Sirpa Selänne on saanut aikaa hämmennystä Veitolan ohjelmassa. En sitä nähnyt, olen vain lukenut kommentteja. Pääasia on kuitenkin kuultu.
Sirpa julistaa, että naisen paikka on kotona lasten ja talouden hoitajana. Jos on työelämässä, ei lapsia1 Jos lapsia, ei työelämää!
Ehdottomuus on aina lyhytnäköistä.
Ei se niin yksinkertaista ole. Sirpa Selänteelle tuskin rahapula tulee eteen, mutta harva perheenäiti enää näinä päivinä pystyy ajattelemaan, että miehen tuloilla eletään hautaan saakka, kasvatetaan lapset ja maksetaan asuntovelat, ostetan autot, käydään ulkomaat.
On vaikeaa elää ehdottomasti oikeassa olevan henkilön vaikutuspiirissä. Epäonnistumisen tunne tulee kaikille tutuksi. Joltakin saattaa jopa mies kuolla, tai häipyä toisen naisen matkaan. Ja siinä se uhrautuva perheenäiti sitten on lapsinensa, ilman työpaikka, ilman työkokemusta, ilman eläketurvaa.
Mies voi uupua, sairastua, stressaantua. Näinä aikoina kauhea paine , jos työssä on YT-neuvotteluja monta kertaa vuodessa. Perheen elättämisen vaatimus on hänellekin ehkä ylivoimaista.
Välillä ajattelee, että joidenkin todella varakkaiden ihmisten käsitys arkielämästä on kadonnut täysin. Rahalla voi hankkia itselleen oman osan yhteiskunnasta, osallistua, ottaa kantaa, esiintyä näyttävästi hyviä asioita ajamassa. Voi olla käytettävissä, koska työ ei vie aikaa osallistumiselta.
Heitä ei paljon löydy, edes "eliitin" piiristä.
Yhteiskuntammekin arvostaa koulutettuja naisia ja heidän työpanostaan.
Suurimmalla osalla ihmisistä työ ja siitä saatava korvaus on oman arvon mitta. Sen voi nähdä työttömiksi joutuneiden työkykyisten masennuksesta ja toivottomuudesta. Lapset ovat laina vain, mihin joudutaan, kun he varttuvat ja löytävät oman paikkansa elämässä. Onko perheenäidin kohtalo olla hoitomummu seuraavalle sukupolvelle?
Asenteita pitää joskus myös tuulettaa, ei vain kodin tekstiilejä.
Sirpa julistaa, että naisen paikka on kotona lasten ja talouden hoitajana. Jos on työelämässä, ei lapsia1 Jos lapsia, ei työelämää!
Ehdottomuus on aina lyhytnäköistä.
Ei se niin yksinkertaista ole. Sirpa Selänteelle tuskin rahapula tulee eteen, mutta harva perheenäiti enää näinä päivinä pystyy ajattelemaan, että miehen tuloilla eletään hautaan saakka, kasvatetaan lapset ja maksetaan asuntovelat, ostetan autot, käydään ulkomaat.
On vaikeaa elää ehdottomasti oikeassa olevan henkilön vaikutuspiirissä. Epäonnistumisen tunne tulee kaikille tutuksi. Joltakin saattaa jopa mies kuolla, tai häipyä toisen naisen matkaan. Ja siinä se uhrautuva perheenäiti sitten on lapsinensa, ilman työpaikka, ilman työkokemusta, ilman eläketurvaa.
Mies voi uupua, sairastua, stressaantua. Näinä aikoina kauhea paine , jos työssä on YT-neuvotteluja monta kertaa vuodessa. Perheen elättämisen vaatimus on hänellekin ehkä ylivoimaista.
Välillä ajattelee, että joidenkin todella varakkaiden ihmisten käsitys arkielämästä on kadonnut täysin. Rahalla voi hankkia itselleen oman osan yhteiskunnasta, osallistua, ottaa kantaa, esiintyä näyttävästi hyviä asioita ajamassa. Voi olla käytettävissä, koska työ ei vie aikaa osallistumiselta.
Heitä ei paljon löydy, edes "eliitin" piiristä.
Yhteiskuntammekin arvostaa koulutettuja naisia ja heidän työpanostaan.
Suurimmalla osalla ihmisistä työ ja siitä saatava korvaus on oman arvon mitta. Sen voi nähdä työttömiksi joutuneiden työkykyisten masennuksesta ja toivottomuudesta. Lapset ovat laina vain, mihin joudutaan, kun he varttuvat ja löytävät oman paikkansa elämässä. Onko perheenäidin kohtalo olla hoitomummu seuraavalle sukupolvelle?
Asenteita pitää joskus myös tuulettaa, ei vain kodin tekstiilejä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.