" eutanasiaa " liikenneonnettomuudessa vaikka

jaloistaan halvantuneilla on tunne että " kaikki oli nyt tässä " ja masentuneina sekä järkyttyneinä toivoisivat kuolleensa ennenmin. Aikaa kun menee onnettomuudesta ja pääsevät hyvän laadukkaan kuntotuksen jälkeen näkemään ja kokemaan miten paljon he pystyvät toimimaan pyörätulista käsin, voin todeta että monet pyörätuolia tarvitsevat ovat toimeliaampia kuin he joilla on terveet jalat. Samoin depresiota sairastavat monet oikeasti eivät halua kuolla vaikka heistä tuntuu siltä vaan päästä depression tuottamista ongelmista mikä haittaa heidän jokapäiväistä elämäänsä.

Hyvin usein olen lähellä olessani kuulut vanhemman väestön sanovan senkin : että nuoret eivät tiedä kuinka mukavaa voikaan vanhempana olla, olen heidän kanssa samaa mieltä. Oikeasti ihmiset haluavat elää ja eutanasiaa toivovatkin , ensisijainen toive heidän on päästä kivuista, Silloin kun kivunhoitoa ei ole antamassa erikoistunut asiantuntija lääkäri, erikois.sairaanhoitaja voin kuvitella että kivun hoito ei ole ollut laadukasta, asintuntijuutta vaativaa eikä myöskään syvälistä perehtymistä potilaan kipuihin. Esimerkiksi reuma voi olla joillakin tuskallinen jonka hoidossa kaiken pitää olla ns. tip top ja kunnossa jotta reumaa sairastava pystyy reumasta huolimatta elämään kohtuulisen hyvää elämää.


Puhtaus on puoliruokaa sanotaan ja on surkeaa että pienituloisilla eläkeläisillä. työttömillä joilla ei ole mahdolisutta pitää kotiaan siistinä ja toimivana se on politisista päätöksistä kiinni Televisiosta olen nähnyt kuinka ovat kuvanneet joidenkin todella epäsiistejä koteja jossa löysää ulostetta on kuivunut kiinni lattioihin ja vaikka mihin. Silloin ei riitä että kunta maksaa yhden kotisiivouksen kerran kuussa eikä useille riitä että pääsevät kahdessa viikossa kerran suihkuun. Laki on poikeuksetta määrittänyt kuinka paljon ns. saattohoitokoteja suomeen on rakennettava niitä ei ole totetutettu juuri nimeksikään.


Saattohoitokoti ei aina tarkoita että se on juuri se saattohoitokoti jonne jäävät se on paljon muutakin, se on paikka jossa kotona asuvat savat mm. ohjausta samoin kuin omaiset tai paikka jossa käyvät kun tarve vaatii yms. Sanottakoon että en ole kotisiivoja, enkä saattohoitaja vaikka siten tämän monet tulkitsevat, olen vain " tyrmistynyt " monenkin välinpitämättömyydestä aivan itseäänkin kohtaan jotka eivät uskalla edes ajatella että joka päivä tulevat yhtä päivää vanhemaksi eikä ketään meistä voi tietää mikä sairaus, onnettomuus meitä itse kutakin elämässän kohtaa. Tietysti ei tarvitse käydä niin mutta kun elämä on joskus epäreilua, se ei katso ikää . vauvasta vaariin elämän epäreiluus on kohdannut monia jotka sitä eivät ole ansainneet joka on yksi elämän tosiasioista.