Kuinka kaaoksesta voi syntyä järjestys sattumalta?

Kuten myös sähkömagneettiset voimat kiinteän aineen kohdalla. Molekyylit voivat olla erittäin monimutkaisia ja järjestyneitä ja niitä ohjaa kuitenkin vain yksi sääntö: "Hakeudu alimpaan energiatlaan".
Seuraavanlaisia rakenteita syntyy erittäin yksinkertaisella kaavalla.

https://www.google.fi/imgres?imgurl=http://2.bp.blogspot.com/-jho6ecOSLPY/UnjuU4iWegI/AAAAAAAAJ2M/g-o0qE4FcWc/s1600/Mandelbrot-1.jpeg&imgrefurl=http://kuvituskuvia.blogspot.com/2013/11/mandelbrot-fraktaali.html&docid=cgo0s2gvMG0f-M&tbnid=Q9uJu5o4rdn8gM:&vet=1&w=1600&h=900&client=firefox-b&bih=915&biw=1280&q=mandelbrotin fraktaali&ved=0ahUKEwii7Mu675vSAhUDCCwKHWIPA6wQMwgnKA0wDQ&iact=mrc&uact=8

Niin, gravitaatio aloittaa, fysiikka (nukleogeneesi) jatkaa , kemia ja biologia viimeistelevät.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Niin, gravitaatio aloittaa, fysiikka (nukleogeneesi) jatkaa , kemia ja biologia viimeistelevät.

Niin mutta hei kamoon muista The Jumala.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Niin, gravitaatio aloittaa, fysiikka (nukleogeneesi) jatkaa , kemia ja biologia viimeistelevät.

Mistä tuli gravitaatio ja mistä sekä miten se on muodostanut toimintansa?

SimppeliMonimutkaisuus kirjoitti:

Kuten myös sähkömagneettiset voimat kiinteän aineen kohdalla. Molekyylit voivat olla erittäin monimutkaisia ja järjestyneitä ja niitä ohjaa kuitenkin vain yksi sääntö: "Hakeudu alimpaan energiatlaan".
Seuraavanlaisia rakenteita syntyy erittäin yksinkertaisella kaavalla.

https://www.google.fi/imgres?imgurl=http://2.bp.blogspot.com/-jho6ecOSLPY/UnjuU4iWegI/AAAAAAAAJ2M/g-o0qE4FcWc/s1600/Mandelbrot-1.jpeg&imgrefurl=http://kuvituskuvia.blogspot.com/2013/11/mandelbrot-fraktaali.html&docid=cgo0s2gvMG0f-M&tbnid=Q9uJu5o4rdn8gM:&vet=1&w=1600&h=900&client=firefox-b&bih=915&biw=1280&q=mandelbrotin fraktaali&ved=0ahUKEwii7Mu675vSAhUDCCwKHWIPA6wQMwgnKA0wDQ&iact=mrc&uact=8

Lue lisää

Siis onko nuo fraktaalit sähkömagnetismin aikaansaamia?

sunnuntaitavietetään kirjoitti:

Mistä tuli gravitaatio ja mistä sekä miten se on muodostanut toimintansa?

Ei tiedetä. Voit huoletta sanoa, että Jumalalta.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ei tiedetä. Voit huoletta sanoa, että Jumalalta.

Eli tiede on yhtä pihalla kuin kreationistit.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ei tiedetä. Voit huoletta sanoa, että Jumalalta.

Huoletta sanoo hän, vaikka maailma esimerkkinä mihin tuollaisella perustelemattomalla hypylläja ajattelutavalla päädytään. "Mutku mutku en minä mutta muut" -lässytys, tule alas sieltä minäminä -tornistasi.

Painovoimaa ei ole edes olemassa: https://www.youtube.com/watch?v=Gg2URbkJo18

Mutta vaikka uskoisitkin painovoimaan, se ei voi synnyttää mitään, koska Big Bangin mukaan ei ollut mitään, oli vain singulariteetti, mikä on matemaattinen abstraktio.

Mutta vaikka uskoisitkin että singulariteetista voisi syntyä jotain, sen painovoima olisi ääretön, joten mikään voima ei voisi voittaa sitä (ellet usko Jumalaan), niin että se voisi alkaa laajenemaan.

Mutta vaikka uskoisitkin että singulariteetti voisi alkaa laajenemaan, se ei voisi tuottaa sitä järjestystä mitä näkyy, koska aineen pitäisi levitä tasaisesti joka paikkaan tiedemiesten mukaan. Siksi tiedemiehet ovat pohtineet miksi aine ei ole tasaisesti levinnyt, vaan on olemassa tihentymiä, kuten galakseja.

kmdkmfgkmd kirjoitti:

Siis onko nuo fraktaalit sähkömagnetismin aikaansaamia?

No ei. Ne saa aikaan yksinkertainen matemaattine funktio. Molekyylien sitoutuminen johtuu muun muassa sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta. Molemmat yksinkertaisia sääntöjä, jotka tuottavat suurta monimutkaisuutta.

Trexnonar kirjoitti:

Painovoimaa ei ole edes olemassa: https://www.youtube.com/watch?v=Gg2URbkJo18

Mutta vaikka uskoisitkin painovoimaan, se ei voi synnyttää mitään, koska Big Bangin mukaan ei ollut mitään, oli vain singulariteetti, mikä on matemaattinen abstraktio.

Mutta vaikka uskoisitkin että singulariteetista voisi syntyä jotain, sen painovoima olisi ääretön, joten mikään voima ei voisi voittaa sitä (ellet usko Jumalaan), niin että se voisi alkaa laajenemaan.

Mutta vaikka uskoisitkin että singulariteetti voisi alkaa laajenemaan, se ei voisi tuottaa sitä järjestystä mitä näkyy, koska aineen pitäisi levitä tasaisesti joka paikkaan tiedemiesten mukaan. Siksi tiedemiehet ovat pohtineet miksi aine ei ole tasaisesti levinnyt, vaan on olemassa tihentymiä, kuten galakseja.

Lue lisää

Ja hyvällä menestyksellä.

"Siksi tiedemiehet ovat pohtineet miksi aine ei ole tasaisesti levinnyt, vaan on olemassa tihentymiä, kuten galakseja."

Alkuräjähdys nuo tihentymät pani alulla, ja siitä gravitaatio jatkoi.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ei tiedetä. Voit huoletta sanoa, että Jumalalta.

"Ei tiedetä. Voit huoletta sanoa, että Jumalalta."

Ei voi. Koska jos lisätään kaavaan joku tietoinen toimija, tulee mukaan myös toimijan motivaatio tehdä asioita. Toimija on siis tehnyt jotain joskus ja jättänyt sitten asiat rääksälleen? Miksei puutu asioihin nyt, vaan esittää olematonta? Perin kummallinen entiteetti.

Suorastaan olematon, kaikkivoimaton.

bg-ope kirjoitti:

"Ei tiedetä. Voit huoletta sanoa, että Jumalalta."

Ei voi. Koska jos lisätään kaavaan joku tietoinen toimija, tulee mukaan myös toimijan motivaatio tehdä asioita. Toimija on siis tehnyt jotain joskus ja jättänyt sitten asiat rääksälleen? Miksei puutu asioihin nyt, vaan esittää olematonta? Perin kummallinen entiteetti.

Suorastaan olematon, kaikkivoimaton.

Lue lisää

Viestini oli tietenkin osoitettu Jumalaan uskovalle. Siis toisenlaiseen kuin kuvailit.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Viestini oli tietenkin osoitettu Jumalaan uskovalle. Siis toisenlaiseen kuin kuvailit.

"Viestini oli tietenkin osoitettu Jumalaan uskovalle. Siis toisenlaiseen kuin kuvailit."

Millä tavalla toisenlaiseen? Sellaiseen joka ei ole jättänytkään asioita rääksälleen? Miten niin ei ole, millä perusteilla?

bg-ope kirjoitti:

"Viestini oli tietenkin osoitettu Jumalaan uskovalle. Siis toisenlaiseen kuin kuvailit."

Millä tavalla toisenlaiseen? Sellaiseen joka ei ole jättänytkään asioita rääksälleen? Miten niin ei ole, millä perusteilla?

Lue lisää

Uskonopissani tuohon on vastauksia, mutta olen saanut tarpeekseni niiden kertomisen herättämistä agressioista:

"Millä tavalla toisenlaiseen? Sellaiseen joka ei ole jättänytkään asioita rääksälleen? Miten niin ei ole, millä perusteilla?"

Niihinhän on vain subjektiivisia perusteluja.

koedjifhu kirjoitti:

Niin mutta hei kamoon muista The Jumala.

Toki. Hänelle jää edelleen vahva rooli ihmisten paimentamisessa.

Edelleen sama tieteenharrastaja,

Kosmologiatieteen harjoittajat ovat toista mieltä. Siinä ei sinun käsityksesi paljoa paina.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kosmologiatieteen harjoittajat ovat toista mieltä. Siinä ei sinun käsityksesi paljoa paina.

Ehkä me kaikki voimme lopettaa oman ajattelun ja antaa näiden tiedeyhteisöjen herrojen kertoa meille miten asiat ovat. Samalla tavalla kuin uskonnollisissa lahkoissa..

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kosmologiatieteen harjoittajat ovat toista mieltä. Siinä ei sinun käsityksesi paljoa paina.

En tiedä, onko tällä ajatuksella tieteellinen konsensus, mutta luin tämmöisen Victor Stengerin kirjasta. Big Bangissa oli maksimaalinen entropia, mitä semmoisella tilalla voi olla. Vaikka kokonaisentropian määrä olisikin sen jälkeen kasvanut, teoreettinen maksimientropia on kasvanut vielä enemmän, mikä mahdollistaa paikallisen järjestyksen.

rrwrwwr kirjoitti:

Ehkä me kaikki voimme lopettaa oman ajattelun ja antaa näiden tiedeyhteisöjen herrojen kertoa meille miten asiat ovat. Samalla tavalla kuin uskonnollisissa lahkoissa..

Riittää, kun kukin keskitymme siihen ajatteluun, johon meillä on kyky ja tiedot.

Nimi_Ja_Merkki kirjoitti:

En tiedä, onko tällä ajatuksella tieteellinen konsensus, mutta luin tämmöisen Victor Stengerin kirjasta. Big Bangissa oli maksimaalinen entropia, mitä semmoisella tilalla voi olla. Vaikka kokonaisentropian määrä olisikin sen jälkeen kasvanut, teoreettinen maksimientropia on kasvanut vielä enemmän, mikä mahdollistaa paikallisen järjestyksen.

Lue lisää

Ei tunnu olevan konsensusta. Wiki tuntee Stengerin enempi skeptikkona kuin kosmologina.

https://en.wikipedia.org/wiki/Victor_J._Stenger

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kosmologiatieteen harjoittajat ovat toista mieltä. Siinä ei sinun käsityksesi paljoa paina.

No ainakin opuksesta Olemisen porteilla löytyy teksti:

"Todellinen mysteeri on se, miksi koko universumi oli syntyhetkellään hyvin pienen entropian tilassa. Kaikki kehitys, jota olemme todistamassa, on seurausta tämän maailmanjärjestyksen hitaasta murentumisesta epäjärjestykseksi."

Jahas vaikuttaa että olen ollut väärässä käsityksessä. Kiitoksia huomautuksesta. t.tieteenharrastaja

ljgoåi kirjoitti:

No ainakin opuksesta Olemisen porteilla löytyy teksti:

"Todellinen mysteeri on se, miksi koko universumi oli syntyhetkellään hyvin pienen entropian tilassa. Kaikki kehitys, jota olemme todistamassa, on seurausta tämän maailmanjärjestyksen hitaasta murentumisesta epäjärjestykseksi."

Lue lisää

Tuossa minulla oli väärinkäsitys. Big Bangin aikana kosmologit tosiaan olettavat olleen suuren entropian tilanteen, mutta kohta sen jälkeen pienen, kun alkuun tasaisesti levittäytynyt aine alkoi tiivistyä kappaleiksi.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tuossa minulla oli väärinkäsitys. Big Bangin aikana kosmologit tosiaan olettavat olleen suuren entropian tilanteen, mutta kohta sen jälkeen pienen, kun alkuun tasaisesti levittäytynyt aine alkoi tiivistyä kappaleiksi.

Lue lisää

Tarkoitat toisin päin.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tuossa minulla oli väärinkäsitys. Big Bangin aikana kosmologit tosiaan olettavat olleen suuren entropian tilanteen, mutta kohta sen jälkeen pienen, kun alkuun tasaisesti levittäytynyt aine alkoi tiivistyä kappaleiksi.

Lue lisää

Ja entropia kasvaa koko ajan maailmankaikkeuden evoluutiossa, paitsi toistaiseksi näissä painovoimatihentymissä.

ideaali.maailma kirjoitti:

Tarkoitat toisin päin.

Tietenkin. Ensin luiskahti ja sitten lipsahti.

Nimi_Ja_Merkki kirjoitti:

En tiedä, onko tällä ajatuksella tieteellinen konsensus, mutta luin tämmöisen Victor Stengerin kirjasta. Big Bangissa oli maksimaalinen entropia, mitä semmoisella tilalla voi olla. Vaikka kokonaisentropian määrä olisikin sen jälkeen kasvanut, teoreettinen maksimientropia on kasvanut vielä enemmän, mikä mahdollistaa paikallisen järjestyksen.

Lue lisää

"Tieteellinen konsensus"? Olipa oksimoroninen termi. Tiedettä ei tehdä 'konsensuksella'. Se, että jostain väitetään, että sitä kannattaa suurin osa tiedemidehistä, kertoo, että kyseessä on uskonto tai poliittisesti arka asia. Kuten 'ilmastonmuutos' ja evoluutio kaikkineen. Kent Hovind puhuu tästä aiheesta niin hyvin, etten itse ala rääpiä, mutta hänellä on hauska kuvaus alkupamausteoriasta: 'Alussa ei ollut mitään. Ei mitään räjähti ja siitä syntyi kaikki.'

Evoluutio on tehokas oppi, uskonto, jolla tuhota ihmisten kristinusko jo lapsena. Pinnallisesti siihen tuntuu olevan niin helppo uskoa: 'Olipa kerran, miljardeja vuosia sitten...' Jos evoluutio, jokin ilman taustavoimia tapahtuva yhä suurempaan järjestykseen pyrkivä elämää luova systeemi voisi edes teoriassa olla totta, heidän pitää myös uskoa 'evoluution' muihin osioihin: kosminen evoluutio, joka selittää, miten kosmos syntyi, makroevoluutioon, joka selittää, miten banaani ja ihminen ovat molemmat peräisin samasta alkulätäköstä, ja... Nyt ei palaudu mieleeni koko lista, mutta niitä on kuusi kohtaa. Viimeinen, mikroevoluutio, tapahtuu, ja sen Hovind myöntää. Koiraeläinten keskuudessa syntyy erilaisia koiria, mutta niistä ei missään vaiheessa synny kissoja eikä koivuja.

"Tästä järjestyksestä on vieläkin paljon jäljellä ja järjestyksen muoto muuttuu universumin ikääntyessä."

Kertoisitko lisää tästä. Minua ei kiinnosta mitä mieltä tiedeyhteisö on tästä mutta onko sinulla jotain tarkempaa ymmärrystä tästä?

aamunkoissa kirjoitti:

"Tästä järjestyksestä on vieläkin paljon jäljellä ja järjestyksen muoto muuttuu universumin ikääntyessä."

Kertoisitko lisää tästä. Minua ei kiinnosta mitä mieltä tiedeyhteisö on tästä mutta onko sinulla jotain tarkempaa ymmärrystä tästä?

Lue lisää

Minulla on asiasta enintään maallikon tökerö näkemys. Yksinkertaisesti, koska nykyisen käsityksen mukaan universumin entropia voi ainoastaan lisääntyä, ajattelen alussa olleen suuren määrän järjestystä. Ihmisaistein ja maallikon ymmärryksellä järjestyksen tarkempaa määrää (ja järjestyneisyyden eroja) on lähes mahdoton ymmärtää alkeishiukkasista, molekyylirakenteista, aineesta yleensä, taivaankappaleista, galakseista, galaksiryhmistä ym. Asiaa täytynee vain yrittää päätellä parhaimman tiedon mukaan. Järjestyksen muutosta on yritetty esittää kuvalla esim.


http://everythingforever.com/spectrum.jpg

Koko sivu: http://everythingforever.com/st_order3.htm

Suurta tai suurinta epäjärjestystä edustaisi kai pelkkä erittäin pienenergiaisten fotonien joukko, kun nyt universumissa on aineellisia rakenteita ja jopa eläviä sellaisia, eli järjestystä on vielä paljon. Universumi muuttuu jatkuvasti, tähdillä on elinkaarensa, galakseja yhdistyy jne., eli järjestys muuttuu jatkuvasti erilaiseksi.

Asian yksi vaikeus on luullakseni siinä, että fyysikoille ja varsinkin maallikoille on vaikeaa määrittää erilaisten substanssien sisältämän järjestyksen määrä. Nykyisessä universumissa on järjestystä huomattavan eri kokoisissa rakenteissa, galaksien superjoukoissa versus bakteerien rakenteissa ja ehkä niitäkin pienemmissä yksiköissä.

Sori alkeellinen vastaukseni.

Joo, samoin olisi kiinnostavaa tietää energiasta ja entropiasta. Jostain olen lukenut, että "Ruuan tarkoitus ei ole antaa meille energiaa vaan matalaa entropiaa, jota elimistömme voi kasvattaa."

Ruuan matala entropia saattaisi tarkoittaa sitä, että ruuan (hiili- ja vety-) atomit eivät ole todennäköisimmässä tilassaan eli hapettuneimmissa yhdisteissään.

Kasvien viherhiukkasissa Auringosta saapuvat fotonit pelkistävät hiiltä ja vetyä matalampientropiaisiksi yhdisteiksi, luullakseni:

http://biologia2oppimispvkirja.blogspot.fi/2013/05/7-fotosynteesi-tuottaa-ravintoa.html


"Valoenergiaa käytetään myös ATP- ja NADPH-molekyyleissä sidosenergiaksi.
Hiilen yhteyttämisreaktiossa puolestaan hiilidioksidi pelkistetään sokeriksi: vety saadaan valoreaktiossa syntyneessä vedynsiirtäjämolekyylistä ja energia myöskin NADPH:sta ja ATP:sta --> syntyy uutta biomassaa, kun hiilidioksidista pelkistetään sokeria."


Ilmeisesti maapallo kokonaisuudessaan kerää matalaa entropiaa, koska vastaanottaa piukkoja lyhytaaltoisia fotoneja ja luovuttaa löysempiä pitkäaaltoisempia fotoneja:


http://tinyurl.com/z7ntb8n

Auringon säteilyssä on runsaasti lyhtaaltoista valoa. Osa Maan ilmakehään saapuvasta säteilystä heijastuu suoraan pois, osa lämmittää ilmakehää, meriä ja maata. Osa tästä Maahan absorboituneesta lämmöstä poistuu Maasta pitkäaaltoisena lämpösäteilynä.

Toi ensimmäinen quote viittaa siihen että kaiken takan on jokin järjestys mutta asiat voivat näyttää kaaosmaiselta mutta silti sitä hallitsee järjestys takana jota ei nähdä.

Lapsille voi selittää että kaikki on syntynyt tuolla tavalla mutta ei älykkäälle ihmiselle.

23433tesfg kirjoitti:

Lapsille voi selittää että kaikki on syntynyt tuolla tavalla mutta ei älykkäälle ihmiselle.

Sinä selvästikään et ole älykäs. Et tajua esimerkiksi sitä, että eihän ne kortitkaan puhtaan sattuman vuoksi siihen lattialle menneet siihen järjestykseen kuin menivät. Ensiksikin, painovoima toi ne alas. Toiseksi niiden järjestys oli tapahtumaketjun ja sen eri vaiheissa vaikuttaneiden voimien looginen seuraus.

Jos voisi purkaa jokaisen kortin lennon osiinsa ja selvittää, mikä voima siihen missäkin vaiheessa vaikutti ja miten, voisi rakentaa matemaattisen mallin ja selityksen sille, miksi juuri se kortti on siinä kuin on. Ei olisikaan enää sattumaa, vaan joukko eri vuorovaikutuksia, jotka tuottivat juuri sen lopputuloksen.

Kreationistien yleinen väite siitä, että ateistit uskoisivat kaiken syntyneen sattumalta, onkin pelkkä olkiukko. Sillä yritetään saada naurettavaan valoon ajatus, että maailmankaikkeus ei tarvitse älyllistä luojaa.

Aivan kuin korttien putoaminen, maailmankaikkeuden synty ja kehitys olisi periaatteessa purettavissa yksittäisiin tapahtumiin ja niiden syihin ja poistettavissa satunnaisuus. Karkea mallinnus voidaan tehdäkin ja on tehty. Tiettyjen kvantti-ilmiöiden satunnaisuuskaan ei ole varmaa ja voi olla, että niitäkin ohjaa jokin vaikutus. Vaikka kvantti-ilmiöihin jäisikin satunnaisuus, se ei tarkoita, että kaikki olisi syntynyt sattumalta. Vuorovaikutukset tuottavat ilmiöitä, tapahtumaketjuja ja niiden seurauksia. Kuten kosmos ja ihminen.

muuanmiäs kirjoitti:

Sinä selvästikään et ole älykäs. Et tajua esimerkiksi sitä, että eihän ne kortitkaan puhtaan sattuman vuoksi siihen lattialle menneet siihen järjestykseen kuin menivät. Ensiksikin, painovoima toi ne alas. Toiseksi niiden järjestys oli tapahtumaketjun ja sen eri vaiheissa vaikuttaneiden voimien looginen seuraus.

Jos voisi purkaa jokaisen kortin lennon osiinsa ja selvittää, mikä voima siihen missäkin vaiheessa vaikutti ja miten, voisi rakentaa matemaattisen mallin ja selityksen sille, miksi juuri se kortti on siinä kuin on. Ei olisikaan enää sattumaa, vaan joukko eri vuorovaikutuksia, jotka tuottivat juuri sen lopputuloksen.

Kreationistien yleinen väite siitä, että ateistit uskoisivat kaiken syntyneen sattumalta, onkin pelkkä olkiukko. Sillä yritetään saada naurettavaan valoon ajatus, että maailmankaikkeus ei tarvitse älyllistä luojaa.

Aivan kuin korttien putoaminen, maailmankaikkeuden synty ja kehitys olisi periaatteessa purettavissa yksittäisiin tapahtumiin ja niiden syihin ja poistettavissa satunnaisuus. Karkea mallinnus voidaan tehdäkin ja on tehty. Tiettyjen kvantti-ilmiöiden satunnaisuuskaan ei ole varmaa ja voi olla, että niitäkin ohjaa jokin vaikutus. Vaikka kvantti-ilmiöihin jäisikin satunnaisuus, se ei tarkoita, että kaikki olisi syntynyt sattumalta. Vuorovaikutukset tuottavat ilmiöitä, tapahtumaketjuja ja niiden seurauksia. Kuten kosmos ja ihminen.

Lue lisää

Siinäpä se:

"Tiettyjen kvantti-ilmiöiden satunnaisuuskaan ei ole varmaa ja voi olla, että niitäkin ohjaa jokin vaikutus."

Myös muiden vaikutusten takana voi olla voimia, joita ihmisten keinoin ei ole vielä havaittu tai ei koskaan havaitakaan.

Kokonaisuutena viestisi oli hyvin laadukas; selkeä ja totuudenmukainen.

muuanmiäs kirjoitti:

Sinä selvästikään et ole älykäs. Et tajua esimerkiksi sitä, että eihän ne kortitkaan puhtaan sattuman vuoksi siihen lattialle menneet siihen järjestykseen kuin menivät. Ensiksikin, painovoima toi ne alas. Toiseksi niiden järjestys oli tapahtumaketjun ja sen eri vaiheissa vaikuttaneiden voimien looginen seuraus.

Jos voisi purkaa jokaisen kortin lennon osiinsa ja selvittää, mikä voima siihen missäkin vaiheessa vaikutti ja miten, voisi rakentaa matemaattisen mallin ja selityksen sille, miksi juuri se kortti on siinä kuin on. Ei olisikaan enää sattumaa, vaan joukko eri vuorovaikutuksia, jotka tuottivat juuri sen lopputuloksen.

Kreationistien yleinen väite siitä, että ateistit uskoisivat kaiken syntyneen sattumalta, onkin pelkkä olkiukko. Sillä yritetään saada naurettavaan valoon ajatus, että maailmankaikkeus ei tarvitse älyllistä luojaa.

Aivan kuin korttien putoaminen, maailmankaikkeuden synty ja kehitys olisi periaatteessa purettavissa yksittäisiin tapahtumiin ja niiden syihin ja poistettavissa satunnaisuus. Karkea mallinnus voidaan tehdäkin ja on tehty. Tiettyjen kvantti-ilmiöiden satunnaisuuskaan ei ole varmaa ja voi olla, että niitäkin ohjaa jokin vaikutus. Vaikka kvantti-ilmiöihin jäisikin satunnaisuus, se ei tarkoita, että kaikki olisi syntynyt sattumalta. Vuorovaikutukset tuottavat ilmiöitä, tapahtumaketjuja ja niiden seurauksia. Kuten kosmos ja ihminen.

Lue lisää

"Et tajua esimerkiksi sitä, että eihän ne kortitkaan puhtaan sattuman vuoksi siihen lattialle menneet siihen järjestykseen kuin menivät. "

Tällöinhän älyllinen suunnittelu on se mikä kaiken takana ohjaa näitä tapahtumia.

muuanmiäs kirjoitti:

Sinä selvästikään et ole älykäs. Et tajua esimerkiksi sitä, että eihän ne kortitkaan puhtaan sattuman vuoksi siihen lattialle menneet siihen järjestykseen kuin menivät. Ensiksikin, painovoima toi ne alas. Toiseksi niiden järjestys oli tapahtumaketjun ja sen eri vaiheissa vaikuttaneiden voimien looginen seuraus.

Jos voisi purkaa jokaisen kortin lennon osiinsa ja selvittää, mikä voima siihen missäkin vaiheessa vaikutti ja miten, voisi rakentaa matemaattisen mallin ja selityksen sille, miksi juuri se kortti on siinä kuin on. Ei olisikaan enää sattumaa, vaan joukko eri vuorovaikutuksia, jotka tuottivat juuri sen lopputuloksen.

Kreationistien yleinen väite siitä, että ateistit uskoisivat kaiken syntyneen sattumalta, onkin pelkkä olkiukko. Sillä yritetään saada naurettavaan valoon ajatus, että maailmankaikkeus ei tarvitse älyllistä luojaa.

Aivan kuin korttien putoaminen, maailmankaikkeuden synty ja kehitys olisi periaatteessa purettavissa yksittäisiin tapahtumiin ja niiden syihin ja poistettavissa satunnaisuus. Karkea mallinnus voidaan tehdäkin ja on tehty. Tiettyjen kvantti-ilmiöiden satunnaisuuskaan ei ole varmaa ja voi olla, että niitäkin ohjaa jokin vaikutus. Vaikka kvantti-ilmiöihin jäisikin satunnaisuus, se ei tarkoita, että kaikki olisi syntynyt sattumalta. Vuorovaikutukset tuottavat ilmiöitä, tapahtumaketjuja ja niiden seurauksia. Kuten kosmos ja ihminen.

Lue lisää

"Et tajua esimerkiksi sitä, että eihän ne kortitkaan puhtaan sattuman vuoksi siihen lattialle menneet siihen järjestykseen kuin menivät. Ensiksikin, painovoima toi ne alas."

Jokuhan ne kortit ilmaan heitti, joten ellei häntä olisi, ei olisi tuota tapahtumaakaa. Painovoima on putoamisilmiölle annettu kuvaileva nimi, joten mikään ei estä sanomasta, että henki toi ne alas.

zaaasdff kirjoitti:

"Et tajua esimerkiksi sitä, että eihän ne kortitkaan puhtaan sattuman vuoksi siihen lattialle menneet siihen järjestykseen kuin menivät. "

Tällöinhän älyllinen suunnittelu on se mikä kaiken takana ohjaa näitä tapahtumia.

Lue lisää

"Tällöinhän älyllinen suunnittelu on se mikä kaiken takana ohjaa näitä tapahtumia."

Älä yritä. Tietenkään korttiesimerkistä ei voi mitenkään johtaa älykkään suunnittelijan välttämättömyyttä. Jos luulet niin, esitä se aukoton päättelyketju, joka luulosi todistaa.

aivanyhtähyvin kirjoitti:

"Et tajua esimerkiksi sitä, että eihän ne kortitkaan puhtaan sattuman vuoksi siihen lattialle menneet siihen järjestykseen kuin menivät. Ensiksikin, painovoima toi ne alas."

Jokuhan ne kortit ilmaan heitti, joten ellei häntä olisi, ei olisi tuota tapahtumaakaa. Painovoima on putoamisilmiölle annettu kuvaileva nimi, joten mikään ei estä sanomasta, että henki toi ne alas.

Lue lisää

"Jokuhan ne kortit ilmaan heitti, joten ellei häntä olisi, ei olisi tuota tapahtumaakaa."

Ei tuo todista mitään. Ei se älykäs heittäjä ole välttämätön. On lukemattomia syitä, miksi ne kortit voisivat joutua ilmaan ja itse kortitkin voidaan hyvin korvata joillakin suunnittelemattomilla kappaleilla. Missään vaiheessa ei tarvita suunnittelijaa, jotta korttien putoamisen kaltainen tapahtumaketju voisi toteutua.

muuanmiäs kirjoitti:

"Jokuhan ne kortit ilmaan heitti, joten ellei häntä olisi, ei olisi tuota tapahtumaakaa."

Ei tuo todista mitään. Ei se älykäs heittäjä ole välttämätön. On lukemattomia syitä, miksi ne kortit voisivat joutua ilmaan ja itse kortitkin voidaan hyvin korvata joillakin suunnittelemattomilla kappaleilla. Missään vaiheessa ei tarvita suunnittelijaa, jotta korttien putoamisen kaltainen tapahtumaketju voisi toteutua.

Lue lisää

"Missään vaiheessa ei tarvita suunnittelijaa, jotta korttien putoamisen kaltainen tapahtumaketju voisi toteutua."

Kuka valmisti kortit?

"Kuka valmisti kortit"

No voi hyvää päivää! Kun juuri pääsin kertomasta, että esimerkin kortit voidaan ihan hyvin korvata joillakin suunnittelemattomilla kappaleilla.
http://www.mypostpartumvoice.com/wp-content/uploads/2013/12/triple-facepalm-picard-812.jpg

muuanmiäs kirjoitti:

"Kuka valmisti kortit"

No voi hyvää päivää! Kun juuri pääsin kertomasta, että esimerkin kortit voidaan ihan hyvin korvata joillakin suunnittelemattomilla kappaleilla.
http://www.mypostpartumvoice.com/wp-content/uploads/2013/12/triple-facepalm-picard-812.jpg

Lue lisää

Mistä tuli kortit?

Olen ymmärtänyt, että inflaatiokentän romahdus vapautti suuren määrän tyhjiöenergiaa (kvanttiheiladuksia vaille) tasaiseti jakautuneeksi jo syntyneeseen ja edelleen nopeaasti laajenevaan avaruuden metriikkaan. Tämä tila on entropialtaan alhainen. koska siinä on vapautettavissa runsaasti sekä potentiaali- että ydinenergiaa. Entropiapudotus olisi siis lunastettu tyhjiöenergialla.

Voin toki päätellä vikaankin, kun en ole E tai V.

Tyhjöenergia kuitenkin on perustila joka ei itsessään ilmeisesti juurikaan ota energiaa vastaan eikä luovuta helposti. Se voi ottaa sitä siten että siitä irtoaa elektroni-positronipari kun valokvantti liikkuu, varauksen säilyessä. Positroni, kuten tiedetään, on antimateriaa ja poksahtaa hyvin äkisti kohdatessaan materiaa (elektronin, seurauksena fotoni). Energiamäärä joka tarvitaan tähän on luokkaa 1 MeV. Syystä jota emme tiedä, universumin aine lienee pääosin materiaa ja antimateriaa on vähän (jos lainkaan).

Tämä teoria kuitenkin ontuu eikä selitä kaikkea mitä pitäisi. Tyhjö on tällä hetkellä kiihkeän tutkimuksen kohteena. Yleisesti käytetyt teoriat kertovat että tyhjö koostuisi elektroni- ja positronipilvistä, muodostaen esim. eräänlaisia supernesteitä jotka virtailevat kitkattomasti. Se ei vaan funkkaa koska e- ja e muodostavat heti eräänlaisen atomin joka pysyy koossa vähän aikaa. Jos nämä hiukkaset pääsevät kohtaamaan toisensa tapahtuu räjähdys ja säteilyä pääsee karkuun. Näinhän tyhjö ei toimi. Monta muuta ongelmaa putkahtaa esiin eikä niitä kyetä selittämään tällä mallilla. Parempaa ei vielä ole julkistettu mutta on varmasti tuloillaan.

en ole alkuräjähdysekspertti mutta en ole vakuuttunut siitä siinä muodossa kuin se meille tarjotaan. Entä jos avaruus olikin täydelleen jo olemassa ja vain energia ja valo leviävät ja kaikki näyttäisi universumin räjähdykseltä? Mistä voimme nämä kaksi mallia erottaa toisistaan mittauksilla?

Valaiskaa asiaa minulle jos teillä on parempi tieto.

Inflaatonikentän romahtamisesta seurasi inflatorinen laajeneminen ja energia muuttui aineeksi. Vasta jälkeen vasta syntyi kuuma alkuräjähdys. Tällöin syntynyt maailmankaikkeus oli erittäin homogeeninen kvanttiheilahtelujen aikaansaamia eroja lukuunottamatta. Normaalisti homogeeninen partikkelien jakautuminen edustaa tasapainoa ja suurta entropiaa, mutta olosuhteissa, joissa gravitaatio oli selvästi dominoiva voima homogeenisuus vaatii suuren järjestäytyneisyyden. Kun kvanttiheilahtelujen aikaansaamat epähomogeenisuudet sitten alkoivat kasaantua tähdiksi ja galakseiksi, entropia kasvoi ja on kasvanut siitä asti.

Tämä käsitykseni on syntynyt muutaman populaarin tieteiskirjan tietoja yhdistelemällä. En usko, että olen paljoa väärässä, kun huomioi, että kyseessä on Aku Ankka tason selitys.

agnoskepo kirjoitti:

Inflaatonikentän romahtamisesta seurasi inflatorinen laajeneminen ja energia muuttui aineeksi. Vasta jälkeen vasta syntyi kuuma alkuräjähdys. Tällöin syntynyt maailmankaikkeus oli erittäin homogeeninen kvanttiheilahtelujen aikaansaamia eroja lukuunottamatta. Normaalisti homogeeninen partikkelien jakautuminen edustaa tasapainoa ja suurta entropiaa, mutta olosuhteissa, joissa gravitaatio oli selvästi dominoiva voima homogeenisuus vaatii suuren järjestäytyneisyyden. Kun kvanttiheilahtelujen aikaansaamat epähomogeenisuudet sitten alkoivat kasaantua tähdiksi ja galakseiksi, entropia kasvoi ja on kasvanut siitä asti.

Tämä käsitykseni on syntynyt muutaman populaarin tieteiskirjan tietoja yhdistelemällä. En usko, että olen paljoa väärässä, kun huomioi, että kyseessä on Aku Ankka tason selitys.

Lue lisää

Hyvin mielestäni asian muotoilit ja samaa tarkoitamme.

isentrooppi kirjoitti:

Tyhjöenergia kuitenkin on perustila joka ei itsessään ilmeisesti juurikaan ota energiaa vastaan eikä luovuta helposti. Se voi ottaa sitä siten että siitä irtoaa elektroni-positronipari kun valokvantti liikkuu, varauksen säilyessä. Positroni, kuten tiedetään, on antimateriaa ja poksahtaa hyvin äkisti kohdatessaan materiaa (elektronin, seurauksena fotoni). Energiamäärä joka tarvitaan tähän on luokkaa 1 MeV. Syystä jota emme tiedä, universumin aine lienee pääosin materiaa ja antimateriaa on vähän (jos lainkaan).

Tämä teoria kuitenkin ontuu eikä selitä kaikkea mitä pitäisi. Tyhjö on tällä hetkellä kiihkeän tutkimuksen kohteena. Yleisesti käytetyt teoriat kertovat että tyhjö koostuisi elektroni- ja positronipilvistä, muodostaen esim. eräänlaisia supernesteitä jotka virtailevat kitkattomasti. Se ei vaan funkkaa koska e- ja e muodostavat heti eräänlaisen atomin joka pysyy koossa vähän aikaa. Jos nämä hiukkaset pääsevät kohtaamaan toisensa tapahtuu räjähdys ja säteilyä pääsee karkuun. Näinhän tyhjö ei toimi. Monta muuta ongelmaa putkahtaa esiin eikä niitä kyetä selittämään tällä mallilla. Parempaa ei vielä ole julkistettu mutta on varmasti tuloillaan.

Lue lisää

Tietenkin ontuu:

"Tämä teoria kuitenkin ontuu eikä selitä kaikkea mitä pitäisi."

Sehän on oma ontuva kuvauksesi, joka perustuu väärinkäsitettyyn vaillinaiseern kosmoöogiatietoon.

agnoskepo kirjoitti:

Inflaatonikentän romahtamisesta seurasi inflatorinen laajeneminen ja energia muuttui aineeksi. Vasta jälkeen vasta syntyi kuuma alkuräjähdys. Tällöin syntynyt maailmankaikkeus oli erittäin homogeeninen kvanttiheilahtelujen aikaansaamia eroja lukuunottamatta. Normaalisti homogeeninen partikkelien jakautuminen edustaa tasapainoa ja suurta entropiaa, mutta olosuhteissa, joissa gravitaatio oli selvästi dominoiva voima homogeenisuus vaatii suuren järjestäytyneisyyden. Kun kvanttiheilahtelujen aikaansaamat epähomogeenisuudet sitten alkoivat kasaantua tähdiksi ja galakseiksi, entropia kasvoi ja on kasvanut siitä asti.

Tämä käsitykseni on syntynyt muutaman populaarin tieteiskirjan tietoja yhdistelemällä. En usko, että olen paljoa väärässä, kun huomioi, että kyseessä on Aku Ankka tason selitys.

Lue lisää

hetkinen, tässä oli kovin monta asiaa vaikuttamassa yhtaikaa. Sen hyväksyn että energia (säteily) materialisoitui massaksi. Mutta miksi räjähdys tapahtuisi vasta sitten? Massaahan oli olemassa kirjaimellisesti astronominen määrä eikä se mahdu pieneen alueeseen muodostamatta mustaa aukkoa jonne romut jämähtäisivät.

Toinen asia joka minulla alkoi heti tökkiä oli nämä kvanttiheilahtelut. Alkutilanne oli siis täysin järjestynyt mutta sitten tuli jotakin joka sotki kaiken ja järjestys katosi? Mistä se tuli ja miksi sitä ei ollut ennen? Eikö tilanteen pitäisi jatkua järjestyneenä? Kaasumainen tasaisesti jakautunut materia edustaa maksimaalista entropiaa joka muuttamiseen tarvitaan minimissään energiaa ja älyä/tietoa. Entropia pienenee jos massa kokoontuu palloiksi. Syntyy kiderakenteita mineraaleissa ja entropia senkun pienenee hurjasti.

ja tarkkaan ottaen maksimaalinen entropia on säteilyllä joksi aine on muuttunut, tavalla tai toisella, levinneenä universumiin.

Entropiallakin on useita määritelmiä/kaavoja eri tarkoituksia varten joten eivät edusta asiaa samalla tavalla yksi yhteen mutta periaate on melko sama kaikissa.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tietenkin ontuu:

"Tämä teoria kuitenkin ontuu eikä selitä kaikkea mitä pitäisi."

Sehän on oma ontuva kuvauksesi, joka perustuu väärinkäsitettyyn vaillinaiseern kosmoöogiatietoon.

Lue lisää

Kyse ei ole minun teoriastani eikä minun mielipiteistäni.

Ota vaikka esille:
V. Sbitnev, Physical Vacuum is a Special Superfluid Medium", arXiv 1501.06763v4 8 Aug 2016

Vastaavia tutkimuksia on muitakin kuten pienellä haulla saat esiin.

Taas e-/e - parin muodostuminen on jo Feynmanin käyttönottama tyhjön selitysmalli noin vuodelta 1949. Monet ovat sen jälkeen laatineet useita teorioita sen jälkeenkin suurinpiirtein samoja jälkiä seuraten. Ensimmäiset tämänkaltaiset mallit rakenneltiin 1930-luvulla joten mallilla on ollut tukijoita ja on edelleen. Parempaa ei minun tietooni ole julkaistu.

isentrooppi kirjoitti:

Kyse ei ole minun teoriastani eikä minun mielipiteistäni.

Ota vaikka esille:
V. Sbitnev, Physical Vacuum is a Special Superfluid Medium", arXiv 1501.06763v4 8 Aug 2016

Vastaavia tutkimuksia on muitakin kuten pienellä haulla saat esiin.

Taas e-/e - parin muodostuminen on jo Feynmanin käyttönottama tyhjön selitysmalli noin vuodelta 1949. Monet ovat sen jälkeen laatineet useita teorioita sen jälkeenkin suurinpiirtein samoja jälkiä seuraten. Ensimmäiset tämänkaltaiset mallit rakenneltiin 1930-luvulla joten mallilla on ollut tukijoita ja on edelleen. Parempaa ei minun tietooni ole julkaistu.

Lue lisää

Kyse ei ole siitä, onko tutkimusraportteja, vaan miten ne olet ymmärtänyt:

"Yleisesti käytetyt teoriat kertovat että tyhjö koostuisi elektroni- ja positronipilvistä, muodostaen esim. eräänlaisia supernesteitä jotka virtailevat kitkattomasti."

Esimerkiksi tuo, joka lienee tulkintasi Sbitnevistä.

isentrooppi kirjoitti:

hetkinen, tässä oli kovin monta asiaa vaikuttamassa yhtaikaa. Sen hyväksyn että energia (säteily) materialisoitui massaksi. Mutta miksi räjähdys tapahtuisi vasta sitten? Massaahan oli olemassa kirjaimellisesti astronominen määrä eikä se mahdu pieneen alueeseen muodostamatta mustaa aukkoa jonne romut jämähtäisivät.

Toinen asia joka minulla alkoi heti tökkiä oli nämä kvanttiheilahtelut. Alkutilanne oli siis täysin järjestynyt mutta sitten tuli jotakin joka sotki kaiken ja järjestys katosi? Mistä se tuli ja miksi sitä ei ollut ennen? Eikö tilanteen pitäisi jatkua järjestyneenä? Kaasumainen tasaisesti jakautunut materia edustaa maksimaalista entropiaa joka muuttamiseen tarvitaan minimissään energiaa ja älyä/tietoa. Entropia pienenee jos massa kokoontuu palloiksi. Syntyy kiderakenteita mineraaleissa ja entropia senkun pienenee hurjasti.

Lue lisää

"Sen hyväksyn että energia (säteily) materialisoitui massaksi. Mutta miksi räjähdys tapahtuisi vasta sitten?"

Luehan tarkemmin, mitä agno kirjoitti. Kuuma alkuräjähdys seurasi vasta kun inflatonikentän energia oli muuttunut materiaksi. Valoa nopeampi inflatorinen laajeneminen oli jo tapahtunut ennen sitä, mutta sillä ei lämpötilan määritelmän mukaan voinut olla mitään lämpötilaa.
Kun ensimmäinen nukleosynteesi tapahtui, avaruus laajeni vielä erittäin nopeasti, joskin alle valonnopeuden. Mitä kvanttifluktaatioihin tulee, niin niitä tapahtuu aina ja kaikkialla.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kyse ei ole siitä, onko tutkimusraportteja, vaan miten ne olet ymmärtänyt:

"Yleisesti käytetyt teoriat kertovat että tyhjö koostuisi elektroni- ja positronipilvistä, muodostaen esim. eräänlaisia supernesteitä jotka virtailevat kitkattomasti."

Esimerkiksi tuo, joka lienee tulkintasi Sbitnevistä.

Lue lisää

et siis lukenut sanottua artikkelia.

gkjkjhhkhkjhjk kirjoitti:

"Sen hyväksyn että energia (säteily) materialisoitui massaksi. Mutta miksi räjähdys tapahtuisi vasta sitten?"

Luehan tarkemmin, mitä agno kirjoitti. Kuuma alkuräjähdys seurasi vasta kun inflatonikentän energia oli muuttunut materiaksi. Valoa nopeampi inflatorinen laajeneminen oli jo tapahtunut ennen sitä, mutta sillä ei lämpötilan määritelmän mukaan voinut olla mitään lämpötilaa.
Kun ensimmäinen nukleosynteesi tapahtui, avaruus laajeni vielä erittäin nopeasti, joskin alle valonnopeuden. Mitä kvanttifluktaatioihin tulee, niin niitä tapahtuu aina ja kaikkialla.

Lue lisää

ajatus jonka esitin kysymyksen muodossa oli että voisiko olla mahdollista että avaruus jo olikin olemassa nykyisen laajuisena ja jos niin miten sen voisi mittaamalla erottaa tästä toisesta, yleisesti hyväksytystä laajenevan avaruuden mallista. En ole yksin tämänkään ajatuksen takana. Kilpailevia malleja on esitetty edelleen.

Asiat eivät minun korviini kuulosta lainkaan fysikaalisilta jos ajatellaan että massaa/energiaa tai informaatiota voisi liikkua valoa nopeammin. Jos pelkän avaruuden geometria sisältää informaatiota eikä mielestäni voi laajeta nopeammin kuin c.

Tyhjö voi ottaa vastaan kenttäenergiaa EM-kentistä mutta se luovuttaa sen heti takaisin kun mahdollista, aivan Maxwellin yhtälöiden mukaan. Eli kun kenttää aktivoiva ulkoinen vakio- tai muuttuva kenttä vaimenee, katoaa myös kentän tyhjöön kertynyt energia ja poistuu eksitoivan kentän mukana toiseen paikkaan.

isentrooppi kirjoitti:

et siis lukenut sanottua artikkelia.

Uskon kosmologiaa kansantajuistaneiden tietelilijäin lukeneen, jos on aihetta. Eivät ole esittäneet siitä samoja päätelmiä kuin sinä.

Laittaisitko toimivan linkin tuohon zrtikkeliin.

isentrooppi kirjoitti:

ajatus jonka esitin kysymyksen muodossa oli että voisiko olla mahdollista että avaruus jo olikin olemassa nykyisen laajuisena ja jos niin miten sen voisi mittaamalla erottaa tästä toisesta, yleisesti hyväksytystä laajenevan avaruuden mallista. En ole yksin tämänkään ajatuksen takana. Kilpailevia malleja on esitetty edelleen.

Asiat eivät minun korviini kuulosta lainkaan fysikaalisilta jos ajatellaan että massaa/energiaa tai informaatiota voisi liikkua valoa nopeammin. Jos pelkän avaruuden geometria sisältää informaatiota eikä mielestäni voi laajeta nopeammin kuin c.

Tyhjö voi ottaa vastaan kenttäenergiaa EM-kentistä mutta se luovuttaa sen heti takaisin kun mahdollista, aivan Maxwellin yhtälöiden mukaan. Eli kun kenttää aktivoiva ulkoinen vakio- tai muuttuva kenttä vaimenee, katoaa myös kentän tyhjöön kertynyt energia ja poistuu eksitoivan kentän mukana toiseen paikkaan.

Lue lisää

Linkitäpä nyt sitten aineistoa noista kilpailevista malleista. Jos on muutakin kuin Sbitnev.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Uskon kosmologiaa kansantajuistaneiden tietelilijäin lukeneen, jos on aihetta. Eivät ole esittäneet siitä samoja päätelmiä kuin sinä.

Laittaisitko toimivan linkin tuohon zrtikkeliin.

Lue lisää

V. Sbitnev, Physical Vacuum is a Special Superfluid Medium", arXiv 1501.06763v4 8 Aug 2016

tällä haette arXivista (1501.06763v4) tai google scholarilla. Molemmissa voi tehdä kattavia hakuja, googlella tietenkin merkittävästi laajempi kanta käytössään koska arXiv kattaa vain omat julkaisut.

Sbitnev ei puhu alkuräjähdyksen malleista vaan siitä mitä otsikkonsa kertoo. Siinä on hyviä linkkejä muihin tutkimuksiin jo lähes sadan vuoden taakse.

isentrooppi kirjoitti:

V. Sbitnev, Physical Vacuum is a Special Superfluid Medium", arXiv 1501.06763v4 8 Aug 2016

tällä haette arXivista (1501.06763v4) tai google scholarilla. Molemmissa voi tehdä kattavia hakuja, googlella tietenkin merkittävästi laajempi kanta käytössään koska arXiv kattaa vain omat julkaisut.

Sbitnev ei puhu alkuräjähdyksen malleista vaan siitä mitä otsikkonsa kertoo. Siinä on hyviä linkkejä muihin tutkimuksiin jo lähes sadan vuoden taakse.

Lue lisää

Tulihan se sieltä ruudulle ihmeteltäväksi. Tiukkaa matematiikkaa, jota tulkitsemaan tarvitaan toinen kosmologi. Kööpenhminan tulkinnasta ja Schrödingerin yhtälöistä lähdetään eikä tosiaan puhetts alluräjähdyksen malleista.

Ekäi viittaustakaan sellaisiin päätelmiin, joita ylempänä esitit tähän viitteeseen vedoten:

" että voisiko olla mahdollista että avaruus jo olikin olemassa nykyisen laajuisena ja jos niin miten sen voisi mittaamalla erottaa tästä toisesta, yleisesti hyväksytystä laajenevan avaruuden mallista. En ole yksin tämänkään ajatuksen takana. Kilpailevia malleja on esitetty edelleen. "

tieteenharrastaja kirjoitti:

Tulihan se sieltä ruudulle ihmeteltäväksi. Tiukkaa matematiikkaa, jota tulkitsemaan tarvitaan toinen kosmologi. Kööpenhminan tulkinnasta ja Schrödingerin yhtälöistä lähdetään eikä tosiaan puhetts alluräjähdyksen malleista.

Ekäi viittaustakaan sellaisiin päätelmiin, joita ylempänä esitit tähän viitteeseen vedoten:

" että voisiko olla mahdollista että avaruus jo olikin olemassa nykyisen laajuisena ja jos niin miten sen voisi mittaamalla erottaa tästä toisesta, yleisesti hyväksytystä laajenevan avaruuden mallista. En ole yksin tämänkään ajatuksen takana. Kilpailevia malleja on esitetty edelleen. "

Lue lisää

kuten sanoin ja jokaiselle on itsestään selvää, kyseisessä julkaisussa puhutaan pääasiassa otsikkonsa mukaisesta aiheesta. Kyse oli tyhjöstä josta minäkin osaltani mainitsin. Jos olette kosmologiaa harrastaneet nin tiedätte että kilpailevia malleja on. Minäkin tiedän vaikken ole suuremmin perehtynyt niihin. scholaroikaa niitä esiin.

isentrooppi kirjoitti:

kuten sanoin ja jokaiselle on itsestään selvää, kyseisessä julkaisussa puhutaan pääasiassa otsikkonsa mukaisesta aiheesta. Kyse oli tyhjöstä josta minäkin osaltani mainitsin. Jos olette kosmologiaa harrastaneet nin tiedätte että kilpailevia malleja on. Minäkin tiedän vaikken ole suuremmin perehtynyt niihin. scholaroikaa niitä esiin.

Lue lisää

Tieteessä on melkein aina kilpailevia malleja. Niillä on merkitystä silloin, kun ne nousevat valtavirran keskusteluun ja saavat uusia kannattajia. Maallikoiden on melko turha fiksutella niiden pohjalta omia linjanmuutoksiaan perusteorioihin.

en ole väittänyt että linjamuutosta olisi, mainitsin vain että kilpailevia malleja on ja niistä otin esiin sen joka talven aikana sattui silmään, mainiten esittämäni kaltainen teoria. Vaikea on tässä vaiheessa ennustaa mikä malli lopulta voittaa.

Jos maallikkoudesta puhutaan niin voit sitten pohtia mitä tarkoittaa että pöydälläni on tyhjötutkimukseen liittyviä artikkeleita ja kirjoja. Eivät ole kärpästen karkottamista varten.

isentrooppi kirjoitti:

en ole väittänyt että linjamuutosta olisi, mainitsin vain että kilpailevia malleja on ja niistä otin esiin sen joka talven aikana sattui silmään, mainiten esittämäni kaltainen teoria. Vaikea on tässä vaiheessa ennustaa mikä malli lopulta voittaa.

Jos maallikkoudesta puhutaan niin voit sitten pohtia mitä tarkoittaa että pöydälläni on tyhjötutkimukseen liittyviä artikkeleita ja kirjoja. Eivät ole kärpästen karkottamista varten.

Lue lisää

Kosmologiassa näytät mielestäni palstakirjoitustesi perusteella minuakin enemmän maallikolta. "Tyhjiötutkimuksen" (lienee lähinnä fysiikkaa) osalta en ole sanonut asiasta mitään.

vai niin, alkaa sinulta argumentit olla lopussa kun pitää ottaa paukkupatruunat käyttöön.

Fyysikko voi nopeasti perehtyä mihin tahansa fysiikan osa-alueeseen halutessaan. Hänellä on siihen perustiedot ja matemaattiset kyvyt. Maallikoilla nämä puuttuvat. En ryhtynyt kehumaan tiedoillani kosmologiasta koska ne eivät ole sillä tasolla että suoraan ryhtyisin sillä alalla työskentelemään. Voisin kyllä tehdä sen jos olisi kiinnostusta. Olen hyvin perillä siitä miten kosmologiassa toimitaan kun etsitään malliin sopiva metrinen tensori, kootaan aktiointegraali ja puretaan auki Lagrangen liikeyhtälöt jne. Niiden ratkaisuista sitten selviävät miten malli toimisi todellisuudessa ja mitä uusia asioita se voisi ennustaa havaittavan.

isentrooppi kirjoitti:

vai niin, alkaa sinulta argumentit olla lopussa kun pitää ottaa paukkupatruunat käyttöön.

Fyysikko voi nopeasti perehtyä mihin tahansa fysiikan osa-alueeseen halutessaan. Hänellä on siihen perustiedot ja matemaattiset kyvyt. Maallikoilla nämä puuttuvat. En ryhtynyt kehumaan tiedoillani kosmologiasta koska ne eivät ole sillä tasolla että suoraan ryhtyisin sillä alalla työskentelemään. Voisin kyllä tehdä sen jos olisi kiinnostusta. Olen hyvin perillä siitä miten kosmologiassa toimitaan kun etsitään malliin sopiva metrinen tensori, kootaan aktiointegraali ja puretaan auki Lagrangen liikeyhtälöt jne. Niiden ratkaisuista sitten selviävät miten malli toimisi todellisuudessa ja mitä uusia asioita se voisi ennustaa havaittavan.

Lue lisää

Aktiointegraaleillako vai metrisillä tensoreilla olet tehnyt vaillapa nämä päätelmät:

"Tyhjöenergia kuitenkin on perustila joka ei itsessään ilmeisesti juurikaan ota energiaa vastaan eikä luovuta helposti.

Energiako olisi tila?

tieteenharrastaja kirjoitti:

Aktiointegraaleillako vai metrisillä tensoreilla olet tehnyt vaillapa nämä päätelmät:

"Tyhjöenergia kuitenkin on perustila joka ei itsessään ilmeisesti juurikaan ota energiaa vastaan eikä luovuta helposti.

Energiako olisi tila?

Lue lisää

en mahda mitään jos et ymmärrä.

metrinen tensori on kosmologian peruskäsitteitä kun avaruuden rakennetta tutkitaan ja ryhdytään tarkastelemaan vaikka mustia aukkoja. Ei sinun tarvitse minua uskoa, ei kun katsomaan muutama alan artikkeli niin havaitset aika pian että asia on tarkalleen kuten sanoin. Voit oppia siitä jotain.

Tällä tensorilla on aika vähän tekoa tyhjön teorioiden kanssa, ainakaan universumin nykyvaiheessa lokaalissa tilassa joka minua eniten kiinnostaa. Ehkä sitten alkuhetken tilanteissa monetkin seikat ovat olleet yhteensolmiutuneina.

Tyhjöä pidetään yleisesti perustilana mutta en ryhdy tuhlaamaan enempää palstatilaa tällaiseen jaaritteluun kun ei sille ole vastaanottajaa.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Aktiointegraaleillako vai metrisillä tensoreilla olet tehnyt vaillapa nämä päätelmät:

"Tyhjöenergia kuitenkin on perustila joka ei itsessään ilmeisesti juurikaan ota energiaa vastaan eikä luovuta helposti.

Energiako olisi tila?

Lue lisää

niin ja vielä viimeinen läpsäys ennenkuin menen hoitelemaan flunssaani.

kvanttisysteemeillä on energiatiloja. Pohjimmaisena on perustila. Sen alle se ei pääse ilman että systeemi muuttuisi kokonaan toiseksi. Jos se ottaa energiaa vastaan, se siirtyy seuraavaan ylempään tilaan. Jos se luovuttaa energiaa, se putoaa jollekin alemmalle tilalle. Luonnonlakina voin sanoa että pyrkimys on aina systeemeillä päästä eroon energiasta ja pudota perustilaan. Monessa systeemissä tilat ovat diskreettejä eli erillisiä. On systeemejä joissa osa energiatiloista on jatkuvia eli hyväksyttyjen tilojen välillä voi olla vain infinitesimaalinen ero. On tietenkin myös sellaisia joissa tilat ovat joko yhtä tai pätkittäistä jatkumoa. Klassinen fysiikka toimii periaatteessa jatkuvilla energiatiloilla mutta erikoistapauksia voi löytyä.

isentrooppi kirjoitti:

niin ja vielä viimeinen läpsäys ennenkuin menen hoitelemaan flunssaani.

kvanttisysteemeillä on energiatiloja. Pohjimmaisena on perustila. Sen alle se ei pääse ilman että systeemi muuttuisi kokonaan toiseksi. Jos se ottaa energiaa vastaan, se siirtyy seuraavaan ylempään tilaan. Jos se luovuttaa energiaa, se putoaa jollekin alemmalle tilalle. Luonnonlakina voin sanoa että pyrkimys on aina systeemeillä päästä eroon energiasta ja pudota perustilaan. Monessa systeemissä tilat ovat diskreettejä eli erillisiä. On systeemejä joissa osa energiatiloista on jatkuvia eli hyväksyttyjen tilojen välillä voi olla vain infinitesimaalinen ero. On tietenkin myös sellaisia joissa tilat ovat joko yhtä tai pätkittäistä jatkumoa. Klassinen fysiikka toimii periaatteessa jatkuvilla energiatiloilla mutta erikoistapauksia voi löytyä.

Lue lisää

"Tyhmää on helppo neuvoa ja viisasta mukava opettaa mutta puolitiedosta pullistunutta ei Luojakaan pysty ojentamaan." (tuntematon aforisti)

tieteenharrastaja kirjoitti:

"Tyhmää on helppo neuvoa ja viisasta mukava opettaa mutta puolitiedosta pullistunutta ei Luojakaan pysty ojentamaan." (tuntematon aforisti)

sinun sanojasi, ei minun

isentrooppi kirjoitti:

sinun sanojasi, ei minun

Ei kummankaan kuten viestissä totesinkin.

Lienee sukua Murphyn lakeihin kuuluvalle Valikoivan Painovoiman Laille, joka kertoo seuraavaa:
"Vahingossa putoava esine osuu kohtaan, jossa se aiheuttaa maksimaalisen vahingon."

meillä käytetään imuria

Sivullisille tiedoksi: Tuo valekokoelma on multinilkin säälittävä yritys voittaa jälkipelillä joukko kirkkaasti häviämiään palstakeskusteluja.

Nyt kun olet myöntänyt (jopa kolme kertaa) olleesi vuosikaudet väärässä, ja ketkuillut sekä valehdellut, ei ole mikääm ihme, että koet vieroitusoireita. Kerroit nauttivasi seurakuntasi keskuudessa tietynlaista arvostusta, toivottavasti heiltä riittää sinulle tässä tilanteessa tietynlaista myötätuntoa.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Sivullisille tiedoksi: Tuo valekokoelma on multinilkin säälittävä yritys voittaa jälkipelillä joukko kirkkaasti häviämiään palstakeskusteluja.

Olen täällä puolustamassa totuutta ja oikaisemassa väärinkäsityksiä, en voittamassa keskusteluja.

Varmuuden vuoksi haluan nyt kysyä sinulta tieteenharrastaja yhden kysymyksen koskien käytyä keskustelua. Mieti tarkoin ennen kuin vastaat ja vastaa lyhyesti, kyllä tai ei.

Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?

----

Omieni keskuudessa en ole mitään tällä palstalla tapahtunutta vastaavaa kokenut. Olen toki aina ollut valmis tarjoamaan apuani ja selittämään niin hengellisiä kysymyksiä kuin myös maallisiakin pulmia. Olen huomannut että sanaani kuunnellaan. Näen osani seurakunnassa varsin luontevaksi vanhemmalle ja kokeneemmalle seurakuntalaiselle jolla on teologian tutkinto ja tekisin väärin jos en tarjoaisi apuani.

asiallisia havaintoja ja kommentteja, kiitos

itsekin pyrin tuomaan asiat sellaisina esille kuin ovat ja /tai tiedetään olevan vaikkei se kaikille näytä passaavan. Jos sitten jollakulla tietopohja pettää niin siihen ei auta muu kuin tutustua asioihin pintaa syvemmälle, itsekullakin.

Fysiikka, eritoten kosmologia ja vielä enemmän hitufysiikka, on matematiikasta poiketen puoliksi selitystiedettä sisältäen ns. käsien heiluttelua ja väittämien esittämistä (=hypoteeseja) mutta toinen puoli on kovaa faktaa, mittaustuloksia ja laajoja matemaattisia rakenteita joista maallikot eivät yleensä tiedä rahtuakaan. Yleensä näkyviin tulevatkin vain nämä selittelyosiot. Niihin ei pidä pelkästään tukeutua vaan on katsottava hiukan pinnan alle. Monet alan ihmiset mielellään osallistuisivat näihin keskusteluihin jos kehtaisivat, tuoden mukanaan kaikenlaista mielenkiintoista uutta tietoa suoraan taistelukentältä. Kielenkäyttö on vaan ajoittain riistäytynyt käsistä havaintojeni mukaan ja se torjuu heti monet pois.

En ole hiukkasfyysikko enkä kosmologi, kuten olen tuonut esiin, vaan taustani on useammalta muulta osa-alueelta. Voin mainita että olen näiden keskustelujen kirvoittamana saanut arvokkaita ajatuksia tutkimustyöhöni. Joten kiitos siitä!

JC_- kirjoitti:

Olen täällä puolustamassa totuutta ja oikaisemassa väärinkäsityksiä, en voittamassa keskusteluja.

Varmuuden vuoksi haluan nyt kysyä sinulta tieteenharrastaja yhden kysymyksen koskien käytyä keskustelua. Mieti tarkoin ennen kuin vastaat ja vastaa lyhyesti, kyllä tai ei.

Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?

----

Omieni keskuudessa en ole mitään tällä palstalla tapahtunutta vastaavaa kokenut. Olen toki aina ollut valmis tarjoamaan apuani ja selittämään niin hengellisiä kysymyksiä kuin myös maallisiakin pulmia. Olen huomannut että sanaani kuunnellaan. Näen osani seurakunnassa varsin luontevaksi vanhemmalle ja kokeneemmalle seurakuntalaiselle jolla on teologian tutkinto ja tekisin väärin jos en tarjoaisi apuani.

Lue lisää

Kyllä voi, ainakin symmetrisessä satunnaiskokeessa:

"Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa? "

Silloin tulosvaihtoehtoja on suuri määrä ja jokainen niistä on sisällöltään (yhtä) äärimmäisen epätodennäköinen. Saman tuloksen uudelleen sattumisen todennäköisyys on siis äärimmäisen pieni ja (melkein) jokaisessa kokeensuorituksessa toteutuu sisällöltään erilainen tapahtuma.

isentrooppi kirjoitti:

asiallisia havaintoja ja kommentteja, kiitos

itsekin pyrin tuomaan asiat sellaisina esille kuin ovat ja /tai tiedetään olevan vaikkei se kaikille näytä passaavan. Jos sitten jollakulla tietopohja pettää niin siihen ei auta muu kuin tutustua asioihin pintaa syvemmälle, itsekullakin.

Fysiikka, eritoten kosmologia ja vielä enemmän hitufysiikka, on matematiikasta poiketen puoliksi selitystiedettä sisältäen ns. käsien heiluttelua ja väittämien esittämistä (=hypoteeseja) mutta toinen puoli on kovaa faktaa, mittaustuloksia ja laajoja matemaattisia rakenteita joista maallikot eivät yleensä tiedä rahtuakaan. Yleensä näkyviin tulevatkin vain nämä selittelyosiot. Niihin ei pidä pelkästään tukeutua vaan on katsottava hiukan pinnan alle. Monet alan ihmiset mielellään osallistuisivat näihin keskusteluihin jos kehtaisivat, tuoden mukanaan kaikenlaista mielenkiintoista uutta tietoa suoraan taistelukentältä. Kielenkäyttö on vaan ajoittain riistäytynyt käsistä havaintojeni mukaan ja se torjuu heti monet pois.

En ole hiukkasfyysikko enkä kosmologi, kuten olen tuonut esiin, vaan taustani on useammalta muulta osa-alueelta. Voin mainita että olen näiden keskustelujen kirvoittamana saanut arvokkaita ajatuksia tutkimustyöhöni. Joten kiitos siitä!

Lue lisää

Et todellakaan ole hiukkasfyysikko tai kosmologi. Molemmat tieteenalat ovat erittäin matemaattisia joissa käsienhuitominen kuuluu lähinnä "Lie to children" tyyliseen popularisointiin.

"vaan taustani on useammalta muulta osa-alueelta. Voin mainita että olen näiden keskustelujen kirvoittamana saanut arvokkaita ajatuksia tutkimustyöhöni. Joten kiitos siitä! "

Arvokkaita ajatuksia tutkimustyöhön? Näistä keskusteluista?
Nykyään tutkijat eivät voi työskennellä usealla osa-alueella. Eivät ainakaan, jos on kyse evoluutiobiologiasta tai fysiikasta. Jos tutkit folkloristiikkaa, voin pitää väitettäsi edes jotenkin uskottavana. Muuten mieleen tulee lähinnä lapsellinen sulannostoyritys.

Siinä taas asioita ymmärtämätön ryhtyy väittämään kummallisia asioita toisista kirjoittajista. Pitääkö arvata kuka tuon nimimerkin takana on tällä kertaa?

Sinulla ei ole minusta mitään muuta tietoa kuin se mitä olen kertonut ja se pitää paikkansa. Sinä puolestasi olet juuri niin väärässä kuin ihminen voi olla.

Minulla ei ole vähintäkään tarvetta nostella sulkia. Tiedän tarkalleen mitä osaan ja tiedän tarkalleen mitä olen urani aikana tehnyt. En saa mitään pisteitä keltään vaikka kuinka kehuisin itseäni koska täällä kukaan ei minua tunne, eikä sellainen kuulu luonteeseeni.

Tutkimustyö fysiikassa on luovaa toimintaa ja siinä on löydettävä uusia lähestymistapoja ongelman ratkaisuihin jotka ovat yleensä matemaattisia. Usein tarvitaan ulkopuolinen impulssi joka laittaa ajattelemaan toisin ja juuri sellaista tapahtuu minullekin, aika ajoin. Nuorempana käyttelin pelkästään matematiikkaa ja kuvittelin sillä kaiken ratkottavan mutta väärässäpä olin. Kun luovuus tuli mukaan aloin löytää merkittäviä asioita ja sitten tarvitsi vain käytellä matematiikkaa viimeistelyyn, kuten nytkin.

Et ole istunut fysiikan tutkimusseminaareissa tai vastaavissa kun et tunne termiä "käsienheiluttelu". Ei asioita pelkillä kaavoilla esitetä koska havaittavat ilmiöt siellä taustalla ovat vaikeaselkoisia ja jotenkin pitää niitä havainnollistaa kaavoista. Vastaavasti pitää selkeällä selostuksella kuvailla jonkin hypoteesin vahvuuksia koska eivät nekään ole itsestäänselvyyksiä. No tämäkin oli selvästi sinulle aivan uusia asia.

Alkaa taas pojilla olla argumentit lopussa kun alkavat käytellä noita paukkupatruunoita paremman puutteessa, asioista viis.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Kyllä voi, ainakin symmetrisessä satunnaiskokeessa:

"Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa? "

Silloin tulosvaihtoehtoja on suuri määrä ja jokainen niistä on sisällöltään (yhtä) äärimmäisen epätodennäköinen. Saman tuloksen uudelleen sattumisen todennäköisyys on siis äärimmäisen pieni ja (melkein) jokaisessa kokeensuorituksessa toteutuu sisällöltään erilainen tapahtuma.

Lue lisää

Etkö näe tieteenharrastaja ongelmaa siinä, että jos väität em. tavalla niin sekä todennäköisyydellä 1 että todennäköisyydellä 1/n olevat tapahtumat toteutuvat yhtä usein? Eli väitteesi mukaan satunnaiskokeen varmin ja epätodennäköisin tapahtuma toteutuvat yhtä usein?

JC_- kirjoitti:

Etkö näe tieteenharrastaja ongelmaa siinä, että jos väität em. tavalla niin sekä todennäköisyydellä 1 että todennäköisyydellä 1/n olevat tapahtumat toteutuvat yhtä usein? Eli väitteesi mukaan satunnaiskokeen varmin ja epätodennäköisin tapahtuma toteutuvat yhtä usein?

Lue lisää

Siis että häh ? Siis tuohan on symmetrinen satunnaiskoe...siis mitä tuo sekoilu varmimmasta tapahtumasta on ja todennäköisyydestä 1 ???

JC_- kirjoitti:

Etkö näe tieteenharrastaja ongelmaa siinä, että jos väität em. tavalla niin sekä todennäköisyydellä 1 että todennäköisyydellä 1/n olevat tapahtumat toteutuvat yhtä usein? Eli väitteesi mukaan satunnaiskokeen varmin ja epätodennäköisin tapahtuma toteutuvat yhtä usein?

Lue lisää

En näe, kun en väitäkään:

"Etkö näe tieteenharrastaja ongelmaa siinä, että jos väität em. tavalla niin sekä todennäköisyydellä 1 että todennäköisyydellä 1/n olevat tapahtumat toteutuvat yhtä usein?"

Tuo "yhtä usein" -ilmauksesi piilo-olettaa kokeen tehdyksi useasti, sanokaamme vaikkapa N kertaa. Tulosvaihtoehtojen sattumiselle "yhtä usein" on silloin sekä N:stä että n:stä riippuva todennäköisyysjakautuma, joka lähestyy ykköstä suhteen N/n kasvaessa. Varma (kiinteällä todennäköisyydellä 1) tuo sarjatulos ei kuitenkaan ole.

Kaavan yleisin käyttöalue lienee koevälineen (vaikkapa nopan tai lantin) symmetrisyysoletuksen testaaminen.

tieteenharrastaja kirjoitti:

En näe, kun en väitäkään:

"Etkö näe tieteenharrastaja ongelmaa siinä, että jos väität em. tavalla niin sekä todennäköisyydellä 1 että todennäköisyydellä 1/n olevat tapahtumat toteutuvat yhtä usein?"

Tuo "yhtä usein" -ilmauksesi piilo-olettaa kokeen tehdyksi useasti, sanokaamme vaikkapa N kertaa. Tulosvaihtoehtojen sattumiselle "yhtä usein" on silloin sekä N:stä että n:stä riippuva todennäköisyysjakautuma, joka lähestyy ykköstä suhteen N/n kasvaessa. Varma (kiinteällä todennäköisyydellä 1) tuo sarjatulos ei kuitenkaan ole.

Kaavan yleisin käyttöalue lienee koevälineen (vaikkapa nopan tai lantin) symmetrisyysoletuksen testaaminen.

Lue lisää

Siis väität nyt tieteenharrastaja että jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma voi toteutua symmetrisessä satunnaiskokeessa aina, mutta ei siltikään yhtä usein kuin varma tapahtuma - joka tunnetusti kuitenkin toteutuu aina eli joka ainoa kerta koe suoritettaessa?

JC_- kirjoitti:

Siis väität nyt tieteenharrastaja että jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma voi toteutua symmetrisessä satunnaiskokeessa aina, mutta ei siltikään yhtä usein kuin varma tapahtuma - joka tunnetusti kuitenkin toteutuu aina eli joka ainoa kerta koe suoritettaessa?

Lue lisää

Jos valitsen tuohon satunnaiskokeeseesi etukäteen sellaisen σ-algebran, johon kuuluvat kaikki yksialkioiset alkeistapahtumat ja otosavaruus, niin toteutuuko satunnaiskoen suoritettaessa joka kerta tapahtumat joilla on sekä äärimmäisen pieni todennäköisyys että todennäköisyys 1?

JC_- kirjoitti:

Siis väität nyt tieteenharrastaja että jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma voi toteutua symmetrisessä satunnaiskokeessa aina, mutta ei siltikään yhtä usein kuin varma tapahtuma - joka tunnetusti kuitenkin toteutuu aina eli joka ainoa kerta koe suoritettaessa?

Lue lisää

Koetat vain kiemurrella.

Symmetrisessä satunnaiskokeessa, jossa on yksikin tapahtuma, jolla on äärimmäisen pieni todennäköisyys, on pelkästään sellaisia tapahtumia, koska symmetrisyys tarkoittaa juuri tätä. Tapahtuma, jonka sattumisen todennäköisyys on 1, voi satunnaiskokeessa olla vain, kun kokeessa ei ole satunnaisuutta.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Koetat vain kiemurrella.

Symmetrisessä satunnaiskokeessa, jossa on yksikin tapahtuma, jolla on äärimmäisen pieni todennäköisyys, on pelkästään sellaisia tapahtumia, koska symmetrisyys tarkoittaa juuri tätä. Tapahtuma, jonka sattumisen todennäköisyys on 1, voi satunnaiskokeessa olla vain, kun kokeessa ei ole satunnaisuutta.

Lue lisää

"Symmetrisessä satunnaiskokeessa, jossa on yksikin tapahtuma, jolla on äärimmäisen pieni todennäköisyys, on pelkästään sellaisia tapahtumia,"

Ei. Sekoitat tieteenharrastaja tapahtumat ja tulosvaihtoehdot toisiinsa.

Satunnaiskokeen (koetoiston) tapahtumat kuuluvat aina sen tapahtumien joukkoon. Yksittäinen tulosvaihtoehto on sitä vastoin vain otosavaruuden alkio. On toki mahdollista ja jopa varsin tavallista että tapahtuma on ns. alkeistapahtuma, eli että sillä on vain yksi suotuisa tapaus. Mutta silloin se kuuluu määriteltynä tapahtumana kokeen sigma-algebraan kaikkien muiden koeteltavien tapahtumien tapaan.

"Tapahtuma, jonka sattumisen todennäköisyys on 1, voi satunnaiskokeessa olla vain, kun kokeessa ei ole satunnaisuutta."

Satunnaiskokeessa on aina vähintään yksi toteutuva tapahtuma. Nimittäin jos kokeen tekijä ei täydennä tapahtumien joukkoaan yhdelläkään tapahtumalla (kuten tapahtui E:n kolikonheittelyssä) tuo tapahtuma on se että jokin alkeistapaus tulee tulokseksi eli toteutuu. Sama tilanne on silloin kun pyöritetään lottokonetta: arvottu jokin rivi kertoo mikä lottoajien riveistä on voittorivi, vai onko mikään.

Tällaisissa kokeissa on toki satunnaisuutta, koska tulos on satunnaisesti valittu jokin tulos. Todennäköisyyden kannalta on aivan yhdentekevää mikä tulosvaihtoehto tulos on. Missään tapauksessa tapahtuma todennäköisyydellä 1/n ei toteudu - eihän sellaista tapahtumaa ole kokeeseen lainkaan sisällytetty.

"Jos esimerkiksi rahaa heitetään kerran, niin Ω = {R, L}. σ-algebraksi voidaan valita kaikkien osajoukkojen joukko F = {Ø, R, L, Ω}."

Varsin löperöä tekstiä. Joku assistentinplanttu tai leipääntynyt professori on ilmeisesti kirjoitellut enempiä miettimättä. Olisi pitänyt tietenkin puhua lantinheitosta satunnaiskokeena ylipäätään eikä tuoda esimerkkiä konkreettiseen rahan heittoon sigma-algebran "valitsemisineen", jolla tarkoitetaan lantinheiton yksittäistä koetoistoa.

Monenlaista voidaan toki valita, mutta jotta koe olisi järkevä valinnat eivät voi olla aivan mitä sattuu. Sana "valita" on tässä tapauksessa huono, koska oikeasti koetoistoon valitaan kiinnostavat tapahtumat jotka siten täydentävät sigma-algebran halutunlaiseksi.

Satunnaiskokeelle yleensä potenssijoukon merkitys sigma-algebrana on siinä että sen avulla voidaan todeta todennäköisyyksien olevan määritellyt kaikille mahdollisille tapahtumille. Yksittäisen koetoiston sigma-algebraksi potenssijoukko on hyvinkin järjetön ja usein myös täysin asiaton ja jopa sovitun vastainen. Esimerkiksi Loton tapauksessa potenssijoukko sisältäisi valtavan määrän täysin epäoleellisia ja myös Loton sääntöihin kuulumattomia tapahtumia, joiden toteutumisista arvonnassa ei kukaan täysijärkinen ole vähääkään kiinnostunut.

Ymmärrä moloch viimein että satunnaiskoe on koe. Sen sisällöstä vastaa kokeen suorittaja ja mahdollisesti kokeeseen osallistujat. Ei ole mitään mieltä yrittää löytää kokeelle merkitystä jostain lähdeteoksesta tai oppimateriaalista. Sinun pitää moloch myös pystyä jo erottamaan satunnaiskokeen määrittely ja tietty koetoisto toisistaan.

Aiemmin palstalla jotkut kirjoittivat kokeen "säännöistä" ja "itse kokeesta". "Säännöillä" tarkoitetaan tässä 100 lantin heiton otosavaruuden ja sen kaikkien mahdollisten tapahtumien määrittelyä todennäköisyyksineen. "Itse kokeella" tarkoitetaan koetoistoa, eli sitä mitä oleellisia ja kiinnostavia tapahtumia sattumalla koetellaan em. sääntöjen mukaan.

Itse kirjoitin aiemmin kokeen subjektiivisesta luonteesta ja nimitin suoritettua koetta "käytännön satunnaiskokeeksi". Tarkoitin tietenkin koetoistoa ja sitä kuinka kokeen tekijä on vastuussa kokeestaan. Keskustelumme aiheena olleesta kolikonheittelystä on vastuussa vain Enqvist itse, eikä kukaan muu voi koetta muuksi muuttaa.

Kuten tiedämme Enqvist ei määritellyt kolikonheittelyynsä yhtä ainoaa kiinnostavaa tapahtumaa joka olisi voinut toteutua. Siksi kokeen sigma algebra jäi triviaaliksi sigma-algebraksi ja siksi kokeen tulos oli "välttämättä" jokin jono.

"En veikkaa tässä satunnaiskokeessasi mitään..."

No tietenkin sinä moloch veikkaat (joka on kansanomainen ilmaus sille että määrittelet koetoiston sigma-algebraan itseäsi kiinnostavat tapahtumat), kyseessähän on koe. Kokeessa kokeillaan, satunnaiskokeessa kokeillaan sattuman avustuksella. Ei tietenkään ole kovin viisasta veikata lantinheitossa kumpaakin tulosvaihtoehtoa, mutta kukaan ei voi estää sinua niin tekemästä.

"...kysyn uudestaan, voiko satunnaiskokeessa tapahtua sekä äärimmäisen pienen todennäköisyyden omaava tapahtuma että otosavaruus todennäköisyydellä 1?"

Voi moloch. Äärimmäisen pienen todennäköisyyden tapahtumalla on äärimmäisen pieni todennäköisyys tapahtua. Varmalla tapahtumalla kuten otosavaruudella todennäköisyys on suuri, eli 1. Vastaus on: ei voi toteutua.

Minä toivoisin moloch ettei sinun enää tarvitsisi kysellä tuollaisia kysymyksiä. Aiemmassa keskustelussa jo myönsit aivan riittävällä tavalla että E:n kolikonheittelyn "juuri tuo" jonoa vastaava tapahtuma nopalle saadaan tulokseksi varmasti, eikä todennäköisyydellä 1/n kuten E esitti.

Ei sinun moloch tarvitse enää jatkaa tätä keskustelua.

"Varsin löperöä tekstiä. Joku assistentinplanttu tai leipääntynyt professori on ilmeisesti kirjoitellut enempiä miettimättä."

Haha. Tuota käytetään Suomessa yliopistojen oppimateriaalina. Jos siinä olisi virheitä, se toki olisi korjattu.

"Olisi pitänyt tietenkin puhua lantinheitosta satunnaiskokeena ylipäätään eikä tuoda esimerkkiä konkreettiseen rahan heittoon sigma-algebran "valitsemisineen", jolla tarkoitetaan lantinheiton yksittäistä koetoistoa."

Eikö sinun satunnaiskokeesi sitten ole yksittäinen koetoisto?

"Monenlaista voidaan toki valita, mutta jotta koe olisi järkevä valinnat eivät voi olla aivan mitä sattuu."

Aivan ja siksi tuossa kannattaakin valita σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukko.

"Sana "valita" on tässä tapauksessa huono, koska oikeasti koetoistoon valitaan kiinnostavat tapahtumat jotka siten täydentävät sigma-algebran halutunlaiseksi."

Minä olen kiinnostunut kaikista alkeistapahtumista kokeessasi, koska haluan tietää, että tapahtuuko siinä tapahtuma, jonka todennäköisyys on pieni ja siksi valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon.

"Satunnaiskokeelle yleensä potenssijoukon merkitys sigma-algebrana on siinä että sen avulla voidaan todeta todennäköisyyksien olevan määritellyt kaikille mahdollisille tapahtumille."

Juuri näin ja siksi valitsen sen, koska haluan tietää, että tapahtuuko satunnaiskokeessasi myös tapahtuma, jolla on äärimmäisen pienei todennäköisyys.

"Yksittäisen koetoiston sigma-algebraksi potenssijoukko on hyvinkin järjetön ja usein myös täysin asiaton ja jopa sovitun vastainen."

Ei suinkaan ole. Sehän on tuonkin yliopistollisen matematiikan opetuksen mukaista, aivan kuten myös oppimateriaalisi muistaakseni Caltehista neuvoi noin valitsemaan äärellisille otosjoukoille.

"Esimerkiksi Loton tapauksessa potenssijoukko sisältäisi valtavan määrän täysin epäoleellisia ja myös Loton sääntöihin kuulumattomia tapahtumia, joiden toteutumisista arvonnassa ei kukaan täysijärkinen ole vähääkään kiinnostunut."

Itse asiassa nuo Loton todennäköisyysmatemaatikot kyllä joutuvat laskemaan myös eri tapahtumien todennäköisyydet, kuten viisi oikein ja varanumero jne. Tietenkään he eivät käytä σ-algebraa, koska sillä ei ole heille mitään merkitystä.

"Ymmärrä moloch viimein että satunnaiskoe on koe. Sen sisällöstä vastaa kokeen suorittaja ja mahdollisesti kokeeseen osallistujat. Ei ole mitään mieltä yrittää löytää kokeelle merkitystä jostain lähdeteoksesta tai oppimateriaalista. Sinun pitää moloch myös pystyä jo erottamaan satunnaiskokeen määrittely ja tietty koetoisto toisistaan."

Minä yritän ymmärtää ja siksi kysyn, että tapahtuuko satunnaiskokeessasi tapahtuma, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni, kun valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon. Sinä vain kieltäydyt vastaamasta. Senhän olet jo kertonut, että siinä tapahtuu otosavaruus.

"Aiemmin palstalla jotkut kirjoittivat kokeen "säännöistä" ja "itse kokeesta". "Säännöillä" tarkoitetaan tässä 100 lantin heiton otosavaruuden ja sen kaikkien mahdollisten tapahtumien määrittelyä todennäköisyyksineen. "Itse kokeella" tarkoitetaan koetoistoa, eli sitä mitä oleellisia ja kiinnostavia tapahtumia sattumalla koetellaan em. sääntöjen mukaan."

Minua kiinnostaa nyt se kysymyksesi, että voiko siinä tapahtua tapahtuma, jolla on äärimmäisen pieni todennänäköisyys ja siksi valitsen sellaisen σ-algebran, joka mahdollistaa sen. Mikä siis on vastauksesi?

"Itse kirjoitin aiemmin kokeen subjektiivisesta luonteesta ja nimitin suoritettua koetta "käytännön satunnaiskokeeksi". Tarkoitin tietenkin koetoistoa ja sitä kuinka kokeen tekijä on vastuussa kokeestaan. Keskustelumme aiheena olleesta kolikonheittelystä on vastuussa vain Enqvist itse, eikä kukaan muu voi koetta muuksi muuttaa."

No älä nyt ole noin vaatimaton, sinähän yritit muuttaa sen valitsemalla jälkikäteen siihen triviaalin σ-algebran, jota Enqvist ei suinkaan tarkoittanut.

"Kuten tiedämme Enqvist ei määritellyt kolikonheittelyynsä yhtä ainoaa kiinnostavaa tapahtumaa joka olisi voinut toteutua. Siksi kokeen sigma algebra jäi triviaaliksi sigma-algebraksi ja siksi kokeen tulos oli "välttämättä" jokin jono."

Ehei. Siinä ei ollut lainkaan σ-algebraa, koska sellaista ei tarvinnut määritellä.

"No tietenkin sinä moloch veikkaat (joka on kansanomainen ilmaus sille että määrittelet koetoiston sigma-algebraan itseäsi kiinnostavat tapahtumat), kyseessähän on koe."

No älä nyt kehtaa höpöttää aivan sekoja. Se, että valitsen σ-algebran ei tarkoita, että valitsisin kaikki sen sisältämät alkiot suotuisiksi tapahtumiksi. Oletko oikeasti noin pihalla?

"Kokeessa kokeillaan, satunnaiskokeessa kokeillaan sattuman avustuksella. Ei tietenkään ole kovin viisasta veikata lantinheitossa kumpaakin tulosvaihtoehtoa, mutta kukaan ei voi estää sinua niin tekemästä."

Voin valita lantinheitossa σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon F = {Ø, R, L, Ω} ja valita suotuisaksi tapahtumaksi kruunan eli veikata sitä.

"Voi moloch. Äärimmäisen pienen todennäköisyyden tapahtumalla on äärimmäisen pieni todennäköisyys tapahtua. Varmalla tapahtumalla kuten otosavaruudella todennäköisyys on suuri, eli 1. Vastaus on: ei voi toteutua."

Vaikka valitsin σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon? Miten se on mahdollista. Eikö jokaisessa satunnaiskokeessa toteudukaan ainakin yksi alkeistapahtuma? Jos matematiikan nobeleita jaettaisiin, niin sinä olisit Suomen ehdokas, kunhan todistat tuon väitteesi vielä matemaattisesti.

"Minä toivoisin moloch ettei sinun enää tarvitsisi kysellä tuollaisia kysymyksiä. Aiemmassa keskustelussa jo myönsit aivan riittävällä tavalla että E:n kolikonheittelyn "juuri tuo" jonoa vastaava tapahtuma nopalle saadaan tulokseksi varmasti, eikä todennäköisyydellä 1/n kuten E esitti."

Vaan kun nehän olivat eri esimerkit.

"Ei sinun moloch tarvitse enää jatkaa tätä keskustelua."

Etkös sinä luvannutkaan seistä rinnallani ja johdattaa minut totuuteen. Nyt minua kiinnostaa erityisesti, että miten voi olla mahdollista, ettei satunnaiskokeessa toteudukaan alkeistapahtuma, kun alkeistapahtuman määritelmäkin on, että se on satunnaiskokeen tulosvaihtoehto, jota alkeellisempiin tulosvaihtoehtoihin satunnaiskoetta ei voida purkaa.

"...tapahtuuko satunnaiskokeessasi tapahtuma, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni, kun valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon."

Ajattelepa moloch tilannetta nopanheitossa. Oletetaan että veikkaat jokaista silmälukua ja vielä sen lisäksi parillisia. Kun heität noppaa toteutuu väittämäsi mukaan joka ainoa kerta tapahtuma todennäköisyydellä 1/6, mutta tapahtumasi parilliset (tn. 1/2) toteutuu keskimäärin vain joka toinen kerta.

Eli laskentosi mukaan todennäköisempi tapahtuma toteutuisi harvemmin, mikä on tietysti väärin. Muistathan moloch että yksi todennäköisyyden määritelmistä on tapahtuman yleisyyden/harvinaisuuden mitta.

Huomaatko moloch missä erehdyt?

JC_- kirjoitti:

"...tapahtuuko satunnaiskokeessasi tapahtuma, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni, kun valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon."

Ajattelepa moloch tilannetta nopanheitossa. Oletetaan että veikkaat jokaista silmälukua ja vielä sen lisäksi parillisia. Kun heität noppaa toteutuu väittämäsi mukaan joka ainoa kerta tapahtuma todennäköisyydellä 1/6, mutta tapahtumasi parilliset (tn. 1/2) toteutuu keskimäärin vain joka toinen kerta.

Eli laskentosi mukaan todennäköisempi tapahtuma toteutuisi harvemmin, mikä on tietysti väärin. Muistathan moloch että yksi todennäköisyyden määritelmistä on tapahtuman yleisyyden/harvinaisuuden mitta.

Huomaatko moloch missä erehdyt?

Lue lisää

"Ajattelepa moloch tilannetta nopanheitossa. Oletetaan että veikkaat jokaista silmälukua ja vielä sen lisäksi parillisia. Kun heität noppaa toteutuu väittämäsi mukaan joka ainoa kerta tapahtuma todennäköisyydellä 1/6, mutta tapahtumasi parilliset (tn. 1/2) toteutuu keskimäärin vain joka toinen kerta.

Eli laskentosi mukaan todennäköisempi tapahtuma toteutuisi harvemmin, mikä on tietysti väärin."

Ei olisi, katsos kun joku alkeistapahtuma toteutuisi tuossa tapauksessa varmasti ja minä olisin veikannut jokaista alkeistapausta, joten saisin nopanheitissa välttämättä toteutmaan alkeistapauksen, jonka todennäköisyys on 1/6.

"Muistathan moloch että yksi todennäköisyyden määritelmistä on tapahtuman yleisyyden/harvinaisuuden mitta."

Toki. Ja alkeistapauksia nopanheitossa on kuusi, joten jos veikkaan kuutta eri alkeistapausta, joista jokaisen todennäköisyys siis on P = 1/n = 1/6, niin

"Huomaatko moloch missä erehdyt?"

Sinä huomasit itse, missä erehdyit ja siksi kieltäydyt vastaamaasta yksinkertaiseen kysymykseeni:

Jos valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, niin voiko satunnaiskokeessa tapahtua sekä äärimmäisen pienen todennäköisyyden omaava tapahtuma todennäköisyydellä 1/n että otosavaruus todennäköisyydellä 1?

moloch_horridus kirjoitti:

"Ajattelepa moloch tilannetta nopanheitossa. Oletetaan että veikkaat jokaista silmälukua ja vielä sen lisäksi parillisia. Kun heität noppaa toteutuu väittämäsi mukaan joka ainoa kerta tapahtuma todennäköisyydellä 1/6, mutta tapahtumasi parilliset (tn. 1/2) toteutuu keskimäärin vain joka toinen kerta.

Eli laskentosi mukaan todennäköisempi tapahtuma toteutuisi harvemmin, mikä on tietysti väärin."

Ei olisi, katsos kun joku alkeistapahtuma toteutuisi tuossa tapauksessa varmasti ja minä olisin veikannut jokaista alkeistapausta, joten saisin nopanheitissa välttämättä toteutmaan alkeistapauksen, jonka todennäköisyys on 1/6.

"Muistathan moloch että yksi todennäköisyyden määritelmistä on tapahtuman yleisyyden/harvinaisuuden mitta."

Toki. Ja alkeistapauksia nopanheitossa on kuusi, joten jos veikkaan kuutta eri alkeistapausta, joista jokaisen todennäköisyys siis on P = 1/n = 1/6, niin

"Huomaatko moloch missä erehdyt?"

Sinä huomasit itse, missä erehdyit ja siksi kieltäydyt vastaamaasta yksinkertaiseen kysymykseeni:

Jos valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, niin voiko satunnaiskokeessa tapahtua sekä äärimmäisen pienen todennäköisyyden omaava tapahtuma todennäköisyydellä 1/n että otosavaruus todennäköisyydellä 1?

Lue lisää

Jäi puuttumaan:

"Ja alkeistapauksia nopanheitossa on kuusi, joten jos veikkaan kuutta eri alkeistapausta, joista jokaisen todennäköisyys siis on P = 1/n = 1/6, niin nopanheitossa toteutuu välttämättä tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6. Ja tietenkin se toteutuu, vaikka en edes valitsisi suotuisia tapahtumia.

JC_- kirjoitti:

"...tapahtuuko satunnaiskokeessasi tapahtuma, jonka todennäköisyys on äärimmäisen pieni, kun valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon."

Ajattelepa moloch tilannetta nopanheitossa. Oletetaan että veikkaat jokaista silmälukua ja vielä sen lisäksi parillisia. Kun heität noppaa toteutuu väittämäsi mukaan joka ainoa kerta tapahtuma todennäköisyydellä 1/6, mutta tapahtumasi parilliset (tn. 1/2) toteutuu keskimäärin vain joka toinen kerta.

Eli laskentosi mukaan todennäköisempi tapahtuma toteutuisi harvemmin, mikä on tietysti väärin. Muistathan moloch että yksi todennäköisyyden määritelmistä on tapahtuman yleisyyden/harvinaisuuden mitta.

Huomaatko moloch missä erehdyt?

Lue lisää

Helpompi on huomata, missä itse erehdyt:

"Kun heität noppaa toteutuu väittämäsi mukaan joka ainoa kerta tapahtuma todennäköisyydellä 1/6, mutta tapahtumasi parilliset (tn. 1/2) toteutuu keskimäärin vain joka toinen kerta.

Eli laskentosi mukaan todennäköisempi tapahtuma toteutuisi harvemmin,.."

Sinun laskennossasi siis joka toinen kerta on harvemmin kuin keskimäärin joka kuudes kerta.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Helpompi on huomata, missä itse erehdyt:

"Kun heität noppaa toteutuu väittämäsi mukaan joka ainoa kerta tapahtuma todennäköisyydellä 1/6, mutta tapahtumasi parilliset (tn. 1/2) toteutuu keskimäärin vain joka toinen kerta.

Eli laskentosi mukaan todennäköisempi tapahtuma toteutuisi harvemmin,.."

Sinun laskennossasi siis joka toinen kerta on harvemmin kuin keskimäärin joka kuudes kerta.

Lue lisää

"Sinun laskennossasi siis joka toinen kerta on harvemmin kuin keskimäärin joka kuudes kerta."

Joka kuudes kerta? Kirjoitin "joka ainoa kerta".

Kysehän on ollut siitä että esim. moloch on väittänyt että nopanheitossa tapahtuma todennäköisyydellä 1/6 toteutuu joka kerta tai että E:n kolikonheittelyssä tapahtuma todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa toteutuisi joka kerta.

Olen toki tyytyväinen kun olet eri mieltä tästä ja ilmeisesti ymmärrät että epätodennäköinen tapahtuma ei voi toteutua aina.

moloch_horridus kirjoitti:

"Ajattelepa moloch tilannetta nopanheitossa. Oletetaan että veikkaat jokaista silmälukua ja vielä sen lisäksi parillisia. Kun heität noppaa toteutuu väittämäsi mukaan joka ainoa kerta tapahtuma todennäköisyydellä 1/6, mutta tapahtumasi parilliset (tn. 1/2) toteutuu keskimäärin vain joka toinen kerta.

Eli laskentosi mukaan todennäköisempi tapahtuma toteutuisi harvemmin, mikä on tietysti väärin."

Ei olisi, katsos kun joku alkeistapahtuma toteutuisi tuossa tapauksessa varmasti ja minä olisin veikannut jokaista alkeistapausta, joten saisin nopanheitissa välttämättä toteutmaan alkeistapauksen, jonka todennäköisyys on 1/6.

"Muistathan moloch että yksi todennäköisyyden määritelmistä on tapahtuman yleisyyden/harvinaisuuden mitta."

Toki. Ja alkeistapauksia nopanheitossa on kuusi, joten jos veikkaan kuutta eri alkeistapausta, joista jokaisen todennäköisyys siis on P = 1/n = 1/6, niin

"Huomaatko moloch missä erehdyt?"

Sinä huomasit itse, missä erehdyit ja siksi kieltäydyt vastaamaasta yksinkertaiseen kysymykseeni:

Jos valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, niin voiko satunnaiskokeessa tapahtua sekä äärimmäisen pienen todennäköisyyden omaava tapahtuma todennäköisyydellä 1/n että otosavaruus todennäköisyydellä 1?

Lue lisää

"...ja minä olisin veikannut jokaista alkeistapausta, joten saisin nopanheitissa välttämättä toteutmaan alkeistapauksen, jonka todennäköisyys on 1/6."

Ei moloch, et vieläkään ymmärrä. Jos olet veikannut jokaista alkeistapausta, tapahtumasi on (jokin alkeistapauksista). Ei ole mitään väliä sillä mikä tulosvaihtoehto toteuttaa tapahtumasi eikä siten yksittäisen alkeistapauksen todennäköisyys liity tapahtumaasi lainkaan.

Tapahtumat ovat yhdistettävissä: jos veikkaat lantinheittoon erillisiä tapahtumia (kruuna) ja (klaava) se tarkoittaa aivan samaa kuin jos veikkaisit (kruuna tai klaava).

Annan toisen esimerkin nopalle: Veikkaat edelleen kaikkia silmälukuja ja niiden lisäksi sekä parillisia että parittomia. Nyt väitteesi mukaan toteutuu joka kerta yksittäinen silmäluku todennäköisyydellä 1/6 ja vastaavasti parillinen tai pariton silmäluku todennäköisyydellä 1/2 toteutuu joka kerta.

Huomaathan nyt moloch matematiikkasi järjettömyyden: tapahtumat aivan erilaisin todennäköisyyksin toteutuvat yhtä usein.

JC_- kirjoitti:

"Sinun laskennossasi siis joka toinen kerta on harvemmin kuin keskimäärin joka kuudes kerta."

Joka kuudes kerta? Kirjoitin "joka ainoa kerta".

Kysehän on ollut siitä että esim. moloch on väittänyt että nopanheitossa tapahtuma todennäköisyydellä 1/6 toteutuu joka kerta tai että E:n kolikonheittelyssä tapahtuma todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa toteutuisi joka kerta.

Olen toki tyytyväinen kun olet eri mieltä tästä ja ilmeisesti ymmärrät että epätodennäköinen tapahtuma ei voi toteutua aina.

Lue lisää

Sanaketkuilusi, johon en lähde mukaan, ei tietenkään pysty muuttamaan nopanheiton tapahtuma ja niiden todennäköisyyksiä. Eikä myöskään sitä, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6 sattuu toistetussa kokeessa keskimäärin joka kuudes kerta.

JC_- kirjoitti:

"...ja minä olisin veikannut jokaista alkeistapausta, joten saisin nopanheitissa välttämättä toteutmaan alkeistapauksen, jonka todennäköisyys on 1/6."

Ei moloch, et vieläkään ymmärrä. Jos olet veikannut jokaista alkeistapausta, tapahtumasi on (jokin alkeistapauksista). Ei ole mitään väliä sillä mikä tulosvaihtoehto toteuttaa tapahtumasi eikä siten yksittäisen alkeistapauksen todennäköisyys liity tapahtumaasi lainkaan.

Tapahtumat ovat yhdistettävissä: jos veikkaat lantinheittoon erillisiä tapahtumia (kruuna) ja (klaava) se tarkoittaa aivan samaa kuin jos veikkaisit (kruuna tai klaava).

Annan toisen esimerkin nopalle: Veikkaat edelleen kaikkia silmälukuja ja niiden lisäksi sekä parillisia että parittomia. Nyt väitteesi mukaan toteutuu joka kerta yksittäinen silmäluku todennäköisyydellä 1/6 ja vastaavasti parillinen tai pariton silmäluku todennäköisyydellä 1/2 toteutuu joka kerta.

Huomaathan nyt moloch matematiikkasi järjettömyyden: tapahtumat aivan erilaisin todennäköisyyksin toteutuvat yhtä usein.

Lue lisää

"Huomaathan nyt moloch matematiikkasi järjettömyyden: tapahtumat aivan erilaisin todennäköisyyksin toteutuvat yhtä usein."

Selvennä vielä, miten määrittelet matemaattisesti tuon "(jokin alkeistapauksista)". Sitten saatan ymmärtääkin.

Mutta huomaatko, sinä unohdit vahingossa vastata kysymykseeni:

Jos valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, niin voiko satunnaiskokeessa tapahtua sekä äärimmäisen pienen todennäköisyyden omaava tapahtuma todennäköisyydellä 1/n että otosavaruus todennäköisyydellä 1?

moloch_horridus kirjoitti:

"Huomaathan nyt moloch matematiikkasi järjettömyyden: tapahtumat aivan erilaisin todennäköisyyksin toteutuvat yhtä usein."

Selvennä vielä, miten määrittelet matemaattisesti tuon "(jokin alkeistapauksista)". Sitten saatan ymmärtääkin.

Mutta huomaatko, sinä unohdit vahingossa vastata kysymykseeni:

Jos valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, niin voiko satunnaiskokeessa tapahtua sekä äärimmäisen pienen todennäköisyyden omaava tapahtuma todennäköisyydellä 1/n että otosavaruus todennäköisyydellä 1?

Lue lisää

Osaat varmasti esittää matemaattisesti tapahtumasi nopalle jossa veikkaat kaikkia silmälukuja. Minun ei tarvitse sitä tehdä, mutta huomautan että ei ole kovinkaan järkevää veikata kaikkia tulosvaihtoehtoja.

"Jos valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, niin voiko satunnaiskokeessa tapahtua sekä äärimmäisen pienen todennäköisyyden omaava tapahtuma todennäköisyydellä 1/n että otosavaruus todennäköisyydellä 1?"

Jos olisit täydentänyt sigma-algebran yhdellä ainoalla alkeistapahtumallasi silloin todennäköisyys sen sattumiselle on 1/n. Jos taas veikkaat kaikkia alkeistapahtumia (ja kaikkia muitakin mahdollisia tapahtumia) jokin alkeistapahtumista toteutuu varmasti eli todennäköisyydellä 1.

Koska ei ole mitään väliä sillä mikä niistä se on, yksittäisen alkeistapauksen todennäköisyydellä ei ole tässä yhteydessä merkitystä.

Se että veikkaat kaikkia alkeistapauksia on sama tapahtuma kuin itse otosavaruus, joten siinä ei ole mitään mieltä argumentointisi kannalta. Veikkauksesi on myös keskusteluumme nähden asiaton koska menneissä kokeissa ei ole määritelty yhtäkään tapahtumaa - ja nyt sinä moloch haluat veikata niitä kaikkia.

Huomasit moloch varmasti myös sen että tieteenharrastaja ei väitä tapahtuman todennäköisyydellä 1/6 toteutuvan aina, vaan keskimäärin joka kuudes kerta.

Miksi emme viimein laittaisi pistettä tälle keskustelulle?

"Osaat varmasti esittää matemaattisesti tapahtumasi nopalle jossa veikkaat kaikkia silmälukuja. Minun ei tarvitse sitä tehdä, mutta huomautan että ei ole kovinkaan järkevää veikata kaikkia tulosvaihtoehtoja."

No minäpä teen, mutta sehän olit sinä itse, joka ehdotti minun veikkaavan kaikkia tulosvaihtoehtoja, joten katso peiliin ja moiti järjettömyydestä tuota kuvaasi.

Todennäköisyys sille, että osun veikkauksessani oikeaan on P(1) P(2) P(3) P(4) P(5) P(6) = 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 = 6 x 1/6 = 1. Huomaamme siis, että joka tapauksessa nopanheitossa tulos oli yksi tulosvaihtoehdoista, joilla jokaisella oli todennäköisyys 1/6 tapahtua, joten nopanheitossa tapahtui paitsi alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys oli 1/6, myös otosavaruus, jonka todennäköisyys oli 1.

"Jos valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, niin voiko satunnaiskokeessa tapahtua sekä äärimmäisen pienen todennäköisyyden omaava tapahtuma todennäköisyydellä 1/n että otosavaruus todennäköisyydellä 1?"

"Jos olisit täydentänyt sigma-algebran yhdellä ainoalla alkeistapahtumallasi silloin todennäköisyys sen sattumiselle on 1/n."

Minun ei tarvitse lainkaan täydentää σ-algebraani, koska siinä on jo kaikki alkeistapahtumat. Muistatko, se on kaikkien osajoukkojen joukko ja silloinhan jokainen alkeistapahtuma siihen kuuluu jo itsestään selvästi. Kummallista, että sinä yrität opettaa muille matematiikaa, vaikka et itse ymmärrä noin alkeellista asiaa.

"Jos taas veikkaat kaikkia alkeistapahtumia (ja kaikkia muitakin mahdollisia tapahtumia) jokin alkeistapahtumista toteutuu varmasti eli todennäköisyydellä 1."

En suinkaan veikkaa mitään alkeistapahtumaa, vaan valitsin vain itseäni kiinnostavan σ-algebran yliopistollisen matematiikan opetuksen (ja Wikipedian) mukaisesti, koska haluan tutkia kysymystäsi, että tapahtuuko tuollaisessa satunnaiskokeessa sekä äärimmäisen pienen todennäköisyyden omaava tapahtuma että otosavaruus. Selitin tämän jo, mutta et kyennyt näinkään yksinkertaista asiaa ymmärtämään.

"Koska ei ole mitään väliä sillä mikä niistä se on, yksittäisen alkeistapauksen todennäköisyydellä ei ole tässä yhteydessä merkitystä."

Niin, niillä kaikilla on se sama äärimmäisen pieni todennäköisyys toteutua, 1/n. Jokaisella valitsemani σ-algebran alkeistapahtumalla.

"Se että veikkaat kaikkia alkeistapauksia on sama tapahtuma kuin itse otosavaruus, joten siinä ei ole mitään mieltä argumentointisi kannalta."

Read my lips: minä en veikkaa yhtään alkeistapahtumaa, valitsen vain σ-algebran, joka on kaikkien osajoukkojen joukko. Älä viitsi siis enää jankata typeryyksiäsi valitsemistani suotuisista tapauksista.

"Veikkauksesi on myös keskusteluumme nähden asiaton koska menneissä kokeissa ei ole määritelty yhtäkään tapahtumaa - ja nyt sinä moloch haluat veikata niitä kaikkia."

Päinvastoin, minä olen jo useasti sanonut, etten veikkaa yhtäkään tapahtumaa. Etkö ymmärrä edes sellaista alkeellista asiaa, että σ-algebran valitseminen ei tarkoita suotuisten tapahtumien valintaa? Miten se on mahdollista, että tuollainen on jäänyt sinulta tajuamatta?

"Huomasit moloch varmasti myös sen että tieteenharrastaja ei väitä tapahtuman todennäköisyydellä 1/6 toteutuvan aina, vaan keskimäärin joka kuudes kerta."

Huomasin hänen kertovan, että "Eikä myöskään sitä, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6 sattuu toistetussa kokeessa keskimäärin joka kuudes kerta."

Siis koetoistossa tapahtuu uudelleen "juuri se" tapahtuma keskimäärin joka kuudes kerta. Ei mikään toinen tapahtuma, jonka todennäköisyys myös on 1/6."

"Miksi emme viimein laittaisi pistettä tälle keskustelulle?"

Sehän olit sinä, joka aloitti tällä kertaa tämän kysymällä "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?"

Oikea vastaus ei sinua taida miellyttää, joten haluat livistää kesken kaiken. Käydään tämä nyt loppuun. Selvitä tärkeä asia ensin itsellesi, eli se, että minä en veikkaa yhtään tapahtumaa eli en valitse lainkaan suotuisaa tapausta, valitsen vain sellaisen σ-algebran, jolla voin tutkia kysymystäsi eli kaikkien osajoukkojen joukon, koska sellaisella σ-algebralla asiaa voi perusteellisesti tutkia. Ja koska olen valinnut tuollaisen σ-algebran, jossa on jokainen alkeistapahtuma, niin olen tullut johtopäätökseen, että kysymyksesi oikea vastaus on, että satunnaiskokeessa voi toteutua joka kerta äärimmäisen pieni todennäköisyys 1/n ja otosavaruus todennäköisyydellä 1.

moloch_horridus kirjoitti:

"Osaat varmasti esittää matemaattisesti tapahtumasi nopalle jossa veikkaat kaikkia silmälukuja. Minun ei tarvitse sitä tehdä, mutta huomautan että ei ole kovinkaan järkevää veikata kaikkia tulosvaihtoehtoja."

No minäpä teen, mutta sehän olit sinä itse, joka ehdotti minun veikkaavan kaikkia tulosvaihtoehtoja, joten katso peiliin ja moiti järjettömyydestä tuota kuvaasi.

Todennäköisyys sille, että osun veikkauksessani oikeaan on P(1) P(2) P(3) P(4) P(5) P(6) = 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 1/6 = 6 x 1/6 = 1. Huomaamme siis, että joka tapauksessa nopanheitossa tulos oli yksi tulosvaihtoehdoista, joilla jokaisella oli todennäköisyys 1/6 tapahtua, joten nopanheitossa tapahtui paitsi alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys oli 1/6, myös otosavaruus, jonka todennäköisyys oli 1.

"Jos valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, niin voiko satunnaiskokeessa tapahtua sekä äärimmäisen pienen todennäköisyyden omaava tapahtuma todennäköisyydellä 1/n että otosavaruus todennäköisyydellä 1?"

"Jos olisit täydentänyt sigma-algebran yhdellä ainoalla alkeistapahtumallasi silloin todennäköisyys sen sattumiselle on 1/n."

Minun ei tarvitse lainkaan täydentää σ-algebraani, koska siinä on jo kaikki alkeistapahtumat. Muistatko, se on kaikkien osajoukkojen joukko ja silloinhan jokainen alkeistapahtuma siihen kuuluu jo itsestään selvästi. Kummallista, että sinä yrität opettaa muille matematiikaa, vaikka et itse ymmärrä noin alkeellista asiaa.

"Jos taas veikkaat kaikkia alkeistapahtumia (ja kaikkia muitakin mahdollisia tapahtumia) jokin alkeistapahtumista toteutuu varmasti eli todennäköisyydellä 1."

En suinkaan veikkaa mitään alkeistapahtumaa, vaan valitsin vain itseäni kiinnostavan σ-algebran yliopistollisen matematiikan opetuksen (ja Wikipedian) mukaisesti, koska haluan tutkia kysymystäsi, että tapahtuuko tuollaisessa satunnaiskokeessa sekä äärimmäisen pienen todennäköisyyden omaava tapahtuma että otosavaruus. Selitin tämän jo, mutta et kyennyt näinkään yksinkertaista asiaa ymmärtämään.

"Koska ei ole mitään väliä sillä mikä niistä se on, yksittäisen alkeistapauksen todennäköisyydellä ei ole tässä yhteydessä merkitystä."

Niin, niillä kaikilla on se sama äärimmäisen pieni todennäköisyys toteutua, 1/n. Jokaisella valitsemani σ-algebran alkeistapahtumalla.

"Se että veikkaat kaikkia alkeistapauksia on sama tapahtuma kuin itse otosavaruus, joten siinä ei ole mitään mieltä argumentointisi kannalta."

Read my lips: minä en veikkaa yhtään alkeistapahtumaa, valitsen vain σ-algebran, joka on kaikkien osajoukkojen joukko. Älä viitsi siis enää jankata typeryyksiäsi valitsemistani suotuisista tapauksista.

"Veikkauksesi on myös keskusteluumme nähden asiaton koska menneissä kokeissa ei ole määritelty yhtäkään tapahtumaa - ja nyt sinä moloch haluat veikata niitä kaikkia."

Päinvastoin, minä olen jo useasti sanonut, etten veikkaa yhtäkään tapahtumaa. Etkö ymmärrä edes sellaista alkeellista asiaa, että σ-algebran valitseminen ei tarkoita suotuisten tapahtumien valintaa? Miten se on mahdollista, että tuollainen on jäänyt sinulta tajuamatta?

"Huomasit moloch varmasti myös sen että tieteenharrastaja ei väitä tapahtuman todennäköisyydellä 1/6 toteutuvan aina, vaan keskimäärin joka kuudes kerta."

Huomasin hänen kertovan, että "Eikä myöskään sitä, että tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6 sattuu toistetussa kokeessa keskimäärin joka kuudes kerta."

Siis koetoistossa tapahtuu uudelleen "juuri se" tapahtuma keskimäärin joka kuudes kerta. Ei mikään toinen tapahtuma, jonka todennäköisyys myös on 1/6."

"Miksi emme viimein laittaisi pistettä tälle keskustelulle?"

Sehän olit sinä, joka aloitti tällä kertaa tämän kysymällä "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?"

Oikea vastaus ei sinua taida miellyttää, joten haluat livistää kesken kaiken. Käydään tämä nyt loppuun. Selvitä tärkeä asia ensin itsellesi, eli se, että minä en veikkaa yhtään tapahtumaa eli en valitse lainkaan suotuisaa tapausta, valitsen vain sellaisen σ-algebran, jolla voin tutkia kysymystäsi eli kaikkien osajoukkojen joukon, koska sellaisella σ-algebralla asiaa voi perusteellisesti tutkia. Ja koska olen valinnut tuollaisen σ-algebran, jossa on jokainen alkeistapahtuma, niin olen tullut johtopäätökseen, että kysymyksesi oikea vastaus on, että satunnaiskokeessa voi toteutua joka kerta äärimmäisen pieni todennäköisyys 1/n ja otosavaruus todennäköisyydellä 1.

Lue lisää

Sigma-algebran "valitseminen" tarkoittaa juuri sitä että veikkaat niitä tapahtumia joilla olet sen täydentänyt haluamallasi tavalla. Sanaa "täydentää" käytetään sen takia, koska kaikissa tapauksissa sigma-algebraan jo kuuluvat tapahtumat {Ø, Ω}, joiden lisäksi tulevat siis mielenkiinnon kohteiksi otetut tapahtumat.

Jos jätät tapahtumiesi joukon tyhjäksi (kuten E teki esimerkissään), sigma-algebra jää triviaaliksi sigma-algebraksi.

Vaikka moloch monesti kiellät ettet veikkaisi kokeessasi mitään, teet juuri niin. Sehän on koko satunnaiskokeen tarkoitus: veikkaat ja katsot toteuttaako sattuma veikkauksesi vai ei.

Jos veikkaat kaikkia mahdollisia alkeistapauksia jokin niistä varmasti toteutuu. Eli veikkauksesi toteutuu todennäköisyydellä 1.

"...sehän olit sinä itse, joka ehdotti minun veikkaavan kaikkia tulosvaihtoehtoja"

Kyllä, osoittaakseni väitteittesi järjettömyyden. Nythän haluat veikkata vielä paljon useampia tapahtumia, kaikkia mahdollisia tapahtumia.

"Ja koska olen valinnut tuollaisen σ-algebran, jossa on jokainen alkeistapahtuma, niin olen tullut johtopäätökseen, että kysymyksesi oikea vastaus on, että satunnaiskokeessa voi toteutua joka kerta äärimmäisen pieni todennäköisyys 1/n ja otosavaruus todennäköisyydellä 1. "

Voi moloch. Usko nyt että ei epätodennäköinen tapahtuma voi toteutua joka kerta koe suoritettaessa, siis varmasti. Se on täysin mahdotonta. Et kai moloch unohtanut että todennäköisyys määritellään tapahtuman yleisyyden/harvinaisuuden mittana? Äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuu satunnaiskokeessa äärimmäisen harvoin.

" Sigma-algebran "valitseminen" tarkoittaa juuri sitä että veikkaat niitä tapahtumia joilla olet sen täydentänyt haluamallasi tavalla."

Ei varmasti tarkoita. Suotuisat tapaukset valitaan erikseen. Olet itse lukuisat kerrat korostanut, että σ-algebraan voidaan valita kiinnostavia tapahtumia ja nyt minua kiinnostaa kysymyksesi pohjalta voiko satunnaiskokeessa tapahtua mikä tahansa alkeistapahtuma todennäköisyydellä /n. Wikipedia:

"Esimerkiksi todennäköisyyslaskennassa sigma-algebra tulkitaan havaitsijalle eroteltavissa olevien satunnaiskokeen lopputulosten joukkona."

Minun tulkintani vaatii, että tiedän kaikki alkeistapahtumat, jotta voin vastata kysymykseesi.

"Sanaa "täydentää" käytetään sen takia, koska kaikissa tapauksissa sigma-algebraan jo kuuluvat tapahtumat {Ø, Ω}, joiden lisäksi tulevat siis mielenkiinnon kohteiksi otetut tapahtumat."

Ja nyt minun mielenkiintoni kohteena on kaikki alkeistapahtumat, koska haluan vastata kysymykseesi, joten valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon.

"Jos jätät tapahtumiesi joukon tyhjäksi (kuten E teki esimerkissään), sigma-algebra jää triviaaliksi sigma-algebraksi."

Älä nyt viitsi selittää täyttä paskaa, minähän valitsin σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, joka tasan tarkkaan ei ole tyhjä joukko, vaan kaikkien osajoukkojen joukko.

"Vaikka moloch monesti kiellät ettet veikkaisi kokeessasi mitään, teet juuri niin. Sehän on koko satunnaiskokeen tarkoitus: veikkaat ja katsot toteuttaako sattuma veikkauksesi vai ei."

Haha. Minä en todellakaan veikkaa mitään, vaan valitsen σ-algebran, josta olen kinnostunut.

"Jos veikkaat kaikkia mahdollisia alkeistapauksia jokin niistä varmasti toteutuu. Eli veikkauksesi toteutuu todennäköisyydellä 1."

Vaan kun minä en veikkaa yhtäkään, kuten olen jo monta kertaa kertonut. Kuinka typerä sinun pitääkään olla, ette ymmärrä suomenkielistä lausetta. Minä valitsen vain sellaisen σ-algebran, josta olen kiinnostunut.

"Kyllä, osoittaakseni väitteittesi järjettömyyden."

LOL. Et sitten voisi esiintyä täällä vielä typerämmin.

"Nythän haluat veikkata vielä paljon useampia tapahtumia, kaikkia mahdollisia tapahtumia."

Ei. Minä kerroin jo etten valitse lainkaan suotuisia tapahtumia satunnaiskokeeseesi eli en veikkaa mitään niistä. Valitsen siihen vain sellaisen σ-algebran, jolla voin tutkia millaisen vastauksen annan kysymykseesi.

"Voi moloch. Usko nyt että ei epätodennäköinen tapahtuma voi toteutua joka kerta koe suoritettaessa, siis varmasti."

Aha. Siis mikään alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n ei voi toteutua satunnaiskokeessa. Mitenköhän se on mahdollista? Sitten kun todistat sen, niin sinulle kyllä perustetaan oma matematiikan Nobel.

"Se on täysin mahdotonta."

Väität siis pokkana, että on mahdotonta, että alkeistapahtuma tapahtuu satunnaiskokeessa. Oletko nyt aivan varma?

"Et kai moloch unohtanut että todennäköisyys määritellään tapahtuman yleisyyden/harvinaisuuden mittana?"

En suinkaan unohtanut, vaan halusin tutkia asiaa tarkemmin ja siksi valitsen sellaisen σ-algebran, joka käsittelee kaikkia alkeistapahtumia, jottei mikään niistä voi tapahtua huomaamattani.

"Äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuu satunnaiskokeessa äärimmäisen harvoin."

Aivan totta. Mutta jos satunnaiskokeessa on äärimmäisen paljon yhtä todennäköisiä alkeistapahtumia, joku niistä toteutuu välttämättä, vaikka sen todennäköisyys on vain 1/n.

moloch_horridus kirjoitti:

" Sigma-algebran "valitseminen" tarkoittaa juuri sitä että veikkaat niitä tapahtumia joilla olet sen täydentänyt haluamallasi tavalla."

Ei varmasti tarkoita. Suotuisat tapaukset valitaan erikseen. Olet itse lukuisat kerrat korostanut, että σ-algebraan voidaan valita kiinnostavia tapahtumia ja nyt minua kiinnostaa kysymyksesi pohjalta voiko satunnaiskokeessa tapahtua mikä tahansa alkeistapahtuma todennäköisyydellä /n. Wikipedia:

"Esimerkiksi todennäköisyyslaskennassa sigma-algebra tulkitaan havaitsijalle eroteltavissa olevien satunnaiskokeen lopputulosten joukkona."

Minun tulkintani vaatii, että tiedän kaikki alkeistapahtumat, jotta voin vastata kysymykseesi.

"Sanaa "täydentää" käytetään sen takia, koska kaikissa tapauksissa sigma-algebraan jo kuuluvat tapahtumat {Ø, Ω}, joiden lisäksi tulevat siis mielenkiinnon kohteiksi otetut tapahtumat."

Ja nyt minun mielenkiintoni kohteena on kaikki alkeistapahtumat, koska haluan vastata kysymykseesi, joten valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon.

"Jos jätät tapahtumiesi joukon tyhjäksi (kuten E teki esimerkissään), sigma-algebra jää triviaaliksi sigma-algebraksi."

Älä nyt viitsi selittää täyttä paskaa, minähän valitsin σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, joka tasan tarkkaan ei ole tyhjä joukko, vaan kaikkien osajoukkojen joukko.

"Vaikka moloch monesti kiellät ettet veikkaisi kokeessasi mitään, teet juuri niin. Sehän on koko satunnaiskokeen tarkoitus: veikkaat ja katsot toteuttaako sattuma veikkauksesi vai ei."

Haha. Minä en todellakaan veikkaa mitään, vaan valitsen σ-algebran, josta olen kinnostunut.

"Jos veikkaat kaikkia mahdollisia alkeistapauksia jokin niistä varmasti toteutuu. Eli veikkauksesi toteutuu todennäköisyydellä 1."

Vaan kun minä en veikkaa yhtäkään, kuten olen jo monta kertaa kertonut. Kuinka typerä sinun pitääkään olla, ette ymmärrä suomenkielistä lausetta. Minä valitsen vain sellaisen σ-algebran, josta olen kiinnostunut.

"Kyllä, osoittaakseni väitteittesi järjettömyyden."

LOL. Et sitten voisi esiintyä täällä vielä typerämmin.

"Nythän haluat veikkata vielä paljon useampia tapahtumia, kaikkia mahdollisia tapahtumia."

Ei. Minä kerroin jo etten valitse lainkaan suotuisia tapahtumia satunnaiskokeeseesi eli en veikkaa mitään niistä. Valitsen siihen vain sellaisen σ-algebran, jolla voin tutkia millaisen vastauksen annan kysymykseesi.

"Voi moloch. Usko nyt että ei epätodennäköinen tapahtuma voi toteutua joka kerta koe suoritettaessa, siis varmasti."

Aha. Siis mikään alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n ei voi toteutua satunnaiskokeessa. Mitenköhän se on mahdollista? Sitten kun todistat sen, niin sinulle kyllä perustetaan oma matematiikan Nobel.

"Se on täysin mahdotonta."

Väität siis pokkana, että on mahdotonta, että alkeistapahtuma tapahtuu satunnaiskokeessa. Oletko nyt aivan varma?

"Et kai moloch unohtanut että todennäköisyys määritellään tapahtuman yleisyyden/harvinaisuuden mittana?"

En suinkaan unohtanut, vaan halusin tutkia asiaa tarkemmin ja siksi valitsen sellaisen σ-algebran, joka käsittelee kaikkia alkeistapahtumia, jottei mikään niistä voi tapahtua huomaamattani.

"Äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuu satunnaiskokeessa äärimmäisen harvoin."

Aivan totta. Mutta jos satunnaiskokeessa on äärimmäisen paljon yhtä todennäköisiä alkeistapahtumia, joku niistä toteutuu välttämättä, vaikka sen todennäköisyys on vain 1/n.

Lue lisää

"...joku niistä toteutuu välttämättä, vaikka sen todennäköisyys on vain 1/n."

Yrität taas yksilöidä "jonkun" nimittämällä sitä "sen". "Sen" todennäköisyydellä ei ole mitään merkitystä jos ja kun olet itsekin myöntänyt että "joku niistä" on toteutunut välttämättä.

Ymmärrä jo moloch: ei voi olla mitään väliä sillä mikä joku on - se voi olla ja saa olla aivan mikä tahansa tulosvaihtoehto.

"Väität siis pokkana, että on mahdotonta, että alkeistapahtuma tapahtuu satunnaiskokeessa."

Ei moloch. Kerroin matematiikan mukaisesti että alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n ei voi toteutua joka kerta koe suoritettaessa. Sellainen toteutuu keskimäärin joka n:s kerta.

"Valitsen siihen vain sellaisen σ-algebran, jolla voin tutkia millaisen vastauksen annan kysymykseesi."

Valintasi tarkoittaa sitä, että haluat kokeilla satunnaiskokeessa mitkä sigma-algebrasi tapahtumat toteutuvat. Kansankielisesti se tarkoittaa sitä että veikkaat valitsemiasi tapahtumia.

"...minähän valitsin σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, joka tasan tarkkaan ei ole tyhjä joukko, vaan kaikkien osajoukkojen joukko."

Niinhän sinä teit. Mutta keskustelumme alkuperäisessä kohteessa, E:n kolikonheittelyssä tehtiin aivan toisin, siinä jätettiin tapahtumien joukko tyhjäksi. Valintasi ei voisi olla enemmän asiaton moloch ja on vaikea ymmärtää mihin sillä pyrit.

"Ei varmasti tarkoita. Suotuisat tapaukset valitaan erikseen. Olet itse lukuisat kerrat korostanut, että σ-algebraan voidaan valita kiinnostavia tapahtumia ja nyt minua kiinnostaa kysymyksesi pohjalta voiko satunnaiskokeessa tapahtua mikä tahansa alkeistapahtuma todennäköisyydellä /n."

No eihän niitä muuten valittaisi, jos ne eivät olisi kiinnostavia. Ja vaikka tapahtumat arvottaisiin, niin niiden on oltava tunnettuja jotta voitaisiin tietää toteuttiko arvonnassa sattunut alkeistapaus niitä vai ei. Tätä tarkoitetaan Wikin "havaitsijalle eroteltavissa" olevilla tapahtumilla. Suotuisat tapaukset määrittyvät valitsemiesi eli veikkaamiesi tapahtumien perusteella, niiden alkioina.

Muistathan lanttiesimerkkisi, jossa ensimmäisen lanttisi tulos jäi tuntemattomaksi ja jouduit vain toteamaan että tulos oli "joko kruuna tai klaava"? Eroteltavuus jäi siinä kovin vähäiseksi ja koko esimerkistäsi tuli varsin kehno.

"Ja nyt minun mielenkiintoni kohteena on kaikki alkeistapahtumat, koska haluan vastata kysymykseesi, joten valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon."

No miksi sitten et valitse kaikkia alkeistapahtumia sigma-algebraksesi, vaan "kaikkien osajoukkojen joukon"? Ja kun esitin esimerkin jossa tekisit edes sillä tavalla vähän järkevämmin, moitit minua järjettömydestä.

Miksi meidän pitää vielä jatkaa, moloch? Olet jo mielestäni aivan riittävällä tavalla tunnustanut E:n esimerkin tapahtumaa täysin vastaavan tapahtuman oikean todennäköisyyden - mutta silti haluat vielä jatkaa hyödytöntä inttämistäsi. Miksi?

JC_- kirjoitti:

"...joku niistä toteutuu välttämättä, vaikka sen todennäköisyys on vain 1/n."

Yrität taas yksilöidä "jonkun" nimittämällä sitä "sen". "Sen" todennäköisyydellä ei ole mitään merkitystä jos ja kun olet itsekin myöntänyt että "joku niistä" on toteutunut välttämättä.

Ymmärrä jo moloch: ei voi olla mitään väliä sillä mikä joku on - se voi olla ja saa olla aivan mikä tahansa tulosvaihtoehto.

"Väität siis pokkana, että on mahdotonta, että alkeistapahtuma tapahtuu satunnaiskokeessa."

Ei moloch. Kerroin matematiikan mukaisesti että alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n ei voi toteutua joka kerta koe suoritettaessa. Sellainen toteutuu keskimäärin joka n:s kerta.

"Valitsen siihen vain sellaisen σ-algebran, jolla voin tutkia millaisen vastauksen annan kysymykseesi."

Valintasi tarkoittaa sitä, että haluat kokeilla satunnaiskokeessa mitkä sigma-algebrasi tapahtumat toteutuvat. Kansankielisesti se tarkoittaa sitä että veikkaat valitsemiasi tapahtumia.

"...minähän valitsin σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, joka tasan tarkkaan ei ole tyhjä joukko, vaan kaikkien osajoukkojen joukko."

Niinhän sinä teit. Mutta keskustelumme alkuperäisessä kohteessa, E:n kolikonheittelyssä tehtiin aivan toisin, siinä jätettiin tapahtumien joukko tyhjäksi. Valintasi ei voisi olla enemmän asiaton moloch ja on vaikea ymmärtää mihin sillä pyrit.

"Ei varmasti tarkoita. Suotuisat tapaukset valitaan erikseen. Olet itse lukuisat kerrat korostanut, että σ-algebraan voidaan valita kiinnostavia tapahtumia ja nyt minua kiinnostaa kysymyksesi pohjalta voiko satunnaiskokeessa tapahtua mikä tahansa alkeistapahtuma todennäköisyydellä /n."

No eihän niitä muuten valittaisi, jos ne eivät olisi kiinnostavia. Ja vaikka tapahtumat arvottaisiin, niin niiden on oltava tunnettuja jotta voitaisiin tietää toteuttiko arvonnassa sattunut alkeistapaus niitä vai ei. Tätä tarkoitetaan Wikin "havaitsijalle eroteltavissa" olevilla tapahtumilla. Suotuisat tapaukset määrittyvät valitsemiesi eli veikkaamiesi tapahtumien perusteella, niiden alkioina.

Muistathan lanttiesimerkkisi, jossa ensimmäisen lanttisi tulos jäi tuntemattomaksi ja jouduit vain toteamaan että tulos oli "joko kruuna tai klaava"? Eroteltavuus jäi siinä kovin vähäiseksi ja koko esimerkistäsi tuli varsin kehno.

"Ja nyt minun mielenkiintoni kohteena on kaikki alkeistapahtumat, koska haluan vastata kysymykseesi, joten valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon."

No miksi sitten et valitse kaikkia alkeistapahtumia sigma-algebraksesi, vaan "kaikkien osajoukkojen joukon"? Ja kun esitin esimerkin jossa tekisit edes sillä tavalla vähän järkevämmin, moitit minua järjettömydestä.

Miksi meidän pitää vielä jatkaa, moloch? Olet jo mielestäni aivan riittävällä tavalla tunnustanut E:n esimerkin tapahtumaa täysin vastaavan tapahtuman oikean todennäköisyyden - mutta silti haluat vielä jatkaa hyödytöntä inttämistäsi. Miksi?

Lue lisää

"Yrität taas yksilöidä "jonkun" nimittämällä sitä "sen". "Sen" todennäköisyydellä ei ole mitään merkitystä jos ja kun olet itsekin myöntänyt että "joku niistä" on toteutunut välttämättä."

Viittaukseni johonkin tapahtumaan, joka tapahtui todennäköisyydellä 1:2^100 sanalla sen on aivan oikein, se ei ole tuon tapahtuman yksilöimistä sen kummemmin, koska viittaukseni koskee mitä tahansa tapahtumaa. Tietenkin joku niistä toteutuu välttämättä ja tuon toteutuneen tapahtuman todennäköisyys on siis 1:2^100 .

"Ymmärrä jo moloch: ei voi olla mitään väliä sillä mikä joku on - se voi olla ja saa olla aivan mikä tahansa tulosvaihtoehto."

Aivan. Sitähän minä juuri sanoin. Katsos kun jokaisella noista tulosvaihtoehdoilla on sama todennäköisyys tapahtua 1:2^100.

"Väität siis pokkana, että on mahdotonta, että alkeistapahtuma tapahtuu satunnaiskokeessa."

"Ei moloch. Kerroin matematiikan mukaisesti että alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n ei voi toteutua joka kerta koe suoritettaessa. Sellainen toteutuu keskimäärin joka n:s kerta."

Aha. Kun kirjoitit näin:

"Voi moloch. Usko nyt että ei epätodennäköinen tapahtuma voi toteutua joka kerta koe suoritettaessa, siis varmasti.",

niin tarkoitit siis että joku tietty alkeistapahtuma ei voi toistua joka kerta satunnaiskokeessa aina. Tästä olemme tietysti samaa mieltä. Mutta olemme siis samaa mieltä myös siitä, että joku epätodennäköinen tapahtuma kuitenkin tapahtuu joka kerta kun satunnaiskoe toistetaan? Vai tarkoittiko kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" muka oikeasti sitä, että voiko jokin tietty tapahtuma toistua satunnaiskokeessa aina, joka kerta satunnaiskoetta toistettaessa? Tuskinpa tarkoitit, vai mitä? Voinet rehellisesti selventää tämän, koska keskustelua on turha jatkaa, jos muka tarkoitit tuota.

"Valintasi tarkoittaa sitä, että haluat kokeilla satunnaiskokeessa mitkä sigma-algebrasi tapahtumat toteutuvat."

Ei tarkoita. σ-algebran valintani tarkoittaa sitä, että tutkiessani kysymystäsi siitä, että voiko satunnaiskokeessa toteutua aina sekä äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma että otosavaruus käytän σ-algebraa, johon kuuluvat kaikki mahdolliset tapahtumat, jotta voin vastata kysymykseesi oikein. Kyse on siis vasta mahdollisuuksista.

"Kansankielisesti se tarkoittaa sitä että veikkaat valitsemiasi tapahtumia."

Ei todellakaan tarkoita. Luulisi sinun jo ymmärtävän, että σ-algebran valinta ei tarkoita suotuisien tapausten valintaa. Luepa uudelleen ne sinun materiaalisi, niin saatat tajuta, että olet ymmärtänyt asian täysin pieleen. σ-algebran valinta ei tarkoita suotuisien tapausten valintaa.

"Niinhän sinä teit. Mutta keskustelumme alkuperäisessä kohteessa, E:n kolikonheittelyssä tehtiin aivan toisin, siinä jätettiin tapahtumien joukko tyhjäksi."

Siinä ei valittu lainkaan σ-algebraa, koska siinä ei sellaista tarvittu. Mutta nyt emme edes puhu tuosta esimerkistä, vaan sinun kysymyksestäsi.

"Valintasi ei voisi olla enemmän asiaton moloch ja on vaikea ymmärtää mihin sillä pyrit."

No mutta. Kun sinä kysyt, että "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?"

niin täytyyhän minun valita sellainen σ-algebra, jossa on kaikki mahdolliset tapahtumat.

"Ei varmasti tarkoita. Suotuisat tapaukset valitaan erikseen. Olet itse lukuisat kerrat korostanut, että σ-algebraan voidaan valita kiinnostavia tapahtumia ja nyt minua kiinnostaa kysymyksesi pohjalta voiko satunnaiskokeessa tapahtua mikä tahansa alkeistapahtuma todennäköisyydellä /n."

"No eihän niitä muuten valittaisi, jos ne eivät olisi kiinnostavia."

Niin, ja nyt minua kiinnostaa vastata kysymykseesi ja siksi valitsen σ-algebran, jossa on kaikki mahdolliset tapahtumat.

"Ja vaikka tapahtumat arvottaisiin, niin niiden on oltava tunnettuja jotta voitaisiin tietää toteuttiko arvonnassa sattunut alkeistapaus niitä vai ei."

Aivan. Ja jokainen alkeistapahtuma esim. Enqvistin kokeessa on tunnettu ja määritelty. Samoin jokainen lottorivi.

"Tätä tarkoitetaan Wikin "havaitsijalle eroteltavissa" olevilla tapahtumilla."

Juuri näin, jokainen Enqvistin esimerkin rivi on havaitsijalle eroteltavissa aivan kuten jokainen lottorivi on lottoajille erotettavissa oleva rivi.

"Suotuisat tapaukset määrittyvät valitsemiesi eli veikkaamiesi tapahtumien perusteella, niiden alkioina."

Tietenkin. Mutta kuten muistat, koska kerroin sen tässä jo noin 10 kertaa, en valitse kysymykseesi suotuisia tapauksia, koska niiden valitaa ei lainkaan tarvita, jotta voin vastata kysymykseesi.

JC_- kirjoitti:

"...joku niistä toteutuu välttämättä, vaikka sen todennäköisyys on vain 1/n."

Yrität taas yksilöidä "jonkun" nimittämällä sitä "sen". "Sen" todennäköisyydellä ei ole mitään merkitystä jos ja kun olet itsekin myöntänyt että "joku niistä" on toteutunut välttämättä.

Ymmärrä jo moloch: ei voi olla mitään väliä sillä mikä joku on - se voi olla ja saa olla aivan mikä tahansa tulosvaihtoehto.

"Väität siis pokkana, että on mahdotonta, että alkeistapahtuma tapahtuu satunnaiskokeessa."

Ei moloch. Kerroin matematiikan mukaisesti että alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n ei voi toteutua joka kerta koe suoritettaessa. Sellainen toteutuu keskimäärin joka n:s kerta.

"Valitsen siihen vain sellaisen σ-algebran, jolla voin tutkia millaisen vastauksen annan kysymykseesi."

Valintasi tarkoittaa sitä, että haluat kokeilla satunnaiskokeessa mitkä sigma-algebrasi tapahtumat toteutuvat. Kansankielisesti se tarkoittaa sitä että veikkaat valitsemiasi tapahtumia.

"...minähän valitsin σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, joka tasan tarkkaan ei ole tyhjä joukko, vaan kaikkien osajoukkojen joukko."

Niinhän sinä teit. Mutta keskustelumme alkuperäisessä kohteessa, E:n kolikonheittelyssä tehtiin aivan toisin, siinä jätettiin tapahtumien joukko tyhjäksi. Valintasi ei voisi olla enemmän asiaton moloch ja on vaikea ymmärtää mihin sillä pyrit.

"Ei varmasti tarkoita. Suotuisat tapaukset valitaan erikseen. Olet itse lukuisat kerrat korostanut, että σ-algebraan voidaan valita kiinnostavia tapahtumia ja nyt minua kiinnostaa kysymyksesi pohjalta voiko satunnaiskokeessa tapahtua mikä tahansa alkeistapahtuma todennäköisyydellä /n."

No eihän niitä muuten valittaisi, jos ne eivät olisi kiinnostavia. Ja vaikka tapahtumat arvottaisiin, niin niiden on oltava tunnettuja jotta voitaisiin tietää toteuttiko arvonnassa sattunut alkeistapaus niitä vai ei. Tätä tarkoitetaan Wikin "havaitsijalle eroteltavissa" olevilla tapahtumilla. Suotuisat tapaukset määrittyvät valitsemiesi eli veikkaamiesi tapahtumien perusteella, niiden alkioina.

Muistathan lanttiesimerkkisi, jossa ensimmäisen lanttisi tulos jäi tuntemattomaksi ja jouduit vain toteamaan että tulos oli "joko kruuna tai klaava"? Eroteltavuus jäi siinä kovin vähäiseksi ja koko esimerkistäsi tuli varsin kehno.

"Ja nyt minun mielenkiintoni kohteena on kaikki alkeistapahtumat, koska haluan vastata kysymykseesi, joten valitsen σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon."

No miksi sitten et valitse kaikkia alkeistapahtumia sigma-algebraksesi, vaan "kaikkien osajoukkojen joukon"? Ja kun esitin esimerkin jossa tekisit edes sillä tavalla vähän järkevämmin, moitit minua järjettömydestä.

Miksi meidän pitää vielä jatkaa, moloch? Olet jo mielestäni aivan riittävällä tavalla tunnustanut E:n esimerkin tapahtumaa täysin vastaavan tapahtuman oikean todennäköisyyden - mutta silti haluat vielä jatkaa hyödytöntä inttämistäsi. Miksi?

Lue lisää

"Muistathan lanttiesimerkkisi, jossa ensimmäisen lanttisi tulos jäi tuntemattomaksi ja jouduit vain toteamaan että tulos oli "joko kruuna tai klaava"? Eroteltavuus jäi siinä kovin vähäiseksi ja koko esimerkistäsi tuli varsin kehno."

Haha. Vitsailet, vai mitä? Ethän sinä tosissasi voisi väittää, että lantinheiton tulosvaihtoehdot eivät olisi havaitsijalle eroteltavissa. Sehän olisi kaikkien aikojen pohjanoteerauksesi ja se on jo paljon se.

"No miksi sitten et valitse kaikkia alkeistapahtumia sigma-algebraksesi, vaan "kaikkien osajoukkojen joukon"?"

Siksi, että haluan tietää tarkasti mahdollisten tapahtumien joukon, jotta vastaus kysymykseesi olisi täsmälleen oikea. Ja toisaalta siksi, että kun kerroin valitsevani σ-algebraksi kaikki alkeistapahtumat otosavaruuden lisäksi, niin sinä selitit, että ne ovat sama asia. Nyt et voi tehdä tuota virheellistä päätelmääsi.

"Ja kun esitin esimerkin jossa tekisit edes sillä tavalla vähän järkevämmin, moitit minua järjettömydestä."

Se olit kylläkin sinä itse, joka totesi tuon järjettömyyden.

"Miksi meidän pitää vielä jatkaa, moloch? Olet jo mielestäni aivan riittävällä tavalla tunnustanut E:n esimerkin tapahtumaa täysin vastaavan tapahtuman oikean todennäköisyyden - mutta silti haluat vielä jatkaa hyödytöntä inttämistäsi. Miksi?"

Haluan, että kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" saa rehellisen ja oikean vastauksen. Etkö sinä haluakaan?

moloch_horridus kirjoitti:

"Muistathan lanttiesimerkkisi, jossa ensimmäisen lanttisi tulos jäi tuntemattomaksi ja jouduit vain toteamaan että tulos oli "joko kruuna tai klaava"? Eroteltavuus jäi siinä kovin vähäiseksi ja koko esimerkistäsi tuli varsin kehno."

Haha. Vitsailet, vai mitä? Ethän sinä tosissasi voisi väittää, että lantinheiton tulosvaihtoehdot eivät olisi havaitsijalle eroteltavissa. Sehän olisi kaikkien aikojen pohjanoteerauksesi ja se on jo paljon se.

"No miksi sitten et valitse kaikkia alkeistapahtumia sigma-algebraksesi, vaan "kaikkien osajoukkojen joukon"?"

Siksi, että haluan tietää tarkasti mahdollisten tapahtumien joukon, jotta vastaus kysymykseesi olisi täsmälleen oikea. Ja toisaalta siksi, että kun kerroin valitsevani σ-algebraksi kaikki alkeistapahtumat otosavaruuden lisäksi, niin sinä selitit, että ne ovat sama asia. Nyt et voi tehdä tuota virheellistä päätelmääsi.

"Ja kun esitin esimerkin jossa tekisit edes sillä tavalla vähän järkevämmin, moitit minua järjettömydestä."

Se olit kylläkin sinä itse, joka totesi tuon järjettömyyden.

"Miksi meidän pitää vielä jatkaa, moloch? Olet jo mielestäni aivan riittävällä tavalla tunnustanut E:n esimerkin tapahtumaa täysin vastaavan tapahtuman oikean todennäköisyyden - mutta silti haluat vielä jatkaa hyödytöntä inttämistäsi. Miksi?"

Haluan, että kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" saa rehellisen ja oikean vastauksen. Etkö sinä haluakaan?

Lue lisää

"Haluan, että kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" saa rehellisen ja oikean vastauksen."

Voi. Joskin todella epätodennäköistä, mutta mahdollista. Valittamista? Ja perustelut.

moloch_horridus kirjoitti:

"Yrität taas yksilöidä "jonkun" nimittämällä sitä "sen". "Sen" todennäköisyydellä ei ole mitään merkitystä jos ja kun olet itsekin myöntänyt että "joku niistä" on toteutunut välttämättä."

Viittaukseni johonkin tapahtumaan, joka tapahtui todennäköisyydellä 1:2^100 sanalla sen on aivan oikein, se ei ole tuon tapahtuman yksilöimistä sen kummemmin, koska viittaukseni koskee mitä tahansa tapahtumaa. Tietenkin joku niistä toteutuu välttämättä ja tuon toteutuneen tapahtuman todennäköisyys on siis 1:2^100 .

"Ymmärrä jo moloch: ei voi olla mitään väliä sillä mikä joku on - se voi olla ja saa olla aivan mikä tahansa tulosvaihtoehto."

Aivan. Sitähän minä juuri sanoin. Katsos kun jokaisella noista tulosvaihtoehdoilla on sama todennäköisyys tapahtua 1:2^100.

"Väität siis pokkana, että on mahdotonta, että alkeistapahtuma tapahtuu satunnaiskokeessa."

"Ei moloch. Kerroin matematiikan mukaisesti että alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n ei voi toteutua joka kerta koe suoritettaessa. Sellainen toteutuu keskimäärin joka n:s kerta."

Aha. Kun kirjoitit näin:

"Voi moloch. Usko nyt että ei epätodennäköinen tapahtuma voi toteutua joka kerta koe suoritettaessa, siis varmasti.",

niin tarkoitit siis että joku tietty alkeistapahtuma ei voi toistua joka kerta satunnaiskokeessa aina. Tästä olemme tietysti samaa mieltä. Mutta olemme siis samaa mieltä myös siitä, että joku epätodennäköinen tapahtuma kuitenkin tapahtuu joka kerta kun satunnaiskoe toistetaan? Vai tarkoittiko kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" muka oikeasti sitä, että voiko jokin tietty tapahtuma toistua satunnaiskokeessa aina, joka kerta satunnaiskoetta toistettaessa? Tuskinpa tarkoitit, vai mitä? Voinet rehellisesti selventää tämän, koska keskustelua on turha jatkaa, jos muka tarkoitit tuota.

"Valintasi tarkoittaa sitä, että haluat kokeilla satunnaiskokeessa mitkä sigma-algebrasi tapahtumat toteutuvat."

Ei tarkoita. σ-algebran valintani tarkoittaa sitä, että tutkiessani kysymystäsi siitä, että voiko satunnaiskokeessa toteutua aina sekä äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma että otosavaruus käytän σ-algebraa, johon kuuluvat kaikki mahdolliset tapahtumat, jotta voin vastata kysymykseesi oikein. Kyse on siis vasta mahdollisuuksista.

"Kansankielisesti se tarkoittaa sitä että veikkaat valitsemiasi tapahtumia."

Ei todellakaan tarkoita. Luulisi sinun jo ymmärtävän, että σ-algebran valinta ei tarkoita suotuisien tapausten valintaa. Luepa uudelleen ne sinun materiaalisi, niin saatat tajuta, että olet ymmärtänyt asian täysin pieleen. σ-algebran valinta ei tarkoita suotuisien tapausten valintaa.

"Niinhän sinä teit. Mutta keskustelumme alkuperäisessä kohteessa, E:n kolikonheittelyssä tehtiin aivan toisin, siinä jätettiin tapahtumien joukko tyhjäksi."

Siinä ei valittu lainkaan σ-algebraa, koska siinä ei sellaista tarvittu. Mutta nyt emme edes puhu tuosta esimerkistä, vaan sinun kysymyksestäsi.

"Valintasi ei voisi olla enemmän asiaton moloch ja on vaikea ymmärtää mihin sillä pyrit."

No mutta. Kun sinä kysyt, että "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?"

niin täytyyhän minun valita sellainen σ-algebra, jossa on kaikki mahdolliset tapahtumat.

"Ei varmasti tarkoita. Suotuisat tapaukset valitaan erikseen. Olet itse lukuisat kerrat korostanut, että σ-algebraan voidaan valita kiinnostavia tapahtumia ja nyt minua kiinnostaa kysymyksesi pohjalta voiko satunnaiskokeessa tapahtua mikä tahansa alkeistapahtuma todennäköisyydellä /n."

"No eihän niitä muuten valittaisi, jos ne eivät olisi kiinnostavia."

Niin, ja nyt minua kiinnostaa vastata kysymykseesi ja siksi valitsen σ-algebran, jossa on kaikki mahdolliset tapahtumat.

"Ja vaikka tapahtumat arvottaisiin, niin niiden on oltava tunnettuja jotta voitaisiin tietää toteuttiko arvonnassa sattunut alkeistapaus niitä vai ei."

Aivan. Ja jokainen alkeistapahtuma esim. Enqvistin kokeessa on tunnettu ja määritelty. Samoin jokainen lottorivi.

"Tätä tarkoitetaan Wikin "havaitsijalle eroteltavissa" olevilla tapahtumilla."

Juuri näin, jokainen Enqvistin esimerkin rivi on havaitsijalle eroteltavissa aivan kuten jokainen lottorivi on lottoajille erotettavissa oleva rivi.

"Suotuisat tapaukset määrittyvät valitsemiesi eli veikkaamiesi tapahtumien perusteella, niiden alkioina."

Tietenkin. Mutta kuten muistat, koska kerroin sen tässä jo noin 10 kertaa, en valitse kysymykseesi suotuisia tapauksia, koska niiden valitaa ei lainkaan tarvita, jotta voin vastata kysymykseesi.

Lue lisää

"Juuri näin, jokainen Enqvistin esimerkin rivi on havaitsijalle eroteltavissa aivan kuten jokainen lottorivi on lottoajille erotettavissa oleva rivi."

Voi moloch mitä sinun kanssasi oikein enää voisin tehdä... Eihän alkeistapausten tunteminen vielä riitä sen toteamiseen toteuttiko sattunut tulosvaihtoehto alkeistapahtuman todennäköisyydellä 1/n vai ei. Sinun on tunnettava mikä oli se alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n, jonka toteutumista kokeellasi koettelit ja joka olisi voinut siinä toteutua.

Sitä tarkoittaa eroteltavuus. Voit arvonnan jälkeen erottaa onko sattunut tulosvaihtoehto toteuttanut määrittelemäsi tapahtuman, eli sen tapahtuman jota veikkasit.

Jos taas et määrittele tapahtumiesi joukkoon yhtäkään tiettyä alkeistapahtumaa, kuinka voisit erottaa toteuttiko sattunut tulosvaihtoehto alkeistapahtuman? Se on mahdotonta. Silloin sattunut tulos on vain ja ainoastaan jokin tulosvaihtoehto.

Jos taas määrittelet kaikki tulosvaihtoehdot tapahtumiksesi, jokin niistä varmasti toteutuu. Koska kuitenkaan todennäköisyyden kannalta ei ole mitään väliä mikä niistä toteutuu, ei voida enää puhua yksittäisen alkeistapahtuman todennäköisyydestä. Tapahtumasi oli otosavaruus.

On tietenkin täysin todennäköisyyslaskennon vastaista väittää tapahtuman todennäköisyydellä 1/n toteutuvan varmasti.

"Haluan, että kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" saa rehellisen ja oikean vastauksen. Etkö sinä haluakaan?"

Olen kertonut lukemattomia kertoja rehellisen ja oikean vastauksen tuohon kysymykseen: Ei voi toteutua.

Eikä E:n kolikonheittelyssä toteutunut "juuri tuo" jono todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa yhtään sen enempää.

Asiattomilla sigma-algebroillasi yrität todistaa mahdottoman mahdolliseksi, mutta se ei tietenkään voi onnistua. Olet taas ryhtynyt asiattomiin jaarituksiin, kiemurteluihin, vääriin syytöksiin ja jopa suoraan valehteluun. Puhut itsesi kanssa jatkuvasti ristiin, myönnät ja kiellät jopa samassa lauseessa.

Et sinä voi moloch selvitä tästä muuten kuin tunnustamalla taas totuuden, itsellesi entistäkin selvemmin. Muuta mahdollisuutta sinulla ei ole.

ai.kiva.tämä.jatkuu kirjoitti:

"Haluan, että kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" saa rehellisen ja oikean vastauksen."

Voi. Joskin todella epätodennäköistä, mutta mahdollista. Valittamista? Ja perustelut.

Lue lisää

Vai että on "todella epätodennäköistä" että äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuu varmasti.

Varmaa näyttäisi olevan se ettet ymmärrä todennäköisyyslaskennosta mitään. Minun on vaikea ymmärtää miksi tällaisia asioita osaamattomat henkilöt haluavat lausua mielipiteitään julki.

Toki eihän molochkaan ymmärrä, mutta hän on niin syvällä valheissaan että on suorastaan velvollisuuteni yrittää auttaa häntä.

JC_- kirjoitti:

Vai että on "todella epätodennäköistä" että äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuu varmasti.

Varmaa näyttäisi olevan se ettet ymmärrä todennäköisyyslaskennosta mitään. Minun on vaikea ymmärtää miksi tällaisia asioita osaamattomat henkilöt haluavat lausua mielipiteitään julki.

Toki eihän molochkaan ymmärrä, mutta hän on niin syvällä valheissaan että on suorastaan velvollisuuteni yrittää auttaa häntä.

Lue lisää

Missään ei lukenut "varmasti", joten älä vääristele.

Mikä tällaisen estää toteutumasta?

"Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?"

Pyysin perustelut jo ensimmäisessäni. Saa suorittaa...

ai.kiva.tämä.jatkuu kirjoitti:

Missään ei lukenut "varmasti", joten älä vääristele.

Mikä tällaisen estää toteutumasta?

"Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?"

Pyysin perustelut jo ensimmäisessäni. Saa suorittaa...

Lue lisää

"Missään ei lukenut "varmasti", joten älä vääristele."

Jos tapahtuma toteutuu aina koe suoritettaessa kyseessä on varma tapahtuma, eli se toteutuu varmasti.

"Mikä tällaisen estää toteutumasta?"

Äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuu äärimmäisen harvoin, eikä joka kerta koe suoritettaessa kuten muutama evo on yrittänyt täällä väittää.

En usko että panoksestasi tähän keskusteluun on mitään hyötyä. Löperöt kirjoittelut tyyliin:

"On melkein täysin varmaa että on hyvin epätodennäköistä - mutta silti mahdollista - että hyvin epätodennäköinen tapahtuma voisi toteutua varmasti"

ovat aivan turhia.

JC_- kirjoitti:

"Missään ei lukenut "varmasti", joten älä vääristele."

Jos tapahtuma toteutuu aina koe suoritettaessa kyseessä on varma tapahtuma, eli se toteutuu varmasti.

"Mikä tällaisen estää toteutumasta?"

Äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuu äärimmäisen harvoin, eikä joka kerta koe suoritettaessa kuten muutama evo on yrittänyt täällä väittää.

En usko että panoksestasi tähän keskusteluun on mitään hyötyä. Löperöt kirjoittelut tyyliin:

"On melkein täysin varmaa että on hyvin epätodennäköistä - mutta silti mahdollista - että hyvin epätodennäköinen tapahtuma voisi toteutua varmasti"

ovat aivan turhia.

Lue lisää

"Jos tapahtuma toteutuu aina koe suoritettaessa kyseessä on varma tapahtuma, eli se toteutuu varmasti."

Haloo näkyyks valoo: "Voiko..."

"Äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutuu äärimmäisen harvoin, eikä joka kerta koe suoritettaessa kuten muutama evo on yrittänyt täällä väittää."

Mitä sitten. Ei mitään tekemistä kysymyksen/asian kanssa.

"En usko että panoksestasi tähän keskusteluun on mitään hyötyä."

Lakkaa kiemurtelemasta ja vastaa kysymykseen ja kerro ne nyt kolmanteen kertaan pyydetyt perustelut miksi muka ei voisi. Jos et idiootti ole, niin varsin hyvin tiedät vastauksen, joten lopeta tuo teatteri.

JC_- kirjoitti:

"Juuri näin, jokainen Enqvistin esimerkin rivi on havaitsijalle eroteltavissa aivan kuten jokainen lottorivi on lottoajille erotettavissa oleva rivi."

Voi moloch mitä sinun kanssasi oikein enää voisin tehdä... Eihän alkeistapausten tunteminen vielä riitä sen toteamiseen toteuttiko sattunut tulosvaihtoehto alkeistapahtuman todennäköisyydellä 1/n vai ei. Sinun on tunnettava mikä oli se alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n, jonka toteutumista kokeellasi koettelit ja joka olisi voinut siinä toteutua.

Sitä tarkoittaa eroteltavuus. Voit arvonnan jälkeen erottaa onko sattunut tulosvaihtoehto toteuttanut määrittelemäsi tapahtuman, eli sen tapahtuman jota veikkasit.

Jos taas et määrittele tapahtumiesi joukkoon yhtäkään tiettyä alkeistapahtumaa, kuinka voisit erottaa toteuttiko sattunut tulosvaihtoehto alkeistapahtuman? Se on mahdotonta. Silloin sattunut tulos on vain ja ainoastaan jokin tulosvaihtoehto.

Jos taas määrittelet kaikki tulosvaihtoehdot tapahtumiksesi, jokin niistä varmasti toteutuu. Koska kuitenkaan todennäköisyyden kannalta ei ole mitään väliä mikä niistä toteutuu, ei voida enää puhua yksittäisen alkeistapahtuman todennäköisyydestä. Tapahtumasi oli otosavaruus.

On tietenkin täysin todennäköisyyslaskennon vastaista väittää tapahtuman todennäköisyydellä 1/n toteutuvan varmasti.

"Haluan, että kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" saa rehellisen ja oikean vastauksen. Etkö sinä haluakaan?"

Olen kertonut lukemattomia kertoja rehellisen ja oikean vastauksen tuohon kysymykseen: Ei voi toteutua.

Eikä E:n kolikonheittelyssä toteutunut "juuri tuo" jono todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa yhtään sen enempää.

Asiattomilla sigma-algebroillasi yrität todistaa mahdottoman mahdolliseksi, mutta se ei tietenkään voi onnistua. Olet taas ryhtynyt asiattomiin jaarituksiin, kiemurteluihin, vääriin syytöksiin ja jopa suoraan valehteluun. Puhut itsesi kanssa jatkuvasti ristiin, myönnät ja kiellät jopa samassa lauseessa.

Et sinä voi moloch selvitä tästä muuten kuin tunnustamalla taas totuuden, itsellesi entistäkin selvemmin. Muuta mahdollisuutta sinulla ei ole.

Lue lisää

"Juuri näin, jokainen Enqvistin esimerkin rivi on havaitsijalle eroteltavissa aivan kuten jokainen lottorivi on lottoajille erotettavissa oleva rivi."

Voi moloch mitä sinun kanssasi oikein enää voisin tehdä... Eihän alkeistapausten tunteminen vielä riitä sen toteamiseen toteuttiko sattunut tulosvaihtoehto alkeistapahtuman todennäköisyydellä 1/n vai ei."

Enhän tuossa mitään sellaista väitäkään. Sinä vain kieroilet jälleen selittämällä ummet ja lammet aivan muusta kuin siitä mistä oikeasti puhutaan.

"Sinun on tunnettava mikä oli se alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n, jonka toteutumista kokeellasi koettelit ja joka olisi voinut siinä toteutua."

Ei tarvitse. Kuten muistat, symmetrisessä satunnaiskokeessa alkeistapausten todennäköisyydet ovat kaikille samat ja ne on helppo laskea p = 1/n.

"Sitä tarkoittaa eroteltavuus."

Ei suinkaan. Se riittää, että tiedemme, että alkeistapaukset eroavat toisistaan . Tässäkin mokaat pahasti, kun et osaa edes alkeita.

"Voit arvonnan jälkeen erottaa onko sattunut tulosvaihtoehto toteuttanut määrittelemäsi tapahtuman, eli sen tapahtuman jota veikkasit."

Voin arvonnan jälkeen myös todeta, että tapahtui tapahtuma, jonka todennäköisýys oli 1/n, vaikka en tiedä mikä niistä kaikista mahdollisista alekistapahtumista toteutui, koska tiedän, että jokaisella niistä on tuo sama todennäköisyys toteutua. Esim. voin olla varma, että viime viikon lottorivi toteutti alkeistapahtuman, jonka todennäköisyys oloi n.1/18 500 000, vaikka en tiedä viime viikon lottoriviä.

"Jos taas et määrittele tapahtumiesi joukkoon yhtäkään tiettyä alkeistapahtumaa, kuinka voisit erottaa toteuttiko sattunut tulosvaihtoehto alkeistapahtuman? Se on mahdotonta. Silloin sattunut tulos on vain ja ainoastaan jokin tulosvaihtoehto."

Se ei suinkaan ole mahdotonta. Voin esim. valita sopivan σ-algebran, jos haluan tutkia asiaa. Ja niinhän teinkin.

"Jos taas määrittelet kaikki tulosvaihtoehdot tapahtumiksesi, jokin niistä varmasti toteutuu. Koska kuitenkaan todennäköisyyden kannalta ei ole mitään väliä mikä niistä toteutuu, ei voida enää puhua yksittäisen alkeistapahtuman todennäköisyydestä. Tapahtumasi oli otosavaruus."

Mutta kuten muistat, en määritellyt kaikkia tulosvaihtoehtoja tapahtumiksi, vaan valitsin σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, joka minusta oli tässä tapauksessa osuvin.

"On tietenkin täysin todennäköisyyslaskennon vastaista väittää tapahtuman todennäköisyydellä 1/n toteutuvan varmasti."

Jos määrittelet tapahtuman tietyksi tapahtumiksi, niin tietysti, mutta eikö joka arvonnassa tapahdu alkeistapahtuma, jonka todennäköisys on tuo?

"Haluan, että kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" saa rehellisen ja oikean vastauksen. Etkö sinä haluakaan?"

"Olen kertonut lukemattomia kertoja rehellisen ja oikean vastauksen tuohon kysymykseen: Ei voi toteutua."

Tarkoitat siis, että symmetrisessä satunaiskokeessa ei tapahdu alkeistaus todennäköisyydellä 1/n. Kyllä tapahtuu.

"Eikä E:n kolikonheittelyssä toteutunut "juuri tuo" jono todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa yhtään sen enempää."

Emme nyt puhu siitä, vaan kysymyksestäsi.

"Asiattomilla sigma-algebroillasi yrität todistaa mahdottoman mahdolliseksi, mutta se ei tietenkään voi onnistua. Olet taas ryhtynyt asiattomiin jaarituksiin, kiemurteluihin, vääriin syytöksiin ja jopa suoraan valehteluun. Puhut itsesi kanssa jatkuvasti ristiin, myönnät ja kiellät jopa samassa lauseessa."

LOL: Sinä itse et vastannut edes pieneen pyyntööni:

"Vai tarkoittiko kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" muka oikeasti sitä, että voiko jokin tietty tapahtuma toistua satunnaiskokeessa aina, joka kerta satunnaiskoetta toistettaessa? Tuskinpa tarkoitit, vai mitä? Voinet rehellisesti selventää tämän, koska keskustelua on turha jatkaa, jos muka tarkoitit tuota."

Miksi et kykene rehellisti vastaamaan edes siihen, mitä tarkoitat sinun omalla kysymykselläsi? Miksi sinun täytyy tuossakin asiassa kieroilla? Luuletko että Jumala haluaa sinun kieroilevan?

"Et sinä voi moloch selvitä tästä muuten kuin tunnustamalla taas totuuden, itsellesi entistäkin selvemmin. Muuta mahdollisuutta sinulla ei ole."

Minähän olen sen tunnustanut: Enqvist on oikeassa ja sinä olet valeheteleva kieroilija, joka ei näemmä edes kykene määrittelemään sitä mitä haluaa itse kysyä, koska valheet paljastuvat jo siinä. Mutta koska et tuohon määritelmäkysymykseen pysty vastaamaan, niin vastaa edes tähän: miten sinä kehtaat?

JC_- kirjoitti:

"Juuri näin, jokainen Enqvistin esimerkin rivi on havaitsijalle eroteltavissa aivan kuten jokainen lottorivi on lottoajille erotettavissa oleva rivi."

Voi moloch mitä sinun kanssasi oikein enää voisin tehdä... Eihän alkeistapausten tunteminen vielä riitä sen toteamiseen toteuttiko sattunut tulosvaihtoehto alkeistapahtuman todennäköisyydellä 1/n vai ei. Sinun on tunnettava mikä oli se alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n, jonka toteutumista kokeellasi koettelit ja joka olisi voinut siinä toteutua.

Sitä tarkoittaa eroteltavuus. Voit arvonnan jälkeen erottaa onko sattunut tulosvaihtoehto toteuttanut määrittelemäsi tapahtuman, eli sen tapahtuman jota veikkasit.

Jos taas et määrittele tapahtumiesi joukkoon yhtäkään tiettyä alkeistapahtumaa, kuinka voisit erottaa toteuttiko sattunut tulosvaihtoehto alkeistapahtuman? Se on mahdotonta. Silloin sattunut tulos on vain ja ainoastaan jokin tulosvaihtoehto.

Jos taas määrittelet kaikki tulosvaihtoehdot tapahtumiksesi, jokin niistä varmasti toteutuu. Koska kuitenkaan todennäköisyyden kannalta ei ole mitään väliä mikä niistä toteutuu, ei voida enää puhua yksittäisen alkeistapahtuman todennäköisyydestä. Tapahtumasi oli otosavaruus.

On tietenkin täysin todennäköisyyslaskennon vastaista väittää tapahtuman todennäköisyydellä 1/n toteutuvan varmasti.

"Haluan, että kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" saa rehellisen ja oikean vastauksen. Etkö sinä haluakaan?"

Olen kertonut lukemattomia kertoja rehellisen ja oikean vastauksen tuohon kysymykseen: Ei voi toteutua.

Eikä E:n kolikonheittelyssä toteutunut "juuri tuo" jono todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa yhtään sen enempää.

Asiattomilla sigma-algebroillasi yrität todistaa mahdottoman mahdolliseksi, mutta se ei tietenkään voi onnistua. Olet taas ryhtynyt asiattomiin jaarituksiin, kiemurteluihin, vääriin syytöksiin ja jopa suoraan valehteluun. Puhut itsesi kanssa jatkuvasti ristiin, myönnät ja kiellät jopa samassa lauseessa.

Et sinä voi moloch selvitä tästä muuten kuin tunnustamalla taas totuuden, itsellesi entistäkin selvemmin. Muuta mahdollisuutta sinulla ei ole.

Lue lisää

"Olen kertonut lukemattomia kertoja rehellisen ja oikean vastauksen tuohon kysymykseen: Ei voi toteutua."

Ja sen estää mikä? Mikä on se taustalla oleva voima joka tuon kieltää. Mikä on se mekanismi mikä pakottaa väliin todennäköisempiä tapahtumia. Ole hyvä ja valaise ja todista ettet ole intuitiosi sumussa tai epärehellisyyden polulla. Yllätä.

ai.kiva.tämä.jatkuu kirjoitti:

"Olen kertonut lukemattomia kertoja rehellisen ja oikean vastauksen tuohon kysymykseen: Ei voi toteutua."

Ja sen estää mikä? Mikä on se taustalla oleva voima joka tuon kieltää. Mikä on se mekanismi mikä pakottaa väliin todennäköisempiä tapahtumia. Ole hyvä ja valaise ja todista ettet ole intuitiosi sumussa tai epärehellisyyden polulla. Yllätä.

Lue lisää

Mikä tekee tästä hetkestä eteenpäin minulle mahdottomaksi heittää nopalla pelkkien kutosten sarja viisisataa kertaa päivässä kolmekymmentä vuotta putkeen? Todennäköisyydet eivät sitä estä – siellä on minulle mahdollisuus varattuna.

ai.kiva.tämä.jatkuu kirjoitti:

Mikä tekee tästä hetkestä eteenpäin minulle mahdottomaksi heittää nopalla pelkkien kutosten sarja viisisataa kertaa päivässä kolmekymmentä vuotta putkeen? Todennäköisyydet eivät sitä estä – siellä on minulle mahdollisuus varattuna.

Lue lisää

Pidä mahdollisuutesi ja heitä nopallasi kuutosia vaikka sata vuotta, ja kuvittele että se on "aina".

En lähde löperöön filosofointiisi mukaan.

moloch_horridus kirjoitti:

"Juuri näin, jokainen Enqvistin esimerkin rivi on havaitsijalle eroteltavissa aivan kuten jokainen lottorivi on lottoajille erotettavissa oleva rivi."

Voi moloch mitä sinun kanssasi oikein enää voisin tehdä... Eihän alkeistapausten tunteminen vielä riitä sen toteamiseen toteuttiko sattunut tulosvaihtoehto alkeistapahtuman todennäköisyydellä 1/n vai ei."

Enhän tuossa mitään sellaista väitäkään. Sinä vain kieroilet jälleen selittämällä ummet ja lammet aivan muusta kuin siitä mistä oikeasti puhutaan.

"Sinun on tunnettava mikä oli se alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n, jonka toteutumista kokeellasi koettelit ja joka olisi voinut siinä toteutua."

Ei tarvitse. Kuten muistat, symmetrisessä satunnaiskokeessa alkeistapausten todennäköisyydet ovat kaikille samat ja ne on helppo laskea p = 1/n.

"Sitä tarkoittaa eroteltavuus."

Ei suinkaan. Se riittää, että tiedemme, että alkeistapaukset eroavat toisistaan . Tässäkin mokaat pahasti, kun et osaa edes alkeita.

"Voit arvonnan jälkeen erottaa onko sattunut tulosvaihtoehto toteuttanut määrittelemäsi tapahtuman, eli sen tapahtuman jota veikkasit."

Voin arvonnan jälkeen myös todeta, että tapahtui tapahtuma, jonka todennäköisýys oli 1/n, vaikka en tiedä mikä niistä kaikista mahdollisista alekistapahtumista toteutui, koska tiedän, että jokaisella niistä on tuo sama todennäköisyys toteutua. Esim. voin olla varma, että viime viikon lottorivi toteutti alkeistapahtuman, jonka todennäköisyys oloi n.1/18 500 000, vaikka en tiedä viime viikon lottoriviä.

"Jos taas et määrittele tapahtumiesi joukkoon yhtäkään tiettyä alkeistapahtumaa, kuinka voisit erottaa toteuttiko sattunut tulosvaihtoehto alkeistapahtuman? Se on mahdotonta. Silloin sattunut tulos on vain ja ainoastaan jokin tulosvaihtoehto."

Se ei suinkaan ole mahdotonta. Voin esim. valita sopivan σ-algebran, jos haluan tutkia asiaa. Ja niinhän teinkin.

"Jos taas määrittelet kaikki tulosvaihtoehdot tapahtumiksesi, jokin niistä varmasti toteutuu. Koska kuitenkaan todennäköisyyden kannalta ei ole mitään väliä mikä niistä toteutuu, ei voida enää puhua yksittäisen alkeistapahtuman todennäköisyydestä. Tapahtumasi oli otosavaruus."

Mutta kuten muistat, en määritellyt kaikkia tulosvaihtoehtoja tapahtumiksi, vaan valitsin σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, joka minusta oli tässä tapauksessa osuvin.

"On tietenkin täysin todennäköisyyslaskennon vastaista väittää tapahtuman todennäköisyydellä 1/n toteutuvan varmasti."

Jos määrittelet tapahtuman tietyksi tapahtumiksi, niin tietysti, mutta eikö joka arvonnassa tapahdu alkeistapahtuma, jonka todennäköisys on tuo?

"Haluan, että kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" saa rehellisen ja oikean vastauksen. Etkö sinä haluakaan?"

"Olen kertonut lukemattomia kertoja rehellisen ja oikean vastauksen tuohon kysymykseen: Ei voi toteutua."

Tarkoitat siis, että symmetrisessä satunaiskokeessa ei tapahdu alkeistaus todennäköisyydellä 1/n. Kyllä tapahtuu.

"Eikä E:n kolikonheittelyssä toteutunut "juuri tuo" jono todennäköisyydellä triljoonasosan triljoonasosa yhtään sen enempää."

Emme nyt puhu siitä, vaan kysymyksestäsi.

"Asiattomilla sigma-algebroillasi yrität todistaa mahdottoman mahdolliseksi, mutta se ei tietenkään voi onnistua. Olet taas ryhtynyt asiattomiin jaarituksiin, kiemurteluihin, vääriin syytöksiin ja jopa suoraan valehteluun. Puhut itsesi kanssa jatkuvasti ristiin, myönnät ja kiellät jopa samassa lauseessa."

LOL: Sinä itse et vastannut edes pieneen pyyntööni:

"Vai tarkoittiko kysymyksesi "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?" muka oikeasti sitä, että voiko jokin tietty tapahtuma toistua satunnaiskokeessa aina, joka kerta satunnaiskoetta toistettaessa? Tuskinpa tarkoitit, vai mitä? Voinet rehellisesti selventää tämän, koska keskustelua on turha jatkaa, jos muka tarkoitit tuota."

Miksi et kykene rehellisti vastaamaan edes siihen, mitä tarkoitat sinun omalla kysymykselläsi? Miksi sinun täytyy tuossakin asiassa kieroilla? Luuletko että Jumala haluaa sinun kieroilevan?

"Et sinä voi moloch selvitä tästä muuten kuin tunnustamalla taas totuuden, itsellesi entistäkin selvemmin. Muuta mahdollisuutta sinulla ei ole."

Minähän olen sen tunnustanut: Enqvist on oikeassa ja sinä olet valeheteleva kieroilija, joka ei näemmä edes kykene määrittelemään sitä mitä haluaa itse kysyä, koska valheet paljastuvat jo siinä. Mutta koska et tuohon määritelmäkysymykseen pysty vastaamaan, niin vastaa edes tähän: miten sinä kehtaat?

Lue lisää

"mutta eikö joka arvonnassa tapahdu alkeistapahtuma, jonka todennäköisys on tuo?"

Ei.

"Esim. voin olla varma, että viime viikon lottorivi toteutti alkeistapahtuman, jonka todennäköisyys oloi n.1/18 500 000, vaikka en tiedä viime viikon lottoriviä."

Et tietenkään voi. Arvottu rivi toteutti Loton alkeistapahtuman vain ja ainoastaan jos joku lottoajista osasi veikata voittoriviä. Silloin arvottu rivi oli lototun rivin suotuisa tapaus.

"Tarkoitat siis, että symmetrisessä satunaiskokeessa ei tapahdu alkeistaus todennäköisyydellä 1/n. Kyllä tapahtuu."

Ei tapahdu. Jokin alkeistapaus aina sattuu, todennäköisyydellä 1. Muut todennäköisyydet riippuvat täysin siitä mitä tapahtumia oli määritelty tapahtumien joukkoon.

"en määritellyt kaikkia tulosvaihtoehtoja tapahtumiksi, vaan valitsin σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, joka minusta oli tässä tapauksessa osuvin."

Ei moloch. Veikkauksesi sisälsi paitsi kaikki tulosvaihtoehdot alkeistapahtumina kuin myös lukemattoman määrän muita asiattomia tapahtumia. Valintasi oli järkeä vailla.

"mitä tarkoitat sinun omalla kysymykselläsi?"

Sitä mitä kirjoitin. Kysyin voiko äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua satunnaiskokeessa aina, siis vamasti. Vastaus on: ei voi.

Kysymykseni on järkevä ja se liittyy alkuperäiseen keskusteluumme. Siten aivan vastaavasti E:n kolikonheittelyn tulos, "juuri tuo" jono, ei toteutunut väitetyllä minimaalisella todennäköisyydellä vaan varmasti. Ylöskirjattu jonohan oli todellisuudessa mikä tahansa jono, kuten Enqvist itsekin sitten myönsi: "välttämättä jokin jono".

Mitä pidempään moloch jatkat, sen enemmän harmia itsellesi aiheutat. Tunnusta nyt totuus niin voimme lopettaa.

JC_- kirjoitti:

Pidä mahdollisuutesi ja heitä nopallasi kuutosia vaikka sata vuotta, ja kuvittele että se on "aina".

En lähde löperöön filosofointiisi mukaan.

"mutta eikö joka arvonnassa tapahdu alkeistapahtuma, jonka todennäköisys on tuo?"

Ei."

Aha. Silkka vale.

"Et tietenkään voi. Arvottu rivi toteutti Loton alkeistapahtuman vain ja ainoastaan jos joku lottoajista osasi veikata voittoriviä. Silloin arvottu rivi oli lototun rivin suotuisa tapaus."

Haha. Ei. Sinun virheesi on edelleen sama: tapahtuman ei tarvitse olla suotuisa tapaus, että se voi sattua.

"Ei tapahdu. Jokin alkeistapaus aina sattuu, todennäköisyydellä 1. Muut todennäköisyydet riippuvat täysin siitä mitä tapahtumia oli määritelty tapahtumien joukkoon."

Höpsis. Koska jokaisella alkeistapahtumalla on sama todennäköisyys ja aivan kuten kerroit, jokin niistä aina sattuu, niin joka tapauksessa symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu myös todennäköisyys 1/n otosavaruuden lisäksi.

"en määritellyt kaikkia tulosvaihtoehtoja tapahtumiksi, vaan valitsin σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, joka minusta oli tässä tapauksessa osuvin."

"Ei moloch. Veikkauksesi sisälsi paitsi kaikki tulosvaihtoehdot alkeistapahtumina kuin myös lukemattoman määrän muita asiattomia tapahtumia. Valintasi oli järkeä vailla."

En veikannut mitään, kuten olen jo sen sata kertaa kertonut, sinä vain olet kykenemätön ymmärtämään alkeellista suomeakaan, vaan valitsin vasta sopivan σ-algebran minua kiinnostavista tapahtumista.

"Sitä mitä kirjoitin. Kysyin voiko äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua satunnaiskokeessa aina, siis vamasti. Vastaus on: ei voi."

Ahaa. Jos vastauksesi on tuo, niin sinun täytyy siis tarkoittaa kysymykselläsi, että voiko joki sama määritelty erittäin epätodennäköinen alkeistapaus toteutua aina satunnaiskokeessa. Vastaus siis on, että käytännössä ei, mutta periaatteessa kyllä, kuten nimimerkki ai.kiva.tämä.jatkuu osoitti. Olisit heti sanonut, että kysyt jonkin tietyn alkeistapauksen mahdollisuutta toteutua aina satunnaiskokeessa. Kysymyksesi oli hämäävä, koska en voinut kuvitella, että joku kysyisi noin typeriä.

"Kysymykseni on järkevä ja se liittyy alkuperäiseen keskusteluumme. Siten aivan vastaavasti E:n kolikonheittelyn tulos, "juuri tuo" jono, ei toteutunut väitetyllä minimaalisella todennäköisyydellä vaan varmasti."

Miksi kysyit, että voiko jokin tietty alkeistapaus toteutua aina, kun tiedät, että se on äärimmäisen epätodennäköistä edes saada ihmiselämän aikana Enqvistin kokeessa kahta kertaa samaa tulosta? Mutta periaatteessa se tietysti on mahdollista saada aina.

"Ylöskirjattu jonohan oli todellisuudessa mikä tahansa jono, kuten Enqvist itsekin sitten myönsi: "välttämättä jokin jono"."

Tietenkin. Joku kaikista mahdollisista alkeistapauksista, joilla kaikilla on tuo sama todennäköisyys toteutua 1:2^100.

"Mitä pidempään moloch jatkat, sen enemmän harmia itsellesi aiheutat. Tunnusta nyt totuus niin voimme lopettaa."

Ehei, nauru pidentää ikää ja olen saanut nauraa runsaasti epärehellisyydellesi, kieroudellesi ja typeryydellesi. Ja minähän tunnustin totuuden jo aikoja sitten.

JC_- kirjoitti:

Pidä mahdollisuutesi ja heitä nopallasi kuutosia vaikka sata vuotta, ja kuvittele että se on "aina".

En lähde löperöön filosofointiisi mukaan.

No niin kiitos pelle "pidän MAHDOLLISUUTENI...".

Joten hajoa, tarkista ja mukaudu: "Ei voi toteutua."

päissäni.....

moloch_horridus kirjoitti:

"mutta eikö joka arvonnassa tapahdu alkeistapahtuma, jonka todennäköisys on tuo?"

Ei."

Aha. Silkka vale.

"Et tietenkään voi. Arvottu rivi toteutti Loton alkeistapahtuman vain ja ainoastaan jos joku lottoajista osasi veikata voittoriviä. Silloin arvottu rivi oli lototun rivin suotuisa tapaus."

Haha. Ei. Sinun virheesi on edelleen sama: tapahtuman ei tarvitse olla suotuisa tapaus, että se voi sattua.

"Ei tapahdu. Jokin alkeistapaus aina sattuu, todennäköisyydellä 1. Muut todennäköisyydet riippuvat täysin siitä mitä tapahtumia oli määritelty tapahtumien joukkoon."

Höpsis. Koska jokaisella alkeistapahtumalla on sama todennäköisyys ja aivan kuten kerroit, jokin niistä aina sattuu, niin joka tapauksessa symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu myös todennäköisyys 1/n otosavaruuden lisäksi.

"en määritellyt kaikkia tulosvaihtoehtoja tapahtumiksi, vaan valitsin σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon, joka minusta oli tässä tapauksessa osuvin."

"Ei moloch. Veikkauksesi sisälsi paitsi kaikki tulosvaihtoehdot alkeistapahtumina kuin myös lukemattoman määrän muita asiattomia tapahtumia. Valintasi oli järkeä vailla."

En veikannut mitään, kuten olen jo sen sata kertaa kertonut, sinä vain olet kykenemätön ymmärtämään alkeellista suomeakaan, vaan valitsin vasta sopivan σ-algebran minua kiinnostavista tapahtumista.

"Sitä mitä kirjoitin. Kysyin voiko äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua satunnaiskokeessa aina, siis vamasti. Vastaus on: ei voi."

Ahaa. Jos vastauksesi on tuo, niin sinun täytyy siis tarkoittaa kysymykselläsi, että voiko joki sama määritelty erittäin epätodennäköinen alkeistapaus toteutua aina satunnaiskokeessa. Vastaus siis on, että käytännössä ei, mutta periaatteessa kyllä, kuten nimimerkki ai.kiva.tämä.jatkuu osoitti. Olisit heti sanonut, että kysyt jonkin tietyn alkeistapauksen mahdollisuutta toteutua aina satunnaiskokeessa. Kysymyksesi oli hämäävä, koska en voinut kuvitella, että joku kysyisi noin typeriä.

"Kysymykseni on järkevä ja se liittyy alkuperäiseen keskusteluumme. Siten aivan vastaavasti E:n kolikonheittelyn tulos, "juuri tuo" jono, ei toteutunut väitetyllä minimaalisella todennäköisyydellä vaan varmasti."

Miksi kysyit, että voiko jokin tietty alkeistapaus toteutua aina, kun tiedät, että se on äärimmäisen epätodennäköistä edes saada ihmiselämän aikana Enqvistin kokeessa kahta kertaa samaa tulosta? Mutta periaatteessa se tietysti on mahdollista saada aina.

"Ylöskirjattu jonohan oli todellisuudessa mikä tahansa jono, kuten Enqvist itsekin sitten myönsi: "välttämättä jokin jono"."

Tietenkin. Joku kaikista mahdollisista alkeistapauksista, joilla kaikilla on tuo sama todennäköisyys toteutua 1:2^100.

"Mitä pidempään moloch jatkat, sen enemmän harmia itsellesi aiheutat. Tunnusta nyt totuus niin voimme lopettaa."

Ehei, nauru pidentää ikää ja olen saanut nauraa runsaasti epärehellisyydellesi, kieroudellesi ja typeryydellesi. Ja minähän tunnustin totuuden jo aikoja sitten.

Lue lisää

"jokin niistä aina sattuu, niin joka tapauksessa symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu myös todennäköisyys 1/n"

Nytkö väität että tapahtuman (jokin niistä sattuu) todennäköisyys on 1/n?

"Miksi kysyit, että voiko jokin tietty alkeistapaus toteutua aina.."

Olet väittänyt että tietyn alkeistapauksen jopa äärimmäisen pienellä todennäköisyydellä oleva tapahtuma toteutuisi muka aina koe suoritettaessa, mutta silti jatkuvasti kiellät että tämän tapahtuman tulisi olla tietty.

"Vastaus siis on, että käytännössä ei, mutta periaatteessa kyllä, kuten nimimerkki ai.kiva.tämä.jatkuu osoitti."

Älä ole niin herkkäuskoinen, moloch. Jos tapahtuma toteutuu aina, se ei ole epätodennäköinen tapahtuma, vaan varma tapahtuma. Todennäköisyys on määritelty tällä tavoin, eivätkä löperöt viisastelut muuta sitä miksikään.

"...valitsin vasta sopivan σ-algebran minua kiinnostavista tapahtumista."

Eli veikkasit tapahtumiasi, tästä sinun on turha inttää enempää. Kiinnostuksesi kohteissa ei ollut mitään mieltä: sinulle moloch oli aivan sama mitkä tapahtumistasi olisivat toteutuneet. Ajattele nyt moloch lantinheittoa, jossa veikkaisit "kruunaa", "klaavaa", "kruunaa tai klaavaa" ja vielä "ei kruunaa eikä klaavaa" - täysin älytöntä.

Etkö vieläkään ymmärrä? Kaikissa tapauksissa kaksi tapahtumaasi toteutuu varmasti, täysin riippumatta siitä kumman puolen kolikko antaa. Kokeesi on täysin turha.

Samalla tavalla oli täysin turha myös E:n kolikonheittely. Jokainen todennäköisyyksiä ymmärtävä tietää ilman kolikkojen heittelyäkin että tulokseksi voi tulla vain ja ainoastaan jokin jono. Ei varmaa tapahtumaa ole mitään syytä koetella satunnaiskokeella.

"...tapahtuman ei tarvitse olla suotuisa tapaus, että se voi sattua."

Väittämäsi ovat niin irti todennäköisyysmatematiikasta että niitä on jo hankalaa kommentoida.

Tapahtuma satunnaiskokeessa toteutuu silloin kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen. Jos ei ole tapahtumaa ei sen suotuisa tapauskaan voi sattua. Jos kukaan ei ole lotonnut voittoriviä, tapahtuma todennäköisyydellä 1/18 500 000 ei sillä kierroksella toteudu.

Etkö jo viimein moloch ymmärrä näitä aivan yksinkertaisia asioita?

Tunnusta nyt totuus, moloch. Se on ainoa mahdollisuutesi, et voi jatkaa noin.

ai.kiva.tämä.jatkuu kirjoitti:

No niin kiitos pelle "pidän MAHDOLLISUUTENI...".

Joten hajoa, tarkista ja mukaudu: "Ei voi toteutua."

päissäni.....

"The difference between an event being almost sure and sure is the same as the subtle difference between something that happens with probability 1 and that happens always."

Ero meidän välillämme on se, että sinä olet juopunut maalitolppia siirtelevä viisastelija ja minä taas ymmärrän ja hallitsen nämä kysymykset varsin täydellisesti.

Vai mistä johtuisi se että kertomani sopii niin hyvin yhteen esimerkiksi sen kanssa mitä Wikipedia kertoo ja sinun viisastelusi eivät sovi?

JC_- kirjoitti:

"The difference between an event being almost sure and sure is the same as the subtle difference between something that happens with probability 1 and that happens always."

Ero meidän välillämme on se, että sinä olet juopunut maalitolppia siirtelevä viisastelija ja minä taas ymmärrän ja hallitsen nämä kysymykset varsin täydellisesti.

Vai mistä johtuisi se että kertomani sopii niin hyvin yhteen esimerkiksi sen kanssa mitä Wikipedia kertoo ja sinun viisastelusi eivät sovi?

Lue lisää

Kysymys leijuu vastaamattomana seittemättä kertaa... Määritelmä sinusta ja tyylistäsi ei todellakaan.

Allekirjoitan varoitukset...

kippis

ai.kiva.tämä.jatkuu kirjoitti:

Kysymys leijuu vastaamattomana seittemättä kertaa... Määritelmä sinusta ja tyylistäsi ei todellakaan.

Allekirjoitan varoitukset...

kippis

Eiku kassit suussa se olikin jo edellisessä.

JC_- kirjoitti:

"The difference between an event being almost sure and sure is the same as the subtle difference between something that happens with probability 1 and that happens always."

Ero meidän välillämme on se, että sinä olet juopunut maalitolppia siirtelevä viisastelija ja minä taas ymmärrän ja hallitsen nämä kysymykset varsin täydellisesti.

Vai mistä johtuisi se että kertomani sopii niin hyvin yhteen esimerkiksi sen kanssa mitä Wikipedia kertoo ja sinun viisastelusi eivät sovi?

Lue lisää

Kerro jotain maailmasta mikä ei pääty kysymysmerkkiin.

JC_- kirjoitti:

"jokin niistä aina sattuu, niin joka tapauksessa symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu myös todennäköisyys 1/n"

Nytkö väität että tapahtuman (jokin niistä sattuu) todennäköisyys on 1/n?

"Miksi kysyit, että voiko jokin tietty alkeistapaus toteutua aina.."

Olet väittänyt että tietyn alkeistapauksen jopa äärimmäisen pienellä todennäköisyydellä oleva tapahtuma toteutuisi muka aina koe suoritettaessa, mutta silti jatkuvasti kiellät että tämän tapahtuman tulisi olla tietty.

"Vastaus siis on, että käytännössä ei, mutta periaatteessa kyllä, kuten nimimerkki ai.kiva.tämä.jatkuu osoitti."

Älä ole niin herkkäuskoinen, moloch. Jos tapahtuma toteutuu aina, se ei ole epätodennäköinen tapahtuma, vaan varma tapahtuma. Todennäköisyys on määritelty tällä tavoin, eivätkä löperöt viisastelut muuta sitä miksikään.

"...valitsin vasta sopivan σ-algebran minua kiinnostavista tapahtumista."

Eli veikkasit tapahtumiasi, tästä sinun on turha inttää enempää. Kiinnostuksesi kohteissa ei ollut mitään mieltä: sinulle moloch oli aivan sama mitkä tapahtumistasi olisivat toteutuneet. Ajattele nyt moloch lantinheittoa, jossa veikkaisit "kruunaa", "klaavaa", "kruunaa tai klaavaa" ja vielä "ei kruunaa eikä klaavaa" - täysin älytöntä.

Etkö vieläkään ymmärrä? Kaikissa tapauksissa kaksi tapahtumaasi toteutuu varmasti, täysin riippumatta siitä kumman puolen kolikko antaa. Kokeesi on täysin turha.

Samalla tavalla oli täysin turha myös E:n kolikonheittely. Jokainen todennäköisyyksiä ymmärtävä tietää ilman kolikkojen heittelyäkin että tulokseksi voi tulla vain ja ainoastaan jokin jono. Ei varmaa tapahtumaa ole mitään syytä koetella satunnaiskokeella.

"...tapahtuman ei tarvitse olla suotuisa tapaus, että se voi sattua."

Väittämäsi ovat niin irti todennäköisyysmatematiikasta että niitä on jo hankalaa kommentoida.

Tapahtuma satunnaiskokeessa toteutuu silloin kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen. Jos ei ole tapahtumaa ei sen suotuisa tapauskaan voi sattua. Jos kukaan ei ole lotonnut voittoriviä, tapahtuma todennäköisyydellä 1/18 500 000 ei sillä kierroksella toteudu.

Etkö jo viimein moloch ymmärrä näitä aivan yksinkertaisia asioita?

Tunnusta nyt totuus, moloch. Se on ainoa mahdollisuutesi, et voi jatkaa noin.

Lue lisää

"Nytkö väität että tapahtuman (jokin niistä sattuu) todennäköisyys on 1/n?"

En. Etkö osaa lukea? Jokin noista alkeistapauksista tapahtuu varmasti, todennäköisyydellä 1, koska symmetrisessä satunnaiskokeessa tapahtuu paitsi alkeistapahtuma, myös otosavaruus, jonka todennäköisyys on tuo 1. Alkeistapahtuman todennäköisyys puolestaan on tuo 1/n.

"Olet väittänyt että tietyn alkeistapauksen jopa äärimmäisen pienellä todennäköisyydellä oleva tapahtuma toteutuisi muka aina koe suoritettaessa, mutta silti jatkuvasti kiellät että tämän tapahtuman tulisi olla tietty."

No en varmasti ole väittänyt. Miksi kerrot tuollaisia valheita? Tai no tiedänhän minä: olet valehteleva kiero kreationisti. Olen kertonut, että symmetrisessä satunnaiskokeessa tapahtuu jokin (ei siis tietty) alkeistapahtuma aina ja koska jokaisella alkeistapahtumalla on pieni todennäköisyys, niin sellainen toteutuu aina tuollainen satunnaiskoe suoritettaessa. Ja sinä tiedät kyllä mitä olen kertonut, mutta koska et pysty enää muuten kumoamaan kirjoittamaani, niin vääristelet kirjoituksiani esim. noin tai sitten lainailemalla kirjoituksiani osittain niin, että niistä tulee järjettömiä.

"Älä ole niin herkkäuskoinen, moloch. Jos tapahtuma toteutuu aina, se ei ole epätodennäköinen tapahtuma, vaan varma tapahtuma."

Periaatteessa epätodennäköinenkin tapahtuma voi toteutua aina.

"Todennäköisyys on määritelty tällä tavoin, eivätkä löperöt viisastelut muuta sitä miksikään."

Myös tapahtuma, jolla on pieni todennäköisyys toteutua, eli joka ei siis ole varma, voi periaatteessa toteutua aina satunnaiskoe suoritettaessa.

"...valitsin vasta sopivan σ-algebran minua kiinnostavista tapahtumista."

"Eli veikkasit tapahtumiasi, tästä sinun on turha inttää enempää."

En veikannut kuten kerroin. Valehtelet nyt aivan tietoisesti siitä, että σ-algebran valinta tarkoittaisi suotuisien tapausten valintaa. Se ei ole totta ja sinä tiedät sen. Sinulla ei ole enää minkäänlaista häpyä, vaan olet joutunut kreationismis ansaan: valheesta kiinni jäätyäsi valehtelet aina vain lisää.

"Kiinnostuksesi kohteissa ei ollut mitään mieltä: sinulle moloch oli aivan sama mitkä tapahtumistasi olisivat toteutuneet."

Tietenkin se on minulle sama, koska en valitse suotuisia tapauksia, mutta olen kuitenkin kiinnostunut kysymyksesi oikeasta vastauksesta, joten valitsin sellaisen σ-algebran, jolla voin asiaa perusteellisesti tutkia.

"Ajattele nyt moloch lantinheittoa, jossa veikkaisit "kruunaa", "klaavaa", "kruunaa tai klaavaa" ja vielä "ei kruunaa eikä klaavaa" - täysin älytöntä."

Niin. Mutta minä en veikannut mitään, vaan valitsin σ-algebran ylipoistollisen matematiikan opetuksen mukaisesti, esim. Suomen yliopistojen ja Caltechin sekä vaikkapa Wikipedian ohjeen mukaisesti:

"Sigma-algebran F alkioita kutsutaan tapahtumiksi. Tulkinnallisesti sigma-algebra on satunnaiskokeesta havaittavissa olevien, tai muuten mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukko."

"Etkö vieläkään ymmärrä? Kaikissa tapauksissa kaksi tapahtumaasi toteutuu varmasti, täysin riippumatta siitä kumman puolen kolikko antaa. Kokeesi on täysin turha."

En minä ole tuollaista koetta tekemässäkään. Minä tutkin nyt sinun kysymyksesi vastausta ja valitsin siihen ohjeen mukaisesti σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon.

"Samalla tavalla oli täysin turha myös E:n kolikonheittely. Jokainen todennäköisyyksiä ymmärtävä tietää ilman kolikkojen heittelyäkin että tulokseksi voi tulla vain ja ainoastaan jokin jono."

Ja koska kullakin jonolla on tuo sama todennäköisyys 1/n, niin sellainen tapahtuma, jolla on tuo todennäköisyys tietenkin tapahtuu.

"Ei varmaa tapahtumaa ole mitään syytä koetella satunnaiskokeella."

Ei tietenkään. Mutta se, mikä alkeistapahtuma tuossa kokeessa tapahtuu ei olekaan varmaa.

"Väittämäsi ovat niin irti todennäköisyysmatematiikasta että niitä on jo hankalaa kommentoida."

Tuo on todennäköisyysmatematiikan alkeita: jokaisessa symmetrisessä satunnaiskokeessa tapahtuu alkeistapahtuma ja otosavaruus aivan riippumatta siitä, oliko suotuisaa tapahtumaa valittu vai ei. Harmillista, että teet virheen jo ihan näissä alkeissa.

"Tapahtuma satunnaiskokeessa toteutuu silloin kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen. Jos ei ole tapahtumaa ei sen suotuisa tapauskaan voi sattua. Jos kukaan ei ole lotonnut voittoriviä, tapahtuma todennäköisyydellä 1/18 500 000 ei sillä kierroksella toteudu."

Haha. Vitsailet. Opiskele hieman matematiikkaa: "Äärellisen perusjoukon tapauksessa, joka siis sisältää äärellisen määrän tapauksia, jokainen perusjoukon osajoukko muodostaa tapauksen. Joukko-opissa perusjoukon potenssijoukon jokainen alkio on siten tapahtuma." Ja koska Lotossa arvottiin lauantaina yksi rivi, tapahtuma toteutui, vaikka kukaan ei sitä olisi veikannut.

"Etkö jo viimein moloch ymmärrä näitä aivan yksinkertaisia asioita?"

Toki. Sinä vain et.

"Tunnusta nyt totuus, moloch. Se on ainoa mahdollisuutesi, et voi jatkaa noin."

Tein sen jo.

moloch_horridus kirjoitti:

"Nytkö väität että tapahtuman (jokin niistä sattuu) todennäköisyys on 1/n?"

En. Etkö osaa lukea? Jokin noista alkeistapauksista tapahtuu varmasti, todennäköisyydellä 1, koska symmetrisessä satunnaiskokeessa tapahtuu paitsi alkeistapahtuma, myös otosavaruus, jonka todennäköisyys on tuo 1. Alkeistapahtuman todennäköisyys puolestaan on tuo 1/n.

"Olet väittänyt että tietyn alkeistapauksen jopa äärimmäisen pienellä todennäköisyydellä oleva tapahtuma toteutuisi muka aina koe suoritettaessa, mutta silti jatkuvasti kiellät että tämän tapahtuman tulisi olla tietty."

No en varmasti ole väittänyt. Miksi kerrot tuollaisia valheita? Tai no tiedänhän minä: olet valehteleva kiero kreationisti. Olen kertonut, että symmetrisessä satunnaiskokeessa tapahtuu jokin (ei siis tietty) alkeistapahtuma aina ja koska jokaisella alkeistapahtumalla on pieni todennäköisyys, niin sellainen toteutuu aina tuollainen satunnaiskoe suoritettaessa. Ja sinä tiedät kyllä mitä olen kertonut, mutta koska et pysty enää muuten kumoamaan kirjoittamaani, niin vääristelet kirjoituksiani esim. noin tai sitten lainailemalla kirjoituksiani osittain niin, että niistä tulee järjettömiä.

"Älä ole niin herkkäuskoinen, moloch. Jos tapahtuma toteutuu aina, se ei ole epätodennäköinen tapahtuma, vaan varma tapahtuma."

Periaatteessa epätodennäköinenkin tapahtuma voi toteutua aina.

"Todennäköisyys on määritelty tällä tavoin, eivätkä löperöt viisastelut muuta sitä miksikään."

Myös tapahtuma, jolla on pieni todennäköisyys toteutua, eli joka ei siis ole varma, voi periaatteessa toteutua aina satunnaiskoe suoritettaessa.

"...valitsin vasta sopivan σ-algebran minua kiinnostavista tapahtumista."

"Eli veikkasit tapahtumiasi, tästä sinun on turha inttää enempää."

En veikannut kuten kerroin. Valehtelet nyt aivan tietoisesti siitä, että σ-algebran valinta tarkoittaisi suotuisien tapausten valintaa. Se ei ole totta ja sinä tiedät sen. Sinulla ei ole enää minkäänlaista häpyä, vaan olet joutunut kreationismis ansaan: valheesta kiinni jäätyäsi valehtelet aina vain lisää.

"Kiinnostuksesi kohteissa ei ollut mitään mieltä: sinulle moloch oli aivan sama mitkä tapahtumistasi olisivat toteutuneet."

Tietenkin se on minulle sama, koska en valitse suotuisia tapauksia, mutta olen kuitenkin kiinnostunut kysymyksesi oikeasta vastauksesta, joten valitsin sellaisen σ-algebran, jolla voin asiaa perusteellisesti tutkia.

"Ajattele nyt moloch lantinheittoa, jossa veikkaisit "kruunaa", "klaavaa", "kruunaa tai klaavaa" ja vielä "ei kruunaa eikä klaavaa" - täysin älytöntä."

Niin. Mutta minä en veikannut mitään, vaan valitsin σ-algebran ylipoistollisen matematiikan opetuksen mukaisesti, esim. Suomen yliopistojen ja Caltechin sekä vaikkapa Wikipedian ohjeen mukaisesti:

"Sigma-algebran F alkioita kutsutaan tapahtumiksi. Tulkinnallisesti sigma-algebra on satunnaiskokeesta havaittavissa olevien, tai muuten mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukko."

"Etkö vieläkään ymmärrä? Kaikissa tapauksissa kaksi tapahtumaasi toteutuu varmasti, täysin riippumatta siitä kumman puolen kolikko antaa. Kokeesi on täysin turha."

En minä ole tuollaista koetta tekemässäkään. Minä tutkin nyt sinun kysymyksesi vastausta ja valitsin siihen ohjeen mukaisesti σ-algebraksi kaikkien osajoukkojen joukon.

"Samalla tavalla oli täysin turha myös E:n kolikonheittely. Jokainen todennäköisyyksiä ymmärtävä tietää ilman kolikkojen heittelyäkin että tulokseksi voi tulla vain ja ainoastaan jokin jono."

Ja koska kullakin jonolla on tuo sama todennäköisyys 1/n, niin sellainen tapahtuma, jolla on tuo todennäköisyys tietenkin tapahtuu.

"Ei varmaa tapahtumaa ole mitään syytä koetella satunnaiskokeella."

Ei tietenkään. Mutta se, mikä alkeistapahtuma tuossa kokeessa tapahtuu ei olekaan varmaa.

"Väittämäsi ovat niin irti todennäköisyysmatematiikasta että niitä on jo hankalaa kommentoida."

Tuo on todennäköisyysmatematiikan alkeita: jokaisessa symmetrisessä satunnaiskokeessa tapahtuu alkeistapahtuma ja otosavaruus aivan riippumatta siitä, oliko suotuisaa tapahtumaa valittu vai ei. Harmillista, että teet virheen jo ihan näissä alkeissa.

"Tapahtuma satunnaiskokeessa toteutuu silloin kun sattuma valitsee sen suotuisan tapauksen. Jos ei ole tapahtumaa ei sen suotuisa tapauskaan voi sattua. Jos kukaan ei ole lotonnut voittoriviä, tapahtuma todennäköisyydellä 1/18 500 000 ei sillä kierroksella toteudu."

Haha. Vitsailet. Opiskele hieman matematiikkaa: "Äärellisen perusjoukon tapauksessa, joka siis sisältää äärellisen määrän tapauksia, jokainen perusjoukon osajoukko muodostaa tapauksen. Joukko-opissa perusjoukon potenssijoukon jokainen alkio on siten tapahtuma." Ja koska Lotossa arvottiin lauantaina yksi rivi, tapahtuma toteutui, vaikka kukaan ei sitä olisi veikannut.

"Etkö jo viimein moloch ymmärrä näitä aivan yksinkertaisia asioita?"

Toki. Sinä vain et.

"Tunnusta nyt totuus, moloch. Se on ainoa mahdollisuutesi, et voi jatkaa noin."

Tein sen jo.

Lue lisää

"Ja koska Lotossa arvottiin lauantaina yksi rivi, tapahtuma toteutui, vaikka kukaan ei sitä olisi veikannut."

Vai tapahtuma! Jos voittoriviä ei ole veikattu, tapahtuma "7-oikein" tai "voittorivi" ei ole tietenkään toteutunut. Lottokoneen käyttäjät kuitenkin suorittivat arvonnan ja toteuttivat jonkin rivin, todennäköisyydellä 1.

Etkö moloch yhtään ihmettele kuinka silloin kun joku onnekas voittaa päävoiton, kyseessä on merkittävä ja juhlittu tapaus, mutta silloin kun "tapahtumasi" muka samalla minimaalisella todennäköisyydellä toteutui ketään ei kiinnosta, Veikkaus ei maksa voittoa eikä kukaan hämmästele sattuman valintaa?

"...jokaisessa symmetrisessä satunnaiskokeessa tapahtuu alkeistapahtuma ja otosavaruus aivan riippumatta siitä, oliko suotuisaa tapahtumaa valittu vai ei."

Ei! Usko jo onneton että kun jokin alkeistapaus sattuu, vain ja ainoastaan otosavaruus tapahtuu varmasti. Alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n toteutuu vain silloin kun sellainen on määritelty tiettynä tapahtumana tapahtumien joukkoon ja kun sattunut alkeistapaus on sen suotuisa tapaus.

Etkö jo ymmärrä moloch että väitteesi ovat aivan järjettömiä!

"Mutta se, mikä alkeistapahtuma tuossa kokeessa tapahtuu ei olekaan varmaa."

Ei ole minkäänlaista merkitystä sillä mikä alkeistapaus toteuttaa varman tapahtuman. Siksi se kun yrität tyrkyttää tietyn alkeistapauksen todennäköisyyttä tähän yhteyteen on täysin asiatonta.

"En minä ole tuollaista koetta tekemässäkään."

Et ilmeisesti ymmärrä omia tekojasi. Kun valitset sigma-algebraksesi satunnaiskokeeseen potenssijoukon veikkaat kaikkia mahdollisia tapahtumia. Teet ja samassa kiellät ettet tee.

"Valehtelet nyt aivan tietoisesti siitä, että σ-algebran valinta tarkoittaisi suotuisien tapausten valintaa."

Ei, sekoilet taas. Kun määrittelet sigma-algebrasi haluat koetella siihen valitsemiesi tapahtumien toteutumista satunnaiskokeessa - eli veikkaat niitä. Suotuisat tapaukset määrittyvät sitten tapahtumiesi perusteella, ne ovat niiden alkioita.

"Olen kertonut, että symmetrisessä satunnaiskokeessa tapahtuu jokin (ei siis tietty) alkeistapahtuma aina ja koska jokaisella alkeistapahtumalla on pieni todennäköisyys, niin sellainen toteutuu aina tuollainen satunnaiskoe suoritettaessa."

Kun jokin alkeistapaus toteutuu, yksittäisen (tietyn) alkeistapauksen "pieni todennäköisyys" ei liity asiaan millään tavalla. Joko ymmärrät viimein?

Ymmärrä nyt ja tunnusta totuus moloch!

"Vai tapahtuma! Jos voittoriviä ei ole veikattu, tapahtuma "7-oikein" tai "voittorivi" ei ole tietenkään toteutunut."

Ei tietenkään, mutta eihän sellaista kukaan väittänytkään. Sen sijaan yksi kyllä alkeistapahtuma toteutui.

"Lottokoneen käyttäjät kuitenkin suorittivat arvonnan ja toteuttivat jonkin rivin, todennäköisyydellä 1."

Eipä sille ole koskaan ollut tapana laskea todennäköisyyksiä, että satunnaiskoe saadaan suoritettua. Ehkä kreationisitisessa todennäköisyyslaskennossa, mutta ei muualla.

"Etkö moloch yhtään ihmettele kuinka silloin kun joku onnekas voittaa päävoiton, kyseessä on merkittävä ja juhlittu tapaus, mutta silloin kun "tapahtumasi" muka samalla minimaalisella todennäköisyydellä toteutui ketään ei kiinnosta, Veikkaus ei maksa voittoa eikä kukaan hämmästele sattuman valintaa?"

Mitä ihmettelemistä siinä olisi? Veikkauksessa kyllä riemuitaan, koska heidän kannaltaan suotuisa tapahtuma tapahtui ja he voivat siirtää osan voittorahoista seuraavan kierroksen pottiin ja näin kasvattaa kansan kiinnostusta lottamiseen, mikä puolestaan lisää Veikkauksen tulovirtoja..

"Ei!"

Tietenkin.

"Usko jo onneton että kun jokin alkeistapaus sattuu, vain ja ainoastaan otosavaruus tapahtuu varmasti."

Ja myös tapahtuma, jonka tuon alkeistapauksen sattuminen toteutti.

"Alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n toteutuu vain silloin kun sellainen on määritelty tiettynä tapahtumana tapahtumien joukkoon ja kun sattunut alkeistapaus on sen suotuisa tapaus."

Haha. Ei.

"Etkö jo ymmärrä moloch että väitteesi ovat aivan järjettömiä!"

Ymmärrän, että sinun väitteesi ovat järjettömiä.

"Ei ole minkäänlaista merkitystä sillä mikä alkeistapaus toteuttaa varman tapahtuman."

Aivan. Mutta sillä on, että tuolla alkeistapauksella, joka sattui oli todennäköisyys tapahtua 1/n.

"Siksi se kun yrität tyrkyttää tietyn alkeistapauksen todennäköisyyttä tähän yhteyteen on täysin asiatonta."

Ei ole. Symmetrisessä satunnaiskokeessa sattuu aina alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n.

"Et ilmeisesti ymmärrä omia tekojasi."

Ne olivat sinun tekojasi.

"Kun valitset sigma-algebraksesi satunnaiskokeeseen potenssijoukon veikkaat kaikkia mahdollisia tapahtumia. Teet ja samassa kiellät ettet tee."

Haha. Valehtelet tietoisesti. Edes sinä et voi olla niin tyhmä, että luulisit σ-algebran valinnan tarkoittavan suotuisien tapausten valintaa. Sellainen tyhmyys nyt vain ei ole mahdollista.

"Ei, sekoilet taas. Kun määrittelet sigma-algebrasi haluat koetella siihen valitsemiesi tapahtumien toteutumista satunnaiskokeessa - eli veikkaat niitä."

Ehei. Vasta suotuisien tapahtumien valinta olisi niiden veikkaamista. σ-algebralla voin esimerkiksi tutkia itseäni kiinnostavia tapahtumia.

"Suotuisat tapaukset määrittyvät sitten tapahtumiesi perusteella, ne ovat niiden alkioita."

En ole valinnut lainkaan suotuisia tapahtumia, kuten jo useamman kerran kerroin.

"Kun jokin alkeistapaus toteutuu, yksittäisen (tietyn) alkeistapauksen "pieni todennäköisyys" ei liity asiaan millään tavalla. Joko ymmärrät viimein?"

Tietenkin se liittyy kysymykseesi olennaisesti.

"Ymmärrä nyt ja tunnusta totuus moloch!"

Älä jankkaa, kun tiedät, että olen jo tunnustanut totuuden. Välillä olisi muuten sinunkin vuorosi tunnustaa totuus.

JC_- kirjoitti:

"Ja koska Lotossa arvottiin lauantaina yksi rivi, tapahtuma toteutui, vaikka kukaan ei sitä olisi veikannut."

Vai tapahtuma! Jos voittoriviä ei ole veikattu, tapahtuma "7-oikein" tai "voittorivi" ei ole tietenkään toteutunut. Lottokoneen käyttäjät kuitenkin suorittivat arvonnan ja toteuttivat jonkin rivin, todennäköisyydellä 1.

Etkö moloch yhtään ihmettele kuinka silloin kun joku onnekas voittaa päävoiton, kyseessä on merkittävä ja juhlittu tapaus, mutta silloin kun "tapahtumasi" muka samalla minimaalisella todennäköisyydellä toteutui ketään ei kiinnosta, Veikkaus ei maksa voittoa eikä kukaan hämmästele sattuman valintaa?

"...jokaisessa symmetrisessä satunnaiskokeessa tapahtuu alkeistapahtuma ja otosavaruus aivan riippumatta siitä, oliko suotuisaa tapahtumaa valittu vai ei."

Ei! Usko jo onneton että kun jokin alkeistapaus sattuu, vain ja ainoastaan otosavaruus tapahtuu varmasti. Alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n toteutuu vain silloin kun sellainen on määritelty tiettynä tapahtumana tapahtumien joukkoon ja kun sattunut alkeistapaus on sen suotuisa tapaus.

Etkö jo ymmärrä moloch että väitteesi ovat aivan järjettömiä!

"Mutta se, mikä alkeistapahtuma tuossa kokeessa tapahtuu ei olekaan varmaa."

Ei ole minkäänlaista merkitystä sillä mikä alkeistapaus toteuttaa varman tapahtuman. Siksi se kun yrität tyrkyttää tietyn alkeistapauksen todennäköisyyttä tähän yhteyteen on täysin asiatonta.

"En minä ole tuollaista koetta tekemässäkään."

Et ilmeisesti ymmärrä omia tekojasi. Kun valitset sigma-algebraksesi satunnaiskokeeseen potenssijoukon veikkaat kaikkia mahdollisia tapahtumia. Teet ja samassa kiellät ettet tee.

"Valehtelet nyt aivan tietoisesti siitä, että σ-algebran valinta tarkoittaisi suotuisien tapausten valintaa."

Ei, sekoilet taas. Kun määrittelet sigma-algebrasi haluat koetella siihen valitsemiesi tapahtumien toteutumista satunnaiskokeessa - eli veikkaat niitä. Suotuisat tapaukset määrittyvät sitten tapahtumiesi perusteella, ne ovat niiden alkioita.

"Olen kertonut, että symmetrisessä satunnaiskokeessa tapahtuu jokin (ei siis tietty) alkeistapahtuma aina ja koska jokaisella alkeistapahtumalla on pieni todennäköisyys, niin sellainen toteutuu aina tuollainen satunnaiskoe suoritettaessa."

Kun jokin alkeistapaus toteutuu, yksittäisen (tietyn) alkeistapauksen "pieni todennäköisyys" ei liity asiaan millään tavalla. Joko ymmärrät viimein?

Ymmärrä nyt ja tunnusta totuus moloch!

Lue lisää

Olet turha ja surkea tapaus. Sääliä tuollaisille ei enää hukata.

moloch_horridus kirjoitti:

"Vai tapahtuma! Jos voittoriviä ei ole veikattu, tapahtuma "7-oikein" tai "voittorivi" ei ole tietenkään toteutunut."

Ei tietenkään, mutta eihän sellaista kukaan väittänytkään. Sen sijaan yksi kyllä alkeistapahtuma toteutui.

"Lottokoneen käyttäjät kuitenkin suorittivat arvonnan ja toteuttivat jonkin rivin, todennäköisyydellä 1."

Eipä sille ole koskaan ollut tapana laskea todennäköisyyksiä, että satunnaiskoe saadaan suoritettua. Ehkä kreationisitisessa todennäköisyyslaskennossa, mutta ei muualla.

"Etkö moloch yhtään ihmettele kuinka silloin kun joku onnekas voittaa päävoiton, kyseessä on merkittävä ja juhlittu tapaus, mutta silloin kun "tapahtumasi" muka samalla minimaalisella todennäköisyydellä toteutui ketään ei kiinnosta, Veikkaus ei maksa voittoa eikä kukaan hämmästele sattuman valintaa?"

Mitä ihmettelemistä siinä olisi? Veikkauksessa kyllä riemuitaan, koska heidän kannaltaan suotuisa tapahtuma tapahtui ja he voivat siirtää osan voittorahoista seuraavan kierroksen pottiin ja näin kasvattaa kansan kiinnostusta lottamiseen, mikä puolestaan lisää Veikkauksen tulovirtoja..

"Ei!"

Tietenkin.

"Usko jo onneton että kun jokin alkeistapaus sattuu, vain ja ainoastaan otosavaruus tapahtuu varmasti."

Ja myös tapahtuma, jonka tuon alkeistapauksen sattuminen toteutti.

"Alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n toteutuu vain silloin kun sellainen on määritelty tiettynä tapahtumana tapahtumien joukkoon ja kun sattunut alkeistapaus on sen suotuisa tapaus."

Haha. Ei.

"Etkö jo ymmärrä moloch että väitteesi ovat aivan järjettömiä!"

Ymmärrän, että sinun väitteesi ovat järjettömiä.

"Ei ole minkäänlaista merkitystä sillä mikä alkeistapaus toteuttaa varman tapahtuman."

Aivan. Mutta sillä on, että tuolla alkeistapauksella, joka sattui oli todennäköisyys tapahtua 1/n.

"Siksi se kun yrität tyrkyttää tietyn alkeistapauksen todennäköisyyttä tähän yhteyteen on täysin asiatonta."

Ei ole. Symmetrisessä satunnaiskokeessa sattuu aina alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n.

"Et ilmeisesti ymmärrä omia tekojasi."

Ne olivat sinun tekojasi.

"Kun valitset sigma-algebraksesi satunnaiskokeeseen potenssijoukon veikkaat kaikkia mahdollisia tapahtumia. Teet ja samassa kiellät ettet tee."

Haha. Valehtelet tietoisesti. Edes sinä et voi olla niin tyhmä, että luulisit σ-algebran valinnan tarkoittavan suotuisien tapausten valintaa. Sellainen tyhmyys nyt vain ei ole mahdollista.

"Ei, sekoilet taas. Kun määrittelet sigma-algebrasi haluat koetella siihen valitsemiesi tapahtumien toteutumista satunnaiskokeessa - eli veikkaat niitä."

Ehei. Vasta suotuisien tapahtumien valinta olisi niiden veikkaamista. σ-algebralla voin esimerkiksi tutkia itseäni kiinnostavia tapahtumia.

"Suotuisat tapaukset määrittyvät sitten tapahtumiesi perusteella, ne ovat niiden alkioita."

En ole valinnut lainkaan suotuisia tapahtumia, kuten jo useamman kerran kerroin.

"Kun jokin alkeistapaus toteutuu, yksittäisen (tietyn) alkeistapauksen "pieni todennäköisyys" ei liity asiaan millään tavalla. Joko ymmärrät viimein?"

Tietenkin se liittyy kysymykseesi olennaisesti.

"Ymmärrä nyt ja tunnusta totuus moloch!"

Älä jankkaa, kun tiedät, että olen jo tunnustanut totuuden. Välillä olisi muuten sinunkin vuorosi tunnustaa totuus.

Lue lisää

"Mitä ihmettelemistä siinä olisi?"

Että kehtaat! Lottovoitossa on sen saaneelle ihmettelemistä, koska sillä on niin pieni todennäköisyys toteutua. Päävoitto sattuu kohdalle vain hyvin harvoin. "Tapahtumasi" muka samalla todennäköisyydellä toteutuu aina - siinä ei ole yhtään mitään muuta ihmeellistä kuin väittämäsi todennäköisyys sille.

Minusta tuntuu jo siltä kuin keskustelisin mielenvikaisen kanssa. Sinä moloch myönnät ja kiellät, intät ja väität vastaan aivan järjettömästi ja jankutat väsymättä asiattomuuksiasi ja jopa solvaat ja syyttelet minua, ainoata auttajaasi. Sitten kyselet julkean typeriä kysymyksisi etkä ota yhtään opiksesi siitä mitä olen jo kertonut. Esimerkiksi:

"Mutta sillä on, että tuolla alkeistapauksella, joka sattui oli todennäköisyys tapahtua 1/n."

Sehän oli jokin alkeistapaus, eikä mitään muuta! Sellaisen todennäköisyys sattua oli 1. Tietyn alkeistapauksen todennäköisyys 1/n ei liity sen tapahtuneeseen toteutumiseen millään tavalla.

"...kun tiedät, että olen jo tunnustanut totuuden."

No, voin toki tyytyä siihen. Mutta en voi ymmärtää miksi vielä jatkoit inttämistäsi senkin jälkeen. Olen pettynyt.

"Että kehtaat! Lottovoitossa on sen saaneelle ihmettelemistä, koska sillä on niin pieni todennäköisyys toteutua. Päävoitto sattuu kohdalle vain hyvin harvoin."

Sinä idiootti nyt vain satuit kysymään sitä, että enkö ihmettele sitä, että kun se ei satu kenellekään ja kuitenkin tapahtumani toteutui minimaalisella todennäköisyydellä, niin ketään ei kiinnosta.

"Tapahtumasi" muka samalla todennäköisyydellä toteutuu aina - siinä ei ole yhtään mitään muuta ihmeellistä kuin väittämäsi todennäköisyys sille."

Kyse ei tietenkään ole aina samasta tapahtumasta, vaan useimmiten noissa satunnaiskokeissa tapahtuu eri taahtuma, mutta jokaisen niistä todennäisyys on tuo sama 1/n.

"Minusta tuntuu jo siltä kuin keskustelisin mielenvikaisen kanssa. Sinä moloch myönnät ja kiellät, intät ja väität vastaan aivan järjettömästi ja jankutat väsymättä asiattomuuksiasi ja jopa solvaat ja syyttelet minua, ainoata auttajaasi. Sitten kyselet julkean typeriä kysymyksisi etkä ota yhtään opiksesi siitä mitä olen jo kertonut. Esimerkiksi:

"Mutta sillä on, että tuolla alkeistapauksella, joka sattui oli todennäköisyys tapahtua 1/n."

Haha. Huuliveikko. Meistä kahdesta ainoastaan sinä olet vääristellyt tekstejäni enkä ole solvannut sinua, vaan kertonut sinusta totuuden. Kuten jokainen voi havaita, tuokin lauseeni oli oikein.

"Sehän oli jokin alkeistapaus, eikä mitään muuta!"

Niin, yksi alkeistapauksista, joiden jokaisen todennäköisyys toteutua on 1/n.

"Sellaisen todennäköisyys sattua oli 1."

Ei tietenkään ole, väitteesi on suuri typeryys. Koska mahdollisia vaihoehtoja on ssymmetrisessä satunnaiskokeessa n kappaletta, yhden alkeistapauksen todennäköisyys toteutua on 1/n.

"Tietyn alkeistapauksen todennäköisyys 1/n ei liity sen tapahtuneeseen toteutumiseen millään tavalla."

1/n on jokaisen alkeistapauksen todennäköisyys.

"No, voin toki tyytyä siihen. Mutta en voi ymmärtää miksi vielä jatkoit inttämistäsi senkin jälkeen. Olen pettynyt."

Sinä itse olet suuri pettymys koko mies. Oli todella vaikea uskoa, että joku joka esiintyy kristittynä voisi valehdella noin häpeämättömästi ja paljon. Ei mikään ihme, että sinua on epäilty trolliksi.

moloch_horridus kirjoitti:

"Että kehtaat! Lottovoitossa on sen saaneelle ihmettelemistä, koska sillä on niin pieni todennäköisyys toteutua. Päävoitto sattuu kohdalle vain hyvin harvoin."

Sinä idiootti nyt vain satuit kysymään sitä, että enkö ihmettele sitä, että kun se ei satu kenellekään ja kuitenkin tapahtumani toteutui minimaalisella todennäköisyydellä, niin ketään ei kiinnosta.

"Tapahtumasi" muka samalla todennäköisyydellä toteutuu aina - siinä ei ole yhtään mitään muuta ihmeellistä kuin väittämäsi todennäköisyys sille."

Kyse ei tietenkään ole aina samasta tapahtumasta, vaan useimmiten noissa satunnaiskokeissa tapahtuu eri taahtuma, mutta jokaisen niistä todennäisyys on tuo sama 1/n.

"Minusta tuntuu jo siltä kuin keskustelisin mielenvikaisen kanssa. Sinä moloch myönnät ja kiellät, intät ja väität vastaan aivan järjettömästi ja jankutat väsymättä asiattomuuksiasi ja jopa solvaat ja syyttelet minua, ainoata auttajaasi. Sitten kyselet julkean typeriä kysymyksisi etkä ota yhtään opiksesi siitä mitä olen jo kertonut. Esimerkiksi:

"Mutta sillä on, että tuolla alkeistapauksella, joka sattui oli todennäköisyys tapahtua 1/n."

Haha. Huuliveikko. Meistä kahdesta ainoastaan sinä olet vääristellyt tekstejäni enkä ole solvannut sinua, vaan kertonut sinusta totuuden. Kuten jokainen voi havaita, tuokin lauseeni oli oikein.

"Sehän oli jokin alkeistapaus, eikä mitään muuta!"

Niin, yksi alkeistapauksista, joiden jokaisen todennäköisyys toteutua on 1/n.

"Sellaisen todennäköisyys sattua oli 1."

Ei tietenkään ole, väitteesi on suuri typeryys. Koska mahdollisia vaihoehtoja on ssymmetrisessä satunnaiskokeessa n kappaletta, yhden alkeistapauksen todennäköisyys toteutua on 1/n.

"Tietyn alkeistapauksen todennäköisyys 1/n ei liity sen tapahtuneeseen toteutumiseen millään tavalla."

1/n on jokaisen alkeistapauksen todennäköisyys.

"No, voin toki tyytyä siihen. Mutta en voi ymmärtää miksi vielä jatkoit inttämistäsi senkin jälkeen. Olen pettynyt."

Sinä itse olet suuri pettymys koko mies. Oli todella vaikea uskoa, että joku joka esiintyy kristittynä voisi valehdella noin häpeämättömästi ja paljon. Ei mikään ihme, että sinua on epäilty trolliksi.

Lue lisää

"Kyse ei tietenkään ole aina samasta tapahtumasta, vaan useimmiten noissa satunnaiskokeissa tapahtuu eri taahtuma, mutta jokaisen niistä todennäisyys on tuo sama 1/n."

Sillä ei ole minkäänlaista merkitystä todennäköisyyden kannalta mikä alkeistapaus jokin alkeistapaus on, "sama" tai eri. Eikä myöskään sillä ole mitään merkitystä jollekin alkeistapaukselle mikä on "jokaisen niistä" todennäköisyys. Ne ovat aivan eri tapahtumia, ja täysin asiaankuulumattomia silloin kun tulokseksi on saatu jokin alkeistapaus eikä mitään muuta.

"Koska mahdollisia vaihoehtoja on ssymmetrisessä satunnaiskokeessa n kappaletta, yhden alkeistapauksen todennäköisyys toteutua on 1/n."

Asiattomuuksia. Kyse oli jonkin alkeistapauksen todennäköisyydestä, ja tietenkin myös jokin alkeistapaus on yksi alkeistapauksista. Eihän se muutakaan voi olla kuin "yksi".

"että enkö ihmettele sitä, että kun se ei satu kenellekään ja kuitenkin tapahtumani toteutui minimaalisella todennäköisyydellä, niin ketään ei kiinnosta."

Mielestäsi ei ole ihmettelyn arvoista kun Loton päävoitto vaatii keskimäärin toteutuakseen 18,5 miljoonaa yritystä, mutta "tapahtumasi" muka samalla todennäköisyydellä toteutuu aina. Voi moloch, jos oikeasti olisi niin kuin väität maailmankirjat olisivat todellakin sekaisin.

Todellisuudessa sekaisin olet vain sinä itse. Olen parhaani mukaan yrittänyt auttaa, mutta kärsivällisyyteni alkaa käydä vähiin. Sinä koettelet minua moloch, ryvet valheissasi ja hangoittelet vastaan kuin olisit itse riivaajan vallassa.

JC_- kirjoitti:

"Kyse ei tietenkään ole aina samasta tapahtumasta, vaan useimmiten noissa satunnaiskokeissa tapahtuu eri taahtuma, mutta jokaisen niistä todennäisyys on tuo sama 1/n."

Sillä ei ole minkäänlaista merkitystä todennäköisyyden kannalta mikä alkeistapaus jokin alkeistapaus on, "sama" tai eri. Eikä myöskään sillä ole mitään merkitystä jollekin alkeistapaukselle mikä on "jokaisen niistä" todennäköisyys. Ne ovat aivan eri tapahtumia, ja täysin asiaankuulumattomia silloin kun tulokseksi on saatu jokin alkeistapaus eikä mitään muuta.

"Koska mahdollisia vaihoehtoja on ssymmetrisessä satunnaiskokeessa n kappaletta, yhden alkeistapauksen todennäköisyys toteutua on 1/n."

Asiattomuuksia. Kyse oli jonkin alkeistapauksen todennäköisyydestä, ja tietenkin myös jokin alkeistapaus on yksi alkeistapauksista. Eihän se muutakaan voi olla kuin "yksi".

"että enkö ihmettele sitä, että kun se ei satu kenellekään ja kuitenkin tapahtumani toteutui minimaalisella todennäköisyydellä, niin ketään ei kiinnosta."

Mielestäsi ei ole ihmettelyn arvoista kun Loton päävoitto vaatii keskimäärin toteutuakseen 18,5 miljoonaa yritystä, mutta "tapahtumasi" muka samalla todennäköisyydellä toteutuu aina. Voi moloch, jos oikeasti olisi niin kuin väität maailmankirjat olisivat todellakin sekaisin.

Todellisuudessa sekaisin olet vain sinä itse. Olen parhaani mukaan yrittänyt auttaa, mutta kärsivällisyyteni alkaa käydä vähiin. Sinä koettelet minua moloch, ryvet valheissasi ja hangoittelet vastaan kuin olisit itse riivaajan vallassa.

Lue lisää

"Sillä ei ole minkäänlaista merkitystä todennäköisyyden kannalta mikä alkeistapaus jokin alkeistapaus on, "sama" tai eri."

Aivan. Juuri sitähän minä olen kertonut sanomalla, että jokaisella alkeistapauksella on kokeessasi tuo 1/n todennäköisyys toteutua.

"Eikä myöskään sillä ole mitään merkitystä jollekin alkeistapaukselle mikä on "jokaisen niistä" todennäköisyys."

Aivan, koska niillä kaikilla on tuo sama todennäköisyys 1/n.

"Ne ovat aivan eri tapahtumia, ja täysin asiaankuulumattomia silloin kun tulokseksi on saatu jokin alkeistapaus eikä mitään muuta."

Niin, nuo muut eivät toteutuneet, mutta se joka toteutui kyllä omasi tuon saman todennäköisyyden 1/n ja näin kysymyksesi vastaus on, että kyllä, symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu aina sekä otosavaruus todennäköisyydellä 1 että yksi alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n ja jos n on siis kovin suuri, silloin satunnaiskokeessasi toteutuu myös erittäin pieni todennäköisyys sen lisäksi, että siinä toteutuu tapahtuma todennäköisyydellä 1 eli otosavaruus.

"Asiattomuuksia."

Ei suinkaan, sinä vain et vielä osaa näitä asioita, joten tarvitse kertausta.

Kyse oli jonkin alkeistapauksen todennäköisyydestä, ja tietenkin myös jokin alkeistapaus on yksi alkeistapauksista."

Aivan. Ja kuten muistat, joka ikisen alkeistapauksen todennäköisyys on 1/n, myös sen joka satunnaisesti toteutuu satunnaiskokeessasi.

"Eihän se muutakaan voi olla kuin "yksi"."

Ja siksi sen todennäköisyys toteutua on tuo 1/n.

"että enkö ihmettele sitä, että kun se ei satu kenellekään ja kuitenkin tapahtumani toteutui minimaalisella todennäköisyydellä, niin ketään ei kiinnosta."

"Mielestäsi ei ole ihmettelyn arvoista kun Loton päävoitto vaatii keskimäärin toteutuakseen 18,5 miljoonaa yritystä, mutta "tapahtumasi" muka samalla todennäköisyydellä toteutuu aina."

Joku noista riveistä eli Loton alkeistapauksista toteutuu aina kun arvonta suoritetaan. Ja koska jokaisella niistä on vain n.1/18 600 000 todennäköisyys toteutua, niin sellainen todennäköisyys sitten toteutuu. Ei tässä ole mitään epäselvää. Voit lukea sen vaikkapa Veikkauksen sivuiltakin:

"Kun Loton 40 numerosta arvotaan seitsemän, on mahdollisia erilaisia lottorivejä 18 643 560 kappaletta. Joka viikko arvotaan yksi seitsemän numeron rivi, jonka mahdollisuus toteutua on 1:18 643 560."

"Voi moloch, jos oikeasti olisi niin kuin väität maailmankirjat olisivat todellakin sekaisin."

Asiat ovat niin kuin sanoin, mutta maailmankirjat eivät siitä ole menneet sekaisin; korkeintaan sinä itse.

"Todellisuudessa sekaisin olet vain sinä itse. Olen parhaani mukaan yrittänyt auttaa, mutta kärsivällisyyteni alkaa käydä vähiin. Sinä koettelet minua moloch, ryvet valheissasi ja hangoittelet vastaan kuin olisit itse riivaajan vallassa."

Juu juu. Kerropa hengelliselle ohjaajallesi, että näet jo riivaajia nettikeskusteluissa. Hän saattaa ohjata sinut pätevän lääkärin puheille.

moloch_horridus kirjoitti:

"Sillä ei ole minkäänlaista merkitystä todennäköisyyden kannalta mikä alkeistapaus jokin alkeistapaus on, "sama" tai eri."

Aivan. Juuri sitähän minä olen kertonut sanomalla, että jokaisella alkeistapauksella on kokeessasi tuo 1/n todennäköisyys toteutua.

"Eikä myöskään sillä ole mitään merkitystä jollekin alkeistapaukselle mikä on "jokaisen niistä" todennäköisyys."

Aivan, koska niillä kaikilla on tuo sama todennäköisyys 1/n.

"Ne ovat aivan eri tapahtumia, ja täysin asiaankuulumattomia silloin kun tulokseksi on saatu jokin alkeistapaus eikä mitään muuta."

Niin, nuo muut eivät toteutuneet, mutta se joka toteutui kyllä omasi tuon saman todennäköisyyden 1/n ja näin kysymyksesi vastaus on, että kyllä, symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu aina sekä otosavaruus todennäköisyydellä 1 että yksi alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n ja jos n on siis kovin suuri, silloin satunnaiskokeessasi toteutuu myös erittäin pieni todennäköisyys sen lisäksi, että siinä toteutuu tapahtuma todennäköisyydellä 1 eli otosavaruus.

"Asiattomuuksia."

Ei suinkaan, sinä vain et vielä osaa näitä asioita, joten tarvitse kertausta.

Kyse oli jonkin alkeistapauksen todennäköisyydestä, ja tietenkin myös jokin alkeistapaus on yksi alkeistapauksista."

Aivan. Ja kuten muistat, joka ikisen alkeistapauksen todennäköisyys on 1/n, myös sen joka satunnaisesti toteutuu satunnaiskokeessasi.

"Eihän se muutakaan voi olla kuin "yksi"."

Ja siksi sen todennäköisyys toteutua on tuo 1/n.

"että enkö ihmettele sitä, että kun se ei satu kenellekään ja kuitenkin tapahtumani toteutui minimaalisella todennäköisyydellä, niin ketään ei kiinnosta."

"Mielestäsi ei ole ihmettelyn arvoista kun Loton päävoitto vaatii keskimäärin toteutuakseen 18,5 miljoonaa yritystä, mutta "tapahtumasi" muka samalla todennäköisyydellä toteutuu aina."

Joku noista riveistä eli Loton alkeistapauksista toteutuu aina kun arvonta suoritetaan. Ja koska jokaisella niistä on vain n.1/18 600 000 todennäköisyys toteutua, niin sellainen todennäköisyys sitten toteutuu. Ei tässä ole mitään epäselvää. Voit lukea sen vaikkapa Veikkauksen sivuiltakin:

"Kun Loton 40 numerosta arvotaan seitsemän, on mahdollisia erilaisia lottorivejä 18 643 560 kappaletta. Joka viikko arvotaan yksi seitsemän numeron rivi, jonka mahdollisuus toteutua on 1:18 643 560."

"Voi moloch, jos oikeasti olisi niin kuin väität maailmankirjat olisivat todellakin sekaisin."

Asiat ovat niin kuin sanoin, mutta maailmankirjat eivät siitä ole menneet sekaisin; korkeintaan sinä itse.

"Todellisuudessa sekaisin olet vain sinä itse. Olen parhaani mukaan yrittänyt auttaa, mutta kärsivällisyyteni alkaa käydä vähiin. Sinä koettelet minua moloch, ryvet valheissasi ja hangoittelet vastaan kuin olisit itse riivaajan vallassa."

Juu juu. Kerropa hengelliselle ohjaajallesi, että näet jo riivaajia nettikeskusteluissa. Hän saattaa ohjata sinut pätevän lääkärin puheille.

Lue lisää

"....että kyllä, symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu aina sekä otosavaruus todennäköisyydellä 1 että yksi alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n..."

Höpönhöpö moloch. Toistan vielä aiemman esimerkkini nopalle, jos siitä olisi sinulle jotain apua:

Osallistut noppapeliin ja olet veikannut kaikkia alkeistapahtumia ja lisäksi parillisia silmälukuja. Heitetetään noppaa ja toteat "alkeistapahtuman" väittämälläsi todennäköisyydellä 1/6 "toteutuvan" joka kerta. Tehdessäsi useita koetoistoja toinen tapahtumasi "parilliset" ei kuitenkaan toteudu yhtä usein, vaan ainoastaan keskimäärin joka toinen kerta - vaikka hyvin tiedät että sen todennäköisyys toteutua on kolme kertaa "alkeistapahtuman" todennäköisyyttä suurempi 1/2.

Mistä tämä todennäköisyyslaskennossasi ilmenevä kummallisuus johtuu? Miksi epätodennäköisempi "alkeistapahtumasi" näyttäisi olevan todennäköisempi kuin todennäköisempi "parilliset"?

"Höpönhöpö moloch. Toistan vielä aiemman esimerkkini nopalle, jos siitä olisi sinulle jotain apua:

Osallistut noppapeliin ja olet veikannut kaikkia alkeistapahtumia ja lisäksi parillisia silmälukuja. Heitetetään noppaa ja toteat "alkeistapahtuman" väittämälläsi todennäköisyydellä 1/6 "toteutuvan" joka kerta. Tehdessäsi useita koetoistoja toinen tapahtumasi "parilliset" ei kuitenkaan toteudu yhtä usein, vaan ainoastaan keskimäärin joka toinen kerta - vaikka hyvin tiedät että sen todennäköisyys toteutua on kolme kertaa "alkeistapahtuman" todennäköisyyttä suurempi 1/2.

Mistä tämä todennäköisyyslaskennossasi ilmenevä kummallisuus johtuu?"

Harmillista että olet noin yksinkertainen. Jos minä veikkaan otosavaruutta eli kaikkia alkeistapahtumia, joita on nopanheitossa kuusi kappaletta, niin veikkaukseni osuu varmasti 6 x 1/6 = 1. Tapahtumani siis osuu taatusti, koska yksi noista eri alkeistapauksista, joista jokaisella on todennäköisyys toteutua 1/6 toteutuu joka nopanheitossa.

"Miksi epätodennäköisempi "alkeistapahtumasi" näyttäisi olevan todennäköisempi kuin todennäköisempi "parilliset"?"

Se näyttää siltä, koska et ymmärrä hyvin yksinkertaista asiaa. Minäpä selvennän:

Tuloksen 1 todennäköisyys on 1/6, joten se toteutuu keskimäärin vain joka kuudes kerta. Ja sama koskee jokaista muutakin tulosvaihtoehtoa, 2, 3, 4, 5 ja 6. Mutta jokin niistä toteutuu nopanheitossa varmasti ellei noppa jää kyljelleen. Parillisia tulosvaihtoehtoja sen sijaan on 3 kappaletta, joten todennäköisyys, että nopanheitossa tulee parillinen on 3/6 = 1/2.

"Parillisia tulosvaihtoehtoja sen sijaan on 3 kappaletta, joten todennäköisyys, että nopanheitossa tulee parillinen on 3/6 = 1/2."

Tuo jäi tyngäksi:

Parillisia tulosvaihtoehtoja sen sijaan on 3 kappaletta, joten todennäköisyys, että nopanheitossa tulee parillinen on 3/6 = 1/2, joten tulos "parilliset" toteutuu keskimäärin vain joka toinen kerta, Mutta ei hätää, jos "parilliset" ei toteudu, silloin toteutuu sen vastatapahtuma "parittomat", jolla myös on tuo sama todennäköisyys 1/2, koska parittomia silmälukuja on 3 kuudesta tulosvaihtoehdosta eli 3/6 = 1/2. Nopanheitto kun aina toteuttaa aina useita eri tapahtumia alkaen siitä, että yksi alkeistapahtuma toteutuu.

moloch_horridus kirjoitti:

"Parillisia tulosvaihtoehtoja sen sijaan on 3 kappaletta, joten todennäköisyys, että nopanheitossa tulee parillinen on 3/6 = 1/2."

Tuo jäi tyngäksi:

Parillisia tulosvaihtoehtoja sen sijaan on 3 kappaletta, joten todennäköisyys, että nopanheitossa tulee parillinen on 3/6 = 1/2, joten tulos "parilliset" toteutuu keskimäärin vain joka toinen kerta, Mutta ei hätää, jos "parilliset" ei toteudu, silloin toteutuu sen vastatapahtuma "parittomat", jolla myös on tuo sama todennäköisyys 1/2, koska parittomia silmälukuja on 3 kuudesta tulosvaihtoehdosta eli 3/6 = 1/2. Nopanheitto kun aina toteuttaa aina useita eri tapahtumia alkaen siitä, että yksi alkeistapahtuma toteutuu.

Lue lisää

Teki myös mieli huomauttaa JC:lle, että käsite "jokin alkeistapahtuma" on kielellisesti ilmaisuna epämääräinen, tarkoittaen joko mitä tahansa tai yhtä niistä. Oikeampi nimitys edelliselle olisi "silmäluvun antava tapahtuma" ja jälkimmäiselle pelkkä "alkeistapahtuma", jota se on. Edellinenhän on kuuden alkeistapahtuman vaihtoehtojoukko.

Matemaattisessa merkinnässähän tuo on pläkkiselvää, mutta sitäpä JC ei käytä, koska se paljastaisi hänen kieroilunsa.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Teki myös mieli huomauttaa JC:lle, että käsite "jokin alkeistapahtuma" on kielellisesti ilmaisuna epämääräinen, tarkoittaen joko mitä tahansa tai yhtä niistä. Oikeampi nimitys edelliselle olisi "silmäluvun antava tapahtuma" ja jälkimmäiselle pelkkä "alkeistapahtuma", jota se on. Edellinenhän on kuuden alkeistapahtuman vaihtoehtojoukko.

Matemaattisessa merkinnässähän tuo on pläkkiselvää, mutta sitäpä JC ei käytä, koska se paljastaisi hänen kieroilunsa.

Lue lisää

"Matemaattisessa merkinnässähän tuo on pläkkiselvää, mutta sitäpä JC ei käytä, koska se paljastaisi hänen kieroilunsa."

Juuri näin. Eikä hän edes vastaa koskaan kysymykseen, kumpaa hän tarkoittaa, koska sitten se estäisi jatkokieroilut, samoin kun hän jätti vastaamaatta siihen, mitä hän kysymyksellään "Voiko satunnaiskokeessa jopa äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma toteutua aina, eli joka kerta koe suoritettaessa?", joten vastauksistaan jouduin päättelmään, että hän tarkoitti sillä, että voiko sama yksilöity alkeistapahtuma toteutua satunnaiskokeessa aina.

moloch_horridus kirjoitti:

"Höpönhöpö moloch. Toistan vielä aiemman esimerkkini nopalle, jos siitä olisi sinulle jotain apua:

Osallistut noppapeliin ja olet veikannut kaikkia alkeistapahtumia ja lisäksi parillisia silmälukuja. Heitetetään noppaa ja toteat "alkeistapahtuman" väittämälläsi todennäköisyydellä 1/6 "toteutuvan" joka kerta. Tehdessäsi useita koetoistoja toinen tapahtumasi "parilliset" ei kuitenkaan toteudu yhtä usein, vaan ainoastaan keskimäärin joka toinen kerta - vaikka hyvin tiedät että sen todennäköisyys toteutua on kolme kertaa "alkeistapahtuman" todennäköisyyttä suurempi 1/2.

Mistä tämä todennäköisyyslaskennossasi ilmenevä kummallisuus johtuu?"

Harmillista että olet noin yksinkertainen. Jos minä veikkaan otosavaruutta eli kaikkia alkeistapahtumia, joita on nopanheitossa kuusi kappaletta, niin veikkaukseni osuu varmasti 6 x 1/6 = 1. Tapahtumani siis osuu taatusti, koska yksi noista eri alkeistapauksista, joista jokaisella on todennäköisyys toteutua 1/6 toteutuu joka nopanheitossa.

"Miksi epätodennäköisempi "alkeistapahtumasi" näyttäisi olevan todennäköisempi kuin todennäköisempi "parilliset"?"

Se näyttää siltä, koska et ymmärrä hyvin yksinkertaista asiaa. Minäpä selvennän:

Tuloksen 1 todennäköisyys on 1/6, joten se toteutuu keskimäärin vain joka kuudes kerta. Ja sama koskee jokaista muutakin tulosvaihtoehtoa, 2, 3, 4, 5 ja 6. Mutta jokin niistä toteutuu nopanheitossa varmasti ellei noppa jää kyljelleen. Parillisia tulosvaihtoehtoja sen sijaan on 3 kappaletta, joten todennäköisyys, että nopanheitossa tulee parillinen on 3/6 = 1/2.

Lue lisää

"Tuloksen 1 todennäköisyys on 1/6, joten se toteutuu keskimäärin vain joka kuudes kerta. Ja sama koskee jokaista muutakin tulosvaihtoehtoa, 2, 3, 4, 5 ja 6. Mutta jokin niistä toteutuu nopanheitossa varmasti ellei noppa jää kyljelleen. Parillisia tulosvaihtoehtoja sen sijaan on 3 kappaletta, joten todennäköisyys, että nopanheitossa tulee parillinen on 3/6 = 1/2."

Niin, jokin niistä toteutuu varmasti. Kertomasi ei aivan riitä "alkeistapahtumaksesi" väittämälläsi todennäköisyydellä 1/6, jollaisen muka piti toteutua joka kerta noppaa heitettäessä - olipa alkeistapahtumia veikattu tai ei.

Eiköhän tämä ole sama lopettaa tähän. Minulle ei tuota suurempia vaikeuksia laajentaa tällainen molochin "alkeistapahtuma" E:n kolikonheittelyyn, jossa sitä täysin vastasi toinen ketkuilutulos "juuri tuo jono". Kumpikin on samanlainen - vain jokin tulosvaihtoehto eikä mitään muuta.

Jos olisit moloch jo kauan sitten tehnyt kuten kehotin ja tunnustanut totuuden rehdisti ja selvästi, olisit säästänyt paljon itseäsi ja myös muita. Ne jotka yrittivät omilla valheillaan pönkittää valheitasi tekivät sinulle karhunpalveluksen - ja joka ainoa heistä joutui luovuttamaan. Viimeisimpinä nimimerkit Ultron ja lopulta myös multinikkina esiintynyt puolimutka, joka sentään jatkoi vuosien ajan älyttömyyksiensä ja asiattomuuksiensa esittelyä.

Niin moloch, jäit lopulta aivan yksin valheidesi kanssa. Ainoana auttajanasi olin tukenasi, mutta evoylpeytesi vei sinusta voiton.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Teki myös mieli huomauttaa JC:lle, että käsite "jokin alkeistapahtuma" on kielellisesti ilmaisuna epämääräinen, tarkoittaen joko mitä tahansa tai yhtä niistä. Oikeampi nimitys edelliselle olisi "silmäluvun antava tapahtuma" ja jälkimmäiselle pelkkä "alkeistapahtuma", jota se on. Edellinenhän on kuuden alkeistapahtuman vaihtoehtojoukko.

Matemaattisessa merkinnässähän tuo on pläkkiselvää, mutta sitäpä JC ei käytä, koska se paljastaisi hänen kieroilunsa.

Lue lisää

Ei. Tapahtumassa "jokin silmäluku" ei voi olla tämän keskustelun kulussa mitään epäselvää, koska olen lukemattomia kertoja selittänyt mitä sillä tarkoitetaan, eli mitä tahansa, mitä hyvänsä silmälukua. Väärinkäsityksenne ovat oleet aivan toisaalla: ette ole ymmärtäneet satunnaiskoetta ja sen koetoistoa ylipäätään, niiden sisältöä ja merkitystä.

Me kaikki muistamme farssia lähentelevät käsityksenne esim. lottoarvonnan suhteen - niitähän moloch on sitten "todistellut " mm. Veikkauksen mainosmateriaalien avulla.

"...joko mitä tahansa tai yhtä niistä. Oikeampi nimitys edelliselle olisi "silmäluvun antava tapahtuma" ja jälkimmäiselle pelkkä "alkeistapahtuma", jota se on."

Ei onnistu, ei ollenkaan. Te evot olette täysin hävyttömästi ketkuilleet sanojen "jokin", "alkeistapahtuma", "tulos" ja erityisesti "yksi" avulla. Täytyy myöntää että nyt ottaa luonnolle lukea ohjeita siitä kuinka pitäisi menetellä. Katsos tieteenharrastaja kun evo on sellainen, että se sanoo esim. yrityksestäsi "silmäluvun antava tapahtuma", että sillä tarkoitetaan "yhtä niistä" - sehän on yksi tapahtuma! Myös sattunut mikä tahansa alkeistapaus on evolle "yksi niistä", ja tässä yhteydessä evo vielä kertoo mikä on tietyn alkeistapauksen todennäköisyys.

Tyypillinen tällainen evo on moloch.

Niin, te kaksi olette olleet melkoisia tomppeleita näissä kysymyksissä. Muuta en voi sanoa. En tiedä kuinka suuri osuus on ollut tahallista ymmärtämättömyyttä ja mikä aitoa ymmärryksen puutetta. Uskoakseni kuitenkin jälkimmäistä on ollut enemmän, mutta silti ennakkoasenne kaikkea kertomaani kohtaan näyttää aiheuttaneen ylittämättömän esteen. Kerrassaan hämmästyttävää, kun kuitenkin uskomme yhteen ja samaan Jumalaan ja olen todistanut kertomani todeksi lukuisilla lainauksilla laadukkaista matemaattisista lähteistä.

JC_- kirjoitti:

"Tuloksen 1 todennäköisyys on 1/6, joten se toteutuu keskimäärin vain joka kuudes kerta. Ja sama koskee jokaista muutakin tulosvaihtoehtoa, 2, 3, 4, 5 ja 6. Mutta jokin niistä toteutuu nopanheitossa varmasti ellei noppa jää kyljelleen. Parillisia tulosvaihtoehtoja sen sijaan on 3 kappaletta, joten todennäköisyys, että nopanheitossa tulee parillinen on 3/6 = 1/2."

Niin, jokin niistä toteutuu varmasti. Kertomasi ei aivan riitä "alkeistapahtumaksesi" väittämälläsi todennäköisyydellä 1/6, jollaisen muka piti toteutua joka kerta noppaa heitettäessä - olipa alkeistapahtumia veikattu tai ei.

Eiköhän tämä ole sama lopettaa tähän. Minulle ei tuota suurempia vaikeuksia laajentaa tällainen molochin "alkeistapahtuma" E:n kolikonheittelyyn, jossa sitä täysin vastasi toinen ketkuilutulos "juuri tuo jono". Kumpikin on samanlainen - vain jokin tulosvaihtoehto eikä mitään muuta.

Jos olisit moloch jo kauan sitten tehnyt kuten kehotin ja tunnustanut totuuden rehdisti ja selvästi, olisit säästänyt paljon itseäsi ja myös muita. Ne jotka yrittivät omilla valheillaan pönkittää valheitasi tekivät sinulle karhunpalveluksen - ja joka ainoa heistä joutui luovuttamaan. Viimeisimpinä nimimerkit Ultron ja lopulta myös multinikkina esiintynyt puolimutka, joka sentään jatkoi vuosien ajan älyttömyyksiensä ja asiattomuuksiensa esittelyä.

Niin moloch, jäit lopulta aivan yksin valheidesi kanssa. Ainoana auttajanasi olin tukenasi, mutta evoylpeytesi vei sinusta voiton.

Lue lisää

"Niin, jokin niistä toteutuu varmasti. Kertomasi ei aivan riitä "alkeistapahtumaksesi" väittämälläsi todennäköisyydellä 1/6, jollaisen muka piti toteutua joka kerta noppaa heitettäessä - olipa alkeistapahtumia veikattu tai ei."

Tietenkin riittää, koska aivan kuten sanoit, "jokin niistä toteutuu varmasti" ja kaikilla niillä on tuo sama todennäköisyys 1/6.

"Eiköhän tämä ole sama lopettaa tähän. Minulle ei tuota suurempia vaikeuksia laajentaa tällainen molochin "alkeistapahtuma" E:n kolikonheittelyyn, jossa sitä täysin vastasi toinen ketkuilutulos "juuri tuo jono". Kumpikin on samanlainen - vain jokin tulosvaihtoehto eikä mitään muuta."

JA kaikilla tulosvaihtoehdoilla on tuo sama todennäköisyys 1/6.

"Jos olisit moloch jo kauan sitten tehnyt kuten kehotin ja tunnustanut totuuden rehdisti ja selvästi, olisit säästänyt paljon itseäsi ja myös muita."

Nio mutta, jokainen voi lukea tästäkin ketjusta, että olen tunnustanut totuuden useasti.

"Ne jotka yrittivät omilla valheillaan pönkittää valheitasi tekivät sinulle karhunpalveluksen - ja joka ainoa heistä joutui luovuttamaan. Viimeisimpinä nimimerkit Ultron ja lopulta myös multinikkina esiintynyt puolimutka, joka sentään jatkoi vuosien ajan älyttömyyksiensä ja asiattomuuksiensa esittelyä."

Haha. He luióvuttivat, koska eivät viitsineet enem¨pää demonstroida typeryyttäsi ja epärehellisyyttäsi. Kyllä sinä sen tiedät.

"Niin moloch, jäit lopulta aivan yksin valheidesi kanssa."

Paitsi ettet osoittanut valheitani, sinä sen sijaan jäit useasti niistä kiinni.

"Ainoana auttajanasi olin tukenasi, mutta evoylpeytesi vei sinusta voiton."

Haha. Sinä autoit minua osoittamaan miten epärehellisiä kreationistit ovat. Kiitos siitä.

JC_- kirjoitti:

Ei. Tapahtumassa "jokin silmäluku" ei voi olla tämän keskustelun kulussa mitään epäselvää, koska olen lukemattomia kertoja selittänyt mitä sillä tarkoitetaan, eli mitä tahansa, mitä hyvänsä silmälukua. Väärinkäsityksenne ovat oleet aivan toisaalla: ette ole ymmärtäneet satunnaiskoetta ja sen koetoistoa ylipäätään, niiden sisältöä ja merkitystä.

Me kaikki muistamme farssia lähentelevät käsityksenne esim. lottoarvonnan suhteen - niitähän moloch on sitten "todistellut " mm. Veikkauksen mainosmateriaalien avulla.

"...joko mitä tahansa tai yhtä niistä. Oikeampi nimitys edelliselle olisi "silmäluvun antava tapahtuma" ja jälkimmäiselle pelkkä "alkeistapahtuma", jota se on."

Ei onnistu, ei ollenkaan. Te evot olette täysin hävyttömästi ketkuilleet sanojen "jokin", "alkeistapahtuma", "tulos" ja erityisesti "yksi" avulla. Täytyy myöntää että nyt ottaa luonnolle lukea ohjeita siitä kuinka pitäisi menetellä. Katsos tieteenharrastaja kun evo on sellainen, että se sanoo esim. yrityksestäsi "silmäluvun antava tapahtuma", että sillä tarkoitetaan "yhtä niistä" - sehän on yksi tapahtuma! Myös sattunut mikä tahansa alkeistapaus on evolle "yksi niistä", ja tässä yhteydessä evo vielä kertoo mikä on tietyn alkeistapauksen todennäköisyys.

Tyypillinen tällainen evo on moloch.

Niin, te kaksi olette olleet melkoisia tomppeleita näissä kysymyksissä. Muuta en voi sanoa. En tiedä kuinka suuri osuus on ollut tahallista ymmärtämättömyyttä ja mikä aitoa ymmärryksen puutetta. Uskoakseni kuitenkin jälkimmäistä on ollut enemmän, mutta silti ennakkoasenne kaikkea kertomaani kohtaan näyttää aiheuttaneen ylittämättömän esteen. Kerrassaan hämmästyttävää, kun kuitenkin uskomme yhteen ja samaan Jumalaan ja olen todistanut kertomani todeksi lukuisilla lainauksilla laadukkaista matemaattisista lähteistä.

Lue lisää

"Ei. Tapahtumassa "jokin silmäluku" ei voi olla tämän keskustelun kulussa mitään epäselvää, koska olen lukemattomia kertoja selittänyt mitä sillä tarkoitetaan, eli mitä tahansa, mitä hyvänsä silmälukua."

Esitäpä siis matemaattisesti mitä tarkoitat käsitteellä "jokin silmäluku".

"Väärinkäsityksenne ovat oleet aivan toisaalla: ette ole ymmärtäneet satunnaiskoetta ja sen koetoistoa ylipäätään, niiden sisältöä ja merkitystä."

Haha. Hupaisaa, että juuri sinä kirjoitat noin. Sinähän yritit esimerkiksi tässäkin keskustelussa selittää, että σ-algebran valitseminen tarkoittaisi suotuisien tapausten valintaa. Nyt kun sinua on noin kymmenen kertaa asiasta oikaistu, olet näemmä luopunut väärinkäsityksestäsi.

"Me kaikki muistamme farssia lähentelevät käsityksenne esim. lottoarvonnan suhteen - niitähän moloch on sitten "todistellut " mm. Veikkauksen mainosmateriaalien avulla."

Veikkaus toimii rahapelialalla. Jos he julkaisisivat väärää tietoa, sanktioita seuraisi aivan varmasti.

"Myös sattunut mikä tahansa alkeistapaus on evolle "yksi niistä", ja tässä yhteydessä evo vielä kertoo mikä on tietyn alkeistapauksen todennäköisyys.

Tyypillinen tällainen evo on moloch."

Aivan, katsos kun alkeistapahtuman todennäköisyys ei siitä muutu, että se on sattunut.

"Kerrassaan hämmästyttävää, kun kuitenkin uskomme yhteen ja samaan Jumalaan ja olen todistanut kertomani todeksi lukuisilla lainauksilla laadukkaista matemaattisista lähteistä."

Hämmästystä meissä on herättynyt se, että olet kehdannut vannoa Jumalan nimeen, ettet kieroile, vaikka kaikki näkevät, että kieroilet. Valehtelet paitsi noista matemaattisista lähteistä myös jopa siitä, mitä me olemme sanoneet.

moloch_horridus kirjoitti:

"Niin, jokin niistä toteutuu varmasti. Kertomasi ei aivan riitä "alkeistapahtumaksesi" väittämälläsi todennäköisyydellä 1/6, jollaisen muka piti toteutua joka kerta noppaa heitettäessä - olipa alkeistapahtumia veikattu tai ei."

Tietenkin riittää, koska aivan kuten sanoit, "jokin niistä toteutuu varmasti" ja kaikilla niillä on tuo sama todennäköisyys 1/6.

"Eiköhän tämä ole sama lopettaa tähän. Minulle ei tuota suurempia vaikeuksia laajentaa tällainen molochin "alkeistapahtuma" E:n kolikonheittelyyn, jossa sitä täysin vastasi toinen ketkuilutulos "juuri tuo jono". Kumpikin on samanlainen - vain jokin tulosvaihtoehto eikä mitään muuta."

JA kaikilla tulosvaihtoehdoilla on tuo sama todennäköisyys 1/6.

"Jos olisit moloch jo kauan sitten tehnyt kuten kehotin ja tunnustanut totuuden rehdisti ja selvästi, olisit säästänyt paljon itseäsi ja myös muita."

Nio mutta, jokainen voi lukea tästäkin ketjusta, että olen tunnustanut totuuden useasti.

"Ne jotka yrittivät omilla valheillaan pönkittää valheitasi tekivät sinulle karhunpalveluksen - ja joka ainoa heistä joutui luovuttamaan. Viimeisimpinä nimimerkit Ultron ja lopulta myös multinikkina esiintynyt puolimutka, joka sentään jatkoi vuosien ajan älyttömyyksiensä ja asiattomuuksiensa esittelyä."

Haha. He luióvuttivat, koska eivät viitsineet enem¨pää demonstroida typeryyttäsi ja epärehellisyyttäsi. Kyllä sinä sen tiedät.

"Niin moloch, jäit lopulta aivan yksin valheidesi kanssa."

Paitsi ettet osoittanut valheitani, sinä sen sijaan jäit useasti niistä kiinni.

"Ainoana auttajanasi olin tukenasi, mutta evoylpeytesi vei sinusta voiton."

Haha. Sinä autoit minua osoittamaan miten epärehellisiä kreationistit ovat. Kiitos siitä.

Lue lisää

"...kaikilla niillä on tuo sama todennäköisyys 1/6."

Täysin asiaton huomio, kun tulos oli vain ja ainoastaan jokin silmäluku. "Niiden" todennäköisyydellä ei ole mitään tekemistä tapahtuneen kanssa.

"JA kaikilla tulosvaihtoehdoilla on tuo sama todennäköisyys 1/6."

Täysin asiatonta.

"...olen tunnustanut totuuden useasti."

Epäilen että tunnustuksesi ei ole ollut kuitenkaan rehti ja vilpitön kun et osannut lopettaa. Vai etkö ymmärtänyt omaa tunnustustasi, moloch?

"Paitsi ettet osoittanut valheitani..."

Älä viitsi enää moloch. Väitteesi että satunnaiskokeessa muka aina toteutuisi "alkeistapahtuma" todennäköisyydellä 1/n on puhdas valhe. Samoin olet valehdellut Lotosta ja lukemattomista muista satunnaiskokeista, olet valehdellut, kiemurrellut ja jaaritellut asiattomuuksia enemmän kuin sielusi voi kestää. Olet valehdellut siitä mitä kirjoitit ja olet valehdellut siitä että minä olisin kirjoituksiasi lainannut väärin. Olet valehdellut valehtelemasta päästyäsi.

"Sinähän yritit esimerkiksi tässäkin keskustelussa selittää, että σ-algebran valitseminen tarkoittaisi suotuisien tapausten valintaa."

Ja taas valehtelet. Olen lukuisia kertoja selittänyt mikä on sigma-algebra satunnaiskokeessa. On lähinnä koomista lukea sinun kuvittelevan "oikaisseesi" minua tällaisessa asiassa.

"Veikkaus toimii rahapelialalla. Jos he julkaisisivat väärää tietoa, sanktioita seuraisi aivan varmasti."

Kyseessä oli lottokansalle tehty yksinkertaistus Lotosta. Hyvällä tahdolla sen voi tulkita oikein, mutta sinä moloch tulkitsit sen tapasi mukaan aivan väärin. Kuten olet ymmärtänyt täysin väärin "alkeistapahtuman" tai tietyn tapahtuman merkityksen satunnaiskokeessa, satunnaiskokeen sigma-algebran ja lukemattomat muut asiat koskien todennäköisyyksiä.

Väärinkäsityksesi ovat vieläpä erittäin karkeita, aivan todennäköisyyksien perusteiden vastaisia.

"...katsos kun alkeistapahtuman todennäköisyys ei siitä muutu, että se on sattunut."

Mutta kun ei ole ollut niin että olisi sattunut! Se, että satunnaiskokeessa jokin tulosvaihtoehto saadaan tulokseksi EI TARKOITA sitä että "alkeistapahtuma" todennäköisyydellä 1/n olisi välttämättä toteutunut. Ymmärrä jo, onneton!

Mikä ihme tässä aivan yksinkertaisessa asiassa voi olla niin vaikeaa tajuta?

Ryhdistäydy nyt viimein ja tunnusta totuus, moloch.

JC_- kirjoitti:

"...kaikilla niillä on tuo sama todennäköisyys 1/6."

Täysin asiaton huomio, kun tulos oli vain ja ainoastaan jokin silmäluku. "Niiden" todennäköisyydellä ei ole mitään tekemistä tapahtuneen kanssa.

"JA kaikilla tulosvaihtoehdoilla on tuo sama todennäköisyys 1/6."

Täysin asiatonta.

"...olen tunnustanut totuuden useasti."

Epäilen että tunnustuksesi ei ole ollut kuitenkaan rehti ja vilpitön kun et osannut lopettaa. Vai etkö ymmärtänyt omaa tunnustustasi, moloch?

"Paitsi ettet osoittanut valheitani..."

Älä viitsi enää moloch. Väitteesi että satunnaiskokeessa muka aina toteutuisi "alkeistapahtuma" todennäköisyydellä 1/n on puhdas valhe. Samoin olet valehdellut Lotosta ja lukemattomista muista satunnaiskokeista, olet valehdellut, kiemurrellut ja jaaritellut asiattomuuksia enemmän kuin sielusi voi kestää. Olet valehdellut siitä mitä kirjoitit ja olet valehdellut siitä että minä olisin kirjoituksiasi lainannut väärin. Olet valehdellut valehtelemasta päästyäsi.

"Sinähän yritit esimerkiksi tässäkin keskustelussa selittää, että σ-algebran valitseminen tarkoittaisi suotuisien tapausten valintaa."

Ja taas valehtelet. Olen lukuisia kertoja selittänyt mikä on sigma-algebra satunnaiskokeessa. On lähinnä koomista lukea sinun kuvittelevan "oikaisseesi" minua tällaisessa asiassa.

"Veikkaus toimii rahapelialalla. Jos he julkaisisivat väärää tietoa, sanktioita seuraisi aivan varmasti."

Kyseessä oli lottokansalle tehty yksinkertaistus Lotosta. Hyvällä tahdolla sen voi tulkita oikein, mutta sinä moloch tulkitsit sen tapasi mukaan aivan väärin. Kuten olet ymmärtänyt täysin väärin "alkeistapahtuman" tai tietyn tapahtuman merkityksen satunnaiskokeessa, satunnaiskokeen sigma-algebran ja lukemattomat muut asiat koskien todennäköisyyksiä.

Väärinkäsityksesi ovat vieläpä erittäin karkeita, aivan todennäköisyyksien perusteiden vastaisia.

"...katsos kun alkeistapahtuman todennäköisyys ei siitä muutu, että se on sattunut."

Mutta kun ei ole ollut niin että olisi sattunut! Se, että satunnaiskokeessa jokin tulosvaihtoehto saadaan tulokseksi EI TARKOITA sitä että "alkeistapahtuma" todennäköisyydellä 1/n olisi välttämättä toteutunut. Ymmärrä jo, onneton!

Mikä ihme tässä aivan yksinkertaisessa asiassa voi olla niin vaikeaa tajuta?

Ryhdistäydy nyt viimein ja tunnusta totuus, moloch.

Lue lisää

"...kaikilla niillä on tuo sama todennäköisyys 1/6."

¨"Täysin asiaton huomio, kun tulos oli vain ja ainoastaan jokin silmäluku."

Ei suinkaan, koska sillä sinun "jokin silmäluku" toteuttaamyös tuon todennäköisyyden silloin kun se tapahtuu.

""Niiden" todennäköisyydellä ei ole mitään tekemistä tapahtuneen kanssa."

Koska joku "niistä" on tapahtunut ja kaikilla "niistä" on tuo sama todennäköisyys toteutua, niin tietenkin "niillä" on tekemistä tapahtuneen kanssa.

""JA kaikilla tulosvaihtoehdoilla on tuo sama todennäköisyys 1/6."

Täysin asiatonta."

Ei suinkaan, koska kysyit, että toteututuuko joka kerta myös pieni todennäköisyys.

"Epäilen että tunnustuksesi ei ole ollut kuitenkaan rehti ja vilpitön kun et osannut lopettaa. Vai etkö ymmärtänyt omaa tunnustustasi, moloch?"

Se on ollut täysin rehti. Sinä itse et ole ollut.

"Älä viitsi enää moloch. Väitteesi että satunnaiskokeessa muka aina toteutuisi "alkeistapahtuma" todennäköisyydellä 1/n on puhdas valhe."

Sehän ei ole väitteeni, vaan se, että joku alkeistapahtuma toteutuu todennäköisyydellä 1/n, kuten muistat, jos takemmin mietit asiaa.

"Samoin olet valehdellut Lotosta ja lukemattomista muista satunnaiskokeista, olet valehdellut, kiemurrellut ja jaaritellut asiattomuuksia enemmän kuin sielusi voi kestää."

Haha. Nauroin vilpittömästi kirjoituksellesi. Sinä syytät paitsi minua, myös kaikkia todennäköisyyden opettajia ja työssään niitä hyväksikäyttäviä valehtelusta. Sinä joka valehtelet jopa siitä, mitä me sinulle täällä kerromme.

"Olet valehdellut siitä mitä kirjoitit ja olet valehdellut siitä että minä olisin kirjoituksiasi lainannut väärin. Olet valehdellut valehtelemasta päästyäsi."

Aivan kuin muka olisit tosissasi: kaikki tietävät, että se olet nimenomaan sinä, joka lainaa muita väärin ja kertoo heidän kirjoitustensa tarkoittavana aiva muuta muuta mitä niiden kirjoittajat itse kertovat kirjoitustensa tarkoittavan.

"Ja taas valehtelet. Olen lukuisia kertoja selittänyt mikä on sigma-algebra satunnaiskokeessa. On lähinnä koomista lukea sinun kuvittelevan "oikaisseesi" minua tällaisessa asiassa."

Minä todellakin jouduin oikaisemaan sinua useamman kerran siitä, että kun valitsen σ-algebran, niin se muka tarkoittaisi sitä, että valitsisin siinä suotuisan tapauksen.

"Kyseessä oli lottokansalle tehty yksinkertaistus Lotosta."

Joka toki oli oikein.

"Hyvällä tahdolla sen voi tulkita oikein, mutta sinä moloch tulkitsit sen tapasi mukaan aivan väärin. Kuten olet ymmärtänyt täysin väärin "alkeistapahtuman" tai tietyn tapahtuman merkityksen satunnaiskokeessa, satunnaiskokeen sigma-algebran ja lukemattomat muut asiat koskien todennäköisyyksiä."

Ehei, väärinymmärrykset noissa asioissa ovat sinun omiasi, ja ne johtuvat siitä, ettet kykene tunnustamaan olleesi jo alunperinkin väärässä.

"Väärinkäsityksesi ovat vieläpä erittäin karkeita, aivan todennäköisyyksien perusteiden vastaisia."

Kas kummaa, minä kun lainaan esim. Caltechia oikein ja sinä et. Mistä se johtuu?

"Mutta kun ei ole ollut niin että olisi sattunut!"

Oli se.

"Se, että satunnaiskokeessa jokin tulosvaihtoehto saadaan tulokseksi EI TARKOITA sitä että "alkeistapahtuma" todennäköisyydellä 1/n olisi välttämättä toteutunut. Ymmärrä jo, onneton!"

Ymmärrä sinä itse, että jokaisessa symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu mm. alkeistapahtuma ja otosavaruus. Tuo kun on ihan alkeita.

"Mikä ihme tässä aivan yksinkertaisessa asiassa voi olla niin vaikeaa tajuta?"

Se, että kieroilet noin selvästi, että kuka tahansa sen voi havaita. Mitä luulet sillä voittavasi?

"Ryhdistäydy nyt viimein ja tunnusta totuus, moloch."

Etkö osaa lukea? Olen tunnustanut totuuden n.10 kertaa tässäkin ketjussa.

moloch_horridus kirjoitti:

"...kaikilla niillä on tuo sama todennäköisyys 1/6."

¨"Täysin asiaton huomio, kun tulos oli vain ja ainoastaan jokin silmäluku."

Ei suinkaan, koska sillä sinun "jokin silmäluku" toteuttaamyös tuon todennäköisyyden silloin kun se tapahtuu.

""Niiden" todennäköisyydellä ei ole mitään tekemistä tapahtuneen kanssa."

Koska joku "niistä" on tapahtunut ja kaikilla "niistä" on tuo sama todennäköisyys toteutua, niin tietenkin "niillä" on tekemistä tapahtuneen kanssa.

""JA kaikilla tulosvaihtoehdoilla on tuo sama todennäköisyys 1/6."

Täysin asiatonta."

Ei suinkaan, koska kysyit, että toteututuuko joka kerta myös pieni todennäköisyys.

"Epäilen että tunnustuksesi ei ole ollut kuitenkaan rehti ja vilpitön kun et osannut lopettaa. Vai etkö ymmärtänyt omaa tunnustustasi, moloch?"

Se on ollut täysin rehti. Sinä itse et ole ollut.

"Älä viitsi enää moloch. Väitteesi että satunnaiskokeessa muka aina toteutuisi "alkeistapahtuma" todennäköisyydellä 1/n on puhdas valhe."

Sehän ei ole väitteeni, vaan se, että joku alkeistapahtuma toteutuu todennäköisyydellä 1/n, kuten muistat, jos takemmin mietit asiaa.

"Samoin olet valehdellut Lotosta ja lukemattomista muista satunnaiskokeista, olet valehdellut, kiemurrellut ja jaaritellut asiattomuuksia enemmän kuin sielusi voi kestää."

Haha. Nauroin vilpittömästi kirjoituksellesi. Sinä syytät paitsi minua, myös kaikkia todennäköisyyden opettajia ja työssään niitä hyväksikäyttäviä valehtelusta. Sinä joka valehtelet jopa siitä, mitä me sinulle täällä kerromme.

"Olet valehdellut siitä mitä kirjoitit ja olet valehdellut siitä että minä olisin kirjoituksiasi lainannut väärin. Olet valehdellut valehtelemasta päästyäsi."

Aivan kuin muka olisit tosissasi: kaikki tietävät, että se olet nimenomaan sinä, joka lainaa muita väärin ja kertoo heidän kirjoitustensa tarkoittavana aiva muuta muuta mitä niiden kirjoittajat itse kertovat kirjoitustensa tarkoittavan.

"Ja taas valehtelet. Olen lukuisia kertoja selittänyt mikä on sigma-algebra satunnaiskokeessa. On lähinnä koomista lukea sinun kuvittelevan "oikaisseesi" minua tällaisessa asiassa."

Minä todellakin jouduin oikaisemaan sinua useamman kerran siitä, että kun valitsen σ-algebran, niin se muka tarkoittaisi sitä, että valitsisin siinä suotuisan tapauksen.

"Kyseessä oli lottokansalle tehty yksinkertaistus Lotosta."

Joka toki oli oikein.

"Hyvällä tahdolla sen voi tulkita oikein, mutta sinä moloch tulkitsit sen tapasi mukaan aivan väärin. Kuten olet ymmärtänyt täysin väärin "alkeistapahtuman" tai tietyn tapahtuman merkityksen satunnaiskokeessa, satunnaiskokeen sigma-algebran ja lukemattomat muut asiat koskien todennäköisyyksiä."

Ehei, väärinymmärrykset noissa asioissa ovat sinun omiasi, ja ne johtuvat siitä, ettet kykene tunnustamaan olleesi jo alunperinkin väärässä.

"Väärinkäsityksesi ovat vieläpä erittäin karkeita, aivan todennäköisyyksien perusteiden vastaisia."

Kas kummaa, minä kun lainaan esim. Caltechia oikein ja sinä et. Mistä se johtuu?

"Mutta kun ei ole ollut niin että olisi sattunut!"

Oli se.

"Se, että satunnaiskokeessa jokin tulosvaihtoehto saadaan tulokseksi EI TARKOITA sitä että "alkeistapahtuma" todennäköisyydellä 1/n olisi välttämättä toteutunut. Ymmärrä jo, onneton!"

Ymmärrä sinä itse, että jokaisessa symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu mm. alkeistapahtuma ja otosavaruus. Tuo kun on ihan alkeita.

"Mikä ihme tässä aivan yksinkertaisessa asiassa voi olla niin vaikeaa tajuta?"

Se, että kieroilet noin selvästi, että kuka tahansa sen voi havaita. Mitä luulet sillä voittavasi?

"Ryhdistäydy nyt viimein ja tunnusta totuus, moloch."

Etkö osaa lukea? Olen tunnustanut totuuden n.10 kertaa tässäkin ketjussa.

Lue lisää

"Ymmärrä sinä itse, että jokaisessa symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu mm. alkeistapahtuma ja otosavaruus."

Ei, moloch! Vain ja ainoastaan otosavaruus toteutuu "jokaisessa symmetrisessä satunnaiskokeessa". Alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n toteutuu vain joka n:s kerta keskimäärin - jos nyt sellainen ylipäätään kokeen tapahtumien joukkoon kuuluu.

"Sinä syytät paitsi minua, myös kaikkia todennäköisyyden opettajia ja työssään niitä hyväksikäyttäviä valehtelusta."

Ei. Kukaan todennäköisyyksiä opettava ei luule että tapahtuma todennäköisyydellä 1/n toteutuisi joka kerta satunnaiskoe suoritettaessa. Valehtelet ymmärtämättömyyttäsi ja valitettavasti sen seurauksena myös tahallisesti.

"...minä kun lainaan esim. Caltechia oikein ja sinä et."

Et ymmärrä moloch mitä lainaat.

"Ei suinkaan, koska kysyit, että toteututuuko joka kerta myös pieni todennäköisyys."

Kun ei tietenkään toteutunut, niin väitteesi oli täysin asiaton.

"Sehän ei ole väitteeni, vaan se, että joku alkeistapahtuma toteutuu todennäköisyydellä 1/n, kuten muistat, jos takemmin mietit asiaa."

Jokainen edes todennäköisyyksien alkeet ymmärtävä tietää että "joku alkeistapahtuma" ei toteudu väittämälläsi todennäköisyydellä 1/n, vaan todennäköisyydellä 1.

Mikä sinua vaivaa moloch?

"Ei, moloch! Vain ja ainoastaan otosavaruus toteutuu "jokaisessa symmetrisessä satunnaiskokeessa"."

Täyttä valetta. Tietenkin symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu jokin alkeistapahtuma. Tarvitset näemmä hieman lisää oppia:

http://gradestack.com/CBSE-Class-9th-Complete/Probability/Elementary-Event-and/14909-2953-3674-study-wtw

"Alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n toteutuu vain joka n:s kerta keskimäärin - jos nyt sellainen ylipäätään kokeen tapahtumien joukkoon kuuluu."

Tietenkin. Mutta koska symmetrisessä satunnaiskokeessa on n kappaletta alkeistapahtumia ja jokaisen niistäå todennäköisyys on 1/n, niin jokaisessa kokeessa yksi niistä tapahtuu välttämättä eli toteutuu myös todennäköisyys 1/n.

"Ei. Kukaan todennäköisyyksiä opettava ei luule että tapahtuma todennäköisyydellä 1/n toteutuisi joka kerta satunnaiskoe suoritettaessa."

Aivan. Mutta jokin tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n toteutuu symmetrisessä satunnaiskokeessa välttämättä, koska eri tapahtumia on n kappaletta ja jokaisella niistä on tuo sama todennäköisyys toteutua.

"Valehtelet ymmärtämättömyyttäsi ja valitettavasti sen seurauksena myös tahallisesti."

Sinähän tässä valehtelet aivan kuin minä muka väittäisin, että tietty alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n muka aina toteutuisi, kun olen n. tuhat kertaa kertonut, että jokin niistä, eikä tietenkään aina sama, toteutuu välttämättä symmetrisessä satunnaiskokeessa. Koska ajattelit kertoa lukijoillesi sen, mitä minä oikeasti kirjoitan oman vääristelysi sijaan?

"Et ymmärrä moloch mitä lainaat."

Tietenkin ymmärrän, selvästi paremmin kuin sinä, joka on päästellyt mitäå uskomattomimpia aivopieruja todennäköisyyksistä tälläkin palstalla.

"Kun ei tietenkään toteutunut, niin väitteesi oli täysin asiaton."

Haha. Ei. Symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu aina yksi alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n.

"Jokainen edes todennäköisyyksien alkeet ymmärtävä tietää että "joku alkeistapahtuma" ei toteudu väittämälläsi todennäköisyydellä 1/n, vaan todennäköisyydellä 1."

Jokin alkeistapahtumista siis sattuu todennäköisyydellä 1, koska otosavaruuskin toteutuu aina satunnaiskokeessa, mutta koska kunkin alkeistapauksen todennäköisyys on 1/n, niin samalla toteutuu myös alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n. Ei tämä niin vaikeaa ole.

"Mikä sinua vaivaa moloch?"

Kiitos kysymästä. Verenpainetauti, mutta ole huoleti, se ei johdu sinusta ja lääkitys pitää sen hyvin kurissa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Ei, moloch! Vain ja ainoastaan otosavaruus toteutuu "jokaisessa symmetrisessä satunnaiskokeessa"."

Täyttä valetta. Tietenkin symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu jokin alkeistapahtuma. Tarvitset näemmä hieman lisää oppia:

http://gradestack.com/CBSE-Class-9th-Complete/Probability/Elementary-Event-and/14909-2953-3674-study-wtw

"Alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n toteutuu vain joka n:s kerta keskimäärin - jos nyt sellainen ylipäätään kokeen tapahtumien joukkoon kuuluu."

Tietenkin. Mutta koska symmetrisessä satunnaiskokeessa on n kappaletta alkeistapahtumia ja jokaisen niistäå todennäköisyys on 1/n, niin jokaisessa kokeessa yksi niistä tapahtuu välttämättä eli toteutuu myös todennäköisyys 1/n.

"Ei. Kukaan todennäköisyyksiä opettava ei luule että tapahtuma todennäköisyydellä 1/n toteutuisi joka kerta satunnaiskoe suoritettaessa."

Aivan. Mutta jokin tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n toteutuu symmetrisessä satunnaiskokeessa välttämättä, koska eri tapahtumia on n kappaletta ja jokaisella niistä on tuo sama todennäköisyys toteutua.

"Valehtelet ymmärtämättömyyttäsi ja valitettavasti sen seurauksena myös tahallisesti."

Sinähän tässä valehtelet aivan kuin minä muka väittäisin, että tietty alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n muka aina toteutuisi, kun olen n. tuhat kertaa kertonut, että jokin niistä, eikä tietenkään aina sama, toteutuu välttämättä symmetrisessä satunnaiskokeessa. Koska ajattelit kertoa lukijoillesi sen, mitä minä oikeasti kirjoitan oman vääristelysi sijaan?

"Et ymmärrä moloch mitä lainaat."

Tietenkin ymmärrän, selvästi paremmin kuin sinä, joka on päästellyt mitäå uskomattomimpia aivopieruja todennäköisyyksistä tälläkin palstalla.

"Kun ei tietenkään toteutunut, niin väitteesi oli täysin asiaton."

Haha. Ei. Symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu aina yksi alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n.

"Jokainen edes todennäköisyyksien alkeet ymmärtävä tietää että "joku alkeistapahtuma" ei toteudu väittämälläsi todennäköisyydellä 1/n, vaan todennäköisyydellä 1."

Jokin alkeistapahtumista siis sattuu todennäköisyydellä 1, koska otosavaruuskin toteutuu aina satunnaiskokeessa, mutta koska kunkin alkeistapauksen todennäköisyys on 1/n, niin samalla toteutuu myös alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/n. Ei tämä niin vaikeaa ole.

"Mikä sinua vaivaa moloch?"

Kiitos kysymästä. Verenpainetauti, mutta ole huoleti, se ei johdu sinusta ja lääkitys pitää sen hyvin kurissa.

Lue lisää

"Täyttä valetta. Tietenkin symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu jokin alkeistapahtuma."

Vai valetta! Kun juuri kerroin että otosavaruus aina toteutuu, eli että jokin tulosvaihtoehto saadaan aina tulokseksi.

"jokin tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n"
"tietty alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n"

Väität nyt että jonkin alkeistapahtuman ja tietyn alkeistapahtuman todennäköisyydet ovat samat. Ja vielä jatkat:

"Jokin alkeistapahtumista siis sattuu todennäköisyydellä 1..."

On suorastaan kauheaa nähdä mitä sinä moloch kirjoittelet! Olet jo täysin hillitön, vailla minkäänlaista järkeä ja häveliäisyyttä.

""Täyttä valetta. Tietenkin symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu jokin alkeistapahtuma."

Vai valetta! Kun juuri kerroin että otosavaruus aina toteutuu, eli että jokin tulosvaihtoehto saadaan aina tulokseksi."

Valeesi oli siis se, ettei tuon tulosvaihtoehdon saaminen toteutuminen tarkoittaisi samalla, että myös jokin alkeistapahtuma aina toteutuisi symmetrisessä satunnaiskokeessa. Etkö muka tajunnut? Tietysti tajusit, mutta valehtelelit lisää.

"jokin tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n"
"tietty alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n"

"Väität nyt että jonkin alkeistapahtuman ja tietyn alkeistapahtuman todennäköisyydet ovat samat."

En väitä: lainaapa lauseeni kokobnaisuudessaan äläkä epärehellisesti kreationistiseen tyllin, niin huomaat, etten väitä.

"Ja vielä jatkat:

"Jokin alkeistapahtumista siis sattuu todennäköisyydellä 1..."

Tietenkin jokin niistä sattuu. Olin siis oikeassa.

"On suorastaan kauheaa nähdä mitä sinä moloch kirjoittelet! Olet jo täysin hillitön, vailla minkäänlaista järkeä ja häveliäisyyttä."

Kauheaa on vain epärehellisyytesi, jonka jokainen voi panna merkille mm. siitä, miten vääristelet sen mitä oikeasti kirjoitan.

moloch_horridus kirjoitti:

""Täyttä valetta. Tietenkin symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu jokin alkeistapahtuma."

Vai valetta! Kun juuri kerroin että otosavaruus aina toteutuu, eli että jokin tulosvaihtoehto saadaan aina tulokseksi."

Valeesi oli siis se, ettei tuon tulosvaihtoehdon saaminen toteutuminen tarkoittaisi samalla, että myös jokin alkeistapahtuma aina toteutuisi symmetrisessä satunnaiskokeessa. Etkö muka tajunnut? Tietysti tajusit, mutta valehtelelit lisää.

"jokin tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n"
"tietty alkeistapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/n"

"Väität nyt että jonkin alkeistapahtuman ja tietyn alkeistapahtuman todennäköisyydet ovat samat."

En väitä: lainaapa lauseeni kokobnaisuudessaan äläkä epärehellisesti kreationistiseen tyllin, niin huomaat, etten väitä.

"Ja vielä jatkat:

"Jokin alkeistapahtumista siis sattuu todennäköisyydellä 1..."

Tietenkin jokin niistä sattuu. Olin siis oikeassa.

"On suorastaan kauheaa nähdä mitä sinä moloch kirjoittelet! Olet jo täysin hillitön, vailla minkäänlaista järkeä ja häveliäisyyttä."

Kauheaa on vain epärehellisyytesi, jonka jokainen voi panna merkille mm. siitä, miten vääristelet sen mitä oikeasti kirjoitan.

Lue lisää

"Olin siis oikeassa."

Olethan sinä moloch välillä oikeassa kun kirjoittelet mitä sattuu, oikein ja väärin. "Oikeassaolosi" on sitä samaa kuin niissä narrimaisissa lantinheitoissasi joissa veikkaat sekä kruunaa että klaavaa.

Kyse on siitä että annat yhdelle ainoalle tapahtumalle kaksi aivan eri todennäköisyyttä. Ja sitten eri tavoin kyseistä tapahtumaa nimittelemällä kiemurtelet aivan hirvittävästi, suorastaan kuvottavalla tavalla.

Toisin sanoen: yrität moloch yhä edelleen todistaa huijausta huijauksella, tuon kirotun Enqvistin tapaan. Hänhän nimitti kolikonheittelyn tulokseksi saatua jotakin jonoa sanoilla "juuri tuo jono" ja väitti "sen" tulleen tulokseksi minimaalisella todennäköisyydellä.

Todellisuudessa saatu jono oli vain ja ainoastaan jokin jono. Sellainen - eikä mitään muuta - tuli tulokseksi todennäköisyydellä 1.

Et sinä moloch voi enää jatkaa tällaista. Sinun on nyt tunnustettava erehdyksesi ja tunnustettava totuus - rehdisti, suorasti ja vilpittömästi. Älä vetkuttele enää hetkeäkään!

Muuta mahdollisuutta sinulla ei ole.

"Olethan sinä moloch välillä oikeassa kun kirjoittelet mitä sattuu, oikein ja väärin."

Höpsis, tuossakin olin täsmälleen oikeassa.

"Oikeassaolosi" on sitä samaa kuin niissä narrimaisissa lantinheitoissasi joissa veikkaat sekä kruunaa että klaavaa."

Buahahhaa. Sehän oli sinun itsesi ehdottama veikkaus. Sinä olet siis vastuussa narrimaisuudesta.

"Kyse on siitä että annat yhdelle ainoalle tapahtumalle kaksi aivan eri todennäköisyyttä."

Ne eivät ole sama tapahtuma. Katsos kun satunnaiskokeessa jokainen tulos toteututtaa samanaikaisesti useita eri tapahtumia. Harmillista ettet ole tuota vielä ymmärtänyt. Symmetrisessä satunnaiskokeessa alkeistapauksen sattuminen tulokseksi toteuttaa myös esimerkiksi otosavaruuden tapahtumisen.

"Ja sitten eri tavoin kyseistä tapahtumaa nimittelemällä kiemurtelet aivan hirvittävästi, suorastaan kuvottavalla tavalla."

Kyse oli taas vain sinun (tahallisesta) väärinymmärryksestäsi. Read my lips: kyse ei ole samasta tapahtumasta, vaan siitä, että symmetrisessä satunnaiskokeessa yhden tulosvaihtohdon sattuminen toteuttaa useita tapahtumia. Esim. nopanheitossa tulos viisi toteuttaa alkeistapahtuman {5}, mutta myös esimerkiksi tapahtumat {3, 5}, {2, 4, 5} ja otosavaruuden {1, 2, 3, 4, 5, 6}. Noilla jokaisella eri tapahtumalla on omat todennäköisyytensä toteutua.

"Toisin sanoen: yrität moloch yhä edelleen todistaa huijausta huijauksella, tuon kirotun Enqvistin tapaan. Hänhän nimitti kolikonheittelyn tulokseksi saatua jotakin jonoa sanoilla "juuri tuo jono" ja väitti "sen" tulleen tulokseksi minimaalisella todennäköisyydellä."

Niin, katsos kun Enqvistin satunnaiskokeessa on 2^100 erilaista tulosvaihtoehtoa, joista jokaisen todennäköisyys sattua on siis 1:2^100.

"Todellisuudessa saatu jono oli vain ja ainoastaan jokin jono. Sellainen - eikä mitään muuta - tuli tulokseksi todennäköisyydellä 1."

Onko jollakin noista jonoista todennäköisyys toteutua 1 eikä 1:2^100.

"Et sinä moloch voi enää jatkaa tällaista. Sinun on nyt tunnustettava erehdyksesi ja tunnustettava totuus - rehdisti, suorasti ja vilpittömästi. Älä vetkuttele enää hetkeäkään!

Muuta mahdollisuutta sinulla ei ole."

Minä olen sen jo pyynnöstäsi tehnyt useasti, mutta ilmeisesti et ole huomannut, joten teen sen jälleen kerran: Enqvist oli oikeassa ja sinä olet kieroileva valehtelija.

moloch_horridus kirjoitti:

"Olethan sinä moloch välillä oikeassa kun kirjoittelet mitä sattuu, oikein ja väärin."

Höpsis, tuossakin olin täsmälleen oikeassa.

"Oikeassaolosi" on sitä samaa kuin niissä narrimaisissa lantinheitoissasi joissa veikkaat sekä kruunaa että klaavaa."

Buahahhaa. Sehän oli sinun itsesi ehdottama veikkaus. Sinä olet siis vastuussa narrimaisuudesta.

"Kyse on siitä että annat yhdelle ainoalle tapahtumalle kaksi aivan eri todennäköisyyttä."

Ne eivät ole sama tapahtuma. Katsos kun satunnaiskokeessa jokainen tulos toteututtaa samanaikaisesti useita eri tapahtumia. Harmillista ettet ole tuota vielä ymmärtänyt. Symmetrisessä satunnaiskokeessa alkeistapauksen sattuminen tulokseksi toteuttaa myös esimerkiksi otosavaruuden tapahtumisen.

"Ja sitten eri tavoin kyseistä tapahtumaa nimittelemällä kiemurtelet aivan hirvittävästi, suorastaan kuvottavalla tavalla."

Kyse oli taas vain sinun (tahallisesta) väärinymmärryksestäsi. Read my lips: kyse ei ole samasta tapahtumasta, vaan siitä, että symmetrisessä satunnaiskokeessa yhden tulosvaihtohdon sattuminen toteuttaa useita tapahtumia. Esim. nopanheitossa tulos viisi toteuttaa alkeistapahtuman {5}, mutta myös esimerkiksi tapahtumat {3, 5}, {2, 4, 5} ja otosavaruuden {1, 2, 3, 4, 5, 6}. Noilla jokaisella eri tapahtumalla on omat todennäköisyytensä toteutua.

"Toisin sanoen: yrität moloch yhä edelleen todistaa huijausta huijauksella, tuon kirotun Enqvistin tapaan. Hänhän nimitti kolikonheittelyn tulokseksi saatua jotakin jonoa sanoilla "juuri tuo jono" ja väitti "sen" tulleen tulokseksi minimaalisella todennäköisyydellä."

Niin, katsos kun Enqvistin satunnaiskokeessa on 2^100 erilaista tulosvaihtoehtoa, joista jokaisen todennäköisyys sattua on siis 1:2^100.

"Todellisuudessa saatu jono oli vain ja ainoastaan jokin jono. Sellainen - eikä mitään muuta - tuli tulokseksi todennäköisyydellä 1."

Onko jollakin noista jonoista todennäköisyys toteutua 1 eikä 1:2^100.

"Et sinä moloch voi enää jatkaa tällaista. Sinun on nyt tunnustettava erehdyksesi ja tunnustettava totuus - rehdisti, suorasti ja vilpittömästi. Älä vetkuttele enää hetkeäkään!

Muuta mahdollisuutta sinulla ei ole."

Minä olen sen jo pyynnöstäsi tehnyt useasti, mutta ilmeisesti et ole huomannut, joten teen sen jälleen kerran: Enqvist oli oikeassa ja sinä olet kieroileva valehtelija.

Lue lisää

"Ne eivät ole sama tapahtuma."

No kerro nyt moloch kaikille mitkä ovat "ne" eri tapahtumat, jotka mielestäsi toteutuvat aivan eri todennäköisyyksin, joiksi olet kertonut 1 ja 1/n. Vaikkapa nopanheitolle.

Ja kerro sitten mitkä sattuneet tulosvaihtoehdot ne toteuttavat. Eli kerro mitkä ovat väittämiesi tapahtumien suotuisat tapaukset.

"Onko jollakin noista jonoista todennäköisyys toteutua 1 eikä 1:2^100."

Jollakin jonoista? Tarkoittanet siis jotakin jonoa. Jonkin jonon todennäköisyys toteutua on 1. Jos taas yrität vihjailla jonkin tietyn jonon todennäköisyyteen 1:2^100, niin lankeat taas asiattomaan kieroiluun. Muistathan moloch että Enqvist itse myönsi että ylöskirjattu jono oli "välttämättä jokin jono", siis mikä tahansa jono.

Tunnustahan nyt totuus moloch. Mitä kauemmin jatkat valheen puolustusta, sen enemmän aiheutat harmia itsellesi. Kun tunnustat sinun ei enää tarvitse yrittää vastata kysymyksiini.

"No kerro nyt moloch kaikille mitkä ovat "ne" eri tapahtumat, jotka mielestäsi toteutuvat aivan eri todennäköisyyksin, joiksi olet kertonut 1 ja 1/n. Vaikkapa nopanheitolle."

Oletko taantunut täysin idiootiksi? Juurihan minä kerroin, että otosavaruus toteutuu nopanheitossa todennäköisyydellä 1 ja koska jokaisen yksittäisen alkeistapauksen todennäköisyys on 1/n eli nopanheitossa 1/6, niin kun saamme nopanheitossa tulokseksi jonkin silmäluvun, niin silloin toteutuu tuon silmäluvun eli alkeistapahtuman todennäköisyys 1/6. Esimerkiksi jos heitämme noppaa ja saamme tulokseksi silmäluvun 5, niin silloin toteutuu otosavaruus todennäköisyydellä 1 ja alkeistapahtuma {5}, jonka todennäköisyys on 1/6.

"Ja kerro sitten mitkä sattuneet tulosvaihtoehdot ne toteuttavat. Eli kerro mitkä ovat väittämiesi tapahtumien suotuisat tapaukset."

Nopanheitossa ei tarvita suotuisien tapausten valintaa, jotta voisimme tietää tapahtumien todennäköisyydet, koska nopanheitto on symmetrinen satunnaiskoe, jossa jokaisella alkeistapauksella on sama todennäköisyys toteutua 1/n eli 1/6. Jos asia oikeasti kiinnostaa, niin voit tutkia sitä vaikkapa valitsemalla sellaisen σ-algebran F=P(Ω) eli potenssijoukon, koska siinä on määritelty kaikkien mahdollisten tapahtumien eli perusjoukon osajoukoille todennäköisyydet, koska olet kiinnostunut siitä millaisilla todennäköisyyksillä kaikki eri tapahtumat voivat toteutua.

"Jollakin jonoista? Tarkoittanet siis jotakin jonoa."

Niin, tarkoitan, että onko jollakin yksittäisellä jonolla muka todennäköisyys 1 totetua eli toteutuuko se muka aina?

"Jonkin jonon todennäköisyys toteutua on 1."

Ei. Enhän minä sitä tarkoittanut, vaan, että onko jollakin yksittäisellä, määritellyllä jonolla muka todennäköisyys 1 toteutua. Kyllä sinä tiesit, mitä tarkoitin.

"Jos taas yrität vihjailla jonkin tietyn jonon todennäköisyyteen 1:2^100, niin lankeat taas asiattomaan kieroiluun. Muistathan moloch että Enqvist itse myönsi että ylöskirjattu jono oli "välttämättä jokin jono", siis mikä tahansa jono."

Joista jokaisella on tuo 1:2^100 mahdollisuus toteutua.

"Tunnustahan nyt totuus moloch. Mitä kauemmin jatkat valheen puolustusta, sen enemmän aiheutat harmia itsellesi. Kun tunnustat sinun ei enää tarvitse yrittää vastata kysymyksiini."

Minä olen jo tunnustanut. Harmillista, että joudun toistamaan itseäni. Ilmeisesti selaimessasi on jotain vikaa kun et näe lukuisten viestieni loppuosia, joissa kerron, että Enqvist on oikeassa ja sinä olet valehtelva kieroilija. Se on totuus.

moloch_horridus kirjoitti:

"No kerro nyt moloch kaikille mitkä ovat "ne" eri tapahtumat, jotka mielestäsi toteutuvat aivan eri todennäköisyyksin, joiksi olet kertonut 1 ja 1/n. Vaikkapa nopanheitolle."

Oletko taantunut täysin idiootiksi? Juurihan minä kerroin, että otosavaruus toteutuu nopanheitossa todennäköisyydellä 1 ja koska jokaisen yksittäisen alkeistapauksen todennäköisyys on 1/n eli nopanheitossa 1/6, niin kun saamme nopanheitossa tulokseksi jonkin silmäluvun, niin silloin toteutuu tuon silmäluvun eli alkeistapahtuman todennäköisyys 1/6. Esimerkiksi jos heitämme noppaa ja saamme tulokseksi silmäluvun 5, niin silloin toteutuu otosavaruus todennäköisyydellä 1 ja alkeistapahtuma {5}, jonka todennäköisyys on 1/6.

"Ja kerro sitten mitkä sattuneet tulosvaihtoehdot ne toteuttavat. Eli kerro mitkä ovat väittämiesi tapahtumien suotuisat tapaukset."

Nopanheitossa ei tarvita suotuisien tapausten valintaa, jotta voisimme tietää tapahtumien todennäköisyydet, koska nopanheitto on symmetrinen satunnaiskoe, jossa jokaisella alkeistapauksella on sama todennäköisyys toteutua 1/n eli 1/6. Jos asia oikeasti kiinnostaa, niin voit tutkia sitä vaikkapa valitsemalla sellaisen σ-algebran F=P(Ω) eli potenssijoukon, koska siinä on määritelty kaikkien mahdollisten tapahtumien eli perusjoukon osajoukoille todennäköisyydet, koska olet kiinnostunut siitä millaisilla todennäköisyyksillä kaikki eri tapahtumat voivat toteutua.

"Jollakin jonoista? Tarkoittanet siis jotakin jonoa."

Niin, tarkoitan, että onko jollakin yksittäisellä jonolla muka todennäköisyys 1 totetua eli toteutuuko se muka aina?

"Jonkin jonon todennäköisyys toteutua on 1."

Ei. Enhän minä sitä tarkoittanut, vaan, että onko jollakin yksittäisellä, määritellyllä jonolla muka todennäköisyys 1 toteutua. Kyllä sinä tiesit, mitä tarkoitin.

"Jos taas yrität vihjailla jonkin tietyn jonon todennäköisyyteen 1:2^100, niin lankeat taas asiattomaan kieroiluun. Muistathan moloch että Enqvist itse myönsi että ylöskirjattu jono oli "välttämättä jokin jono", siis mikä tahansa jono."

Joista jokaisella on tuo 1:2^100 mahdollisuus toteutua.

"Tunnustahan nyt totuus moloch. Mitä kauemmin jatkat valheen puolustusta, sen enemmän aiheutat harmia itsellesi. Kun tunnustat sinun ei enää tarvitse yrittää vastata kysymyksiini."

Minä olen jo tunnustanut. Harmillista, että joudun toistamaan itseäni. Ilmeisesti selaimessasi on jotain vikaa kun et näe lukuisten viestieni loppuosia, joissa kerron, että Enqvist on oikeassa ja sinä olet valehtelva kieroilija. Se on totuus.

Lue lisää

"Jonkin silmäluvun" - "tuon silmäluvun" - "yksittäisen alkeistapauksen", - "alkeistapahtuman" .... "toteutuu todennäköisyys 1/6".

Tällaista se molochin "todennäköisyysmatematiikka" on. Nauraisin ääneen ellen olisi niin vihainen ja pettynyt. On kerrassaan inhottavaa nähdä kuinka kerta toisensa jälkeen moloch hivuttaa maalitolppiaan jostakin tuloksesta muka tietyksi tulokseksi: "alkeistapahtumaksi" todennäköisyydellä 1/n.

Todellakin, moraalittomuudessaan molochin toiminta hakee vertaistaan. Kuinka joku voi kehdata kohdella matematiikkaa tuolla tavoin? Kuinka kehtaat, moloch!

HÄPEÄ!

"Esimerkiksi jos heitämme noppaa ja saamme tulokseksi silmäluvun 5, niin silloin toteutuu otosavaruus todennäköisyydellä 1 ja alkeistapahtuma {5}, jonka todennäköisyys on 1/6."

Mistä sinä onneton olet tällaisen hullutuksen päähäsi saanut! Jos vain "heität noppaa" niin kokeesi tapahtumien joukko ei sisällä mitään muita tapahtumia kuin otosavaruuden ja sen komplementin. Ei siellä mitään "alkeistapahtuma {5}":ttä ole. Mistä se olisi sinne tullut, evoluutiollako?

Ja täysin tätä "nopanheittoasi" vastaava oli tilanne E:n kolikonheittelyssä - ja Enqvist itsekin tunnusti niin olleen. Mutta sinä moloch et vaan suostu sitä hyväksymään - käsittämätöntä!

Etkö moloch ymmärrä että saatat myös Enqvistin entistäkin kiusallisempaan asemaan järjettömyyksilläsi?

"Enhän minä sitä tarkoittanut, vaan, että onko jollakin yksittäisellä, määritellyllä jonolla muka todennäköisyys 1 toteutua."

Mutta kun E:n kolikonheittelyn tulos ei ollut "yksittäinen, määritelty jono", vaan "välttämättä jokin jono". Lankesit taas moloch asiattomaan kieroiluyritykseen.

"Joista jokaisella on tuo 1:2^100 mahdollisuus toteutua."

Höpönhöpöä. Ei ollut minkäänlaista väliä todennäköisyyden kannalta mikä jono ylöskirjattu jono oli. Sehän oli "välttämättä" jokin jono, mikä tahansa jono, täysin yhdentekevä jono. "Jokaisen" tietyn jonon mahdollisuudella toteutua ei ole sellaisen tuloksen suhteen mitään merkitystä.

"Nopanheitossa ei tarvita suotuisien tapausten valintaa,..."

Höpöjä pussiin. Väitit että toteutuu kaksi tapahtumaa, todennäköisyyksin 1 ja 1/6, mutta et kyennyt kertomaan mitkä ovat tapahtumiesi suotuisat tapaukset. Se tarkoittaa sitä, että epäonnistuit taas väitteittesi puolustamisessa. Syy epäonnistumisellesi on se että olet ollut väärässä koko ajan.

Ja etkö huomaa että olet jo aivan yksin valheittesi kanssa? Kukaan ei enää halua puolustaa sinua: ei Ultron, ei puolimutka, ei utti, ei solon1, ei bg-ope, ei tieteenharrastaja - ei kukaan. He kaikki ovat hylänneet sinut, moloch.

Olen ainoa auttajasi, joten kuuntele tarkkaan mitä nyt neuvon:

Tunnusta totuus, moloch. Se on ainoa mahdollisuutesi selvitä tästä.

""Jonkin silmäluvun" - "tuon silmäluvun" - "yksittäisen alkeistapauksen", - "alkeistapahtuman" .... "toteutuu todennäköisyys 1/6".

Tällaista se molochin "todennäköisyysmatematiikka" on."

Huomaan, että taas lainailet kirjoituksiani vain osittain. Se johtuu siitä, että olet läpeensä epärehellinen kreationisti.

"Nauraisin ääneen ellen olisi niin vihainen ja pettynyt."

Olet vihainen ja pettynyt, kun sinun osoitettiin jälleen olevan väärässä, et muusta syystä.

"On kerrassaan inhottavaa nähdä kuinka kerta toisensa jälkeen moloch hivuttaa maalitolppiaan jostakin tuloksesta muka tietyksi tulokseksi: "alkeistapahtumaksi" todennäköisyydellä 1/n."

Haha. Joku tulos, eli otosavaruus toteutuu todennäköisellä 1, mutta alkeistapahtuman todennäköisyys samassa symmetrisessä satunnaiskokeessa on 1/n. Ja se sinua riepoo, koska se osoittaa, että olet kaikki nämä vuodet ollut väärässä väitteinesi.

"Todellakin, moraalittomuudessaan molochin toiminta hakee vertaistaan. Kuinka joku voi kehdata kohdella matematiikkaa tuolla tavoin? Kuinka kehtaat, moloch!

HÄPEÄ!"

Jos haluat osoittaa, että olen väärässä, niin osoita se matemaattisesti.

"Esimerkiksi jos heitämme noppaa ja saamme tulokseksi silmäluvun 5, niin silloin toteutuu otosavaruus todennäköisyydellä 1 ja alkeistapahtuma {5}, jonka todennäköisyys on 1/6."

"Mistä sinä onneton olet tällaisen hullutuksen päähäsi saanut!"

Matematiikan oppikirjoista. Voit opiskella aihetta esim. tuolta Aalto-yliopiston matematiikan luentokalvosta:

https://math.aalto.fi/opetus/mellin/tilpaat/luennot/Viikko2.pdf

"Kun sanomme, että jokin tapahtuma sattuu, tarkoitamme, että jokin tapahtumaan liittyvistä alkeistapahtumista sattuu."

"Jos vain "heität noppaa" niin kokeesi tapahtumien joukko ei sisällä mitään muita tapahtumia kuin otosavaruuden ja sen komplementin. Ei siellä mitään "alkeistapahtuma {5}":ttä ole. Mistä se olisi sinne tullut, evoluutiollako?"

Tarkoitatko, että silmäluku 5 ei olisi nopanheiton alkeistapausten joukossa? Tietysti on, älä viitsi vitsailla.

"Ja täysin tätä "nopanheittoasi" vastaava oli tilanne E:n kolikonheittelyssä - ja Enqvist itsekin tunnusti niin olleen. Mutta sinä moloch et vaan suostu sitä hyväksymään - käsittämätöntä!"

Enqvist kertoi aivan oikein, että tuossa kokeessa toteutuu todennäköisyys 1:2^100, kuten muistat.

"Etkö moloch ymmärrä että saatat myös Enqvistin entistäkin kiusallisempaan asemaan järjettömyyksilläsi?"

Ehei. Minähän olen samaa mieltä Enqvistin kanssa.

"Mutta kun E:n kolikonheittelyn tulos ei ollut "yksittäinen, määritelty jono", vaan "välttämättä jokin jono". Lankesit taas moloch asiattomaan kieroiluyritykseen."

Minäpä kysyin sinulta, että "Onko jollakin noista jonoista todennäköisyys toteutua 1 eikä 1:2^100." ja tarkoitin tietysti jotakin yksittäistä määriteltyä jonoa. Etkö muka ymmärrä kysymystäni?

"Höpönhöpöä. Ei ollut minkäänlaista väliä todennäköisyyden kannalta mikä jono ylöskirjattu jono oli. Sehän oli "välttämättä" jokin jono, mikä tahansa jono, täysin yhdentekevä jono. "Jokaisen" tietyn jonon mahdollisuudella toteutua ei ole sellaisen tuloksen suhteen mitään merkitystä."

Sehän on oleellista asian kannalta, koska sinä et suostu ymmärtämään, että jokaisella yksittäisellä määrätyllä jonolla on tuo todennäköisyys 1/n. Eikö olekin?

"Höpöjä pussiin. Väitit että toteutuu kaksi tapahtumaa, todennäköisyyksin 1 ja 1/6, mutta et kyennyt kertomaan mitkä ovat tapahtumiesi suotuisat tapaukset."

Toki olisin voinut kertoa, jos olisin sellaiset valinnut, mutta kun niitä ei tarvitse valita silloin kun tutkimme asiaa, koska tiedämme, että symmetrisessä satunnaiskokeessa jokaisen alkeistapauksen todennäköisyys on 1/n. Ja toisaalta voimme valita sellaisen σ-algebran, jolla käsittelemme itseämme kiinnostavia tapahtumia, esimerkiksi F=P(Ω) ilman että valitsemme suotuisia tapauksia. Näin voimme tietää jokaisen tapahtuman todennäköisyydet ilman suotuisien tapahtumien valintaa.

"Se tarkoittaa sitä, että epäonnistuit taas väitteittesi puolustamisessa. Syy epäonnistumisellesi on se että olet ollut väärässä koko ajan."

Syy sinun epäonnistumisellesi on epärehellisyytesi ja typeryytesi, kun alunperin jo menit hölmöilemään Enqvistin esimerkkiä vastaan etkä enää kaikkien näiden vuosien jälkeen kykene tunnustamaan olleesi koko ajan väärässä, vaikka vannoit Jumalan nimeen, ettet muka kieroilisi tässä asiassa.

"Ja etkö huomaa että olet jo aivan yksin valheittesi kanssa? Kukaan ei enää halua puolustaa sinua: ei Ultron, ei puolimutka, ei utti, ei solon1, ei bg-ope, ei tieteenharrastaja - ei kukaan. He kaikki ovat hylänneet sinut, moloch."

LOL. Eivät ole. Jos minä lopetan, joku heistä tulee kumoamaan hölmöilysi.

"Olen ainoa auttajasi, joten kuuntele tarkkaan mitä nyt neuvon:

Tunnusta totuus, moloch. Se on ainoa mahdollisuutesi selvitä tästä."

Harmillista, että selaimesi toimii niin, ettet näe, että tässäkin ketjussa olen kymmenkunta kertaa kertonut totuuden. Yritetään vielä: Enqvist oli oikeassa ja sinä olet valehteleva liero. Jokahan nyt näkyisi?

JC_- kirjoitti:

"Jonkin silmäluvun" - "tuon silmäluvun" - "yksittäisen alkeistapauksen", - "alkeistapahtuman" .... "toteutuu todennäköisyys 1/6".

Tällaista se molochin "todennäköisyysmatematiikka" on. Nauraisin ääneen ellen olisi niin vihainen ja pettynyt. On kerrassaan inhottavaa nähdä kuinka kerta toisensa jälkeen moloch hivuttaa maalitolppiaan jostakin tuloksesta muka tietyksi tulokseksi: "alkeistapahtumaksi" todennäköisyydellä 1/n.

Todellakin, moraalittomuudessaan molochin toiminta hakee vertaistaan. Kuinka joku voi kehdata kohdella matematiikkaa tuolla tavoin? Kuinka kehtaat, moloch!

HÄPEÄ!

"Esimerkiksi jos heitämme noppaa ja saamme tulokseksi silmäluvun 5, niin silloin toteutuu otosavaruus todennäköisyydellä 1 ja alkeistapahtuma {5}, jonka todennäköisyys on 1/6."

Mistä sinä onneton olet tällaisen hullutuksen päähäsi saanut! Jos vain "heität noppaa" niin kokeesi tapahtumien joukko ei sisällä mitään muita tapahtumia kuin otosavaruuden ja sen komplementin. Ei siellä mitään "alkeistapahtuma {5}":ttä ole. Mistä se olisi sinne tullut, evoluutiollako?

Ja täysin tätä "nopanheittoasi" vastaava oli tilanne E:n kolikonheittelyssä - ja Enqvist itsekin tunnusti niin olleen. Mutta sinä moloch et vaan suostu sitä hyväksymään - käsittämätöntä!

Etkö moloch ymmärrä että saatat myös Enqvistin entistäkin kiusallisempaan asemaan järjettömyyksilläsi?

"Enhän minä sitä tarkoittanut, vaan, että onko jollakin yksittäisellä, määritellyllä jonolla muka todennäköisyys 1 toteutua."

Mutta kun E:n kolikonheittelyn tulos ei ollut "yksittäinen, määritelty jono", vaan "välttämättä jokin jono". Lankesit taas moloch asiattomaan kieroiluyritykseen.

"Joista jokaisella on tuo 1:2^100 mahdollisuus toteutua."

Höpönhöpöä. Ei ollut minkäänlaista väliä todennäköisyyden kannalta mikä jono ylöskirjattu jono oli. Sehän oli "välttämättä" jokin jono, mikä tahansa jono, täysin yhdentekevä jono. "Jokaisen" tietyn jonon mahdollisuudella toteutua ei ole sellaisen tuloksen suhteen mitään merkitystä.

"Nopanheitossa ei tarvita suotuisien tapausten valintaa,..."

Höpöjä pussiin. Väitit että toteutuu kaksi tapahtumaa, todennäköisyyksin 1 ja 1/6, mutta et kyennyt kertomaan mitkä ovat tapahtumiesi suotuisat tapaukset. Se tarkoittaa sitä, että epäonnistuit taas väitteittesi puolustamisessa. Syy epäonnistumisellesi on se että olet ollut väärässä koko ajan.

Ja etkö huomaa että olet jo aivan yksin valheittesi kanssa? Kukaan ei enää halua puolustaa sinua: ei Ultron, ei puolimutka, ei utti, ei solon1, ei bg-ope, ei tieteenharrastaja - ei kukaan. He kaikki ovat hylänneet sinut, moloch.

Olen ainoa auttajasi, joten kuuntele tarkkaan mitä nyt neuvon:

Tunnusta totuus, moloch. Se on ainoa mahdollisuutesi selvitä tästä.

Lue lisää

Sinäkö et siis ymmärrä että yhtä ja samaa tapahtumaa voi katsoa monelta kantilta joista jokainen voi olla oikein?

JC_- kirjoitti:

"Jonkin silmäluvun" - "tuon silmäluvun" - "yksittäisen alkeistapauksen", - "alkeistapahtuman" .... "toteutuu todennäköisyys 1/6".

Tällaista se molochin "todennäköisyysmatematiikka" on. Nauraisin ääneen ellen olisi niin vihainen ja pettynyt. On kerrassaan inhottavaa nähdä kuinka kerta toisensa jälkeen moloch hivuttaa maalitolppiaan jostakin tuloksesta muka tietyksi tulokseksi: "alkeistapahtumaksi" todennäköisyydellä 1/n.

Todellakin, moraalittomuudessaan molochin toiminta hakee vertaistaan. Kuinka joku voi kehdata kohdella matematiikkaa tuolla tavoin? Kuinka kehtaat, moloch!

HÄPEÄ!

"Esimerkiksi jos heitämme noppaa ja saamme tulokseksi silmäluvun 5, niin silloin toteutuu otosavaruus todennäköisyydellä 1 ja alkeistapahtuma {5}, jonka todennäköisyys on 1/6."

Mistä sinä onneton olet tällaisen hullutuksen päähäsi saanut! Jos vain "heität noppaa" niin kokeesi tapahtumien joukko ei sisällä mitään muita tapahtumia kuin otosavaruuden ja sen komplementin. Ei siellä mitään "alkeistapahtuma {5}":ttä ole. Mistä se olisi sinne tullut, evoluutiollako?

Ja täysin tätä "nopanheittoasi" vastaava oli tilanne E:n kolikonheittelyssä - ja Enqvist itsekin tunnusti niin olleen. Mutta sinä moloch et vaan suostu sitä hyväksymään - käsittämätöntä!

Etkö moloch ymmärrä että saatat myös Enqvistin entistäkin kiusallisempaan asemaan järjettömyyksilläsi?

"Enhän minä sitä tarkoittanut, vaan, että onko jollakin yksittäisellä, määritellyllä jonolla muka todennäköisyys 1 toteutua."

Mutta kun E:n kolikonheittelyn tulos ei ollut "yksittäinen, määritelty jono", vaan "välttämättä jokin jono". Lankesit taas moloch asiattomaan kieroiluyritykseen.

"Joista jokaisella on tuo 1:2^100 mahdollisuus toteutua."

Höpönhöpöä. Ei ollut minkäänlaista väliä todennäköisyyden kannalta mikä jono ylöskirjattu jono oli. Sehän oli "välttämättä" jokin jono, mikä tahansa jono, täysin yhdentekevä jono. "Jokaisen" tietyn jonon mahdollisuudella toteutua ei ole sellaisen tuloksen suhteen mitään merkitystä.

"Nopanheitossa ei tarvita suotuisien tapausten valintaa,..."

Höpöjä pussiin. Väitit että toteutuu kaksi tapahtumaa, todennäköisyyksin 1 ja 1/6, mutta et kyennyt kertomaan mitkä ovat tapahtumiesi suotuisat tapaukset. Se tarkoittaa sitä, että epäonnistuit taas väitteittesi puolustamisessa. Syy epäonnistumisellesi on se että olet ollut väärässä koko ajan.

Ja etkö huomaa että olet jo aivan yksin valheittesi kanssa? Kukaan ei enää halua puolustaa sinua: ei Ultron, ei puolimutka, ei utti, ei solon1, ei bg-ope, ei tieteenharrastaja - ei kukaan. He kaikki ovat hylänneet sinut, moloch.

Olen ainoa auttajasi, joten kuuntele tarkkaan mitä nyt neuvon:

Tunnusta totuus, moloch. Se on ainoa mahdollisuutesi selvitä tästä.

Lue lisää

- Noppaa heittäessä tulee tulos, eikö niin? Td. 1

- Noppaa heittäessä tulee jokin silmäluku ja sarja, eikö niin? Td. 1:2^100

Juuri kuten Enqvist oikein lainauksessa mainitsee.

Miten joku kehtaa tuollaista väärinkäsittää...

JC_- kirjoitti:

"Jonkin silmäluvun" - "tuon silmäluvun" - "yksittäisen alkeistapauksen", - "alkeistapahtuman" .... "toteutuu todennäköisyys 1/6".

Tällaista se molochin "todennäköisyysmatematiikka" on. Nauraisin ääneen ellen olisi niin vihainen ja pettynyt. On kerrassaan inhottavaa nähdä kuinka kerta toisensa jälkeen moloch hivuttaa maalitolppiaan jostakin tuloksesta muka tietyksi tulokseksi: "alkeistapahtumaksi" todennäköisyydellä 1/n.

Todellakin, moraalittomuudessaan molochin toiminta hakee vertaistaan. Kuinka joku voi kehdata kohdella matematiikkaa tuolla tavoin? Kuinka kehtaat, moloch!

HÄPEÄ!

"Esimerkiksi jos heitämme noppaa ja saamme tulokseksi silmäluvun 5, niin silloin toteutuu otosavaruus todennäköisyydellä 1 ja alkeistapahtuma {5}, jonka todennäköisyys on 1/6."

Mistä sinä onneton olet tällaisen hullutuksen päähäsi saanut! Jos vain "heität noppaa" niin kokeesi tapahtumien joukko ei sisällä mitään muita tapahtumia kuin otosavaruuden ja sen komplementin. Ei siellä mitään "alkeistapahtuma {5}":ttä ole. Mistä se olisi sinne tullut, evoluutiollako?

Ja täysin tätä "nopanheittoasi" vastaava oli tilanne E:n kolikonheittelyssä - ja Enqvist itsekin tunnusti niin olleen. Mutta sinä moloch et vaan suostu sitä hyväksymään - käsittämätöntä!

Etkö moloch ymmärrä että saatat myös Enqvistin entistäkin kiusallisempaan asemaan järjettömyyksilläsi?

"Enhän minä sitä tarkoittanut, vaan, että onko jollakin yksittäisellä, määritellyllä jonolla muka todennäköisyys 1 toteutua."

Mutta kun E:n kolikonheittelyn tulos ei ollut "yksittäinen, määritelty jono", vaan "välttämättä jokin jono". Lankesit taas moloch asiattomaan kieroiluyritykseen.

"Joista jokaisella on tuo 1:2^100 mahdollisuus toteutua."

Höpönhöpöä. Ei ollut minkäänlaista väliä todennäköisyyden kannalta mikä jono ylöskirjattu jono oli. Sehän oli "välttämättä" jokin jono, mikä tahansa jono, täysin yhdentekevä jono. "Jokaisen" tietyn jonon mahdollisuudella toteutua ei ole sellaisen tuloksen suhteen mitään merkitystä.

"Nopanheitossa ei tarvita suotuisien tapausten valintaa,..."

Höpöjä pussiin. Väitit että toteutuu kaksi tapahtumaa, todennäköisyyksin 1 ja 1/6, mutta et kyennyt kertomaan mitkä ovat tapahtumiesi suotuisat tapaukset. Se tarkoittaa sitä, että epäonnistuit taas väitteittesi puolustamisessa. Syy epäonnistumisellesi on se että olet ollut väärässä koko ajan.

Ja etkö huomaa että olet jo aivan yksin valheittesi kanssa? Kukaan ei enää halua puolustaa sinua: ei Ultron, ei puolimutka, ei utti, ei solon1, ei bg-ope, ei tieteenharrastaja - ei kukaan. He kaikki ovat hylänneet sinut, moloch.

Olen ainoa auttajasi, joten kuuntele tarkkaan mitä nyt neuvon:

Tunnusta totuus, moloch. Se on ainoa mahdollisuutesi selvitä tästä.

Lue lisää

Olen samaa mieltä m-h:n jokaisesta viestistä tässä ketjussa:

"Kukaan ei enää halua puolustaa sinua: ei Ultron, ei puolimutka, ei utti, ei solon1, ei bg-ope, ei tieteenharrastaja - ei kukaan.W"

Niin ovat uskoakseni muutkin nimeämäsi palstalaiset. Emme vain halua nuoleskella itsekeskeistä minääsi toistamalla sinulle pläkkiselviä asioita.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Olen samaa mieltä m-h:n jokaisesta viestistä tässä ketjussa:

"Kukaan ei enää halua puolustaa sinua: ei Ultron, ei puolimutka, ei utti, ei solon1, ei bg-ope, ei tieteenharrastaja - ei kukaan.W"

Niin ovat uskoakseni muutkin nimeämäsi palstalaiset. Emme vain halua nuoleskella itsekeskeistä minääsi toistamalla sinulle pläkkiselviä asioita.

Lue lisää

"Olen samaa mieltä m-h:n jokaisesta viestistä tässä ketjussa"

No niin minä vähän epäilinkin. Te olette kaksi tomppelia niin kaukana matemaattisen ymmärryksen tuolla puolen että en tiedä riittäkö kärsivällisyyteni teidän saamiseksi järkiinne.

Yritän kuitenkin vielä molochin kanssa ja toivon että pysyt tieteenharrastaja sivussa keskustelusta. Sinusta ei nimittäin ole mitään apua, olet osa ongelmaa.

Samoin jätän huomiotta kertakäyttönikin kerrassaan typerät kirjoitukset ylempänä.

moloch_horridus kirjoitti:

""Jonkin silmäluvun" - "tuon silmäluvun" - "yksittäisen alkeistapauksen", - "alkeistapahtuman" .... "toteutuu todennäköisyys 1/6".

Tällaista se molochin "todennäköisyysmatematiikka" on."

Huomaan, että taas lainailet kirjoituksiani vain osittain. Se johtuu siitä, että olet läpeensä epärehellinen kreationisti.

"Nauraisin ääneen ellen olisi niin vihainen ja pettynyt."

Olet vihainen ja pettynyt, kun sinun osoitettiin jälleen olevan väärässä, et muusta syystä.

"On kerrassaan inhottavaa nähdä kuinka kerta toisensa jälkeen moloch hivuttaa maalitolppiaan jostakin tuloksesta muka tietyksi tulokseksi: "alkeistapahtumaksi" todennäköisyydellä 1/n."

Haha. Joku tulos, eli otosavaruus toteutuu todennäköisellä 1, mutta alkeistapahtuman todennäköisyys samassa symmetrisessä satunnaiskokeessa on 1/n. Ja se sinua riepoo, koska se osoittaa, että olet kaikki nämä vuodet ollut väärässä väitteinesi.

"Todellakin, moraalittomuudessaan molochin toiminta hakee vertaistaan. Kuinka joku voi kehdata kohdella matematiikkaa tuolla tavoin? Kuinka kehtaat, moloch!

HÄPEÄ!"

Jos haluat osoittaa, että olen väärässä, niin osoita se matemaattisesti.

"Esimerkiksi jos heitämme noppaa ja saamme tulokseksi silmäluvun 5, niin silloin toteutuu otosavaruus todennäköisyydellä 1 ja alkeistapahtuma {5}, jonka todennäköisyys on 1/6."

"Mistä sinä onneton olet tällaisen hullutuksen päähäsi saanut!"

Matematiikan oppikirjoista. Voit opiskella aihetta esim. tuolta Aalto-yliopiston matematiikan luentokalvosta:

https://math.aalto.fi/opetus/mellin/tilpaat/luennot/Viikko2.pdf

"Kun sanomme, että jokin tapahtuma sattuu, tarkoitamme, että jokin tapahtumaan liittyvistä alkeistapahtumista sattuu."

"Jos vain "heität noppaa" niin kokeesi tapahtumien joukko ei sisällä mitään muita tapahtumia kuin otosavaruuden ja sen komplementin. Ei siellä mitään "alkeistapahtuma {5}":ttä ole. Mistä se olisi sinne tullut, evoluutiollako?"

Tarkoitatko, että silmäluku 5 ei olisi nopanheiton alkeistapausten joukossa? Tietysti on, älä viitsi vitsailla.

"Ja täysin tätä "nopanheittoasi" vastaava oli tilanne E:n kolikonheittelyssä - ja Enqvist itsekin tunnusti niin olleen. Mutta sinä moloch et vaan suostu sitä hyväksymään - käsittämätöntä!"

Enqvist kertoi aivan oikein, että tuossa kokeessa toteutuu todennäköisyys 1:2^100, kuten muistat.

"Etkö moloch ymmärrä että saatat myös Enqvistin entistäkin kiusallisempaan asemaan järjettömyyksilläsi?"

Ehei. Minähän olen samaa mieltä Enqvistin kanssa.

"Mutta kun E:n kolikonheittelyn tulos ei ollut "yksittäinen, määritelty jono", vaan "välttämättä jokin jono". Lankesit taas moloch asiattomaan kieroiluyritykseen."

Minäpä kysyin sinulta, että "Onko jollakin noista jonoista todennäköisyys toteutua 1 eikä 1:2^100." ja tarkoitin tietysti jotakin yksittäistä määriteltyä jonoa. Etkö muka ymmärrä kysymystäni?

"Höpönhöpöä. Ei ollut minkäänlaista väliä todennäköisyyden kannalta mikä jono ylöskirjattu jono oli. Sehän oli "välttämättä" jokin jono, mikä tahansa jono, täysin yhdentekevä jono. "Jokaisen" tietyn jonon mahdollisuudella toteutua ei ole sellaisen tuloksen suhteen mitään merkitystä."

Sehän on oleellista asian kannalta, koska sinä et suostu ymmärtämään, että jokaisella yksittäisellä määrätyllä jonolla on tuo todennäköisyys 1/n. Eikö olekin?

"Höpöjä pussiin. Väitit että toteutuu kaksi tapahtumaa, todennäköisyyksin 1 ja 1/6, mutta et kyennyt kertomaan mitkä ovat tapahtumiesi suotuisat tapaukset."

Toki olisin voinut kertoa, jos olisin sellaiset valinnut, mutta kun niitä ei tarvitse valita silloin kun tutkimme asiaa, koska tiedämme, että symmetrisessä satunnaiskokeessa jokaisen alkeistapauksen todennäköisyys on 1/n. Ja toisaalta voimme valita sellaisen σ-algebran, jolla käsittelemme itseämme kiinnostavia tapahtumia, esimerkiksi F=P(Ω) ilman että valitsemme suotuisia tapauksia. Näin voimme tietää jokaisen tapahtuman todennäköisyydet ilman suotuisien tapahtumien valintaa.

"Se tarkoittaa sitä, että epäonnistuit taas väitteittesi puolustamisessa. Syy epäonnistumisellesi on se että olet ollut väärässä koko ajan."

Syy sinun epäonnistumisellesi on epärehellisyytesi ja typeryytesi, kun alunperin jo menit hölmöilemään Enqvistin esimerkkiä vastaan etkä enää kaikkien näiden vuosien jälkeen kykene tunnustamaan olleesi koko ajan väärässä, vaikka vannoit Jumalan nimeen, ettet muka kieroilisi tässä asiassa.

"Ja etkö huomaa että olet jo aivan yksin valheittesi kanssa? Kukaan ei enää halua puolustaa sinua: ei Ultron, ei puolimutka, ei utti, ei solon1, ei bg-ope, ei tieteenharrastaja - ei kukaan. He kaikki ovat hylänneet sinut, moloch."

LOL. Eivät ole. Jos minä lopetan, joku heistä tulee kumoamaan hölmöilysi.

"Olen ainoa auttajasi, joten kuuntele tarkkaan mitä nyt neuvon:

Tunnusta totuus, moloch. Se on ainoa mahdollisuutesi selvitä tästä."

Harmillista, että selaimesi toimii niin, ettet näe, että tässäkin ketjussa olen kymmenkunta kertaa kertonut totuuden. Yritetään vielä: Enqvist oli oikeassa ja sinä olet valehteleva liero. Jokahan nyt näkyisi?

Lue lisää

"Toki olisin voinut kertoa, jos olisin sellaiset valinnut, mutta kun niitä ei tarvitse valita silloin kun tutkimme asiaa, koska tiedämme, että symmetrisessä satunnaiskokeessa jokaisen alkeistapauksen todennäköisyys on 1/n. Ja toisaalta voimme valita sellaisen σ-algebran, jolla käsittelemme itseämme kiinnostavia tapahtumia, esimerkiksi F=P(Ω) ilman että valitsemme suotuisia tapauksia. Näin voimme tietää jokaisen tapahtuman todennäköisyydet ilman suotuisien tapahtumien valintaa. "

Idiotismia! Eihän kyse ole ollut tiedosta tapahtumien todennäköisyyksistä, vaan siitä mitä tapahtui ja millä todennäköisyydellä. Eikä mikään "voimme valita" käy päinsä kun kokeesta on päättänyt professori Enqvist ja koe on jo suoritettu! Se on tapahtunut, ollutta ja mennyttä!

"...koska sinä et suostu ymmärtämään, että jokaisella yksittäisellä määrätyllä jonolla on tuo todennäköisyys 1/n. Eikö olekin?"

Mitä sinä yrität, moloch! Olen koko ajan kertonut että todennäköisyys 1/n on vain ja ainoastaan tietyn alkeistapahtuman todennäköisyys. Sellaista tapahtumaa ei E:n esimerkissä eikä muissakaan keskustelumme kohteina olleissa satunnaiskokeissa ole ollut, joten "tuo todennäköisyys" jota yrität tuputtaa joka väliiin on aivan asiaton!

"ja tarkoitin tietysti jotakin yksittäistä määriteltyä jonoa."

Tunnustat siis että sorruit asiattomaan ketkuiluyritykseen. Hyvä!

"Enqvist kertoi aivan oikein, että tuossa kokeessa toteutuu todennäköisyys 1:2^100, kuten muistat."

Enqvist lopulta tunnusti, että tulos oli "välttämättä jokin jono". Ymmärrätkö moloch mitä sana "välttämättä" tarkoittaa?

"Joku tulos, eli otosavaruus toteutuu todennäköisellä 1, mutta alkeistapahtuman todennäköisyys samassa symmetrisessä satunnaiskokeessa on 1/n."

Ja taas jankutat "alkeistapahtumasta" todennäköisyydellä 1/n, vaikka yhtä ainoaa sellaista ei ollut E:n kolikonheittelyn todennäköisyysavaruuden sigma-algebraan määritelty. Täysin asiatonta, moloch!

HÄPEÄ!

"Idiotismia! Eihän kyse ole ollut tiedosta tapahtumien todennäköisyyksistä, vaan siitä mitä tapahtui ja millä todennäköisyydellä."

Kirjotukseni käsittelee edelleen sinun kysymystäsi eikä Enqvistin esimerkkiä. Etkö muka tajua edes noin yksinkertaista asiaa?

"Eikä mikään "voimme valita" käy päinsä kun kokeesta on päättänyt professori Enqvist ja koe on jo suoritettu! Se on tapahtunut, ollutta ja mennyttä!"

Voimmeko valita tarkoitukseen sopivan σ-algebran sinun noppaesimerkkisi?

"...koska sinä et suostu ymmärtämään, että jokaisella yksittäisellä määrätyllä jonolla on tuo todennäköisyys 1/n. Eikö olekin?"

"Mitä sinä yrität, moloch! Olen koko ajan kertonut että todennäköisyys 1/n on vain ja ainoastaan tietyn alkeistapahtuman todennäköisyys."

Siinäkin olet väärässä, katsos kun symmetrisessä satunnaiskokeessa jokaisen alkeistapausen todennäköisyys voidaa laskea kaavalla n = 1/p eli p = 1/n. Ja se pätee kaikille alkeistahtumille.

"Sellaista tapahtumaa ei E:n esimerkissä eikä muissakaan keskustelumme kohteina olleissa satunnaiskokeissa ole ollut, joten "tuo todennäköisyys" jota yrität tuputtaa joka väliiin on aivan asiaton!"

Höpsis. Ensinnäkin puhumme nyt sinun noppaesimerkistäsi ja toisekseen, jokaisen alkeistapahtuman todennäköisyys kuuluu oleellisena osana kysymykseesi, että tapahtuuko noppaa heitettäessä tapahtumat todennäköisyydellä 1/n ja 1.

"Tunnustat siis että sorruit asiattomaan ketkuiluyritykseen. Hyvä!"

Se ei ollut asiaton ketkuiluyritys, vaan kysymys, johon et suostu vastaaman,
koska joutuisit tunnustamaan olleesi väärässä kaikki nämä vuodet.

"Enqvist lopulta tunnusti, että tulos oli "välttämättä jokin jono". Ymmärrätkö moloch mitä sana "välttämättä" tarkoittaa?"

Tietenkin. Jokin jono tapahtuu varmasti, koska otosavaruus toteutuu samalla, kun joki alkeistapahtuma toteutuu todennäköisyydellä 1:2^100. Aivan kuten Enqvistkin kertoi: hän kertoi, että saadun jonon todennäköisyys on 1:2^100 ja että joku jono tulee varmasti.

"Joku tulos, eli otosavaruus toteutuu todennäköisellä 1, mutta alkeistapahtuman todennäköisyys samassa symmetrisessä satunnaiskokeessa on 1/n."

"Ja taas jankutat "alkeistapahtumasta" todennäköisyydellä 1/n, vaikka yhtä ainoaa sellaista ei ollut E:n kolikonheittelyn todennäköisyysavaruuden sigma-algebraan määritelty. Täysin asiatonta, moloch!"

Puhumme edelleen sinun esittämästäsi kysymyksestä.

"HÄPEÄ!"

Häpeä itse, ketku.

moloch_horridus kirjoitti:

"Idiotismia! Eihän kyse ole ollut tiedosta tapahtumien todennäköisyyksistä, vaan siitä mitä tapahtui ja millä todennäköisyydellä."

Kirjotukseni käsittelee edelleen sinun kysymystäsi eikä Enqvistin esimerkkiä. Etkö muka tajua edes noin yksinkertaista asiaa?

"Eikä mikään "voimme valita" käy päinsä kun kokeesta on päättänyt professori Enqvist ja koe on jo suoritettu! Se on tapahtunut, ollutta ja mennyttä!"

Voimmeko valita tarkoitukseen sopivan σ-algebran sinun noppaesimerkkisi?

"...koska sinä et suostu ymmärtämään, että jokaisella yksittäisellä määrätyllä jonolla on tuo todennäköisyys 1/n. Eikö olekin?"

"Mitä sinä yrität, moloch! Olen koko ajan kertonut että todennäköisyys 1/n on vain ja ainoastaan tietyn alkeistapahtuman todennäköisyys."

Siinäkin olet väärässä, katsos kun symmetrisessä satunnaiskokeessa jokaisen alkeistapausen todennäköisyys voidaa laskea kaavalla n = 1/p eli p = 1/n. Ja se pätee kaikille alkeistahtumille.

"Sellaista tapahtumaa ei E:n esimerkissä eikä muissakaan keskustelumme kohteina olleissa satunnaiskokeissa ole ollut, joten "tuo todennäköisyys" jota yrität tuputtaa joka väliiin on aivan asiaton!"

Höpsis. Ensinnäkin puhumme nyt sinun noppaesimerkistäsi ja toisekseen, jokaisen alkeistapahtuman todennäköisyys kuuluu oleellisena osana kysymykseesi, että tapahtuuko noppaa heitettäessä tapahtumat todennäköisyydellä 1/n ja 1.

"Tunnustat siis että sorruit asiattomaan ketkuiluyritykseen. Hyvä!"

Se ei ollut asiaton ketkuiluyritys, vaan kysymys, johon et suostu vastaaman,
koska joutuisit tunnustamaan olleesi väärässä kaikki nämä vuodet.

"Enqvist lopulta tunnusti, että tulos oli "välttämättä jokin jono". Ymmärrätkö moloch mitä sana "välttämättä" tarkoittaa?"

Tietenkin. Jokin jono tapahtuu varmasti, koska otosavaruus toteutuu samalla, kun joki alkeistapahtuma toteutuu todennäköisyydellä 1:2^100. Aivan kuten Enqvistkin kertoi: hän kertoi, että saadun jonon todennäköisyys on 1:2^100 ja että joku jono tulee varmasti.

"Joku tulos, eli otosavaruus toteutuu todennäköisellä 1, mutta alkeistapahtuman todennäköisyys samassa symmetrisessä satunnaiskokeessa on 1/n."

"Ja taas jankutat "alkeistapahtumasta" todennäköisyydellä 1/n, vaikka yhtä ainoaa sellaista ei ollut E:n kolikonheittelyn todennäköisyysavaruuden sigma-algebraan määritelty. Täysin asiatonta, moloch!"

Puhumme edelleen sinun esittämästäsi kysymyksestä.

"HÄPEÄ!"

Häpeä itse, ketku.

Lue lisää

"katsos kun symmetrisessä satunnaiskokeessa jokaisen alkeistapausen todennäköisyys voidaa laskea kaavalla n = 1/p eli p = 1/n."

Silloin niillä tarkoitetaan tiettyjä alkeistapahtumia, kutakin yksi kerrallaan.

Otosavaruuden alkiot sinänsä eivät ole mitään tapahtumia "alkeistapahtuma" ja tätä sinä moloch et tunnu millään ymmärtävän. Eli nimityksessä "alkeistapahtuma" tulosvaihtoehdolle on kyse yksinkertaistuksesta, ja valitettavasti sellaisesta jota sinä et moloch joko ymmärrä ja/tai jota sinä moloch täysin hävyttömästi käytät ketkuiluissasi hyväksesi. Se on mahdollinen nimitys vain jos ei sekoiteta asioita toisiinsa.

Itse en kehota ketään käyttämään nimitystä "alkeistapahtuma" otosavaruuden alkiolle. Tapahtumana "alkeistapahtuma" on tapahtuma jolla on vain yksi suotuisa tapaus. Se on vain erikoistapaus tapahtumasta, ja itse asiassa varsin tavallinen tapahtuma.

"Voimmeko valita tarkoitukseen sopivan σ-algebran sinun noppaesimerkkisi?"

Sopivan? Emme voi! Jos olen jonkin esimerkin antanut, sillä on ollut - on täytynyt olla - oma todennäköisyysavaruutensa omine sigma-algebroineen. Se on tapahtunut tosiasia ja sen kokeen sigma-algebra oli taatusti täysin "sopiva". Ymmärrä jo moloch että satunnaiskoe on tarkkaan määritelty koe, josta vastaa sen esittäjä/kokeeseen osallistujat. Eikä koetta voi jälkikäteen miltään osin muuttaa, se on yhtä hullu ajatus kuin jos rustaisit jonkin laskutehtävän numeroita toisiksi.

Tulee niin kovin selvästi ilmi ettet edes ymmärrä koko satunnaiskokeen tarkoitusta.

"...ja toisekseen, jokaisen alkeistapahtuman todennäköisyys kuuluu oleellisena osana kysymykseesi, että tapahtuuko noppaa heitettäessä tapahtumat todennäköisyydellä 1/n ja 1."

Kysehän on sinun väitteestäsi, moloch. Minä tiedän ettei niin tapahdu, ei voi tapahtua. Väitteesi on täysin järjetön ja todennäköisyyden määritelmien vastainen väite. Tässä yhteydessä todennäköisyys 1/n on asiaton, väitteesi kannalta pelkästään typerä.

"kun joki alkeistapahtuma toteutuu todennäköisyydellä 1:2^100."

P(jokin alkeistapahtuma) = n/n = 1. Pätee kaikkiin satunnaiskokeisiin. Etkö jo onneton ymmärrä, aivan alkeita vuosikausien keskustelun jälkeen!

"Aivan kuten Enqvistkin kertoi: hän kertoi, että saadun jonon todennäköisyys on 1:2^100"

Saatu jono oli "välttämättä jokin jono". Sellainen tuli tulokseksi kolikonheittelystä todennäköisyydellä 1. Ei mitään muuta eikä millään muulla todennäköisyydellä.

Lopeta nyt moloch tämä mielipuolinen inttämisesi ja tunnusta totuus.

"Silloin niillä tarkoitetaan tiettyjä alkeistapahtumia, kutakin yksi kerrallaan."

Niin. Jokaisella noista alkeistapahtumilla on siis sama todennäköisyys toteutua.

"Otosavaruuden alkiot sinänsä eivät ole mitään tapahtumia "alkeistapahtuma" ja tätä sinä moloch et tunnu millään ymmärtävän."

Kun alkeistapaus sattuu, toteutuu tapahtuma, jonka alkio tuo alkeistapaus on:

"Kun sanomme, että jokin tapahtuma sattuu, tarkoitamme, että jokin tapahtumaan liittyvistä alkeistapahtumista sattuu."

"Eli nimityksessä "alkeistapahtuma" tulosvaihtoehdolle on kyse yksinkertaistuksesta, ja valitettavasti sellaisesta jota sinä et moloch joko ymmärrä ja/tai jota sinä moloch täysin hävyttömästi käytät ketkuiluissasi hyväksesi. Se on mahdollinen nimitys vain jos ei sekoiteta asioita toisiinsa."

Alkeistapaus ja alkeistapahtuma ovat käytännössä sama asia silloin kun kyse on symmetrisestä satunnaiskokeesta, kuten muistat Wikipediasta:

"In probability theory, an elementary event (also called an atomic event or simple event) is an event which contains only a single outcome in the sample space.[1] Using set theory terminology, an elementary event is a singleton. Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome."

"Itse en kehota ketään käyttämään nimitystä "alkeistapahtuma" otosavaruuden alkiolle. Tapahtumana "alkeistapahtuma" on tapahtuma jolla on vain yksi suotuisa tapaus. Se on vain erikoistapaus tapahtumasta, ja itse asiassa varsin tavallinen tapahtuma."

Juu, aina kun alkeistapaus sattuu toteutuu alkeistapahtuma.

"Sopivan? Emme voi!"

Tietenkin voimme. Me voimme valita juuri sellaisen σ-algebran kuin haluamme.

"Jos olen jonkin esimerkin antanut, sillä on ollut - on täytynyt olla - oma todennäköisyysavaruutensa omine sigma-algebroineen."

Ehei. σ-algebran voi vapaasti valita ihan mielenkiinnon mukaisesti. Sinäkin valitsit Enqvistin esimerkkiin haluaimasi σ-algebran, vaikka hänen kirjoituksestaan selvisi, ettei hän todellakaan olisi sellaista jonka valitsit käyttänyt.

"Se on tapahtunut tosiasia ja sen kokeen sigma-algebra oli taatusti täysin "sopiva". Ymmärrä jo moloch että satunnaiskoe on tarkkaan määritelty koe, josta vastaa sen esittäjä/kokeeseen osallistujat. Eikä koetta voi jälkikäteen miltään osin muuttaa, se on yhtä hullu ajatus kuin jos rustaisit jonkin laskutehtävän numeroita toisiksi."

Höpsis. Luepa yliopiston matematiikan opetusta:

"Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko F = P ( Ω ). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

σ-algebra siis valitaaan sellaiseksi kuin halutaan tai se voidaan jättää kokonaan valitsemattakin, jos siitä ei katsota olevan hyötyä asiaan.

"Tulee niin kovin selvästi ilmi ettet edes ymmärrä koko satunnaiskokeen tarkoitusta."

Sinun kieroilusi on tullut jo kaikille selväksi.

"Kysehän on sinun väitteestäsi, moloch."

Sinä kysyit, minä vastasin.

"Minä tiedän ettei niin tapahdu, ei voi tapahtua. Väitteesi on täysin järjetön ja todennäköisyyden määritelmien vastainen väite. Tässä yhteydessä todennäköisyys 1/n on asiaton, väitteesi kannalta pelkästään typerä."

Et sinä mitään tiedä, kunhan kiistät ilmiselvän asian: symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu aina yksi alkeistapahtumista ja otosavaruus.

"P(jokin alkeistapahtuma) = n/n = 1. Pätee kaikkiin satunnaiskokeisiin. Etkö jo onneton ymmärrä, aivan alkeita vuosikausien keskustelun jälkeen!"

Toki ymmärrän, että määrittelet tällä kertaa että "jokin alkeistapahtuma" on otosavaruus. Välillä olet kuitenkin tarkoittanut tuolla, että satunnaiskokeessa tapahtuu jokin yksittäinen alkeistapahtuma. Mutta kuten nyt tunnustit, todennäköisyys sille, että jokin yksittäinen alkeistapahtuma tapahtuu on 1/n. Kertomasi n/n kun on alunperin n x 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä ja 1/n kunkin alkeistapahtuman todennäköisyys.

"Saatu jono oli "välttämättä jokin jono". Sellainen tuli tulokseksi kolikonheittelystä todennäköisyydellä 1. Ei mitään muuta eikä millään muulla todennäköisyydellä."

Koska kullakin yksittäisellä jonolla on 1:2^100 todennäköisyys toteutua, niin tietenkin jono heitettäessä myös tuollainen todennäköisyys toteutui.

"Lopeta nyt moloch tämä mielipuolinen inttämisesi ja tunnusta totuus."

Mortonin demonisi ilmeisesti estää lukemasta, että olen tunnustanut totuuden jo ainakin kymmenessä viestissäni tässäkin ketjussa.

moloch_horridus kirjoitti:

"Silloin niillä tarkoitetaan tiettyjä alkeistapahtumia, kutakin yksi kerrallaan."

Niin. Jokaisella noista alkeistapahtumilla on siis sama todennäköisyys toteutua.

"Otosavaruuden alkiot sinänsä eivät ole mitään tapahtumia "alkeistapahtuma" ja tätä sinä moloch et tunnu millään ymmärtävän."

Kun alkeistapaus sattuu, toteutuu tapahtuma, jonka alkio tuo alkeistapaus on:

"Kun sanomme, että jokin tapahtuma sattuu, tarkoitamme, että jokin tapahtumaan liittyvistä alkeistapahtumista sattuu."

"Eli nimityksessä "alkeistapahtuma" tulosvaihtoehdolle on kyse yksinkertaistuksesta, ja valitettavasti sellaisesta jota sinä et moloch joko ymmärrä ja/tai jota sinä moloch täysin hävyttömästi käytät ketkuiluissasi hyväksesi. Se on mahdollinen nimitys vain jos ei sekoiteta asioita toisiinsa."

Alkeistapaus ja alkeistapahtuma ovat käytännössä sama asia silloin kun kyse on symmetrisestä satunnaiskokeesta, kuten muistat Wikipediasta:

"In probability theory, an elementary event (also called an atomic event or simple event) is an event which contains only a single outcome in the sample space.[1] Using set theory terminology, an elementary event is a singleton. Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome."

"Itse en kehota ketään käyttämään nimitystä "alkeistapahtuma" otosavaruuden alkiolle. Tapahtumana "alkeistapahtuma" on tapahtuma jolla on vain yksi suotuisa tapaus. Se on vain erikoistapaus tapahtumasta, ja itse asiassa varsin tavallinen tapahtuma."

Juu, aina kun alkeistapaus sattuu toteutuu alkeistapahtuma.

"Sopivan? Emme voi!"

Tietenkin voimme. Me voimme valita juuri sellaisen σ-algebran kuin haluamme.

"Jos olen jonkin esimerkin antanut, sillä on ollut - on täytynyt olla - oma todennäköisyysavaruutensa omine sigma-algebroineen."

Ehei. σ-algebran voi vapaasti valita ihan mielenkiinnon mukaisesti. Sinäkin valitsit Enqvistin esimerkkiin haluaimasi σ-algebran, vaikka hänen kirjoituksestaan selvisi, ettei hän todellakaan olisi sellaista jonka valitsit käyttänyt.

"Se on tapahtunut tosiasia ja sen kokeen sigma-algebra oli taatusti täysin "sopiva". Ymmärrä jo moloch että satunnaiskoe on tarkkaan määritelty koe, josta vastaa sen esittäjä/kokeeseen osallistujat. Eikä koetta voi jälkikäteen miltään osin muuttaa, se on yhtä hullu ajatus kuin jos rustaisit jonkin laskutehtävän numeroita toisiksi."

Höpsis. Luepa yliopiston matematiikan opetusta:

"Äärellisille todennäköisyysavaruuksille voidaan valita ilman ongelmia sigma-algebraksi potenssijoukko F = P ( Ω ). Tämä merkitsee, että todennäköisyys on määriteltty kaikille perusjoukon osajoukoille."

σ-algebra siis valitaaan sellaiseksi kuin halutaan tai se voidaan jättää kokonaan valitsemattakin, jos siitä ei katsota olevan hyötyä asiaan.

"Tulee niin kovin selvästi ilmi ettet edes ymmärrä koko satunnaiskokeen tarkoitusta."

Sinun kieroilusi on tullut jo kaikille selväksi.

"Kysehän on sinun väitteestäsi, moloch."

Sinä kysyit, minä vastasin.

"Minä tiedän ettei niin tapahdu, ei voi tapahtua. Väitteesi on täysin järjetön ja todennäköisyyden määritelmien vastainen väite. Tässä yhteydessä todennäköisyys 1/n on asiaton, väitteesi kannalta pelkästään typerä."

Et sinä mitään tiedä, kunhan kiistät ilmiselvän asian: symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu aina yksi alkeistapahtumista ja otosavaruus.

"P(jokin alkeistapahtuma) = n/n = 1. Pätee kaikkiin satunnaiskokeisiin. Etkö jo onneton ymmärrä, aivan alkeita vuosikausien keskustelun jälkeen!"

Toki ymmärrän, että määrittelet tällä kertaa että "jokin alkeistapahtuma" on otosavaruus. Välillä olet kuitenkin tarkoittanut tuolla, että satunnaiskokeessa tapahtuu jokin yksittäinen alkeistapahtuma. Mutta kuten nyt tunnustit, todennäköisyys sille, että jokin yksittäinen alkeistapahtuma tapahtuu on 1/n. Kertomasi n/n kun on alunperin n x 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä ja 1/n kunkin alkeistapahtuman todennäköisyys.

"Saatu jono oli "välttämättä jokin jono". Sellainen tuli tulokseksi kolikonheittelystä todennäköisyydellä 1. Ei mitään muuta eikä millään muulla todennäköisyydellä."

Koska kullakin yksittäisellä jonolla on 1:2^100 todennäköisyys toteutua, niin tietenkin jono heitettäessä myös tuollainen todennäköisyys toteutui.

"Lopeta nyt moloch tämä mielipuolinen inttämisesi ja tunnusta totuus."

Mortonin demonisi ilmeisesti estää lukemasta, että olen tunnustanut totuuden jo ainakin kymmenessä viestissäni tässäkin ketjussa.

Lue lisää

"Välillä olet kuitenkin tarkoittanut tuolla, että satunnaiskokeessa tapahtuu jokin yksittäinen alkeistapahtuma."

Hävytön, röyhkeä, inhottava ja julkeudessaan vertaansa hakeva valhe! Kun olen vuosikausia kerta toisensa jälkeen tähdentänyt ja korostanut jonkin ja tietyn alkeistapahtuman eroa - sitä että ne ovat kaksi aivan eri tapahtumaa, täysin eri todennäköisyyksin - niin nyt saan lukea tällaista!

moloch siis yrittää langettaa kannettavakseni juuri sen erehdyksen ja synnin, sen josta nimenomaan olen asialla höperehtineitä ja kieroilleita evoja moittinut.

En koskaan voisi kirjoittaa mitään niin älytöntä, että muka P(jokin alkeistapahtuma) = 1/n. En koskaan! En kirjoittaisi edes P(jokin yksittäinen alkeistapahtuma) = 1/n, koska sekään ei ole riittävän selvästi lausuttu.

"...kunhan kiistät ilmiselvän asian: symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu aina yksi alkeistapahtumista ja otosavaruus."

Se, että yksi otosavaruuden alkioista sattuu tulokseksi ei tietenkään tarkoita että "alkeistapahtuma" todennäköisyydellä 1/n aina toteutuisi. Ei ole kuin yksi ainoa tapahtuma joka toteutuu satunnaiskokeessa aina: otosavaruus. On tietenkin puhdasta hulluutta väittää että olisi myös toinen tapahtuma joka aina toteutuisi, ja muka vieläpä sellainen jonka todennäköisyys on pienin mahdollinen, 1/n.

"Toki ymmärrän, että määrittelet tällä kertaa..."

Enhän minä mitään määritellyt, se oli suora lainaus kirjoittamastasi! Jos kirjoitat "jokin alkeistapahtuma", ei sitä voi ymmärtää muuten kuin jonakin alkeistapahtumana eli minä tahansa alkeistapahtumana.

"Ehei. σ-algebran voi vapaasti valita ihan mielenkiinnon mukaisesti."

Täysin älyvapaa väite. Sigma-algebra on aivan keskeinen osa satunnaiskoetta. Jos sen "valitsee" joksikin toiseksi kyseessä on jokin toinen koe. Jälkikäteisesti toimien kyseessä on mitä ilmeisimmin huijausyritys, esim. yritetään väittää että olisi toteutunut joitakin muita tapahtumia kuin mitä todellisuudessa toteutui.

"Sinäkin valitsit Enqvistin esimerkkiin haluaimasi σ-algebran, vaikka hänen kirjoituksestaan selvisi, ettei hän todellakaan olisi sellaista jonka valitsit käyttänyt."

Voi moloch. E:n kirjoituksista ja esimerkistä itsestään nimenomaan selvisi, että kokeen sigma-algebra jäi triviaaliksi. 1) Enqvist ei täydentänyt tapahtumien joukkoa yhdelläkään tapahtumalla ja 2) E lopulta tunnusti että kokeen tulos oli "välttämättä" jokin jono.

Huomaathan moloch: minä esitän selkeät todisteet väitteilleni, sinä vain paapatat älyttömyyksiäsi. Kyse on pelkästään hölmöistä mielipiteistäsi.

"Koska kullakin yksittäisellä jonolla on 1:2^100 todennäköisyys toteutua, niin tietenkin jono heitettäessä myös tuollainen todennäköisyys toteutui."

Kuten tässä: älytöntä jankutusta, vailla mitään perusteluita. Jokin jono ei ole "yksittäinen jono" vaan mikä tahansa jonoista. Joko tajuat moloch? Joko viimein tajuat!

"Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome."

Siinähän se taas lukee, niin kuin sen selitin. Vain yksinkertaisuuden takia käsitteitä "alkeistapahtuma" ja "tulosvaihtoehto" voidaan käyttää ristiin, mutta silloin on ymmärrettävä se ero mikä niillä todellisuudessa on. Ja sinä moloch et sitä eroa ymmärrä tai et halua ymmärtää, vaan sotket ne keskenään ja kieroilet ja ketkuilet ennen näkemättömällä tavalla, vailla mitään hillikkeitä.

"Alkeistapaus ja alkeistapahtuma ovat käytännössä sama asia silloin kun kyse on symmetrisestä satunnaiskokeesta"

Ei ei ei! Et ymmärrä mitään! Ei kyse ole symmetrisyydestä, vaan siitä onko alkeistapaus määritelty tiettynä alkeistapahtumana tapahtumaksi vai ei. Tarkasti ottaen nuo kaksi ovat aivan eri asioita, toinen on sigma-algebran alkio eli tapahtuma, toinen taas pelkkä otosavaruuden alkio. Olet moloch aivan eksyksissä!

Etkö voisi moloch jo lopettaa ja tunnustaa totuuden? Kaikki varmasti näkevät tilanteesi (pl tieteenharrastaja), sen kaikessa surkeudessaan. On äärettömästi huonompi valinta jos vielä jatkat valheissasi rypemistä kuin jos myönnät vilpittömästi erehdyksesi ja tunnustat totuuden.

Tee nyt moloch niin kuin on oikein.

"Hävytön, röyhkeä, inhottava ja julkeudessaan vertaansa hakeva valhe! Kun olen vuosikausia kerta toisensa jälkeen tähdentänyt ja korostanut jonkin ja tietyn alkeistapahtuman eroa - sitä että ne ovat kaksi aivan eri tapahtumaa, täysin eri todennäköisyyksin - niin nyt saan lukea tällaista!"

Tarkemmin, olet väittänyt tuolla, että jokin alkeistapaus osuu varmasti. Meile muille on tietysti selvää, että silloin toteutuu jokin alkeistapahtuma.

"moloch siis yrittää langettaa kannettavakseni juuri sen erehdyksen ja synnin, sen josta nimenomaan olen asialla höperehtineitä ja kieroilleita evoja moittinut."

Ei se mikään synti ole, että tunnustat totuuden.

"En koskaan voisi kirjoittaa mitään niin älytöntä, että muka P(jokin alkeistapahtuma) = 1/n. En koskaan! En kirjoittaisi edes P(jokin yksittäinen alkeistapahtuma) = 1/n, koska sekään ei ole riittävän selvästi lausuttu."

Et olekaan noin kirjoittanut, mutta olet kirjoittanut, että noppaa heitettäessä jokin alkeistapaus tulee tulokseksi varmasti. Síllä tarkoitetaan, että tuo alkeistapahtuma toteutuu.

"Se, että yksi otosavaruuden alkioista sattuu tulokseksi ei tietenkään tarkoita että "alkeistapahtuma" todennäköisyydellä 1/n aina toteutuisi."

Jokin niistä toteutuu, vaikka sen todennäköisyys on tuo 1/n.

"Ei ole kuin yksi ainoa tapahtuma joka toteutuu satunnaiskokeessa aina: otosavaruus."

Aivan. Ja alkeistapahtumat toteutuvat todennäköisyydellä 1/n ja koska alkeistapahtumat ovat erillisiä ja niiden määrä on tuo n, niin saamme laskun n x 1/n eli kuten oikein kirjoitit n/n = 1.

"On tietenkin puhdasta hulluutta väittää että olisi myös toinen tapahtuma joka aina toteutuisi, ja muka vieläpä sellainen jonka todennäköisyys on pienin mahdollinen, 1/n."

Jokin niistä n:stä alkeistapahtumista toteutuu varmasti, vaikka ei tietenkään aina sama. Älä nyt ala tässäkin vääristelemään.

"Enhän minä mitään määritellyt, se oli suora lainaus kirjoittamastasi! Jos kirjoitat "jokin alkeistapahtuma", ei sitä voi ymmärtää muuten kuin jonakin alkeistapahtumana eli minä tahansa alkeistapahtumana."

Ja kuten olen kertonut, tarkoitan tuolla, että jokin yksittäinen määritelty alkeistapahtuma. Etkö muista, vaikka olen sen jo lukuisia kertoja kertonut?

"Täysin älyvapaa väite. Sigma-algebra on aivan keskeinen osa satunnaiskoetta. Jos sen "valitsee" joksikin toiseksi kyseessä on jokin toinen koe."

Höpsis. Se on työkalu, jolla voi mainiosti tutkia satunnaiskokeen tapahtumia. Ja siksi sen voi valita sellaiseksi kuin on tarvis tai haluaa.

"Jälkikäteisesti toimien kyseessä on mitä ilmeisimmin huijausyritys, esim. yritetään väittää että olisi toteutunut joitakin muita tapahtumia kuin mitä todellisuudessa toteutui."

Sinä nimenomaan valitsit jälkikäteen Enqvistin esimerkkiin jälkikäteen σ-algebran, jollaista Enqvist ei tietenkään valinnut.

"Voi moloch. E:n kirjoituksista ja esimerkistä itsestään nimenomaan selvisi, että kokeen sigma-algebra jäi triviaaliksi."

Ehei. Kyseessä oli äärellisten tapahtumien satunnaiskoe, joten siihen olisi ollut perusteltua valita σ-algebraksi esim. F = P (Ω), kuten yliopiston matematiikan luennot opettavat.

"1) Enqvist ei täydentänyt tapahtumien joukkoa yhdelläkään tapahtumalla ja 2) E lopulta tunnusti että kokeen tulos oli "välttämättä" jokin jono."

Ja hän kertoi, että tuon jonon todennäköisyys oli 1:2^100.

"Huomaathan moloch: minä esitän selkeät todisteet väitteilleni, sinä vain paapatat älyttömyyksiäsi. Kyse on pelkästään hölmöistä mielipiteistäsi."

Huomaan, että sinä paitsi vääristelet kirjoituksiani, yrität epätoivoisesti vängätä matematiikkaa vastaan.

"Kuten tässä: älytöntä jankutusta, vailla mitään perusteluita. Jokin jono ei ole "yksittäinen jono" vaan mikä tahansa jonoista. Joko tajuat moloch? Joko viimein tajuat!"

Kai sinä tajuat, että jokaisella noista eri jonoista on tuo sama todennäköisyys 1/n toteutua?

"Siinähän se taas lukee, niin kuin sen selitin. Vain yksinkertaisuuden takia käsitteitä "alkeistapahtuma" ja "tulosvaihtoehto" voidaan käyttää ristiin, mutta silloin on ymmärrettävä se ero mikä niillä todellisuudessa on."

Siinä lukee, että alkeistapahtumia ja niitä vastaavia alkeistapauksien sattumisia käytetään usein yksinkertaisuuden vuoksi vaihdannaisesti, koska alkeistapahtumaa vastaa täsmälleen yhden alkeistapaksen sattuminen. Ja kuten olet tunnustanut, jokin alkeistapaus aina sattuu symmetrinen satunnaiskoe suoritettaessa.

"Ja sinä moloch et sitä eroa ymmärrä tai et halua ymmärtää, vaan sotket ne keskenään ja kieroilet ja ketkuilet ennen näkemättömällä tavalla, vailla mitään hillikkeitä."

Kieroilu on sinun puolellasi.

JC_- kirjoitti:

"Välillä olet kuitenkin tarkoittanut tuolla, että satunnaiskokeessa tapahtuu jokin yksittäinen alkeistapahtuma."

Hävytön, röyhkeä, inhottava ja julkeudessaan vertaansa hakeva valhe! Kun olen vuosikausia kerta toisensa jälkeen tähdentänyt ja korostanut jonkin ja tietyn alkeistapahtuman eroa - sitä että ne ovat kaksi aivan eri tapahtumaa, täysin eri todennäköisyyksin - niin nyt saan lukea tällaista!

moloch siis yrittää langettaa kannettavakseni juuri sen erehdyksen ja synnin, sen josta nimenomaan olen asialla höperehtineitä ja kieroilleita evoja moittinut.

En koskaan voisi kirjoittaa mitään niin älytöntä, että muka P(jokin alkeistapahtuma) = 1/n. En koskaan! En kirjoittaisi edes P(jokin yksittäinen alkeistapahtuma) = 1/n, koska sekään ei ole riittävän selvästi lausuttu.

"...kunhan kiistät ilmiselvän asian: symmetrisessä satunnaiskokeessa toteutuu aina yksi alkeistapahtumista ja otosavaruus."

Se, että yksi otosavaruuden alkioista sattuu tulokseksi ei tietenkään tarkoita että "alkeistapahtuma" todennäköisyydellä 1/n aina toteutuisi. Ei ole kuin yksi ainoa tapahtuma joka toteutuu satunnaiskokeessa aina: otosavaruus. On tietenkin puhdasta hulluutta väittää että olisi myös toinen tapahtuma joka aina toteutuisi, ja muka vieläpä sellainen jonka todennäköisyys on pienin mahdollinen, 1/n.

"Toki ymmärrän, että määrittelet tällä kertaa..."

Enhän minä mitään määritellyt, se oli suora lainaus kirjoittamastasi! Jos kirjoitat "jokin alkeistapahtuma", ei sitä voi ymmärtää muuten kuin jonakin alkeistapahtumana eli minä tahansa alkeistapahtumana.

"Ehei. σ-algebran voi vapaasti valita ihan mielenkiinnon mukaisesti."

Täysin älyvapaa väite. Sigma-algebra on aivan keskeinen osa satunnaiskoetta. Jos sen "valitsee" joksikin toiseksi kyseessä on jokin toinen koe. Jälkikäteisesti toimien kyseessä on mitä ilmeisimmin huijausyritys, esim. yritetään väittää että olisi toteutunut joitakin muita tapahtumia kuin mitä todellisuudessa toteutui.

"Sinäkin valitsit Enqvistin esimerkkiin haluaimasi σ-algebran, vaikka hänen kirjoituksestaan selvisi, ettei hän todellakaan olisi sellaista jonka valitsit käyttänyt."

Voi moloch. E:n kirjoituksista ja esimerkistä itsestään nimenomaan selvisi, että kokeen sigma-algebra jäi triviaaliksi. 1) Enqvist ei täydentänyt tapahtumien joukkoa yhdelläkään tapahtumalla ja 2) E lopulta tunnusti että kokeen tulos oli "välttämättä" jokin jono.

Huomaathan moloch: minä esitän selkeät todisteet väitteilleni, sinä vain paapatat älyttömyyksiäsi. Kyse on pelkästään hölmöistä mielipiteistäsi.

"Koska kullakin yksittäisellä jonolla on 1:2^100 todennäköisyys toteutua, niin tietenkin jono heitettäessä myös tuollainen todennäköisyys toteutui."

Kuten tässä: älytöntä jankutusta, vailla mitään perusteluita. Jokin jono ei ole "yksittäinen jono" vaan mikä tahansa jonoista. Joko tajuat moloch? Joko viimein tajuat!

"Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome."

Siinähän se taas lukee, niin kuin sen selitin. Vain yksinkertaisuuden takia käsitteitä "alkeistapahtuma" ja "tulosvaihtoehto" voidaan käyttää ristiin, mutta silloin on ymmärrettävä se ero mikä niillä todellisuudessa on. Ja sinä moloch et sitä eroa ymmärrä tai et halua ymmärtää, vaan sotket ne keskenään ja kieroilet ja ketkuilet ennen näkemättömällä tavalla, vailla mitään hillikkeitä.

"Alkeistapaus ja alkeistapahtuma ovat käytännössä sama asia silloin kun kyse on symmetrisestä satunnaiskokeesta"

Ei ei ei! Et ymmärrä mitään! Ei kyse ole symmetrisyydestä, vaan siitä onko alkeistapaus määritelty tiettynä alkeistapahtumana tapahtumaksi vai ei. Tarkasti ottaen nuo kaksi ovat aivan eri asioita, toinen on sigma-algebran alkio eli tapahtuma, toinen taas pelkkä otosavaruuden alkio. Olet moloch aivan eksyksissä!

Etkö voisi moloch jo lopettaa ja tunnustaa totuuden? Kaikki varmasti näkevät tilanteesi (pl tieteenharrastaja), sen kaikessa surkeudessaan. On äärettömästi huonompi valinta jos vielä jatkat valheissasi rypemistä kuin jos myönnät vilpittömästi erehdyksesi ja tunnustat totuuden.

Tee nyt moloch niin kuin on oikein.

Lue lisää

"Ei ei ei! Et ymmärrä mitään! Ei kyse ole symmetrisyydestä, vaan siitä onko alkeistapaus määritelty tiettynä alkeistapahtumana tapahtumaksi vai ei."

Tietenkään kyse ei ole symmetrisyydestä, mutta lisään sen tuohon, jottet pääsisi silläkin kieroilemaan. Sinulla kun on tapana tarttua epätoivoisesti jokaisen oljenkorteen. Alkeistapahtumaa ei tarvitse etukäteen määritellä, koska se tapahtuu, kun siihen liittyvä alkeistapaus sattuu.

"Tarkasti ottaen nuo kaksi ovat aivan eri asioita, toinen on sigma-algebran alkio eli tapahtuma, toinen taas pelkkä otosavaruuden alkio. Olet moloch aivan eksyksissä!"

Ei. σ-algebran valinta ei määrää mitä tapahtumia satunnaiskokeessa voi tapahtua. Mutta kun kerran niin väität, niin kerropa vihdoinkin, että kun minä valitsen nopanheittoon sellaisen σ-algebran, jossa on paitsi tyhjä joukko ja otosavaruus, niin myös jokainen yksittäinen alkeistapahtuma, niin toteutuuko tuolloin nopanheitossa paitsi otosavaruus, niin myös tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6?

"Etkö voisi moloch jo lopettaa ja tunnustaa totuuden?"

Hyvänen aika. Et ole vieläkään nähnyt, että olen tunnustanut totuuden jo ainakin kymmessä viestissäni. Harmillista.

"Kaikki varmasti näkevät tilanteesi (pl tieteenharrastaja), sen kaikessa surkeudessaan. On äärettömästi huonompi valinta jos vielä jatkat valheissasi rypemistä kuin jos myönnät vilpittömästi erehdyksesi ja tunnustat totuuden.

Tee nyt moloch niin kuin on oikein."

Minä olen jo sen tunnustanut. Mutta nämä viestit menevät liian pitkiksi ja vievät liikaa aikaa, joten minulle riittää, että vastaat tuohon kysymykseeni:

"Kun minä valitsen nopanheittoon sellaisen σ-algebran, jossa on paitsi tyhjä joukko ja otosavaruus, niin myös jokainen yksittäinen alkeistapahtuma, niin toteutuuko tuolloin nopanheitossa paitsi otosavaruus, niin myös tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6?"

moloch_horridus kirjoitti:

"Hävytön, röyhkeä, inhottava ja julkeudessaan vertaansa hakeva valhe! Kun olen vuosikausia kerta toisensa jälkeen tähdentänyt ja korostanut jonkin ja tietyn alkeistapahtuman eroa - sitä että ne ovat kaksi aivan eri tapahtumaa, täysin eri todennäköisyyksin - niin nyt saan lukea tällaista!"

Tarkemmin, olet väittänyt tuolla, että jokin alkeistapaus osuu varmasti. Meile muille on tietysti selvää, että silloin toteutuu jokin alkeistapahtuma.

"moloch siis yrittää langettaa kannettavakseni juuri sen erehdyksen ja synnin, sen josta nimenomaan olen asialla höperehtineitä ja kieroilleita evoja moittinut."

Ei se mikään synti ole, että tunnustat totuuden.

"En koskaan voisi kirjoittaa mitään niin älytöntä, että muka P(jokin alkeistapahtuma) = 1/n. En koskaan! En kirjoittaisi edes P(jokin yksittäinen alkeistapahtuma) = 1/n, koska sekään ei ole riittävän selvästi lausuttu."

Et olekaan noin kirjoittanut, mutta olet kirjoittanut, että noppaa heitettäessä jokin alkeistapaus tulee tulokseksi varmasti. Síllä tarkoitetaan, että tuo alkeistapahtuma toteutuu.

"Se, että yksi otosavaruuden alkioista sattuu tulokseksi ei tietenkään tarkoita että "alkeistapahtuma" todennäköisyydellä 1/n aina toteutuisi."

Jokin niistä toteutuu, vaikka sen todennäköisyys on tuo 1/n.

"Ei ole kuin yksi ainoa tapahtuma joka toteutuu satunnaiskokeessa aina: otosavaruus."

Aivan. Ja alkeistapahtumat toteutuvat todennäköisyydellä 1/n ja koska alkeistapahtumat ovat erillisiä ja niiden määrä on tuo n, niin saamme laskun n x 1/n eli kuten oikein kirjoitit n/n = 1.

"On tietenkin puhdasta hulluutta väittää että olisi myös toinen tapahtuma joka aina toteutuisi, ja muka vieläpä sellainen jonka todennäköisyys on pienin mahdollinen, 1/n."

Jokin niistä n:stä alkeistapahtumista toteutuu varmasti, vaikka ei tietenkään aina sama. Älä nyt ala tässäkin vääristelemään.

"Enhän minä mitään määritellyt, se oli suora lainaus kirjoittamastasi! Jos kirjoitat "jokin alkeistapahtuma", ei sitä voi ymmärtää muuten kuin jonakin alkeistapahtumana eli minä tahansa alkeistapahtumana."

Ja kuten olen kertonut, tarkoitan tuolla, että jokin yksittäinen määritelty alkeistapahtuma. Etkö muista, vaikka olen sen jo lukuisia kertoja kertonut?

"Täysin älyvapaa väite. Sigma-algebra on aivan keskeinen osa satunnaiskoetta. Jos sen "valitsee" joksikin toiseksi kyseessä on jokin toinen koe."

Höpsis. Se on työkalu, jolla voi mainiosti tutkia satunnaiskokeen tapahtumia. Ja siksi sen voi valita sellaiseksi kuin on tarvis tai haluaa.

"Jälkikäteisesti toimien kyseessä on mitä ilmeisimmin huijausyritys, esim. yritetään väittää että olisi toteutunut joitakin muita tapahtumia kuin mitä todellisuudessa toteutui."

Sinä nimenomaan valitsit jälkikäteen Enqvistin esimerkkiin jälkikäteen σ-algebran, jollaista Enqvist ei tietenkään valinnut.

"Voi moloch. E:n kirjoituksista ja esimerkistä itsestään nimenomaan selvisi, että kokeen sigma-algebra jäi triviaaliksi."

Ehei. Kyseessä oli äärellisten tapahtumien satunnaiskoe, joten siihen olisi ollut perusteltua valita σ-algebraksi esim. F = P (Ω), kuten yliopiston matematiikan luennot opettavat.

"1) Enqvist ei täydentänyt tapahtumien joukkoa yhdelläkään tapahtumalla ja 2) E lopulta tunnusti että kokeen tulos oli "välttämättä" jokin jono."

Ja hän kertoi, että tuon jonon todennäköisyys oli 1:2^100.

"Huomaathan moloch: minä esitän selkeät todisteet väitteilleni, sinä vain paapatat älyttömyyksiäsi. Kyse on pelkästään hölmöistä mielipiteistäsi."

Huomaan, että sinä paitsi vääristelet kirjoituksiani, yrität epätoivoisesti vängätä matematiikkaa vastaan.

"Kuten tässä: älytöntä jankutusta, vailla mitään perusteluita. Jokin jono ei ole "yksittäinen jono" vaan mikä tahansa jonoista. Joko tajuat moloch? Joko viimein tajuat!"

Kai sinä tajuat, että jokaisella noista eri jonoista on tuo sama todennäköisyys 1/n toteutua?

"Siinähän se taas lukee, niin kuin sen selitin. Vain yksinkertaisuuden takia käsitteitä "alkeistapahtuma" ja "tulosvaihtoehto" voidaan käyttää ristiin, mutta silloin on ymmärrettävä se ero mikä niillä todellisuudessa on."

Siinä lukee, että alkeistapahtumia ja niitä vastaavia alkeistapauksien sattumisia käytetään usein yksinkertaisuuden vuoksi vaihdannaisesti, koska alkeistapahtumaa vastaa täsmälleen yhden alkeistapaksen sattuminen. Ja kuten olet tunnustanut, jokin alkeistapaus aina sattuu symmetrinen satunnaiskoe suoritettaessa.

"Ja sinä moloch et sitä eroa ymmärrä tai et halua ymmärtää, vaan sotket ne keskenään ja kieroilet ja ketkuilet ennen näkemättömällä tavalla, vailla mitään hillikkeitä."

Kieroilu on sinun puolellasi.

Lue lisää

"Ja kuten olen kertonut, tarkoitan tuolla, että jokin yksittäinen määritelty alkeistapahtuma."

Niin. Mutta mistä sen voisi erottaa kumpaa tarkoitat, kun kirjoitat "jokin alkeistapahtuma" ja tarkoitat sillä joko "jotakin alkeistapahtumaa" tai sitten "jotakin yksittäistä tiettyä alkeistapahtumaa"? Ja kun edes yhtä ainoaa viimeksimainittua ei ole keskustelujemme kohteina olleissa kokeissa ollut olemassa, niin jälkimmäisessä tapauksessa sorrut taas asiattomuuteen.

"...joten siihen olisi ollut perusteltua valita σ-algebraksi esim. F = P (Ω)"

Voit jossitella mitä tahansa, mutta se on aivan turhaa. Eikä tietenkään olisi ollut mitään mieltä veikata kaikkia mahdollisia tapahtumia, joten jossittelusi on kaiken lisäksi älytöntä.

"Ja kuten olet tunnustanut, jokin alkeistapaus aina sattuu symmetrinen satunnaiskoe suoritettaessa."

Niinhän se sattuu, mutta kun se ei tarkoita että vastaava alkeistapahtuma välttämättä toteutuisi. Tämä on se asia mitä sinä moloch et ymmärrä tästä yksinkertaistuksesta, et vaikka kuinka sitä yritän päähäsi takoa. Olet jatkuvasti ymmärryksestä heittäyksissä pahemman kerran.

"...olet kirjoittanut, että noppaa heitettäessä jokin alkeistapaus tulee tulokseksi varmasti. Síllä tarkoitetaan, että tuo alkeistapahtuma toteutuu."

Tässä se taas on. Ei tarkoiteta, ellet sitten tarkoita "tuolla" alkeistapahtumalla jotakin alkeistapahtumaa, mitä itse asiassa kirjoittamasi tarkoittaa. Oikeastaan melkein kaikki mitä kirjoitat on epäselvää kieroilualtista sotkua, matemaattisesti nollan arvoista ilmaisua.

"Se on työkalu, jolla voi mainiosti tutkia satunnaiskokeen tapahtumia. Ja siksi sen voi valita sellaiseksi kuin on tarvis tai haluaa."

Mistä lie keksit näitä kummallisia selittelyjäsi. Ei satunnaiskokeen tapahtumissa ole mitään "tutkimista", eikä niiden kokoelma sigma-algebra ainakaan siinä auta. Tapahtumat ovat otosavaruuden osajoukkoja, ei sen kummempaa.

Sigma-algebra on satunnaiskokeen (koetoiston) todennäköisyysavaruuden yksi kolmannes. Ilman sitä ei ole määriteltyjä mitallisia tapahtumia joita koeteltaisiin, eikä todennäköisyyskuvaus sigma-algebralta välille 0..1 ilman sitä tietenkään onnistu. Vähimmillään satunnaiskokeen sigma-algebra on triviaali sigma-algebra, kuten oli E:n esimerkissä.

Käytännössä sigma-algebra on myös luettelo niistä tapahtumista, joita kulloinkin kokeessa sattumalla koetellaan. Esim. maksettu lottokuponki on sigma-algebra, lototut rivit ovat ne tapahtumat joilla lottoaja on sigma-algebransa täydentänyt.

Kokeen tekijä (osallistujat) vastaavat tapahtumistaan, eli sigma-algebrastaan. He voivat vapaasti valita mitä tapahtumia haluavat. Jos joku toinen "valitsee" jonkin muun sigma-algebran kyseessä on toinen koe - siksi tällaiset ehdotuksesi ovat keskustelussamme täysin asiattomia.

"Kai sinä tajuat, että jokaisella noista eri jonoista on tuo sama todennäköisyys 1/n toteutua?"

Kai sinä tajuat, että kysymyksesi on täysin asiaton kun saatu jono on jokin jono?

Lopetan ainakin toistaiseksi, mittani alkaa olla täysi. On oma häpeäsi moloch kun et ymmärrä, kun et halua ymmärtää. Teet itsestäsi tyhmän tahallisesti.

moloch_horridus kirjoitti:

"Ei ei ei! Et ymmärrä mitään! Ei kyse ole symmetrisyydestä, vaan siitä onko alkeistapaus määritelty tiettynä alkeistapahtumana tapahtumaksi vai ei."

Tietenkään kyse ei ole symmetrisyydestä, mutta lisään sen tuohon, jottet pääsisi silläkin kieroilemaan. Sinulla kun on tapana tarttua epätoivoisesti jokaisen oljenkorteen. Alkeistapahtumaa ei tarvitse etukäteen määritellä, koska se tapahtuu, kun siihen liittyvä alkeistapaus sattuu.

"Tarkasti ottaen nuo kaksi ovat aivan eri asioita, toinen on sigma-algebran alkio eli tapahtuma, toinen taas pelkkä otosavaruuden alkio. Olet moloch aivan eksyksissä!"

Ei. σ-algebran valinta ei määrää mitä tapahtumia satunnaiskokeessa voi tapahtua. Mutta kun kerran niin väität, niin kerropa vihdoinkin, että kun minä valitsen nopanheittoon sellaisen σ-algebran, jossa on paitsi tyhjä joukko ja otosavaruus, niin myös jokainen yksittäinen alkeistapahtuma, niin toteutuuko tuolloin nopanheitossa paitsi otosavaruus, niin myös tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6?

"Etkö voisi moloch jo lopettaa ja tunnustaa totuuden?"

Hyvänen aika. Et ole vieläkään nähnyt, että olen tunnustanut totuuden jo ainakin kymmessä viestissäni. Harmillista.

"Kaikki varmasti näkevät tilanteesi (pl tieteenharrastaja), sen kaikessa surkeudessaan. On äärettömästi huonompi valinta jos vielä jatkat valheissasi rypemistä kuin jos myönnät vilpittömästi erehdyksesi ja tunnustat totuuden.

Tee nyt moloch niin kuin on oikein."

Minä olen jo sen tunnustanut. Mutta nämä viestit menevät liian pitkiksi ja vievät liikaa aikaa, joten minulle riittää, että vastaat tuohon kysymykseeni:

"Kun minä valitsen nopanheittoon sellaisen σ-algebran, jossa on paitsi tyhjä joukko ja otosavaruus, niin myös jokainen yksittäinen alkeistapahtuma, niin toteutuuko tuolloin nopanheitossa paitsi otosavaruus, niin myös tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6?"

Lue lisää

"Kun minä valitsen nopanheittoon sellaisen σ-algebran, jossa on paitsi tyhjä joukko ja otosavaruus, niin myös jokainen yksittäinen alkeistapahtuma, niin toteutuuko tuolloin nopanheitossa paitsi otosavaruus, niin myös tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6?"

1) Jos veikkaat jokaista tulosvaihtoehtoa, jokin niistä toteutuu varmasti.
2)Jos veikkaat kahta silmälukua, veikkauksesi osuu todennäköisyydellä 2/6 = 1/3. Huomaathan ettei ole mitään väliä sillä kumpi veikkaamistasi silmäluvuista toteutuu.
3)Jos veikkaat kuutta silmälukua, veikkauksesi osuu todennäköisydellä 1. Ei ole mitään väliä minkä silmäluvun noppa antaa.
4)Tapahtuma todennäköisyydellä 1/6 on olemassa vain ja ainoastaan silloin kun veikkaat yhtä ainoaa silmälukua. Silloin ja vain silloin veikkauksesi osuu todennäköisyydellä 1/6.

Vastaus kysymykseesi on: silloin toteutuu vain otosavaruus. Veikkauksesi on narrimaisen hölmö, jopa vielä hölmömpi kuin jättää veikkaamatta kokonaan, kuten Enqvist esimerkissään teki.

Ryhdistäydy nyt moloch. Lopeta höperehtimisesi ja tunnusta viimein totuus.

JC_- kirjoitti:

"Ja kuten olen kertonut, tarkoitan tuolla, että jokin yksittäinen määritelty alkeistapahtuma."

Niin. Mutta mistä sen voisi erottaa kumpaa tarkoitat, kun kirjoitat "jokin alkeistapahtuma" ja tarkoitat sillä joko "jotakin alkeistapahtumaa" tai sitten "jotakin yksittäistä tiettyä alkeistapahtumaa"? Ja kun edes yhtä ainoaa viimeksimainittua ei ole keskustelujemme kohteina olleissa kokeissa ollut olemassa, niin jälkimmäisessä tapauksessa sorrut taas asiattomuuteen.

"...joten siihen olisi ollut perusteltua valita σ-algebraksi esim. F = P (Ω)"

Voit jossitella mitä tahansa, mutta se on aivan turhaa. Eikä tietenkään olisi ollut mitään mieltä veikata kaikkia mahdollisia tapahtumia, joten jossittelusi on kaiken lisäksi älytöntä.

"Ja kuten olet tunnustanut, jokin alkeistapaus aina sattuu symmetrinen satunnaiskoe suoritettaessa."

Niinhän se sattuu, mutta kun se ei tarkoita että vastaava alkeistapahtuma välttämättä toteutuisi. Tämä on se asia mitä sinä moloch et ymmärrä tästä yksinkertaistuksesta, et vaikka kuinka sitä yritän päähäsi takoa. Olet jatkuvasti ymmärryksestä heittäyksissä pahemman kerran.

"...olet kirjoittanut, että noppaa heitettäessä jokin alkeistapaus tulee tulokseksi varmasti. Síllä tarkoitetaan, että tuo alkeistapahtuma toteutuu."

Tässä se taas on. Ei tarkoiteta, ellet sitten tarkoita "tuolla" alkeistapahtumalla jotakin alkeistapahtumaa, mitä itse asiassa kirjoittamasi tarkoittaa. Oikeastaan melkein kaikki mitä kirjoitat on epäselvää kieroilualtista sotkua, matemaattisesti nollan arvoista ilmaisua.

"Se on työkalu, jolla voi mainiosti tutkia satunnaiskokeen tapahtumia. Ja siksi sen voi valita sellaiseksi kuin on tarvis tai haluaa."

Mistä lie keksit näitä kummallisia selittelyjäsi. Ei satunnaiskokeen tapahtumissa ole mitään "tutkimista", eikä niiden kokoelma sigma-algebra ainakaan siinä auta. Tapahtumat ovat otosavaruuden osajoukkoja, ei sen kummempaa.

Sigma-algebra on satunnaiskokeen (koetoiston) todennäköisyysavaruuden yksi kolmannes. Ilman sitä ei ole määriteltyjä mitallisia tapahtumia joita koeteltaisiin, eikä todennäköisyyskuvaus sigma-algebralta välille 0..1 ilman sitä tietenkään onnistu. Vähimmillään satunnaiskokeen sigma-algebra on triviaali sigma-algebra, kuten oli E:n esimerkissä.

Käytännössä sigma-algebra on myös luettelo niistä tapahtumista, joita kulloinkin kokeessa sattumalla koetellaan. Esim. maksettu lottokuponki on sigma-algebra, lototut rivit ovat ne tapahtumat joilla lottoaja on sigma-algebransa täydentänyt.

Kokeen tekijä (osallistujat) vastaavat tapahtumistaan, eli sigma-algebrastaan. He voivat vapaasti valita mitä tapahtumia haluavat. Jos joku toinen "valitsee" jonkin muun sigma-algebran kyseessä on toinen koe - siksi tällaiset ehdotuksesi ovat keskustelussamme täysin asiattomia.

"Kai sinä tajuat, että jokaisella noista eri jonoista on tuo sama todennäköisyys 1/n toteutua?"

Kai sinä tajuat, että kysymyksesi on täysin asiaton kun saatu jono on jokin jono?

Lopetan ainakin toistaiseksi, mittani alkaa olla täysi. On oma häpeäsi moloch kun et ymmärrä, kun et halua ymmärtää. Teet itsestäsi tyhmän tahallisesti.

Lue lisää

"Niin. Mutta mistä sen voisi erottaa kumpaa tarkoitat, kun kirjoitat "jokin alkeistapahtuma" ja tarkoitat sillä joko "jotakin alkeistapahtumaa" tai sitten "jotakin yksittäistä tiettyä alkeistapahtumaa"?"

Siitä, että minä olen useita kertoja kertonut kumpaa tarkoitan. Ja se on täysin hyvää suomea.

"Ja kun edes yhtä ainoaa viimeksimainittua ei ole keskustelujemme kohteina olleissa kokeissa ollut olemassa, niin jälkimmäisessä tapauksessa sorrut taas asiattomuuteen."

Höpsis. Asiaton olet vain sinä itse kieroiluinesi.

"Voit jossitella mitä tahansa, mutta se on aivan turhaa. Eikä tietenkään olisi ollut mitään mieltä veikata kaikkia mahdollisia tapahtumia, joten jossittelusi on kaiken lisäksi älytöntä."

Ei σ-algebran valitseminen tarkoita suotuisien tapausten valintaa, joten älä viitsi yrittää tuota vanhaa kieroiluasi, kun tiedät sen itsekin täysin varmasti.

"Niinhän se sattuu, mutta kun se ei tarkoita että vastaava alkeistapahtuma välttämättä toteutuisi."

Tietenkin tarkoittaa.

"Tämä on se asia mitä sinä moloch et ymmärrä tästä yksinkertaistuksesta, et vaikka kuinka sitä yritän päähäsi takoa. Olet jatkuvasti ymmärryksestä heittäyksissä pahemman kerran."

En ymmärrä sitä, koska väitteesi on valhe.

"Tässä se taas on. Ei tarkoiteta, ellet sitten tarkoita "tuolla" alkeistapahtumalla jotakin alkeistapahtumaa, mitä itse asiassa kirjoittamasi tarkoittaa."

Juu, mikä tahansa alkeistapahtuma käy, koska niillä kaikilla on tuo sama todennäköisyys tapahtua.

" Oikeastaan melkein kaikki mitä kirjoitat on epäselvää kieroilualtista sotkua, matemaattisesti nollan arvoista ilmaisua."

LOL. Itse kieroilet matematiikkaa vastaan.

"Mistä lie keksit näitä kummallisia selittelyjäsi. Ei satunnaiskokeen tapahtumissa ole mitään "tutkimista", eikä niiden kokoelma sigma-algebra ainakaan siinä auta. Tapahtumat ovat otosavaruuden osajoukkoja, ei sen kummempaa."

Kerropas, miksi σ-algebraan voidaan valita itseä kiinnostavia tapahtumia.

"Sigma-algebra on satunnaiskokeen (koetoiston) todennäköisyysavaruuden yksi kolmannes. Ilman sitä ei ole määriteltyjä mitallisia tapahtumia joita koeteltaisiin, eikä todennäköisyyskuvaus sigma-algebralta välille 0..1 ilman sitä tietenkään onnistu. Vähimmillään satunnaiskokeen sigma-algebra on triviaali sigma-algebra, kuten oli E:n esimerkissä."

Ehei. Siinä ei ollut sellaista lainkaan, koska sitä ei tarvitse määritellä.

"Käytännössä sigma-algebra on myös luettelo niistä tapahtumista, joita kulloinkin kokeessa sattumalla koetellaan. Esim. maksettu lottokuponki on sigma-algebra, lototut rivit ovat ne tapahtumat joilla lottoaja on sigma-algebransa täydentänyt."

Lottoon voidaan myös valita σ-algebra, jossa ovat tyhjä joukko, kaikki yksittäiset alkeistapahtumat sekä otosavaruus. Ja ei, älä selitä, että ne ovat sama asia, koska Lottoon voidaan valita myös σ-algebra, jossa on pelkästään tyhjä joukko ja otosavaruus eli triviiali σ-algebra.

"Kokeen tekijä (osallistujat) vastaavat tapahtumistaan, eli sigma-algebrastaan. He voivat vapaasti valita mitä tapahtumia haluavat. Jos joku toinen "valitsee" jonkin muun sigma-algebran kyseessä on toinen koe - siksi tällaiset ehdotuksesi ovat keskustelussamme täysin asiattomia."

Minä kysyin nyt sinulta sinun tarkennusta kysymykseesi nopanheitosta ja kerroin, mitä tapahtumia sisällytän sen σ-algebraan, ennen kuin suoritan sen. Mikä on siis vastauksesi?

"Kai sinä tajuat, että kysymyksesi on täysin asiaton kun saatu jono on jokin jono?"

Ei se ole asiaton, vaan paljastaa sinun kieroilusi ja siksi jätät vastaamatta.

"Lopetan ainakin toistaiseksi, mittani alkaa olla täysi. On oma häpeäsi moloch kun et ymmärrä, kun et halua ymmärtää. Teet itsestäsi tyhmän tahallisesti."

Vastaa nyt vielä kysymykseeni:

"Kun minä valitsen nopanheittoon sellaisen σ-algebran, jossa on paitsi tyhjä joukko ja otosavaruus, niin myös jokainen yksittäinen alkeistapahtuma, niin toteutuuko tuolloin nopanheitossa paitsi otosavaruus, niin myös tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6?", niin minäkin lopetan sen jälkeen, kun vastauksesi on puitu läpi.

JC_- kirjoitti:

"Kun minä valitsen nopanheittoon sellaisen σ-algebran, jossa on paitsi tyhjä joukko ja otosavaruus, niin myös jokainen yksittäinen alkeistapahtuma, niin toteutuuko tuolloin nopanheitossa paitsi otosavaruus, niin myös tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/6?"

1) Jos veikkaat jokaista tulosvaihtoehtoa, jokin niistä toteutuu varmasti.
2)Jos veikkaat kahta silmälukua, veikkauksesi osuu todennäköisyydellä 2/6 = 1/3. Huomaathan ettei ole mitään väliä sillä kumpi veikkaamistasi silmäluvuista toteutuu.
3)Jos veikkaat kuutta silmälukua, veikkauksesi osuu todennäköisydellä 1. Ei ole mitään väliä minkä silmäluvun noppa antaa.
4)Tapahtuma todennäköisyydellä 1/6 on olemassa vain ja ainoastaan silloin kun veikkaat yhtä ainoaa silmälukua. Silloin ja vain silloin veikkauksesi osuu todennäköisyydellä 1/6.

Vastaus kysymykseesi on: silloin toteutuu vain otosavaruus. Veikkauksesi on narrimaisen hölmö, jopa vielä hölmömpi kuin jättää veikkaamatta kokonaan, kuten Enqvist esimerkissään teki.

Ryhdistäydy nyt moloch. Lopeta höperehtimisesi ja tunnusta viimein totuus.

Lue lisää

"1) Jos veikkaat jokaista tulosvaihtoehtoa, jokin niistä toteutuu varmasti."

Tietenkin. Mutta en veikkaa yhtään tulosvaihtoehtoa, vaan tutkin vasta σ-algebralla millaisia tapahtumia nopanheitossa on ja kuinka todennäköisesti ne toteutuvat.

"2)Jos veikkaat kahta silmälukua, veikkauksesi osuu todennäköisyydellä 2/6 = 1/3. Huomaathan ettei ole mitään väliä sillä kumpi veikkaamistasi silmäluvuista toteutuu."

Aivan. Mutta en veikkaa tuossa nopanheitossa mitään silmälukua eli en valitse suotuisaa tapahtumaa, vaan valitsen vain sopivan σ-algebran.

"3)Jos veikkaat kuutta silmälukua, veikkauksesi osuu todennäköisydellä 1. Ei ole mitään väliä minkä silmäluvun noppa antaa."

Ja kuten sanoin, en veikkaa yhtään tapahtumaa. Tämän tiesitkin jo aikaisemmista keskusteluistamme. Älä siis yritä kieroilla.

"4)Tapahtuma todennäköisyydellä 1/6 on olemassa vain ja ainoastaan silloin kun veikkaat yhtä ainoaa silmälukua. Silloin ja vain silloin veikkauksesi osuu todennäköisyydellä 1/6."

Vaikka en ole veikannut yhtään tulosvaihtoehtoa, vaan olen valinnut vain sopivan σ-algebran, jossa on kaikki tuollaiset tapahtumat eli alkeistapahtumat, joiden todennäköisyys on 1/6?

"Vastaus kysymykseesi on: silloin toteutuu vain otosavaruus."

Eli kun valitsen σ-algebran, jossa ovat kaikki yksittäiset alkeistapahtumat tyhjän joukon ja otosavaruuden lisäksi? Miten se on mahdollista, miksi joku σ-algebrani yksittäisen alkeistapahtuman alkio ei toteudu, kun kerran joku alkeistapaus toteutuu, kuten aivan oikein tuossa kerroit?

"Veikkauksesi on narrimaisen hölmö, jopa vielä hölmömpi kuin jättää veikkaamatta kokonaan, kuten Enqvist esimerkissään teki."

Ehei. Vastasit johonkin, mitä en ollut kysynyt, kun en tarpeeksi tarkasti ilmaissut jälleen itseäni, vaan oletin, että muistaisit, etten valitse tuossa lainkaan suotuisaa tapausta, vaan vain sopivan σ-algebran. En siis veikkaa mitään, vaan valitsen vasta sopivan σ-algebran, johon valitsen itseäni kiinnostavia tapahtumia eli mm. jokaisen yksittäisen alkeistapahtuman.

"Ryhdistäydy nyt moloch. Lopeta höperehtimisesi ja tunnusta viimein totuus."

Ryhdistäydy sinä ja vastaa kysymykseeni rehellisesti äläkä sotke siihen suotuisia tapauksia, koska en valitse niitä kokeeseeni.

Kirjoituksistasi on taas kovin vaikea saada selvää. Lisäksi syyttelysi ovat täysin aiheettomia ja tuomittavia.

"Siis koetoistossa tapahtuu uudelleen "juuri se" tapahtuma keskimäärin joka kuudes kerta. Ei mikään toinen tapahtuma, jonka todennäköisyys myös on 1/6."

moloch myönsi jo aiemmin, että "juuri se tulos joka tulee" toteutuu nopanheitossa varmasti. Oletko tieteenharrastaja tästä samaa mieltä?

Ja mitä ihmettä tarkoitat sillä että "juuri se" tapahtuma todennäköisyydellä 1/6 toteutuu keskimäärin joka kuudes kerta mutta muut tapahtumat samalla todennäköisyydellä muka eivät toteutuisi?

"moloch myönsi jo aiemmin, että "juuri se tulos joka tulee" toteutuu nopanheitossa varmasti. Oletko tieteenharrastaja tästä samaa mieltä?"

Enhän minä niin sanonut, vaan että juuri se tulos, joka tuli toteutui varmasti. Pieni ero, mutta tätkeä. Sinunkin kannattaa pohtia tuota, niin saatat ymmärtää jotakin. Vitsi vitsi, kyllähän sinä sen ymmärrät ja siksi valehtelit siitä mitä sanoin.

moloch_horridus kirjoitti:

"moloch myönsi jo aiemmin, että "juuri se tulos joka tulee" toteutuu nopanheitossa varmasti. Oletko tieteenharrastaja tästä samaa mieltä?"

Enhän minä niin sanonut, vaan että juuri se tulos, joka tuli toteutui varmasti. Pieni ero, mutta tätkeä. Sinunkin kannattaa pohtia tuota, niin saatat ymmärtää jotakin. Vitsi vitsi, kyllähän sinä sen ymmärrät ja siksi valehtelit siitä mitä sanoin.

Lue lisää

Vai niin. No en jaksa ryhtyä sanamuotoja tarkistamaan, mutta olen melko varma että yrität taas kiemurrella. Varoitan: älä tee niin, moloch.

Etkö sitten ole sitä mieltä että jos veikkaat että tulokseksi tulee "juuri se mikä tulee" veikkauksesi (tapahtumasi) ei toteutuisi varmasti?

Mitä muuta tulos voisi olla kuin veikkaamasi tulos?

"Vai niin. No en jaksa ryhtyä sanamuotoja tarkistamaan, mutta olen melko varma että yrität taas kiemurrella. Varoitan: älä tee niin, moloch.

Etkö sitten ole sitä mieltä että jos veikkaat että tulokseksi tulee "juuri se mikä tulee" veikkauksesi (tapahtumasi) ei toteutuisi varmasti?"

Juu, tuon allekirjoitan. Mutta sehän ei ole sama asia kuin tuolla yllä kertomasi. Suomen ymmärryksesi kaipaa vielä hieman hiomista.

"Mitä muuta tulos voisi olla kuin veikkaamasi tulos?"

Jos veikkaan, että tulos on juuri se mikä tulee, niin osun veikkauksessani varmasti, mutta se, että tulos on juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa, vaan sillä on oma todennäköisyytensä toteutua.

moloch_horridus kirjoitti:

"Vai niin. No en jaksa ryhtyä sanamuotoja tarkistamaan, mutta olen melko varma että yrität taas kiemurrella. Varoitan: älä tee niin, moloch.

Etkö sitten ole sitä mieltä että jos veikkaat että tulokseksi tulee "juuri se mikä tulee" veikkauksesi (tapahtumasi) ei toteutuisi varmasti?"

Juu, tuon allekirjoitan. Mutta sehän ei ole sama asia kuin tuolla yllä kertomasi. Suomen ymmärryksesi kaipaa vielä hieman hiomista.

"Mitä muuta tulos voisi olla kuin veikkaamasi tulos?"

Jos veikkaan, että tulos on juuri se mikä tulee, niin osun veikkauksessani varmasti, mutta se, että tulos on juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa, vaan sillä on oma todennäköisyytensä toteutua.

Lue lisää

"Jos veikkaan, että tulos on juuri se mikä tulee, niin osun veikkauksessani varmasti, mutta se, että tulos on juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa, vaan sillä on oma todennäköisyytensä toteutua."

Siis tarkoitat että "juuri se mikä tulee" toteutuu varmasti, mutta että "juuri se mikä sitten toteutuu" ei ole varmaa?

Jos veikkaat nopalle "juuri sitä mikä sitten toteutuu", mikä on tämän tapahtuman todennäköisyys?

JC_- kirjoitti:

Kirjoituksistasi on taas kovin vaikea saada selvää. Lisäksi syyttelysi ovat täysin aiheettomia ja tuomittavia.

"Siis koetoistossa tapahtuu uudelleen "juuri se" tapahtuma keskimäärin joka kuudes kerta. Ei mikään toinen tapahtuma, jonka todennäköisyys myös on 1/6."

moloch myönsi jo aiemmin, että "juuri se tulos joka tulee" toteutuu nopanheitossa varmasti. Oletko tieteenharrastaja tästä samaa mieltä?

Ja mitä ihmettä tarkoitat sillä että "juuri se" tapahtuma todennäköisyydellä 1/6 toteutuu keskimäärin joka kuudes kerta mutta muut tapahtumat samalla todennäköisyydellä muka eivät toteutuisi?

Lue lisää

Koetat hämätä louhaisemalla tekstistäni pois sanan "uudelleen". Koe toimii siis niin, että seurataan kuinka usein ensimmäiseksi tullut silmäluku keskimäärin tulee uudelleen seuraavilla heittokerroilla. Muut silmäluvut ohitetaan, koska ne eivät kuulu kokeeseen huolimatta siitä, että niidenkin toistumisen todennäköisyys on samansuuruinen.

JC_- kirjoitti:

"Jos veikkaan, että tulos on juuri se mikä tulee, niin osun veikkauksessani varmasti, mutta se, että tulos on juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa, vaan sillä on oma todennäköisyytensä toteutua."

Siis tarkoitat että "juuri se mikä tulee" toteutuu varmasti, mutta että "juuri se mikä sitten toteutuu" ei ole varmaa?

Jos veikkaat nopalle "juuri sitä mikä sitten toteutuu", mikä on tämän tapahtuman todennäköisyys?

Lue lisää

""Jos veikkaan, että tulos on juuri se mikä tulee, niin osun veikkauksessani varmasti, mutta se, että tulos on juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa, vaan sillä on oma todennäköisyytensä toteutua."

"Siis tarkoitat että "juuri se mikä tulee" toteutuu varmasti, mutta että "juuri se mikä sitten toteutuu" ei ole varmaa?"

Ei. Tarkoitan, aivan kuten kirjoitin, että "Jos veikkaan, että tulos on juuri se mikä tulee, niin osun veikkauksessani varmasti, mutta se, että tulos on juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa, vaan sillä on oma todennäköisyytensä toteutua."

Etkö ymmärtänyt kirjoitustani?

"Jos veikkaat nopalle "juuri sitä mikä sitten toteutuu", mikä on tämän tapahtuman todennäköisyys?"

Se on 1.

What the *beep*?! JC on siis eksynyt tähänkin ketjuun typeröimään ja jankuttamaan. Ihan kuin hänellä ja ROTilla olisi käynnissä jonkinlainen kilpailu. Ei oo enää ihan todellista.

satunnainen.poikkeaja kirjoitti:

What the *beep*?! JC on siis eksynyt tähänkin ketjuun typeröimään ja jankuttamaan. Ihan kuin hänellä ja ROTilla olisi käynnissä jonkinlainen kilpailu. Ei oo enää ihan todellista.

Lue lisää

Minä olen adaptoitunut skippaamaan JC:n matematiikan kaltaisen roskan lähes automaattisesti. En yleensä edes tietoisesti huomaa jos hän on ketjussa. Sama pätee Jyriin ja toki rekattuna esiintyessään helposti tunnistettavaan yurkiinkin.

moloch_horridus kirjoitti:

""Jos veikkaan, että tulos on juuri se mikä tulee, niin osun veikkauksessani varmasti, mutta se, että tulos on juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa, vaan sillä on oma todennäköisyytensä toteutua."

"Siis tarkoitat että "juuri se mikä tulee" toteutuu varmasti, mutta että "juuri se mikä sitten toteutuu" ei ole varmaa?"

Ei. Tarkoitan, aivan kuten kirjoitin, että "Jos veikkaan, että tulos on juuri se mikä tulee, niin osun veikkauksessani varmasti, mutta se, että tulos on juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa, vaan sillä on oma todennäköisyytensä toteutua."

Etkö ymmärtänyt kirjoitustani?

"Jos veikkaat nopalle "juuri sitä mikä sitten toteutuu", mikä on tämän tapahtuman todennäköisyys?"

Se on 1.

Lue lisää

Kirjoitit:

"... juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa, vaan sillä on oma todennäköisyytensä toteutua."

Ja kun kysyin: Jos veikkaat nopalle "juuri sitä mikä sitten toteutuu", mikä on tämän tapahtuman todennäköisyys? vastasit:

"Se on 1."

Annat siis samalle tapahtumalle kaksi aivan erilaista todennäköisyyttä.

JC_- kirjoitti:

Kirjoitit:

"... juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa, vaan sillä on oma todennäköisyytensä toteutua."

Ja kun kysyin: Jos veikkaat nopalle "juuri sitä mikä sitten toteutuu", mikä on tämän tapahtuman todennäköisyys? vastasit:

"Se on 1."

Annat siis samalle tapahtumalle kaksi aivan erilaista todennäköisyyttä.

Lue lisää

"Kirjoitit:

"... juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa, vaan sillä on oma todennäköisyytensä toteutua."

Ja kun kysyin: Jos veikkaat nopalle "juuri sitä mikä sitten toteutuu", mikä on tämän tapahtuman todennäköisyys? vastasit:

"Se on 1."

Annat siis samalle tapahtumalle kaksi aivan erilaista todennäköisyyttä."

Ehei. Se, että jos veikkaan koko otosavaruutta ei tarkoita sitä, etteikö tuossa satunnaiskokeessa voisi tapahtua tapahtuma, jolla on pieni todennäköisyys. Harmillista, että luulet ymmärtäneesi lukemasi todennäköisyysopetukset, mutta sitten töppäät näin alkeellisessa asiassa. Tuo virheesi on tietysti käsittämättömän alkeellinen, mutta se selittää kyllä, miksi olet jankannut samaa tuubaa koko palstahistoriasi ajan.

JC_- kirjoitti:

Kirjoituksistasi on taas kovin vaikea saada selvää. Lisäksi syyttelysi ovat täysin aiheettomia ja tuomittavia.

"Siis koetoistossa tapahtuu uudelleen "juuri se" tapahtuma keskimäärin joka kuudes kerta. Ei mikään toinen tapahtuma, jonka todennäköisyys myös on 1/6."

moloch myönsi jo aiemmin, että "juuri se tulos joka tulee" toteutuu nopanheitossa varmasti. Oletko tieteenharrastaja tästä samaa mieltä?

Ja mitä ihmettä tarkoitat sillä että "juuri se" tapahtuma todennäköisyydellä 1/6 toteutuu keskimäärin joka kuudes kerta mutta muut tapahtumat samalla todennäköisyydellä muka eivät toteutuisi?

Lue lisää

Ymmärtämättömäksi heittäytyminen on yksi ketkunkonsteistasi:

"..mutta muut tapahtumat samalla todennäköisyydellä muka eivät toteutuisi?"

Tuossahan sen totesin:

"Muut silmäluvut ohitetaan, koska ne eivät kuulu kokeeseen huolimatta siitä, että niidenkin toistumisen todennäköisyys on samansuuruinen.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ymmärtämättömäksi heittäytyminen on yksi ketkunkonsteistasi:

"..mutta muut tapahtumat samalla todennäköisyydellä muka eivät toteutuisi?"

Tuossahan sen totesin:

"Muut silmäluvut ohitetaan, koska ne eivät kuulu kokeeseen huolimatta siitä, että niidenkin toistumisen todennäköisyys on samansuuruinen.

Lue lisää

"Tuossahan sen totesin:"

Niin, teit niin vastaukseni jälkeen ja syytät sitten minua "ymmärtämättömäksi heittäytymisestä". Kommenttini liittyi edelliseen kirjoitukseesi.

Sinänsä uusi toteamuksesi on varsin oikein, ja voin siksi ohittaa sen että puhut siinä aiemmin kirjoittamaasi vastaan.

moloch_horridus kirjoitti:

"Kirjoitit:

"... juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa, vaan sillä on oma todennäköisyytensä toteutua."

Ja kun kysyin: Jos veikkaat nopalle "juuri sitä mikä sitten toteutuu", mikä on tämän tapahtuman todennäköisyys? vastasit:

"Se on 1."

Annat siis samalle tapahtumalle kaksi aivan erilaista todennäköisyyttä."

Ehei. Se, että jos veikkaan koko otosavaruutta ei tarkoita sitä, etteikö tuossa satunnaiskokeessa voisi tapahtua tapahtuma, jolla on pieni todennäköisyys. Harmillista, että luulet ymmärtäneesi lukemasi todennäköisyysopetukset, mutta sitten töppäät näin alkeellisessa asiassa. Tuo virheesi on tietysti käsittämättömän alkeellinen, mutta se selittää kyllä, miksi olet jankannut samaa tuubaa koko palstahistoriasi ajan.

Lue lisää

"Ehei."

Näinkö nyt yrität moloch, tuohonko olet jo ajautunut? Kirjoitit:

"juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa"

Ja kun sitten kysyin tapahtuman "juuri se mikä sitten toteutuu"todennäköisyydestä, vastasit:

"Se on 1."

Ristiriita ei voisi olla tuon selvempi.

Sinun on moloch ymmärrettävä että nämä jatkuvasti ilmenevät järjettömyytesi johtuvat väärinkäsityksistäsi todennäköisyyksistä. Ainoa keino jolla voit päästä niistä eroon on tunnustaa totuus. Tee se nyt, moloch.

JC_- kirjoitti:

"Ehei."

Näinkö nyt yrität moloch, tuohonko olet jo ajautunut? Kirjoitit:

"juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa"

Ja kun sitten kysyin tapahtuman "juuri se mikä sitten toteutuu"todennäköisyydestä, vastasit:

"Se on 1."

Ristiriita ei voisi olla tuon selvempi.

Sinun on moloch ymmärrettävä että nämä jatkuvasti ilmenevät järjettömyytesi johtuvat väärinkäsityksistäsi todennäköisyyksistä. Ainoa keino jolla voit päästä niistä eroon on tunnustaa totuus. Tee se nyt, moloch.

Lue lisää

""Ehei."

Näinkö nyt yrität moloch, tuohonko olet jo ajautunut? Kirjoitit:

"juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa"

Ja kun sitten kysyin tapahtuman "juuri se mikä sitten toteutuu"todennäköisyydestä, vastasit:

"Se on 1."

Ristiriita ei voisi olla tuon selvempi."

Keksit itse ristiriidan lainailemalla kirjoituksiani kreationistisen epärehellisesti osittain. Lainaapa ne kokonaisuudessaan, niin saatat ymmärtää, ettei ristiriitaa olekaan.

"Sinun on moloch ymmärrettävä että nämä jatkuvasti ilmenevät järjettömyytesi johtuvat väärinkäsityksistäsi todennäköisyyksistä. Ainoa keino jolla voit päästä niistä eroon on tunnustaa totuus. Tee se nyt, moloch."

Haha. Minäkin voisin lainailla kirjoituksistasi vain pätkiä ja saada ne näyttämään järjettömiltä, mutta minun ei tarvitse sitä tehdä. koska teet sen aivan itse.

moloch_horridus kirjoitti:

""Ehei."

Näinkö nyt yrität moloch, tuohonko olet jo ajautunut? Kirjoitit:

"juuri se mikä sitten toteutuu puolestaan ei ole varmaa"

Ja kun sitten kysyin tapahtuman "juuri se mikä sitten toteutuu"todennäköisyydestä, vastasit:

"Se on 1."

Ristiriita ei voisi olla tuon selvempi."

Keksit itse ristiriidan lainailemalla kirjoituksiani kreationistisen epärehellisesti osittain. Lainaapa ne kokonaisuudessaan, niin saatat ymmärtää, ettei ristiriitaa olekaan.

"Sinun on moloch ymmärrettävä että nämä jatkuvasti ilmenevät järjettömyytesi johtuvat väärinkäsityksistäsi todennäköisyyksistä. Ainoa keino jolla voit päästä niistä eroon on tunnustaa totuus. Tee se nyt, moloch."

Haha. Minäkin voisin lainailla kirjoituksistasi vain pätkiä ja saada ne näyttämään järjettömiltä, mutta minun ei tarvitse sitä tehdä. koska teet sen aivan itse.

Lue lisää

Kun väität moloch että nopanheitossa "juuri se mikä sitten toteutuu" ei ole varmaa mutta silti väität sen todennäköisyyden olevan 1, olet pahassa ristiriidassa itsesi kanssa.

Selviät tilanteestasi tunnustamalla erehdyksesi ja tunnustamalla totuuden. Muuta mahdollisuutta sinulla ei ole.

JC_- kirjoitti:

Kun väität moloch että nopanheitossa "juuri se mikä sitten toteutuu" ei ole varmaa mutta silti väität sen todennäköisyyden olevan 1, olet pahassa ristiriidassa itsesi kanssa.

Selviät tilanteestasi tunnustamalla erehdyksesi ja tunnustamalla totuuden. Muuta mahdollisuutta sinulla ei ole.

Lue lisää

"Kun väität moloch että nopanheitossa "juuri se mikä sitten toteutuu" ei ole varmaa mutta silti väität sen todennäköisyyden olevan 1, olet pahassa ristiriidassa itsesi kanssa."

Enhän minä sellaista väittänytkään. Luepa kirjoitukseni kokonaisuudessaan, niin saatat ymmärtää, että ristiriita oli vain sinun omassa mielessäsi.

"Selviät tilanteestasi tunnustamalla erehdyksesi ja tunnustamalla totuuden. Muuta mahdollisuutta sinulla ei ole."

Minä olen tunnustanut sen alusta lähtien: Enqvist oli oikeassa ja sinä olet valehteleva kieroilija.