oikeudenmukaisesti ositus, kun yksi rintaperillisisitä vetää koko joukooa ja hänellä tietoo eniten maan ja metsien hinnoista?
Epäilemme me muut että meitä vedätetään. Ei haluuttaisi maksaakaan maltaita jonkun asiantuntijan arvioista. mistä tavan tallaaja saa ilmaista arvioapua?
Epäilemme me muut että meitä vedätetään. Ei haluuttaisi maksaakaan maltaita jonkun asiantuntijan arvioista. mistä tavan tallaaja saa ilmaista arvioapua?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mitä teet työksesi?
Jos se on jotain sellaista, mihin minulla on tarvetta, niin voidaan tehdä vaihtokauppa.
Tai jos et osaa mitää muuta hyödyllistä, niin voit tulla meille hoitamaan viikkosiivoukset puoleksi vuodeksi, niin kyllä minä sen metsän arvioin.
Onko muuten kysymys osituksesta vai perinnönjaosta tai kenties molemmista, tarkoittavat nimittäin eri asiaa.
Osituksesta.
Ositus tehdään lesken ja perillisten välillä ja jako perillisten kesken. Jos siis yksi rintaperillinen muokkaa metsän ym arvoja niin osituksessa te kaikki perilliset olette samalla viivalla leskeen nähden. Jos kuitenkin teette perillisten kesken jakoa muusta kuin rahasta, niin silloin joku voi kikkailla etua itselle väärillä arvoilla.
Onko nin että perinnönjako on siis jako perillisten kesken ja ositus tarkoittaa lesken "irrottamista"(ei löytynyt oikeeta sanaa tähän) kuolinpesästä?
Juuri niin. :D
Kyllä osituksen tarkoituksen noinkin voi ilmaista. Lesken omat varat, osuus yhteisistä ja köyhemmälle leskelle tuleva tasinko irrotetaan (ositussopimuksessa) perillisille jäävästä perinnöstä. Tämän jälkeen leski ei kuulu pesän hallintoon, mutta voi silti hallita puolisoiden yhteistä kotia ja koti-irtaimistoa lakiin perustuvana. Osituksesta huolimatta pesä voidaan pitää jakamattomana.
"" Osituksesta huolimatta pesä voidaan pitää jakamattomana. """ mitäs järkeä tuossa sitten olisi?
Onko sama asia järellisyyessä kuin siinä
kun aviopari tehnyt yhess hallinta ja käyttöoik.testamentin ja leski sit luopuukin hallintaoikeudestaan ja silti omaisuus pidetään jakamttomana?
Perilliset haluavat ehkä miettiä, kuka ottaa vaikkapa kesämökin vai jaetaanko se niin, että tulee yhteisomistukseen.
Tästä huolimatta ositus on siis syytä yleensä toimittaa mahdollisimman pian, jotta saadaan selvyys lesken ja kuolinpesän varoihin ja siihen, mihin leskellä on/tulee omistusoikeus ja mihin hänellä on vain hallintaoikeus.
Järkevyys ja se mitä voi/saa tehdä ovat aina tapauskohtaisesti ratkaistava, joten olen varovainen ottamaan siihen jyrkkää kantaa. Hiljakkoin käytiin asiasta rapsakkaakin keskustelua tällä palstalla.
Osituksessa voidaan kiinteän omaisuuden osalta todellakin ajautua yhteisomistuksiin lesken kanssa kun ei haluta myydä (pirstoa) tilaa. Ehkä halutaan myös odottaa lesken jättämää perintöä, että tilan yms pirstomiselta vältytään. Erot ja uusioperheet ovat jakamisenkin vetkuttelussa oma ongelmansa.
Maatiloja nyt on perittävänä aika vähän. Lähinnä ne on kesämökit, jotka nykyään aiheuttaa päänvaivaa. Joillain sisaruksilla yhteisomistus sujuu hyvin, mutta toisilla taas ei sitten millään. Sijoitusten, rahojen ja asunnon jakaminen on harvemmin kovin iso ongelma - verotuskuviot vain kannattaa miettiä huolella.
Tuskin saat mistään ilmaista metsäarviota. Kannattaa kääntyä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puoleen ja pyytää sieltä arvio.
Sen (metsänhoitoyhdistys) organisaation palveluksista on monenlaisia mielipiteitä. Ei kannata rajoittaa potentiaalisia kiinteistöarvioitsijoita yhden organisaation varaan, kun tekijöitä on muitakin. Itsekin voi yhtä luotettavan arvion tehdä metsään.fi -sivuston kautta jos vähänkään pystyy tarkastelemaan sen sisältöä kriittisesti.
Perukirjaanhan on merkitty omaisuuden arvot. Miten metsä on arvioitu sinne, jos ei ole käytetty asiantuntijaa ? MHY , metsäkeskus tms.. ?