Maanantain 6.2.2016 Helsingin Sanomissa oli isolla kirjoitettuna otsikko: Asuntojen hinnoissa paljon ilmaa Helsingissä. Väliotsikko oli "Viime vuonna eniten tinkimisvaraa oli yhdinkeskustan, Punavuoren ja Konalan alueella myytävissä kerrostaloasunnoissa."
.
Uutinen vaikutti mielenkiintoiselta, joten luin sen. Uutisessa kerrottiin, että hintapyyntöjen ero toteutuneisiin hintoihin oli laskettu vertaamalla viime vuonna toteutuneita kauppahintoja samana vuonna myynnissä olleiden asuntojen pyyntihintoihin. Vasta ison kaksisivuisen kirjoituksen puolivälissä kerrottiin, että "yhdinkeskustan alueella hintaeroa selittänee se, että myynnissä oli enemmän asuntoja kuin tehtiin kauppoja."
.
Edellä mainittu vie pitkälti pohjan koko selvitykseltä. Yhdinkeskustan alueella toteutuneita kauppoja oli 428 asuntoa, mutta ei kerrota paljonko oli myyntiilmoituksia. Kaikkien myynti-ilmoitusten hintapyyntöjen yhteisumma on kuitenkin jaettu toteutuneiden kauppojen hintojen yhteissumman kanssa, ja tästä on päädytty toteamaan, että ero hintapyyntöjen ja toteutuneiden kauppojen välillä olisi täällä suurin 20 prosenttia.
.
Samalla epätodenmukaisella tavalla laskettuna hintaero Kalliossa saatiin 6,5 prosenttiin. Hintaero siis sisältää myös myymättä jätetyt asunnot ja kenties jopa uudelleen myyntiin tulleet samat asunnot.
.
Selvityksen todetaan kirjoituksen puolessa välissä olevan suuntaa antava, mutta jutun otsikko, väliotsikko ja kerronta eivät sitä selvästi tuo ilmi. Juttuun oli vielä haastateltu Hypon Juhana Brotherusta, joka totetaa, että Helsingissä asuntojen pyyntihinnassa on usein tinkimisvaraa 5-10 prosenttia. Se on selvä, että asuntojen hinnoissa on tinkimisvaraa ja hintoja kannattaa tinkiä, mutta jopa tuo 5-10 prosenttia vaikuttaa ylimitoitetulta, jos kerran Kalliossa myymättä jätetyt asunnon mukaan lukien hintaero oli yhteensä 6,5 prosenttia.
.
Esimerkki: jos Kalliossa myytiin 465 asuntoa, vaikkapa keskimääräiseen hintaan 250.000 euroa, mutta myymättä jäi 32 saman hintaista asuntoa (laitettu esimerkiksi uudelleen myyntiin), hintaeroa tulee toimittajan laskemalla tavalla 6,5 prosenttia. Todellista hintaeroa ei siis olisi ollenkaan.
.
Uskon että tinkimisvaraa on ja tinkiä aina kannattaa, mutta ihmettelen toimittajien kykyä laadukkaiden tutkimusten ja artikkelien tekemiseen. Eteenpäin hömppäjournalismilla ja otsikkoklikkauksilla.
.
Jutun olivat kirjoittaneet Joonas Laitinen ja Juhana Saarinen (HS).
.
Uutinen vaikutti mielenkiintoiselta, joten luin sen. Uutisessa kerrottiin, että hintapyyntöjen ero toteutuneisiin hintoihin oli laskettu vertaamalla viime vuonna toteutuneita kauppahintoja samana vuonna myynnissä olleiden asuntojen pyyntihintoihin. Vasta ison kaksisivuisen kirjoituksen puolivälissä kerrottiin, että "yhdinkeskustan alueella hintaeroa selittänee se, että myynnissä oli enemmän asuntoja kuin tehtiin kauppoja."
.
Edellä mainittu vie pitkälti pohjan koko selvitykseltä. Yhdinkeskustan alueella toteutuneita kauppoja oli 428 asuntoa, mutta ei kerrota paljonko oli myyntiilmoituksia. Kaikkien myynti-ilmoitusten hintapyyntöjen yhteisumma on kuitenkin jaettu toteutuneiden kauppojen hintojen yhteissumman kanssa, ja tästä on päädytty toteamaan, että ero hintapyyntöjen ja toteutuneiden kauppojen välillä olisi täällä suurin 20 prosenttia.
.
Samalla epätodenmukaisella tavalla laskettuna hintaero Kalliossa saatiin 6,5 prosenttiin. Hintaero siis sisältää myös myymättä jätetyt asunnot ja kenties jopa uudelleen myyntiin tulleet samat asunnot.
.
Selvityksen todetaan kirjoituksen puolessa välissä olevan suuntaa antava, mutta jutun otsikko, väliotsikko ja kerronta eivät sitä selvästi tuo ilmi. Juttuun oli vielä haastateltu Hypon Juhana Brotherusta, joka totetaa, että Helsingissä asuntojen pyyntihinnassa on usein tinkimisvaraa 5-10 prosenttia. Se on selvä, että asuntojen hinnoissa on tinkimisvaraa ja hintoja kannattaa tinkiä, mutta jopa tuo 5-10 prosenttia vaikuttaa ylimitoitetulta, jos kerran Kalliossa myymättä jätetyt asunnon mukaan lukien hintaero oli yhteensä 6,5 prosenttia.
.
Esimerkki: jos Kalliossa myytiin 465 asuntoa, vaikkapa keskimääräiseen hintaan 250.000 euroa, mutta myymättä jäi 32 saman hintaista asuntoa (laitettu esimerkiksi uudelleen myyntiin), hintaeroa tulee toimittajan laskemalla tavalla 6,5 prosenttia. Todellista hintaeroa ei siis olisi ollenkaan.
.
Uskon että tinkimisvaraa on ja tinkiä aina kannattaa, mutta ihmettelen toimittajien kykyä laadukkaiden tutkimusten ja artikkelien tekemiseen. Eteenpäin hömppäjournalismilla ja otsikkoklikkauksilla.
.
Jutun olivat kirjoittaneet Joonas Laitinen ja Juhana Saarinen (HS).
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minä taas epäilen enemmän sinun kykyäsi ymmärtää asioita. Mutta kun et pääse suljetulle osastolle, niin en voi sinua auttaa.
Katsohan vaan avustaja LKV pelle-Hermanni tuli kommentoimaan vähäisen ymmärryksensä rajoissa.
Olen samaa mieltä LKV:n kanssa. Punditin ymmärrys on hyvin tarkoitushakuinen ja siinäkin kategoriassa vieläpä suppea. Siinä näkyy puute käytännön kokemuksesta ja tukeutuminen pelkkään lehti/tilastotietoon oman ymmärtämättömyyden vahvistamiseksi.
Näistä Punditin avausten vähäisistä komenttimääristä näkee, että yhä useampi on huomannut saman.
Olen samaa mieltä siitä että olen trolli.
Vastaile Pundit omalla nimimerkilläsi, äläkä varastele toisten nikkejä, kuten tapanasi on. Olen huomannut tämän saman taktiikan muissakin aloittamissasi ketjuissa.
Pyyntihinta on mitä on toive saada. Itse luota enemmän faktaan mitkä ovat alueella toteutuneet kaupat. Esimerkiksi <a href="http://www.asuntojenhinnat.fi/myytyjen-asuntojen-tilastot/kunta/Helsinki">helsingin tilastoista</a> näkee, että hinnat ovat koko ajan nousussa.
Pyyntihinta ei välttämättä ole se hinta mikä on toiveissa saada.
Olen ymmärtänyt, että yleinen tapa toimia myydessä käytettyjä asuntoja, käytettyjä autoja tai vastaavia tuotteita on seuraava :
1. Arvioidaan käypä arvo
2. Arvioidaan tavoitehinta (jonka siis pitäisi suunnilleen vastata käypää arvoa, ainakin, jos on paljon yläkanttiin, jää tuote helposti myymättä)
3. Lisätään tavoitehintaan tinkimisvara
4. Ilmoitetaan hintapyyntö myynti-ilmoituksessa
Näin ollen ostaja saa tuntea saaneensa alennusta tinkimällä ja tarjoamalla pyyntihintaa vähemmän (tässä korostuu ostajalle tärkeä hintatietoisuus). Myyjä (EHKÄ TOIVOTTAVASTI) saa kuitenkin tavoitehinnan, eli sen mitä halusi.
Näin molemmat osapuolet ovat kauppaan tyytyväisiä. Näin olen itse asian ajatellut ja näin myös toiminut sekä ostajana että myyjänä.
Totta, mutta olisihan se kiinnostavaa tietää mikä on todellinen keskimääräinen tinkivara asuntojen hinnoissa. Tämänkin jutun kirjoittaneet ovat tehneet kovasti töitä jutun eteen, mutta eivät ole viitsineet tehdä sitä kunnolla, mikä on sääli.
Näin se varmaan toteutuu, jos hinnoittelu perustuu järjenkäyttöön. Palstalla pari vuotta kirjoittaneena olen huomannut, että monet "rommaajat" eivät tunnista mikä ero on asunnon hintapyynnön laskemisella asunnon myyntivoittoon tai -tappioon. Hintapyynnön laskemisesta ei voi päätellä saako myyjä voittoa ja kuinka paljon, vai tuleeko myyjälle tappiota.
Asuntojen+hintojen+tinkivara+on+yleisesti+noin+5-15%+jos+hinnoittelu+on+tehty+ammattimaisesti+muussa++tapauksessa+voidaan+epäillä+jo+rikollista+toimintaa+välittäjän+taholta.
Aloittaja on oikeassa. Jos verrataan myynnissä olleiden asuntojen hintapyyntöjä toteutuneisiin hintoihin, ei saada oikeata dataa tinkimisvarasta. Aineistosta tosiaan pitäisi poistaa myymättä jääneet asunnot, koska suurella todennäköisyydellä niiden hintapyynnöt ovat olleet yläkanttiin.
Pitäisi aina verrata ainostaan myytyjen asuntojen hintapyyntöjä toteutuneisiin hintoihin. Ongelmana taitaa olla, että dataa ei noin vain olekaan saatavissa. Kaikki välittäjät ja yksityiset myyjät eivät anna tietoja eteenpäin osakekaupassa.
Olen samaa mieltä siitä, että kaikki välittäjät ja myyjät eivä näitä tietoja anna eteenpäin. Sen näkee selvästi kun katsoo asuntojen hinnat.fi sivulta. Sieltä puuttuu sellaisia asuntoja, jotka tietää varmasti jo olevan myyty.
Ja jos näiden "tietojen" pohjalta tehdään sitten tilastoja, niin ymmärtää miten metsään on menty
Sääli, koska tämänkin jutun kirjoittaneet toimittajat olivat tehneet kovasti töitä materiaalin kanssa. Sitten koko kirjoitus perustuukin virheelliseen laskutapaan.
.
Erityisesti Helsingin ydinkeskustassa voi vaatia pitkän myyntiajan ja pari ilmoitusta kalliimman puoleiset, yli miljoonan euron arvoiset asunnot.
.
Parhaimman arvion tinkivarasta pystyisivät laskemaan kiinteistönvälittäjät omasta kannastaan. He tietävät asetetun hintapyynnön ja todellisen toteutuneet hinnan. Tämäntyyppinen tiedottaminen taas ei ole kiinteistönvälittäjien toimeksiantojen kannalta edullista, joten sitä ei tehdä. Yhä laajemman tietoisuuden johdosta myytävien asuntojen hintoja pyrittäisiin nostamaan oletetun tinkivaran verran ja asiakkaat yrittäisivät saada tingittyä vähintään ilmoitetun verran. Kohonneiden hintojen vuoksi asuntojen myyntiajat saattaisivat hieman edelleen pidentyä.
Tajusithan sinäkin kirjaviisas vihdoinkin jotain. Selvää edistystä, kannattaa joskus jalkautua kentälle laajentamaan lisää näkemystä.
Meidän ammattilaisten tietokannassa näkyvät toki toteutuneet hinnat, myyntiajat, kaikki yksilöivät tiedot asunnosta muutenkin. Alkuperäistä hintapyyntiä ei kuitenkaan näy, joten toivomaasi tilastoa ei edes ole mahdollista saada.
On+aivan+sama+mitä+kämpistä+pyydetään+koska+itse+päätän+ostajana+mitä+maksan+mistäkin.+Jos+pyydetään+liikaa+,jätän+väliin.Helppoa.Esim:+Hämeenlinnassa+kun+katselee+vanhojen+okt+talojen+hintoja+niin+ei+tajua+että+mikä+voi+maksaa+vanhoissa+taloissa+kun+uuden+saa+jo+halvemmalla.Kai+te+välittäjät+jotka+myytte+näitä+pyynniltään+220th+euron+hintaisia+70+vuotta+vanhoja+mörskiä+homeen+kera+tajuatte+että+sen+arvo+on+oikeasti+35th?+Jos+tontti+on+maksanut+70vuotta+sitten+1+markan+ja+se+mörskä+päälle+25th+markkaa+niin+ei+voi+terveellä+järjellä+käsittää+että+sama+vanha+mörskä+maksaa+nyt+1.3+miljoonaa+markkaa!!!+Utopioissa+on+kiva+elää+ja+minäkin+elän+usein+mutta+silloin+olen+kännissä+raskaasti,muuten+elän+realismissa+ja+nämä+pyyntihinnat+ovat+naurettavia+vanhoista+paskoista.+Jos+tuolla+hinnalla+ostaa+70+vuotta+vanhaa+saa+100%:sti+paskaa.On+nähty+käytännössä+usein+tämä.
helsinki slummiutuu. sitä on puhetta että yksityis ostajat ovat jo vähemmistö ja että vuokrafirmat ovat suurin ostaja. joten asuntolainat eivät ole enää hinta indikaattori vaan yritys lainat asuntosijoitus puolelta.
Tuskin ne Hesarin asuntoasiaviisaatkaan ihan noin hölmösti sentään pähkäilevät vaikka varmasti tässä asiassa tarkoitushakuisesti toimivatkin. Uskon että ne ovat jotain alueittaisia keskimääräisiä hintapyyntöjä vertailleet alueen keskimääräisiin toteutuneisiin kauppahintoihin, ja näissä sitten todenneet olevan näitä eroja. No ei tämä näinkään suinkaan vielä oikeata kuvaa asiasta anna, eikä varsinkaan silloin jos kauppa käy huonon laisesti ja näitä hintapyynnön kanssa myyntiin laitettuja asuntoja jää tai jätetään myymättä, ja kun kauppoja siis toteutuu vain lähinnä näistä enemmän tingatuista.
Tämä Hypon äijä on kyllä ihan oma lukunsa. Se on fanaattisena aina saarnaamassa omia viisauksiaan näistä asuntojen hinnoista ja hintakehityksistä, ja erityisesti alueittaisista hintakehityseroista hän pajattaa. Hänellä on siis ihan oma agentansa tai tavoitteensa näiden juttujensa takana.