Bioenergian käyttö
Bioenergia on puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista: esimerkiksi puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Bioenergia on hiilidioksidineutraalia eli se ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Biomassojen poltossa vapautuva hiili sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan. Toisaalta poltossa vapautuu saman verran hiilidioksidia kuin vapautuisi vastaavan biomassan hajotessa luonnossa.
Korvaamalla fossiilisia polttoaineita biomassoista tehtävillä polttoaineilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastaa näin ilmastonmuutosta. Biomassojen käytöllä voidaan vähentää myös muita energiantuotannon haittavaikutuksia kuten raskasmetalli- ja rikkipäästöjä. Kotimaisten biomassojen hyödyntäminen edistää myös energiantuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luo erityisesti maaseutualueille uusia työpaikkoja.
Bioenergiaa ovat:
•puuperäiset polttoaineet
•peltobiomassat
•biokaasu
•kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osa
Puulla tärkeä merkitys koko energiantuotannossa
Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein, ja puun merkitys on keskeinen. Vuonna 2014 uusiutuvan energian osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli yhteensä 33 prosenttia, puuenergian osuuden ollessa 25 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Vuonna 2014 puun osuus Suomen uusiutuvan energian käytöstä oli 76 %.
Suurin puuenergian käyttäjä on metsäteollisuus, joka hyödyntää energiantuotannossaan metsähaketta ja prosesseissaan syntyviä puupohjaisia sivutuotteita ja jäteliemiä, kuten mustalipeää. Metsäteollisuudessa syntyy myös sivutuotteita, joista voidaan hakkuutähteen ohella valmistaa liikennepolttoaineiksi soveltuvia biopolttoaineita metsäteollisuuden biojalostamokonseptilla, jota parhaillaan kehitetään intensiivisesti.
Muut bioenergian lähteet
Peltobiomassoilla, kierrätyspolttoaineilla, biopohjaisilla polttonesteillä ja biokaasulla tuotetun energian merkitys on toistaiseksi ollut varsin vähäinen koko energiantuotannossa. Niiden merkitys on kuitenkin kasvamassa, kun fossiilisille polttoaineille etsitään vaihtoehtoja. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja fossiilisten polttoainevarantojen ehtyminen lisäävät kiinnostusta erilaisia korvaavia energialähteitä kohtaan.
Bioenergian merkitys jatkossakin suuri
Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tavoitellaan erityisesti metsähakkeen, tuulivoiman ja liikenteen biopolttoaineiden käytön merkittävää lisäystä. Bioenergian merkitys tulee korostumaan entisestään myös EU:n vuotta 2020 koskevien sitoumusten myötä.
Suomessa suurimmat uusiutuvan energian kasvutavoitteet kohdistuvat metsähakkeen käyttöön. Vuonna 2015 metsähaketta käytettiin noin 7,3 miljoonaa kuutiometriä (14,4 TWh). Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hakkeen käyttömäärä nousee 13 miljoonaan kuutiometriin (25 TWh).
Myös biomassasta valmistettavien liikenteen biopolttoaineiden merkitys tulee jatkossa kasvamaan. Sokeri- ja öljypitoisista kasveista, puuvartisten kasvien selluloosasta sekä biohajoavista jätteistä valmistetaan bioetanolia ja biodieseliä korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Muun muassa metsäteollisuus kehittää intensiivisesti niin kutsuttuja biojalostamoja, joissa voidaan valmistaa liikennepolttoaineiksi soveltuvia biopolttoaineita.
Puuenergian käyttö
Valtaosa Suomessa käytetystä uusiutuvasta energiasta tuotetaan puuperäisistä biomassoista. Suurin osa puuenergiasta tuotetaan hyödyntämällä puunjalostusteollisuuden sivuvirtoja kuten kuorta, sahanpurua ja selluntuotannossa syntyvää mustalipeää. Puun energiakäyttö kulkeekin hyvin pitkälti käsi kädessä metsäteollisuuden puunjalostuksen kanssa.
Teollisuuden puupohjaisten sivuvirtojen ohella puuenergiaa tuotetaan suoraan metsästä korjattavasta energiapuusta, jota kutsutaan myös metsäpolttoaineeksi. Energiapuusta tehdyn metsähakkeen käyttö on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvin nopeasti, keskimäärin noin 400 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Energiapuu onkin tullut puutavaralajina metsäteollisuuden ainespuun rinnalle jäädäkseen.
Metsäteollisuuden sivutuotteista tuotetun energiamäärän arvioidaan jatkossa pysyvän kutakuinkin ennallaan, ja metsähakkeen käytön kasvu lämpö- ja voimalaitoksissa tulee muodostamaan merkittävän osan puuenergian ja uusiutuvan energian lisäyksestä Suomessa. Metsähakkeen käyttö on kasvanut tasaisesti ja sen osuus on nykyisin suurempi kuin puunkuoren osuus lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käytössä.
Puuenergian käyttö kasvussa
Puuenergian käyttö lisääntyy eri puolilla Suomea ennen kaikkea uusien energialaitosten rakentamisen myötä. Eri puolille maata on valmistunut, valmistumassa tai suunnitteilla useita hyvin merkittäviä puuenergiaa käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia. Monien isojen kaupunkien tekemät investointipäätökset vaikuttavat laajalle alueelle, esimerkkeinä Kuopion, Lappeenrannan, Jyväskylän, Seinäjoen ja Keravan laitokset.
Bioenergia on puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista: esimerkiksi puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Bioenergia on hiilidioksidineutraalia eli se ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Biomassojen poltossa vapautuva hiili sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan. Toisaalta poltossa vapautuu saman verran hiilidioksidia kuin vapautuisi vastaavan biomassan hajotessa luonnossa.
Korvaamalla fossiilisia polttoaineita biomassoista tehtävillä polttoaineilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastaa näin ilmastonmuutosta. Biomassojen käytöllä voidaan vähentää myös muita energiantuotannon haittavaikutuksia kuten raskasmetalli- ja rikkipäästöjä. Kotimaisten biomassojen hyödyntäminen edistää myös energiantuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luo erityisesti maaseutualueille uusia työpaikkoja.
Bioenergiaa ovat:
•puuperäiset polttoaineet
•peltobiomassat
•biokaasu
•kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osa
Puulla tärkeä merkitys koko energiantuotannossa
Suomessa biomassan osuus energian kokonaiskulutuksesta on teollisuusmaiden korkein, ja puun merkitys on keskeinen. Vuonna 2014 uusiutuvan energian osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli yhteensä 33 prosenttia, puuenergian osuuden ollessa 25 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Vuonna 2014 puun osuus Suomen uusiutuvan energian käytöstä oli 76 %.
Suurin puuenergian käyttäjä on metsäteollisuus, joka hyödyntää energiantuotannossaan metsähaketta ja prosesseissaan syntyviä puupohjaisia sivutuotteita ja jäteliemiä, kuten mustalipeää. Metsäteollisuudessa syntyy myös sivutuotteita, joista voidaan hakkuutähteen ohella valmistaa liikennepolttoaineiksi soveltuvia biopolttoaineita metsäteollisuuden biojalostamokonseptilla, jota parhaillaan kehitetään intensiivisesti.
Muut bioenergian lähteet
Peltobiomassoilla, kierrätyspolttoaineilla, biopohjaisilla polttonesteillä ja biokaasulla tuotetun energian merkitys on toistaiseksi ollut varsin vähäinen koko energiantuotannossa. Niiden merkitys on kuitenkin kasvamassa, kun fossiilisille polttoaineille etsitään vaihtoehtoja. Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja fossiilisten polttoainevarantojen ehtyminen lisäävät kiinnostusta erilaisia korvaavia energialähteitä kohtaan.
Bioenergian merkitys jatkossakin suuri
Suomen energia- ja ilmastostrategiassa tavoitellaan erityisesti metsähakkeen, tuulivoiman ja liikenteen biopolttoaineiden käytön merkittävää lisäystä. Bioenergian merkitys tulee korostumaan entisestään myös EU:n vuotta 2020 koskevien sitoumusten myötä.
Suomessa suurimmat uusiutuvan energian kasvutavoitteet kohdistuvat metsähakkeen käyttöön. Vuonna 2015 metsähaketta käytettiin noin 7,3 miljoonaa kuutiometriä (14,4 TWh). Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hakkeen käyttömäärä nousee 13 miljoonaan kuutiometriin (25 TWh).
Myös biomassasta valmistettavien liikenteen biopolttoaineiden merkitys tulee jatkossa kasvamaan. Sokeri- ja öljypitoisista kasveista, puuvartisten kasvien selluloosasta sekä biohajoavista jätteistä valmistetaan bioetanolia ja biodieseliä korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Muun muassa metsäteollisuus kehittää intensiivisesti niin kutsuttuja biojalostamoja, joissa voidaan valmistaa liikennepolttoaineiksi soveltuvia biopolttoaineita.
Puuenergian käyttö
Valtaosa Suomessa käytetystä uusiutuvasta energiasta tuotetaan puuperäisistä biomassoista. Suurin osa puuenergiasta tuotetaan hyödyntämällä puunjalostusteollisuuden sivuvirtoja kuten kuorta, sahanpurua ja selluntuotannossa syntyvää mustalipeää. Puun energiakäyttö kulkeekin hyvin pitkälti käsi kädessä metsäteollisuuden puunjalostuksen kanssa.
Teollisuuden puupohjaisten sivuvirtojen ohella puuenergiaa tuotetaan suoraan metsästä korjattavasta energiapuusta, jota kutsutaan myös metsäpolttoaineeksi. Energiapuusta tehdyn metsähakkeen käyttö on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvin nopeasti, keskimäärin noin 400 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Energiapuu onkin tullut puutavaralajina metsäteollisuuden ainespuun rinnalle jäädäkseen.
Metsäteollisuuden sivutuotteista tuotetun energiamäärän arvioidaan jatkossa pysyvän kutakuinkin ennallaan, ja metsähakkeen käytön kasvu lämpö- ja voimalaitoksissa tulee muodostamaan merkittävän osan puuenergian ja uusiutuvan energian lisäyksestä Suomessa. Metsähakkeen käyttö on kasvanut tasaisesti ja sen osuus on nykyisin suurempi kuin puunkuoren osuus lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käytössä.
Puuenergian käyttö kasvussa
Puuenergian käyttö lisääntyy eri puolilla Suomea ennen kaikkea uusien energialaitosten rakentamisen myötä. Eri puolille maata on valmistunut, valmistumassa tai suunnitteilla useita hyvin merkittäviä puuenergiaa käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia. Monien isojen kaupunkien tekemät investointipäätökset vaikuttavat laajalle alueelle, esimerkkeinä Kuopion, Lappeenrannan, Jyväskylän, Seinäjoen ja Keravan laitokset.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.