Useamman kerran hakeneet, mitä muutatte?

Minä haen toista kertaa, joten lasken itseni "useampaa" kertaa hakeviin. Hain ekan kerran YO-keväänä, jolloin ei kiinnostanut YOiden jälkeen lukea yhtään vaan aina keksi kaikkea muuta parempaa tekemistä kuin pääsykoeluku. Nyt olen käynyt intin ja ollut pari kolme vuotta työelämässä ja nähnyt tämän työelämän ilman koulutusta (taksi), ja päätin hakea nyt uudestaan alalle mikä jo ensimmäisenä lukiovuotena muodostui unelmaksi.
Pienen alustuksen jälkeen vastaan kysymyksiisi; unilääkkeisiin en ole turvautunut enkä aio turvautua johtuen melatoniinin (oletan sinun tarkoittavan niitä) huonosta unenlaadusta. Ja töissä en käy vaan pidän ihan kunnollisen ns. lukuloman johon olen töitä tekemällä säästänyt jotta voin asua omassa kämpässä ja maksaa vuokrat ja ruoat ja muut laskut.

Itse hain useamman kerran ja pääsin kolmannella sisään.. Ensimmäinen kerta oli heti ylppäreiden jälkeen ja en oikein jaksanut heti niiden perään keskittyä pääsykokeisiin.. Se kerta oli enemmänkin kokeilu, kiinnostaako ala minua oikeasti ja kevät meni lähinnä juhliessa ja välivuoden suunnitelmia tehtäessä.

Tokalla kerralla hain sitten tosissani, mutta lukutekniikkani ei oikein toiminut ja jäin pitkälle rajasta, vaikka koin, että olin koko kevään lukenut ahkerasti. Olin onnistunut täydellisesti huijaamaan itseäni.

Jälleen uusi välivuosi. Tällöin mietin kunnolla strategiaani seuraavaa kevättä varten ja mietin tarkkaan, missä oli mennyt metsään. Kolmannella kerralla pääsinkin sitten sisään.

Jos vertailen tätä 2. ja 3. kertaa, voin ohjenuoriksi antaa:

- keskity ennemmin laatuun kuin määrään. 2. Kerralla saatoin välillä klo 8-20 istua kirjastossa väsyneenä, mutta opinko oikeasti mitään? Tällöin tuijotin vain kelloa ja pakotin itseäni lukemaan vaikka mitään ei mennyt päähän. Jos pystyy lukee esim 6 tuntia tehokkaasti päivässä, se riittää jos tämän ajan oikeasti käyttää tehokkaasti ja omaksuu asioita.

- älä tingi unesta, urheilusta ja kohtuullisesta vapaa-ajasta. 2. Kerralla suurinpiirtein linnoittauduin kirjastoon, en urheillut juuri lainkaan enkä nähnyt ystäviä melkein ollenkaan. Tämä kostautui sitten uupumuksena loppukeväästä ja välillä saattoi olla vaikea nukahtaa iltaisin. 3. Kerralla pidin huolen näistä asioista ja olin paljon virkeämpi ja nukuin hyvin. Kannattaa miettiä hyvä tasapaino lukemisen ja vapaa-ajan välillä. Vapaa-aikana on sitten vapaata, eikä silloin tarvitse miettiä kirjoja :)

-älä vertaa itseäsi liikaa muihin. Kaikki oppivat eri tahtiin ja eri tavalla.. Jos käy valmennuskurssilla, on ihan turha verrata esimerkiksi omia välikokeiden tuloksia muiden tuloksiin. Keskity omaan suoritukseen ja mieti mitkä omat heikot kohdat ovat ja opi omista virheistä.

-toisaalta hyödynnä kurssikaverit ja ole muille hyödyksi. Kurssikavereista saa paljon henkistä tukea ja apua, joten kannattaa muihin rohkeasti tutustua. Itse saatoin hahmottaa monet kirjojen mutkikkaat asiat juuri kurssikavereiden kanssa keskustellessa.

-löydä paras tapasi oppia. Tätä kannattaa jo miettiä ennen kuin kirjat tulevat, ettei turhaan lukuaikaa mene oman tavan etsimisessä. Itselläni toimivat käsitekortit. Kirjoitin samalla, kun luin kirjoja, käsitteitä, periaatteita ja termejä ylös korteille sekä taakse "selityksen". Näitä kertailin välillä esimerkiksi bussissa tai puiston penkillä kevät-auringossa, kunnes koko pakka meni virheettömästi läpi.

-tee niin paljon kurssilta saatuja tehtäviä, varsinkin oikeustapauksia, kuin vain pystyt. Tutustu myös mallivastauksiin huolellisesti. Näiden avulla opit hahmottamaan olennaisimmat asiat, mistä asioista saa todennäköisesti pisteitä ja muutenkin vastaustekniikan. Itse kirjoitin kalenteriin ihan tietyt päivät viikosta (esim 2-3pv), joina luin vähän lyhyemmin ja lukemisen jälkeen tein vielä 1-2 tuntia tehtäviä. Tokalla kerralla olin niin keskittynyt vaan paahtamaan kirjoja läpi, että tehtävät melkeinpä unohtuivat ja tein niitä hyvin vähän. Tehtävistä on oikeasti hirveästi hyötyä ja tätä en voi korostaa liikaa, varsinkin jos vastaustekniikka on vielä hakusessa. Kurssin tehtävät on suunniteltu niin, että ne voisivat olla pääsykokeessa oikeudellisten pulmien kannalta samantyyppisiä (toki kurssin tehtävät ovat hieman huumorilla höystettyjä), joten parhaassa tapauksessa pääsykokeeseen voi tulla jopa tehtävä, joka muistuttaa jo aiemmin tehtyä kurssin tehtävää.

- kertaa, kertaa, kertaa. Tämäkin liittyy jokaisen omaan henkilökohtaiseen oppimistapaan, mutta kannattaa tarkastella, paljon kertausta ja minkä tyyppistä itse tarvitsee. Minulla oli aika yksityiskohtaiset muistiinpanot kirjoitettuna kirjojen tärkeistä kohdista ja saatoin näitä lukea vielä päivän päätteeksi, jolloin juuri käydyt asiat palautuivat vielä tiivistettynä mieleen.

-usko itseesi. Tämä on oikeasti hyvin tärkeää. Itse en aluksi uskonut ja jopa kokeessa oli vielä epävarma tunne että en minä voi olla parhaiden joukossa. Kolmannella kerralla päätin, että tämä on minun vuoteni.

Muista, että kaikki on mahdollista! :) tsemppiä kevääseen!

Oikikseen pääsemiseksi riittää rento mutta tiukka asenne lukemiseen pariksi kuukaudeksi.Lääkisvalmistautuminen onkin jo sitten ihan eri planeetalta.

-Tiedosta oma oppimistekniikkasi. Jos opit parhaiten kotona, lue kotona. Jos tykkäät tehdä muistiinpanoja, tee muistiinpanoja. Jokaisen tapa oppia on aika yksilöllinen ja tähän mennessä sinulle varmaan on muodostunut aika hyvä käsitys siitä, miten sinä opit parhaiten asioita. Ei ole itsetarkoitus leikkiä esimerkiksi värikynillä. Itse korostin paljon eri väreillä pääsykoekirjoja ja se auttoi minua läpipääsyssä, mutta joidenkin läpipäässeiden kavereideni kirjat olivat lähes vitivalkoisia.

-Tee lukemisesta mahdollisimman kivaa itsellesi. Älä ajattele asiaa niin, että voi kun pitää taas lukea. Asennoidu niin, että voi kun on kivaa taas lukea. Nauti lukemisesta. Valitse mukava lukutila, ota mukavat vaatteet ja ota terveellistä naposteltavaa. Nuku myös riittävästi ja käy lenkillä ulkona välillä. Muista myös rentoutua välillä. 1-2 vapaailtaa viikossa oli henkireikä, joka piti minut järjissäni.

-Älä lue muita varten, äläkä fuskaa. On helppo tuudittautua kesken lukuprosessin sellaiseen ajatukseen, että kun on lukenut x määrän sivuja tai istunut x määrän tunteja kirjan ääressä, on tehnyt riittävästi. Tai ehkä rupeat vertaamaan itseäsi muihin pyrkijöihin. Tämä on väärä asenne.

Lukusuunnitelmaa ei tehdä sen vuoksi, että se loisi päiviin kivan ohjelman tai että lukisit yhtä paljon tai enemmän kuin muut, vaan siksi, että se auttaa pitämään projektin kasassa. Lukusuunnitelma on kuitenkin vain raamit. Jos sinusta tuntuu, että lukusuunnitelmat ovat nörttien ja luusereiden juttuja ja olet aina oppinut parhaiten lukemalla vaan eteenpäin, niin tee näin.

Oma lukusuunnitelmani oli käytännössä ihan vaan sellainen, että merkitsin kullekkin päivälle sen kirjan jota minun piti lukea. Tavoitteena oli, että viikon aikana ehtisin lukemaan pääsykoekirjat noin kahteen kertaan läpi. Se piti aika hyvin kutinsa. Enempään en olisi pystynyt.

-Määrä ei korvaa laatua. Lukeminen on kaikkein tehokkainta ihan tutkitusti melko lyhyissä sykleissä. Joten pidä taukoja ja mieti välillä lukemaasi. Itse pidin taukoja aina siinä tunnin tai puolentoista kohdalla. Lukupäivät kyllä venyivät tosi pitkiksi, mutta se oli tapa jolla itse opin. Joku toinen sitten lukee vaan kirjastossa about yhtäsoittoa tehokakasti 6-8 tuntia ja se on siinä. Itselleni moinen ei olisi sopinut, koska olen melko levoton luonne ja minun on tosi vaikea keskittyä paljonkaan tuntia pidempään.

-Kuten ylempänä: Kertaus on opintojen äiti. Itse tein niin, että joka aamu kertasin kaikki edellisen päivän lukemani asiat ihan vaan silmäillen ja mieleen palautellen. Lisäksi luin erityisen huolellisesti edellisenä päivänä viimeiseksi lukemani kappaleen kirjasta. Sen jälkeen siirryin vasta eteenpäin.

-Kannattaa koko lukuprosessin ajan tehdä niitä harjoitustehtäviä, vaikka ihan kirjankin kanssa. Näin saat hyvää rutiinia ja joudut kokoajan soveltamaan tietoa. 1 - 2 tehtävää esim. parin tai kolmen päivän välein on jo aika hyvä saldo. Älä jätä tehtävien tekoa viime tinkaan, koska ei niistä silloin ole paljon hyötyä.