alaansa, työympäristöään ja laajemmin koko yhteiskuntaa tuomalla ratkaisuja uusiin ja vanhoihin ongelmiin. Siitä hyötyvät kaikki moninkertaisesti jo ennen kuin edes päästään verotuloihin!
Huippuosaajaksi kehitytään monia reittejä, joista muodolliset korkeakouluopinnot ovat yksi – joskaan ei varma – tapa. Kattavampien tilastojen puutteessa korkeakoulutettujen muuttoliike antaa jonkinlaisen arvion maamme vetovoimaisuudesta. Tämän porukan kotimaisiin opintoihin on myös satsattu kymmeniä tuhansia euroja julkista rahaa.
Tarvitsemme ratkaisuja, emme jeesustelua
Olemme viime aikoina keskittyneet kauhistelemaan miten tulevaisuudessa vain pieni porukka tekee huipputuottavaa työtä ja robotit hoitavat loput. Paneelikeskusteluissa pärjää kehittelemällä skifeimmän tulevaisuusskenaarion sen sijaan, että esittäisi konkreettisia ratkaisuja. Moni on jo menettänyt toivonsa ja pitää korkeita työllisyystavoitteita vanhanaikaisina. Samalla kuitenkin vaikkapa Ruotsissa on meitä seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi työllisyysaste. Tuskin kukaan väittää, etteivät he olisi teknologisesti yhtä kehittyneitä kuin me?
Meidän ei tarvitse arvuutella tulevaisuutta, kun järjestelmämme laahaa vuosikymmenet perässä jo nykytodellisuuteen nähden. Tässä muutama esimerkki: Jo tällä hetkellä ihmisten ja yritysten väliset tuottavuuserot ovat paljon suurempia kuin toimialojen väliset tuottavuuserot. Silti me teemme toimialakohtaisia työehtosopimuksia.
Jo tällä hetkellä 25-vuotias itseoppinut huippuosaaja voi saada idean, joka mullistaa kokonaisen toimialan.
Me poliitikot mietimme ikälisiä, tukityöllistämismuotoja ja suojamuureja kilpailukykynsä menettäneille yrityksille, sen sijaan että avaisimme rakennemurroksen jalkoihin jääneille ihmisille uuden tulevaisuuden.
Jo tällä hetkellä on totta, ettei työpaikkoja ole vakiomäärä, vaan työ luo uutta työtä. Silti me ylläpidämme kallista työperäisen maahanmuuton tarveharkintaa, mikä heikentää entisestään osaajien ja tekijöiden rekrytointia Suomeen.
Meillä on toistaiseksi ollut maailman koulutetuin kansa, mutta järjestelmä luottaa ihmiseen vähiten, kun katsotaan sääntelyn ja holhouksen yksityiskohtien määrää. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Huippuosaajilla myös huippuliksat
Harva maastamuuttaja valitsee asuinpaikkansa verojen mukaan. Tuohon valintaan vaikuttavat kulttuuristen ja muiden tekijöiden – kuten perhesiteiden, palveluiden saatavuuden, sään, asenneilmaston, ravintolatarjonnan, kameratolppien määrän ja lentoyhteyksien – lisäksi erityisesti työmahdollisuudet.
Sen sijaan työpaikat muuttavat pitkälti verotuksen perässä, sillä ansiotuloverot ovat osa verokiilaa ja työpaikan kokonaiskustannusta. Sen maksavat firman asiakkaat – jotka välillisesti päättävät, mihin työpaikat syntyvät. Huippuosaajat – joita on yhtä lailla myös akateemisen maailman ulkopuolella – tienaavat keskimääräistä paremmin. Julkisen talouden rahoitus on varsin pienen porukan harteilla.
Korkeimmin tienaava 10 % maksaa valtion tuloverokertymästä noin 70 %. Kunnallistalous huomioiden sama porukka maksaa noin 40 % kaikista palkkaveroista. Näillä rahoilla maksetaan päiväkodit ja sosiaaliturva. Tuhannenkin hyvätuloisen maastamuutolla on näkyvä merkitys.
Lue kokonaan:
http://www.libera.fi/blogi/vastenmieliset-hyvaosaiset/
Vastaukset 11
Vanhimmat
Pois-muuttaneet akateemikot ovat opiskelleet niin päin-peesettä että Suomella ei ole varaa eikä järkevää syytä palkata heitä.
Teatteri- jne maisterit ovat imaisseet ilmaisen oppinsa Suomesta.
Käyneet kalliiksi siis.
Eivätkä koskaan tule tuottamaan Suomeen mitään panostuksesta takaisin.
Taide- ja filosofinen höpö ei ole tuottavaa palautetta.
Kuten näemme, ainoastaan YLE syytää siihen veroja.
Kansalaisiaan pakottaen.
Roska-koulutus on pakko lopettaa.
H.
Ihmeelistä uhkailua oli a-studiossa, Jos ette köyhät työläiset
tee niin kuin me yrittäjäporvarit määrätään niiin,,,,,
Oikea yrittäjä tekee yhteistyötä tekijöiden kanssa, ja mestyy
"henrjii"
Oikea yrittäjä tekee rahaa.
Ei hyvää mieltä.
Tuo uhkaus on otettava vakavasti.
Muuten eivät työ-paikat säily.
Joutuu sossun holhoukseen vieläkin pienemmällä orja-palkalla.
H.
ei pörssiyhtiöt tarvitse työntekijöitä, ne tekee rahaa
miltä tuntuu periaateellla
Ei rahaa oikelle yrittäjälle tule irtisanomisella, ja nykyääkin
se on helppoa, elikkkä ihan turhaa valittamista
"henrjii"
En minä valita.
H.
mikäs se on se oikea yrittäjä joka sitä rahaa tekee
ja saa työpaikat säilymään
kerroppas se mulle
niin voisin vaikka vielä ruveta yrittämään
ainakaan se entinen yritys ei tuonu muuta kun kateutta
minähän siinä rikastuin ja ihmisiltä rahat riistin
ja mitä olen nytkin seurannut keskusteluja
elintarvikkeiden hinnoista niin päällimäisenä siellä on se
että kauppias vetää kaiken välistä
viimeks käyty keskustelu kotimaisesta kurkusta
jossa sanottiin että kauppa myy kurkkua alle ostohinnan
niinkun tosiasia olikin jos sitä alle kolmen euron myytiin...
siellä ihmiset kirjoitteli että ne menee sit toiseen kauppaan
jos kurkku on kallista edellisessä
ehkä tää kaupan ala on sellainen missä ei ole oikeita yrittäjiä
mutta jään odottamaan vinkkiä siitä oikeesta yrittäjästä :)
"seontiina"
Mistä minä sen tietäisin.
Minähän olen ollut aina firman vuokra-duunari, palkollinen.
Noh, kyllä minä vähän yritinkin.
Ihan eläkkeelle asti :)
-
Eli hyvä oli yrittäjäni, pomo sillee.
En minä enää yrittäisi.
Vaikka olisikin sama pomo.
H.
Eiköhän tuo YLE ole se suomalaisten oikea yritys.
Ei varmasti mene konkkaan, jos meillä nämä samat päättäjät on.
Yhteiskunta tarvii toimiakseen jokasortin tekijöitä, roskakuskiakin tarvitaan no joo aihe on selviö ilman keskustelua, voi toki jutella.
Aivovienti Suomesta nosti Ruotsin talouden, ja kohensi taloutta myöskin USA:ssa.
Vuosina 2010-2015 Suomesta muutti pois 3422 kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittanutta henkilöä enemmän kuin mitä Suomeen muutti vastaavan koulutustason henkilöitä.
Ylimmän korkeakoulututkinnon eli tohtorin tutkinnon suorittaneissa ero oli suhteellisesti suurin: nettomaastamuutto oli 792 henkilöä eli jokaista tänne muuttanutta tohtoria kohden maasta lähti 1,7 tohtoria. Luvut pitävät sisällään niin Suomen kuin muidenkin maiden kansalaiset.
Tällä hetkellä 25-vuotias itseoppinut huippuosaaja voi saada idean, joka mullistaa kokonaisen toimialan.
En nyt tarkoita niinkään ylintä korkeakoulututkintoa, mutta alemmissa olen oman kokemukseni perusteella nähnyt useita-useita, että laajalti Suomeen pyritään, koska lapsilisistä lähtien saadaan lähes ilmainen koulutus lapsille, mutta alunperinkään ei ole tarkoitus, että lapset jäisivät Suomeen hyödyttämään Suomea saadusta koulutuksesta vaan suuntaavat muualle töihin.
Suomi on etuineen vain hyödynnettävä välietappi.