Heinolassa tapahtuu erittäin tärkeitä uudistuksia. Kaupunginhallituksen esityslistalla 20.2. on muun muassa Heinolan HALLINTOSÄÄNTÖ 1.6.2017 lukien, Heikkimäen asemakaava, uusia ja keskeneräisiä valtuustoaloitteita jne.
Halutaanko asukkaiden osallistuvan päätöksentekoon - oman kaupunkinsa hallintouudistukseen?
6 § Kaupungin viestintä
Kaupunginhallitus johtaa kaupungin viestintää ja tiedottamista kaupungin toiminnasta. Kaupunginhallitus hyväksyy yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaattesita sekä nimeää viestinnästä vastaavat viranhaltijat.
Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Kaupunginhallitus, lautakunnat, kaupunginjohtaja sekä toimialojen johtavat viranhaltijat huolehtivat, että kaupungin asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmistelevina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon kaupungin eri asukasryhmien tarpeet.
16 § Toimialajohtajat
Yhteisten palveluiden toimialaa johtaa HALLINTO- JA KEHITYSJOHTAJA.
HyvinvointiLAUTAKUNNAN toimialaa johtaa HYVINVOINTIJOHTAJA.
ElinvoimaLAUTAKUNNAN toimialaa johtajaa ELINVOIMAJOHTAJA.
Lupa- ja valvontaLAUTAKUNNAN toimialaa johtaa YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ
Sosiaali- ja terveysLAUTAKUNNAN toimialaa johtaa SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA.
Teknisen LAUTAKUNNAN toimialaa johtaa TEKNISEN TOIMEN JOHTAJA.
Toimialajohtaja vastaa toimialansa toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja lautakunnan alaisuudessa.
---
(Heinolaanko ollaan uuden hallintosäännön mukaan perustamassa LAUTAKUNNAN TOIMIALAT, YHTEENSÄ VIISI LAUTAKUNNAN TOIMIALAA ja lisäksi HALLINTO- JA kehitysjohtajan YHTEISTEN PALVELUIDEN TOIMIALA.
17 § Palvelualuejohtajat
Palvelualuejohtaja vastaa palvelualueen toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kaupunginhallituksen, lautakunnan ja toimialajohtajan alaisuudessa.
18 § Toimintayksiköiden esimiehet
Toimintayksikön esimies vastaa toimintayksikön toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa palvelualuejohtajan alaisuudessa.
---
(Onkohan elinvoimalautakunnan toimialaa johtava ELINVOIMAJOHTAJA yksikön vai toimialan johtajan?
Byrokratia ei vähene, jos johtajien määrää lisätään. Esimerkiksi lautakuntien toimialajohtajien ja palvelujohtajien vastuu toimintayksikön toiminnasta kaupunginhallituksen, lautakunnan ja toimialajohtajan alaisuudessa on sama.
22 § Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta
Kaupunginhallitus päättää laissa ja muualla tässä säännössä määrätyn lisäksi
- yleiskaavan laatimisen aloittamisesta
- maankäyttösopimuksista
- valtuuston puolesta annettavasta selityksestä valtuuston päätöstä koskevan valituksen ja jatkovalituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo, että valtuuston päätöstä ei ole kumottava
- kunnan edustajien nimeämisestä yhtymäkokouksiin sekä
- kunnan ratkaisuvallan käyttämisestä vapauttamista kunnallisverosta tai kiinteistöverosta koskevissa asioissta (veronkantoL 2016 51 §).
---
(Onkohan 22 § Heinolan hallintosääntöehdotuksessa kuntalain mukainen? Eli voiko kaupunginhallitus päättää "laissa ja muualla tässä säännössä määrätyn lisäksi..."
esimerkiksi VALTUUSTON PUOLESTA ... jos KAUPUNGINHALLITUS KATSOO?
Nyt tulisi valtuutettujen käydä hallintosääntöesitys erittäin tarkasti lakimiehen opastuksella läpi. Hallintosäännössä voidaan päättää kuntalain mukaisesti joko
VAIHTOEHTO I: erittäin kova edustuksellinen ja byrokraattinen hallintosääntö
VAIHTOEHTO II: uudistetun kuntalain hengen mukainen demokraattinen ja yhteisöllinen, läpinäkyvä, asukaslähtöinen hallintosääntö.
On muistettava, että kun uusi organisaatio ja sitä vastaava hallintosääntö astuvat voimaan 1.6.2017, niin seuraavat Heinolan johtosäännöt kumotaan:
- hallintosääntö (v.2014)
- konsernihallinnon johtosääntö (2013)
- sivistystoimen johtosääntö (2015)
- sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö (2014)
- teknisen toimen johtosääntö (2015)
- Heinolan kaupunginvaltuuston työjärjestys (2013)
- luottamushenkilöiden palkkiosääntö (2016)
Ei ole samantekevää, mitä tulevassa HALLINTOSÄÄNNÖSSÄ päätetään, Siihen tullaan aina tarpeen tullen vetoamaan sekä mahdollisten valitusten osalta hallinto-oikeudessa että kaupungin omissa toimielimissä asioista päätettäessä. Valtuuston olisi syytä tarkastella asiaa siten, että toteutuuko asukaslähtöinen yhteisöllisyys ja hyvä hallinto, vai yritetäänkö valtaa keskittää ja jos niin miksi ja kenelle?
Suuresti ihmetyttää se, miten vähän paikallislehti, joka on myös Heinolan kaupungin virallinen ilmoituslehti on tiedottanut meneillään olevasta hallintouudistuksesta, organisaatiomuutoksesta sekä niiden vaikutuksista Heinolan hallintoon. Sen sijaan IH aloitti kirjoittelun "turhista" valituksista, joista valittivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä hallinto- ja kehitysjohtaja paikallislehden päätoimittajan tukemana.
Halutaanko asukkaiden osallistuvan päätöksentekoon - oman kaupunkinsa hallintouudistukseen?
6 § Kaupungin viestintä
Kaupunginhallitus johtaa kaupungin viestintää ja tiedottamista kaupungin toiminnasta. Kaupunginhallitus hyväksyy yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaattesita sekä nimeää viestinnästä vastaavat viranhaltijat.
Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Kaupunginhallitus, lautakunnat, kaupunginjohtaja sekä toimialojen johtavat viranhaltijat huolehtivat, että kaupungin asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmistelevina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon kaupungin eri asukasryhmien tarpeet.
16 § Toimialajohtajat
Yhteisten palveluiden toimialaa johtaa HALLINTO- JA KEHITYSJOHTAJA.
HyvinvointiLAUTAKUNNAN toimialaa johtaa HYVINVOINTIJOHTAJA.
ElinvoimaLAUTAKUNNAN toimialaa johtajaa ELINVOIMAJOHTAJA.
Lupa- ja valvontaLAUTAKUNNAN toimialaa johtaa YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ
Sosiaali- ja terveysLAUTAKUNNAN toimialaa johtaa SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA.
Teknisen LAUTAKUNNAN toimialaa johtaa TEKNISEN TOIMEN JOHTAJA.
Toimialajohtaja vastaa toimialansa toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja lautakunnan alaisuudessa.
---
(Heinolaanko ollaan uuden hallintosäännön mukaan perustamassa LAUTAKUNNAN TOIMIALAT, YHTEENSÄ VIISI LAUTAKUNNAN TOIMIALAA ja lisäksi HALLINTO- JA kehitysjohtajan YHTEISTEN PALVELUIDEN TOIMIALA.
17 § Palvelualuejohtajat
Palvelualuejohtaja vastaa palvelualueen toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa kaupunginhallituksen, lautakunnan ja toimialajohtajan alaisuudessa.
18 § Toimintayksiköiden esimiehet
Toimintayksikön esimies vastaa toimintayksikön toiminnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa palvelualuejohtajan alaisuudessa.
---
(Onkohan elinvoimalautakunnan toimialaa johtava ELINVOIMAJOHTAJA yksikön vai toimialan johtajan?
Byrokratia ei vähene, jos johtajien määrää lisätään. Esimerkiksi lautakuntien toimialajohtajien ja palvelujohtajien vastuu toimintayksikön toiminnasta kaupunginhallituksen, lautakunnan ja toimialajohtajan alaisuudessa on sama.
22 § Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta
Kaupunginhallitus päättää laissa ja muualla tässä säännössä määrätyn lisäksi
- yleiskaavan laatimisen aloittamisesta
- maankäyttösopimuksista
- valtuuston puolesta annettavasta selityksestä valtuuston päätöstä koskevan valituksen ja jatkovalituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo, että valtuuston päätöstä ei ole kumottava
- kunnan edustajien nimeämisestä yhtymäkokouksiin sekä
- kunnan ratkaisuvallan käyttämisestä vapauttamista kunnallisverosta tai kiinteistöverosta koskevissa asioissta (veronkantoL 2016 51 §).
---
(Onkohan 22 § Heinolan hallintosääntöehdotuksessa kuntalain mukainen? Eli voiko kaupunginhallitus päättää "laissa ja muualla tässä säännössä määrätyn lisäksi..."
esimerkiksi VALTUUSTON PUOLESTA ... jos KAUPUNGINHALLITUS KATSOO?
Nyt tulisi valtuutettujen käydä hallintosääntöesitys erittäin tarkasti lakimiehen opastuksella läpi. Hallintosäännössä voidaan päättää kuntalain mukaisesti joko
VAIHTOEHTO I: erittäin kova edustuksellinen ja byrokraattinen hallintosääntö
VAIHTOEHTO II: uudistetun kuntalain hengen mukainen demokraattinen ja yhteisöllinen, läpinäkyvä, asukaslähtöinen hallintosääntö.
On muistettava, että kun uusi organisaatio ja sitä vastaava hallintosääntö astuvat voimaan 1.6.2017, niin seuraavat Heinolan johtosäännöt kumotaan:
- hallintosääntö (v.2014)
- konsernihallinnon johtosääntö (2013)
- sivistystoimen johtosääntö (2015)
- sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö (2014)
- teknisen toimen johtosääntö (2015)
- Heinolan kaupunginvaltuuston työjärjestys (2013)
- luottamushenkilöiden palkkiosääntö (2016)
Ei ole samantekevää, mitä tulevassa HALLINTOSÄÄNNÖSSÄ päätetään, Siihen tullaan aina tarpeen tullen vetoamaan sekä mahdollisten valitusten osalta hallinto-oikeudessa että kaupungin omissa toimielimissä asioista päätettäessä. Valtuuston olisi syytä tarkastella asiaa siten, että toteutuuko asukaslähtöinen yhteisöllisyys ja hyvä hallinto, vai yritetäänkö valtaa keskittää ja jos niin miksi ja kenelle?
Suuresti ihmetyttää se, miten vähän paikallislehti, joka on myös Heinolan kaupungin virallinen ilmoituslehti on tiedottanut meneillään olevasta hallintouudistuksesta, organisaatiomuutoksesta sekä niiden vaikutuksista Heinolan hallintoon. Sen sijaan IH aloitti kirjoittelun "turhista" valituksista, joista valittivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä hallinto- ja kehitysjohtaja paikallislehden päätoimittajan tukemana.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Eipä yllätä, ettei paikallislehti ole tuottanut minkäänlaista tietoa tästä(kään) aiheesta. Lehden journalismin taso on luokattoman heikko. Tällainen asia jos joku kuuluisi laadukkaan lehden käsitellä ja tuoda lukijoidensa tietoisuuteen.
Hallintouudistus vahvistaa valtuuston roolia kumileimasimena ja heikentää siten demokratian toteutumista. Se on yksiselitteisesti kuntalaisten edun vastaista.
Nyt yritetään keskittää valtaa muutamalle virkamiehelle ja kaupungin hallitukselle, eikä se vaikuta lainkaan hyvältä.
Herätkää päättäjät ja kuntalaiset!
Kaupunginhallitusko päättäisi maankäyttösopimuksista? Miten nykyinen khall. olisi päättänyt? Onks tietoo?
Paikallisen lehden kyvyttömyys uutisoida merkittävistä kuntaa koskevista asioista on surullinen tosiasia. Lehden tuottama sisältö on lähinnä kevyttä ja kaupungin hallintoa myötäilevää (täysin arvostelematonta), heikkotasoista uutisointia. Jos haluaa oikeasti tietää, mitä paikkakunnalla tapahtuu, niin lehdestä se ei todellakaan käy ilmi.
Ei ole paikallilehden syy tämä huontaso.
Syy, on henkilövalinnoissa. Jos päätoimittajalla on 'eläkevirka' matalaa tasoa kannattaa pitää.
Kaupunginhallitus pyrkii viimeisenä tekonaan vahvistamaan kaupunginhallituksen asemaa ja täysin demokratian vastaisesti kaventamaan kaupungin ylimmän päätöksentekoelimen, kaupunginvaltuuston, valtaa.
Miten ihmeessä valtuutetut voivat olla niin typeriä, että suostuvat tähän?
Kaupunginhallituksen jäsenten motiivit ihmetyttävät. Jäseniä on monesta ryhmästä, esim. PaHe, sdp ja kok.
Näiltä jäseniltä tulisi mielestäni tiedustella, mikä on heidän käsityksensä demokratiasta.
Miksi hallitus keskittää valtaa? Miksi hallitus tekee valtuustosta kumileimasimen?
Täytyy sanoa, että hallituksen jäsenet eivät nauti omaa luottamustani. Minä kun kannatan demokratiaa, enkä vallan keskittämistä muutamalle taholle..
Paikallislehti uutisoi tänään asiasta, ja kuten tavallista, täysin kritiikittömään tapaansa.
Se sentään kävi ilmi, että hallituksen valta kasvaa. Ja sehän taas on täysin demokratian vastaista, mutta Heinolassa päättäjät eivät uskalla kyseenalaistaa näitä sulle-mulle -päätöksiä lainkaan. Surullista.
Miksi Heinolan valtuuston koko piti säilyttää 43 valtuutetussa, kun valtuuston valta siirretään enenevissä määrin hallitukselle?
Jatkossa valtuuston kokoukset ovat, jos mahdollista, vielä enemmän veroeurojen tuhlausta kuin tähän saakka. Kokouspalkkioita maksetaan tuntuvat summat, vaikka valtuusto toimii hallituksen kumileimasimena.
Onkohan muissa kunnissa näin järjetöntä toimintatapaa?
Itä-Hämeen artikkelissa "Hallitukselle vahvempi ote kaupungin johtamisessa" 23.2. tiedotettiin Heinolan uudesta hallintosäännöstä.
Kuntalaiset ovat ihmeissään tarvitseeko kaupunginhallitus lisää valtaa, kuten otsikossa otetaan? Heinolassa kaupunginhallitus on ollut vahvin vallankäyttäjä jopa valtuustoon verrattuna. Valtuuston pöytäkirjoissa on enimmäkseen toimielinten jäsenten eroja ja uusia valintoja. Valtuuston talousseminaarista tultua nykyinen valtuuston puheenjohtaja totesi Itä-Hämeessä, että hänelle oli Tallinnassa tullut "kumileimasinolo".
Valtuustoaloitteet eivät ole saaneet kunnollista käsittelyä ja ajoissa, vaan "aika on hoitanut" useita aloitteita. Kuntalaisaloitteita ei ole valtuustossa käsitelty jne.
Heinolan uusi organisaatiokaavio on monivärisenä Itä-Hämeen sivulla ja hallintojohtajan haastattelu seitsemällä palstalla. Kaaviosta puuttuu kaupunginjohtajan "laatikko". Mihin se sijoittuisi? Onko kaupunginjohtaja"unohtunut" kaaviosta. Tekstissä tosin selitetään, että kaupunginjohtaja johtaa kaupungin hallintoa, taloutta ja toimintaa hallituksen alaisena sekä valmistelee ja esittelee asiat hallituksen päätettäviksi. Mihin sitten Heinolassa tarvitaan kehitys- ja hallintojohtajaa? Eikö tehtävät ole selvästi päällekkäisiä? IH:n artikkelissa todetaan "kaupunginhallituksen alaista yhteisten palveluiden toimialaa johtaa hallinto- ja kehitysjohtaja".
Missä organisaatiokaaviossa on YHTEISTEN PALVELUIDEN TOIMIALA, kun kyseistä lautakuntaa ei ole, vaan toimialajohtaja toimii suoraan hallituksen alaisena? Kaupunginhallituksen alapuolella on viisi "sinistä laatikkoa" joissa lautakunnat: sosiaali ja terveys-, hyvinvointi-, tekninen-, elinvoima ja lupa- ja valvontalautakunta.
TOIMIALAT, olivatpa ne lautakuntatoimialoja ja toimialoja (kuusi toimialaa) puuttuvat kaaviosta. Tekstissä todetaan että TOIMIALOJA johtavat TOIMIALAJOHTAJAT: hyvinvointijohtaja, elinvoimajohtaja, ympäristöpäällikkö, sosiaali- ja terveysjohtaja sekä teknisen toimen johtaja. KAUPUNGINHALLITUKSEN ALAISTA yhteisten palvelujen toimialaa johtaa HALLINTO- JA KEHITYSJOHTAJA, jonka valitsee KAUPUNGINHALLITUS. Muut toimialajohtajat valitsee valtuusto.
Miksi valtuusto ei valitse KAIKKIA TOIMIALAJOHTAJIA? Miksi kaupunginhallitus valitsee yhden toimialan kuudesta, eli hallintojohtajan itsensä? Mihin toimialat ja niiden johtajat sijoittuvat organisaatiokaaviossa? Selkeästi voidaan sanoa, sekä organisaatiokaavion että hallintosäännön perusteella, että valtaa on haluttu keskittää yhteisten palveluiden toimialajohtajalle, hallinto- ja kehitysjohtajalle sekä elinvoimajohtajalle. Uudelle elinvoimalautakunnalle siirtyvät kaupunginhallitukselta elinvoimapalvelut. Ovatko elinvoimapalvelut kuuluneet kaupunginhallitukselle eikä elinvoimayksikköön? Mikä on ollut valtuuston rooli elinvoimapalveluissa ja yksikön/toimialan perustamisessa ja johtajan valinnassa? Elinvoimalautakunnalle siirtyvät myös liikunta- ja kulttuuripalvelut, kun liikunta- ja kulttuurilautakunta lopetetaan. Elinvoimalautakunnalle siirtyvät myös maankäytön suunnittelu eli kaavoitus teknisestä lautakunnasta. Miksi?
Päättävätkö lautakuntien puheenjohtajat ja toimialojen johtajat yhdessä tai erikseen. Kumpi päättää virkajohtaja vai luottamusmiesjohtaja erimielisyysasioissa?
Elinvoimajohtajan ja hallintojohtajan virkoja on Heinolassa pidetty palkkiovirkoina sen vuoksi, että hallinto- ja kehitysjohtaja toimi ex. kaupunginjohtajan eroasiassa selvitysryhmän sihteerinä tilaten nykyiseltä elinvoimajohtajalta asiantuntijapalveluita, kun nyk. elinvoimajohtaja toimi hallituksen varapuheenjohtajana ja aluksi myös selvitysryhmän puheenjohtajana, kunnes jääväsi itsensä.
Lakipalvelut ovat uuden kaupungin lakimiehen hanskassa, niitä ei enää tarvitse ostaa ulkopuolisilta lakitoimistoilta. Lakimiehen asema organisaatiossa ei selvinnyt IH:n artikkelin perusteella. Onko lakimies tarkastuslautakunnan jäsen vai hallintojohtajan alainen? Toimiiko "lakiosasto" omana yksikkönään kj:n alaisena?
Huolestuttavaa on sekin, että uuden hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää asiaskasmaksuista ja luottamushenkilöiden palkkioista, jotka aiemmin on valtuusto vahvistanut. Muistetaan, että erittäin suuria palkkioiden korotuksia muun muassa kaupunginhallituksen, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajille esitettiin vaalikauden aikana.
Vaikuttamistoimielimet
Uutta kaaviossa ja hallintokoneistossa ovat epämuodolliset vaikuttamistoimielimet eli kuusi raatia. Tuleeko raadeista byrokratian kukkasia vai vaikuttamiselimiä? Olisivatko raatien vetäjät vapaaehtoisia kuntalaisia vai esimerkiksi latakuntien raativetäjiä, jotka raportoivat kuntalaisten mielipiteitä lautakuntiin ja kutsuvat raadit kokoon esimerkiksi ennen hallituksen ja valtuuston kokouksia, jos raatia koskevia asioita käsitellään?
Yksi tärkeä "raati" on unohtunut: kulttuuriraati. Heinolassa toimii lukuisia kulttuurijärjestöjä, joiden puheenjohtajien pitäisi toimia kulttuuriraadissa valmistelemassa Heinolan kulttuuriohjelmaa.
...ja nyt kun oikeasti halutaan kaupunkilaisten ääntä kuuluviin niin eihän sekään näille seppäläisille kelpaa....Huh.
Ei kaupunkilaisten ääni tuolla hallintouudistuksella kuulu sen enempää kuin nytkään.
Aivan naurettavaa yrittää sumuttaa kaupunkilaisia sillä, että heidän vaikutusmahdollisuutensa kasvaisi jotenkin tämän seurauksena.
Uudistuksella keskitetään valtaa, asukkaiden vaikutusmahdollisuus ei muutu mitenkään. Vaikuttimena lienee vallanhimo.
Asukkaiden mielipidettä olisi ollut tähänkin asti mahdollista kuunnella, mutta sitä vain ei ole haluttu tehdä. Se ei olisi edellyttänyt täydellisen epädemokraattista hallintouudistusta. Se on hyvä jokaisen ymmärtää!
Valtuustosta tulee vielä selkeämmin kumileimasin tämän pelleilyn seurauksena.
Naurettavaa, että kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävästä instanssista tehdään turhake. Näin meillä kuitenkin toimitaan.
"Huolestuttavaa on sekin, että uuden hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää asiaskasmaksuista ja luottamushenkilöiden palkkioista, jotka aiemmin on valtuusto vahvistanut. Muistetaan, että erittäin suuria palkkioiden korotuksia muun muassa kaupunginhallituksen, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajille esitettiin vaalikauden aikana. "
Tämä on hälyttävää..
Palkkioitahan yritettiin korottaa esim. Hallituksen pj:n ja valtuuston pj:n osalta suurkaupunkien palkkiotasolle jo tällä kaudella. Prosentuaaliset korotukset olisivat olleet täysin järjettömät, kuten myös euromääräiset. Niistä sitten luovuttiin.
On kertakaikkista sumutusta "myydä" tällaista uudistusta argumentoimalla, että asukkaiden ääni tulisi kuuluviin entistä paremmin. Asukkaiden kuuntelu ja asukkaiden mielipiteiden huomiointi onnistuu, kun asukkaita kuunnellaan ja asukkaiden mielipiteitä huomioidaan, joten demokratian heikentämiseen johtavan uudistuksen kaupittelu moisilla paskapuheilla on silkkaa roskaa.
Valtuustollehan tämä valtuuston aseman heikentäminen menee surkuhupaisasti läpi, koska kukaan ei uskalla vastustaa.. Kuntalaisille sen markkinointiin olisi varmaan kannattanut palkata konsultti :)
Toivottavasti kaupunkilaisten ääni kuuluu vaaleissa niin, että niissä saataisiin uudistettua valtuustoa ja päästäisiin eroon hyvistä veljistä, tovereista ja rouvista. Vain uudistamalla päätökentekijät voidaan Heinolan suunta muttaa. Vaihtamisen tarvetta lienee kaikissa ryhmissä.
kukkuluuruuuuuu on tyypillinen esimerkki siitä mitään todellista sanomattomasta, ylimielisestä ja tyylittömästä tavasta ns. puolustella ratkaisuja, silloin kun joku ( tässä tapauksessa VallanKeskitys ) niitä asiallisesti kritisoi. Lienee läheistä sukua pyllykallelle ja höhöhöhöölle?
Kuka olisi arvannut, mitä kaikkea seuraa kaupunginjohtajan epäluottamuserottamisen jälkeen - tällä vaalikaudella?
Nopeasti vähenevä väkiluku. Autioituva keskusta. Kammottavat ja kalliit parakkikoulut puolelle koululaisista. Investointisuma. Omituiset hankkeet, jotka eivät etene tai jos etenevät ovat vailla laskennallisia perusteita.
Kuka olisi arvannut, että perustetaan elinkeinotoimi ja lopetetaan elinkeinotoimikunta. Kuka olisi arvannut, että perustetaan useita uusia kallispalkkaisia virkoja, vaikka väkiluku laskee noin 200 henkeä vuodessa (tuhannella asukkaalla vaalikauden aikana). Velkataakka kasvaa nopeasti ja nyt uusi organisaatio ja hallintosääntö eivät Heinolan tulevaisuutta paranna. Uusi organisaatio vahvistaa jo ennestään vahvan hallituksen asemaa. Samoin vahvistetaan hallinto- ja kehitysjohtajan sekä elinvoimajohtajan asemia, kun hallintojohtaja on kaupunginhallituksen alaisuudessa (kuten kaupunginjohtajakin) ja elinvoimajohtajan toimialalle siirretään kulttuuri- ja liikuntalautakunta, teknistä toimialaa (maankäyttö ja suunnittelu) ja markkinointia. Onko elinvoimajohtajalla maankäytön ja suunnittelun osaaminen, kulttuurialan tai markkinoinnin tietoja ja taitoja tai riittävää elinkeino-osaamista?
Mitä heikommin Heinolalla menee, sitä nopeammin Lahteen yhdistäminen tulee tapahtumaan. Ensin siirretään sosiaali- ja terveyspalvelut (tulevalla pakkolailla?) kuntayhtymään. Keskitetty Heinolan hallinto on ehkäpä helpompi yhdistää Lahteen, mikä ei liene ollut keskittäjien tarkoitus.
Kyllä minä niin mieleni pahoitin kuin lukasin näitä juttuja. Jos Rinnevaara olisi saanut olla kaupunginjohtajana meillä ei olisi parakkikouluja, olisi kunnostettu vanhat koulut.
Hopeasiltaan olisi tullut vain yksi kerros, ei olisi näkötornia kymelle. Jos Tita olisi saanut olla kaupunginjohtaja meillä rakennettaisiin jo tori-parkkia maan alle. Nyt tämäkin hanke tyrmätty. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, siis omani.
Kuntalaisten osallistumisen esteenä on Heinolassa tilojen puute. Ei ole olemassa monitoimitaloa, Heinola-taloa tms., jossa asukkaat, asukasjärjestöt ja kulttuurijärjestöt voisivat harrastaa ja kokoontua. Valtuustoaloitteista huolimatta asia on edelleen hoitamatta kaupungissa, jossa on tuhansia neliöitä tyhjiä tiloja. Hallintomallissa esitetyt epämuodolliset raadit ovat "edustuksellista demokratiaa", jolla ei ole hyvä maine eikä kuntalaisten luottamusta. Heinolassa kuntalaisten osallistumista on haluttu rajata juuri tilojen puutteella ja myös erilaisella asioiden salausyrityksillä. Nettiaikana se tosin on yhä vaikeampaa, mutta esimerkiksi Galleria Lambertin muuttaminen kulttuuritoimistoksi tehtiin niin salaisena, että vieläkään kuntalaiset eivät tiedä, kenen oli viimeisin aloite ja miksi kaupungin ainoa galleria pika-pikaa muutettiin kulttuuritoimistoksi. Sitä samaa oli yritetty aiemminkin, mutta Lambertin ja galleriatoiminnan lopettaminen oli hyvästä syystä torpattu, arvokkaan gallerian lopettamisessa kultuurilautakunta ei aiemmin nähnyt mitään järkeä.
Vaikuttaa siltä, että vaalikaudella on tehty ja tehdään vielä ennen vaaleja kiireellä huonoja päätöksiä ennen kuntavaalia: valtuuston valtaa rajataan hallintosäännöllä, asukkaiden osallistuminen jää raatien varaan, Hopeasilta rakennettiin ennen sote-uudistusta = 8,1 miljoonaa ja Heikkimäkeen suunnitellaan yli 5 miljoonan maantasoitustyöt (eikä tietoakaan sijoittajista, yrittäjistä tai liiketoimintakonseptista). Sen sijaan kun kouluverkkoselvitys valmistui vihdoin ja viimein, sitä ei ryhdytty toteuttamaan, vaan parakkikoulut ovat puolella oppilaista edelleen käytössä. Työttömyysluvut ovat hurjat, mutta esimerkiksi koulunkäyntiavustajia vähennetään. Isot luokkakoot tarvitsevat koulunkäyntiavustajia. Eikö pitkäaikaistyöttömissä ollut sopivia, jolloin Kelalle ei tarvitsisi palauttaa työllisyysmäärärahoja? Toivottavasti tämän vuoden ensimmäinen osavuosikatsaus valmistuisi ennen vaaleja, jotta näemme minkäsuuruisena alamäki alkuvuodesta on jatkunut.
Jopa paikallislehden päätoimittaja kirjoitti hallintouudistuksesta hieman kriittisesti. Valtuuston valtahan kapenee..
Haisee taas suhteellisen mädältä, kun nykyisten päättäjien on kiireellä päätettävä tästä epädemokraattisesta uudistuksesta! Ymmärtävätkö valtuutetut edes, millainen moka nyt on tapahtumassa?
Kannattaa todella miettiä ketä äänestää.
Mitä valtuuston käytännössä pitäisi tehdä toisin ?
Asiat käydään aina perusteellisesti läpi lautakunnissa. Sen jälkeen hallituksessa. Pitäisikö valtuuston aloittaa asioiden käsittely alusta? Mikä mielestänne on lautakuntien rooli?
Valtuuston pitäisi käyttää ylintä päätösvaltaa kaupungissa. Nyt pyritään siirtämään valtuuston päätösvaltaa kaupunginhallitukselle, joka saisi päättää entistä merkittävimmistä asioista - ilman valtuuston siunausta.
Sen vuoksi koko uudistus on mätä ja täysin demokratian vastainen.
Huvittavaa on, että Heinolassa haluttiin pitää valtuuston paikkaluku ennallaan, vaikka kunnan tehtävät vähenevät oleellisesti. Tätä perusteltiin juuri demokratialla.
Vaan kuinka kävikään? -Nyt toimitaan täysin demokratian vastaisesti ja tällä hallintouudistuksella valtuutettujen määrä olisi pitänyt likimain puolittaa.
Kyse on vallanhimosta ja ahneudesta. Halutaan pitää valtava määrä valtuutettuja nostamassa kokouspalkkioita turhista kumileimasinkokouksista ja keskittää oleellisin valta muutamalla vallanhimoisimmalle johtohahmolle.
Yksi asia on varma, nimittäin se että kaupunki ei hyödy tästä uudistuksesta lainkaan, mutta poliitikot hyötyvät.
Mitä päätösvaltaa valtuustolta siirretään? Esimerkkejä?
Mä en nyt ymmärrä. Asiathan on tähänkin asti käsitelty lautakunnissa ja sen jälkeen hallituksessa. Jos ne on niissä hoidettu asianmukaisesti, valtuuston ei tarvitse muuta kuin siunata.
Kysyinkin mikä rooli lautakunnilla oikeasti sitten pitäisi olla jos ei tämä?
Ymmärrän, että joillain on mennyt herne nenään vuosien mittaan joittenkin henkilöitten suhteen. Ei ehkä silti kannata tässä mitään henkilötaistoa käydä koska kunnan päätöksenteko on aina jokatapauksessa useissa käsissä.
Kun nyt saadaan valtaan hyvät ryhmät, on asia hyvällä tolalla.
Näissä keskusteluissa on jännää se, että toisaalta kammotaan Hildenin ja "hyvävelikerhon" vallankäyttöä ja vallan keskittymistä yleensä - ja toisaalta hamutaan valtaan Seppää ym itsevaltiaita.
Pitäisikö ennemmin jättää kaunat sikseen ja lähestyä asioita aisoina?
Eikö tässä uudistuksessa käy nyt niin, että valtuusto ei enää saa, kuten aikaisemmin päättää tietyistä asioista, vaan päätösvaltaa siirtyy pois valtuustolta. Onko selvitetty väheneekö tässä demokratia, siis kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuus yhteisiin asioihin? Miksi valtuusto piti pitää entisen kokoisena vaikka vaikutusvalta vähenee?
En näe sellaista. Valtuuston suurin vaikutusvalta kohdistuu talousarvion tekemiseen. Siinähän päätetään mihin rahat tullaan käyttämään, mitä kehitetään, mihin investoidaan. Se valta pysyy ja paranoo.
Valtuuston kokoukset, joissa käsitellään pääosin lautakunnissa jo olleita asioita ei tosiaankaan voi olla elin joka käy koko ajan alusta lähtien asiat uudestaan läpi. Valtuuston tulee keskittyä talousarvioon, strategiaan, pitkän ajan investointisuunnitelmiin ja asioiden seurantaan.