Kenen tauli/taulija 4000e ?`

Huh olipas tullut sellaiset kirjoitus virheet.....

Mutta Tero Laaksosta olen ajatellut...Lammin taulut ovat myös komeita,mutta hinnat taitavat olevan hurjassa nousussa taiteilijan traagisen kuoleman takia...

Kovasti ovat suositelleen ulkomaista nykytaidetta...

jSimppaa kirjoitti:

Huh olipas tullut sellaiset kirjoitus virheet.....

Mutta Tero Laaksosta olen ajatellut...Lammin taulut ovat myös komeita,mutta hinnat taitavat olevan hurjassa nousussa taiteilijan traagisen kuoleman takia...

Kovasti ovat suositelleen ulkomaista nykytaidetta...

Olen itse ostanut viimeisen 10 vuoden aikana suomalaista nykytaidetta, tarkoituksena löytää uusia, nuoria lupauksia. Jos osaa tarpeeksi ajoissa nähdä lahjakkuuden, jolla ei vielä ole nimeä, voi tehdä todella hyvän hankinnan. Varman päälle voi tietenkin aina pelata ostamalla jo nimekkäiden taiteilijoiden töitä, mutta kun hinnat ovat myös sen mukaiset..

Parhaat investointini ovat olleet sellaiset teokset, joista myös itse pitää. En arvosta keräilyä pelkän rahanhimon takia. Mutta huonoimpia ostoksia ovat olleet grafiikanvedokset, sillä aidot maalaukset ja veistokset ovat paljon arvostetumpia taidemarkkinoilla. Itse en enää grafiikkaa hanki, vaikka niiden hinnat ovatkin edullisempia. Yritän päästä entisistäkin eroon, mutta niiden myyminen on tavattoman vaikeaa, lähes mahdotonta, vaikka erittäin tunnettujen taiteilijoiden töitä onkin (Risto Suomi, Outi Heiskanen, Hannu Väisänen jne).

Ostin seitsemän vuotta sitten Tuomo Saalin suurikokoisia öljyvärimaalauksia, kun hinnat olivat vielä edullisia. Luotin omaan makuuni ja harkintaani. Nyt niiden arvo on moninkertaistunut, Saalin viimeisin näyttely Helsingissä on lähes täysin loppuunmyyty ja hinnat korkeita, Helsingin Sanomat antoi näyttelystä kiittävän arvostelun ja useat näyttelyn töistä menivät taidemuseoillle ja tunnettuihin kokoelmiin, mm. Helsingin kaupungin taidemuseolle ym.

Kiinnitä taidehankinnassasi huomiota siihen, miten taiteen kentällä ko. taiteilijan tuotantoon suhtaudutaan. Taiteen kentän muodostavat toiset taiteilijat eli ammattikunta, galleriat, kriitikot, taidemuseoiden kuraattorit ja johtajat, tunnetut taiteen keräilijät eli usein säätiöt. Kun taideteos sitten asetetaan julkiseen näyttelyyn esim. taidemuseoon, yleisö helposti mieltää teoksen suureksi taideteokseksi, jos se on taiteen kentällä saanut paikkansa. Siksi posliininen pisuaarikin voi olla ylistetty taideteos maailman kuuluisimmissa taidemuseoissa, vaikka ns. tavallinen yleisö ei näe siinä juurikaan mitään (mm. Marcel Duchamp). Luota taidehankinnassa myös omaan harkintaasi ja kysy muilta neuvoa, jos tuttavapiirissäsi on taiteilijoita tai taiteen kanssa ammatikseen työskenteleviä.

Lammin teokset ovat hyviä, mutta hinnat ovat jo karanneet pilviin. Olisi pitänyt olla liikkeellä 15 vuotta sitten, jolloin olisi tehnyt todella hyvän hankinnan..

Taiteen keräilijä kirjoitti:

Olen itse ostanut viimeisen 10 vuoden aikana suomalaista nykytaidetta, tarkoituksena löytää uusia, nuoria lupauksia. Jos osaa tarpeeksi ajoissa nähdä lahjakkuuden, jolla ei vielä ole nimeä, voi tehdä todella hyvän hankinnan. Varman päälle voi tietenkin aina pelata ostamalla jo nimekkäiden taiteilijoiden töitä, mutta kun hinnat ovat myös sen mukaiset..

Parhaat investointini ovat olleet sellaiset teokset, joista myös itse pitää. En arvosta keräilyä pelkän rahanhimon takia. Mutta huonoimpia ostoksia ovat olleet grafiikanvedokset, sillä aidot maalaukset ja veistokset ovat paljon arvostetumpia taidemarkkinoilla. Itse en enää grafiikkaa hanki, vaikka niiden hinnat ovatkin edullisempia. Yritän päästä entisistäkin eroon, mutta niiden myyminen on tavattoman vaikeaa, lähes mahdotonta, vaikka erittäin tunnettujen taiteilijoiden töitä onkin (Risto Suomi, Outi Heiskanen, Hannu Väisänen jne).

Ostin seitsemän vuotta sitten Tuomo Saalin suurikokoisia öljyvärimaalauksia, kun hinnat olivat vielä edullisia. Luotin omaan makuuni ja harkintaani. Nyt niiden arvo on moninkertaistunut, Saalin viimeisin näyttely Helsingissä on lähes täysin loppuunmyyty ja hinnat korkeita, Helsingin Sanomat antoi näyttelystä kiittävän arvostelun ja useat näyttelyn töistä menivät taidemuseoillle ja tunnettuihin kokoelmiin, mm. Helsingin kaupungin taidemuseolle ym.

Kiinnitä taidehankinnassasi huomiota siihen, miten taiteen kentällä ko. taiteilijan tuotantoon suhtaudutaan. Taiteen kentän muodostavat toiset taiteilijat eli ammattikunta, galleriat, kriitikot, taidemuseoiden kuraattorit ja johtajat, tunnetut taiteen keräilijät eli usein säätiöt. Kun taideteos sitten asetetaan julkiseen näyttelyyn esim. taidemuseoon, yleisö helposti mieltää teoksen suureksi taideteokseksi, jos se on taiteen kentällä saanut paikkansa. Siksi posliininen pisuaarikin voi olla ylistetty taideteos maailman kuuluisimmissa taidemuseoissa, vaikka ns. tavallinen yleisö ei näe siinä juurikaan mitään (mm. Marcel Duchamp). Luota taidehankinnassa myös omaan harkintaasi ja kysy muilta neuvoa, jos tuttavapiirissäsi on taiteilijoita tai taiteen kanssa ammatikseen työskenteleviä.

Lammin teokset ovat hyviä, mutta hinnat ovat jo karanneet pilviin. Olisi pitänyt olla liikkeellä 15 vuotta sitten, jolloin olisi tehnyt todella hyvän hankinnan..

Juu tarkoitus on vain sijoittaa rahat johonkin hyvään ja itseään mielyttävään asiaan.
Tarkoitus on alkaa kiertämään tässä keväällä taide näyttelyitä yms ottaa selvää mitä kannattaa ja mitä ei kannata ostaa.

Mistä sinusta kannattaisi lähteä metsästämään tauluja ?

Simppaerf kirjoitti:

Juu tarkoitus on vain sijoittaa rahat johonkin hyvään ja itseään mielyttävään asiaan.
Tarkoitus on alkaa kiertämään tässä keväällä taide näyttelyitä yms ottaa selvää mitä kannattaa ja mitä ei kannata ostaa.

Mistä sinusta kannattaisi lähteä metsästämään tauluja ?

Sinun kannattaisi käydä mahdollisimman paljon näyttelyissä, jotta oma makusi selkiintyisi ja voisit verrata teoksia hintoja. Joskus voi käydä niin, että ihastuu jonkin taiteilijan töihin, johon kuitenkin kyllästyy muutaman vuoden päästä. Siinä mielessä 4000 euroa on aika suuri raha, jos työ myöhemmin osoittautuisi virhehankinnaksi. Kuvataiteilijoihin ja nykytaiteeseen tutustuminen kehittää omaa makua ja virhehankinnat tosiaan vähenevät. Kysy myös taiteilijoiden, galleristien ym. tahojen neuvoja.

Helsingin Taiteilijaseura ylläpitää taidelainaamoa, josta voi hankkia pienellä korottomalla kuukausimaksulla taiteteoksen kotiinsa. Jos työ ei miellytä tai ei esim. sovi kodin sisustukseen, sen voi palauttaa, kustannukset ovat vain siihen asti maksetut kuukausivuokrat, n. 20 - 100 e / kk riippuen teoksen hinnasta:

http://www.saunalahti.fi/~hts/taidela.htm

Olen hankkinut sieltä kaksi n. 1400 euron hintaista öljyvärimaalausta viimeisten 5 vuoden aikana ja lunastanut ne omakseni 30 euron korottomalla kuukausimaksulla. Ja hankinnat ovat osoittautuneet erittäin hyviksi, niin rahallisesti kuin taiteellisestikin.

Gallerioita kiertäessäsi kannattaa kuitenkin ehkä hankkia työ sellaiselta taiteilijalta, joka kuuluu Suomen Taidemaalariliittoon tai Kuvanveistäjäliittoon, graafikoilla on oma vastaava ammattijärjestö. Em. liitoilla on tarkka seula, ketä he ottaavat jäsenikseen. Lisäksi jos Suomessa aikoo vakavasti otettavaksi ammattitaiteilijaksi, on liiton jäsenyys lähes ehdoton vaatimus. Ilman sitä apurahoja on vaikea saada. Hyvämaineiset galleriat yleensä edellyttävät taiteilijoiltaan liiton jäsenyyttä, ennenkuin näyttelyn pitäminen on mahdollista. Nuoret taiteilija ovat usein kokelasjäseniä, mutta se ei haittaa. Liiton jäseneksi pääsee vain, jos on suorittanut liiton hyväksymän taideoppilaitoksen ammattitutkinnon sekä sen lisäksi osoittanut taiteellisella tuotannollaan olevansa kykenevä taiteilijan ammattiin. Seula esim. Taidemaalariliton jäsenyyteen on siis kova:

http://www.artists.fi/painters/

Taiteen keräilijä kirjoitti:

Olen itse ostanut viimeisen 10 vuoden aikana suomalaista nykytaidetta, tarkoituksena löytää uusia, nuoria lupauksia. Jos osaa tarpeeksi ajoissa nähdä lahjakkuuden, jolla ei vielä ole nimeä, voi tehdä todella hyvän hankinnan. Varman päälle voi tietenkin aina pelata ostamalla jo nimekkäiden taiteilijoiden töitä, mutta kun hinnat ovat myös sen mukaiset..

Parhaat investointini ovat olleet sellaiset teokset, joista myös itse pitää. En arvosta keräilyä pelkän rahanhimon takia. Mutta huonoimpia ostoksia ovat olleet grafiikanvedokset, sillä aidot maalaukset ja veistokset ovat paljon arvostetumpia taidemarkkinoilla. Itse en enää grafiikkaa hanki, vaikka niiden hinnat ovatkin edullisempia. Yritän päästä entisistäkin eroon, mutta niiden myyminen on tavattoman vaikeaa, lähes mahdotonta, vaikka erittäin tunnettujen taiteilijoiden töitä onkin (Risto Suomi, Outi Heiskanen, Hannu Väisänen jne).

Ostin seitsemän vuotta sitten Tuomo Saalin suurikokoisia öljyvärimaalauksia, kun hinnat olivat vielä edullisia. Luotin omaan makuuni ja harkintaani. Nyt niiden arvo on moninkertaistunut, Saalin viimeisin näyttely Helsingissä on lähes täysin loppuunmyyty ja hinnat korkeita, Helsingin Sanomat antoi näyttelystä kiittävän arvostelun ja useat näyttelyn töistä menivät taidemuseoillle ja tunnettuihin kokoelmiin, mm. Helsingin kaupungin taidemuseolle ym.

Kiinnitä taidehankinnassasi huomiota siihen, miten taiteen kentällä ko. taiteilijan tuotantoon suhtaudutaan. Taiteen kentän muodostavat toiset taiteilijat eli ammattikunta, galleriat, kriitikot, taidemuseoiden kuraattorit ja johtajat, tunnetut taiteen keräilijät eli usein säätiöt. Kun taideteos sitten asetetaan julkiseen näyttelyyn esim. taidemuseoon, yleisö helposti mieltää teoksen suureksi taideteokseksi, jos se on taiteen kentällä saanut paikkansa. Siksi posliininen pisuaarikin voi olla ylistetty taideteos maailman kuuluisimmissa taidemuseoissa, vaikka ns. tavallinen yleisö ei näe siinä juurikaan mitään (mm. Marcel Duchamp). Luota taidehankinnassa myös omaan harkintaasi ja kysy muilta neuvoa, jos tuttavapiirissäsi on taiteilijoita tai taiteen kanssa ammatikseen työskenteleviä.

Lammin teokset ovat hyviä, mutta hinnat ovat jo karanneet pilviin. Olisi pitänyt olla liikkeellä 15 vuotta sitten, jolloin olisi tehnyt todella hyvän hankinnan..

Suurinpiirtein noin minäkin toimin.keräilyharrastukseni alkoi ollessani 80-luvun alussa Roihuvuoressa korjaamassa erään taiteilijan wc:n putkia. hän oli tehnyt upeita litografioita Suomenlinnasta ja kun katsoin niitä vähän pitempääkin hän kysyi halusinko ostaa vedoksen ja lisäsi heti hinnan perään saat kolme vedosta pudotettuun hintaan ja niin edelleen. Rahan tarve taisi olla erittäin kova kun loppujen lopuksi sain paksun nipun vedoksia pilkkahinnalla.Hain vielä pari kertaa isot niput jälkeenpäin halvalla.
ilmeisesti litoja arvostetaan kun ei oo tullut vastaan huutokaupoissa tai kirpputoreilla mutta museoissa ja monissa virastoissa olen nähnyt kaverin töitä.
Kannattaa iskeä silloin kun taiteilijalla on rahapulaa.Hyvää sijoitus onnea.Jumalan siunausta!

Taiteen keräilijä kirjoitti:

Olen itse ostanut viimeisen 10 vuoden aikana suomalaista nykytaidetta, tarkoituksena löytää uusia, nuoria lupauksia. Jos osaa tarpeeksi ajoissa nähdä lahjakkuuden, jolla ei vielä ole nimeä, voi tehdä todella hyvän hankinnan. Varman päälle voi tietenkin aina pelata ostamalla jo nimekkäiden taiteilijoiden töitä, mutta kun hinnat ovat myös sen mukaiset..

Parhaat investointini ovat olleet sellaiset teokset, joista myös itse pitää. En arvosta keräilyä pelkän rahanhimon takia. Mutta huonoimpia ostoksia ovat olleet grafiikanvedokset, sillä aidot maalaukset ja veistokset ovat paljon arvostetumpia taidemarkkinoilla. Itse en enää grafiikkaa hanki, vaikka niiden hinnat ovatkin edullisempia. Yritän päästä entisistäkin eroon, mutta niiden myyminen on tavattoman vaikeaa, lähes mahdotonta, vaikka erittäin tunnettujen taiteilijoiden töitä onkin (Risto Suomi, Outi Heiskanen, Hannu Väisänen jne).

Ostin seitsemän vuotta sitten Tuomo Saalin suurikokoisia öljyvärimaalauksia, kun hinnat olivat vielä edullisia. Luotin omaan makuuni ja harkintaani. Nyt niiden arvo on moninkertaistunut, Saalin viimeisin näyttely Helsingissä on lähes täysin loppuunmyyty ja hinnat korkeita, Helsingin Sanomat antoi näyttelystä kiittävän arvostelun ja useat näyttelyn töistä menivät taidemuseoillle ja tunnettuihin kokoelmiin, mm. Helsingin kaupungin taidemuseolle ym.

Kiinnitä taidehankinnassasi huomiota siihen, miten taiteen kentällä ko. taiteilijan tuotantoon suhtaudutaan. Taiteen kentän muodostavat toiset taiteilijat eli ammattikunta, galleriat, kriitikot, taidemuseoiden kuraattorit ja johtajat, tunnetut taiteen keräilijät eli usein säätiöt. Kun taideteos sitten asetetaan julkiseen näyttelyyn esim. taidemuseoon, yleisö helposti mieltää teoksen suureksi taideteokseksi, jos se on taiteen kentällä saanut paikkansa. Siksi posliininen pisuaarikin voi olla ylistetty taideteos maailman kuuluisimmissa taidemuseoissa, vaikka ns. tavallinen yleisö ei näe siinä juurikaan mitään (mm. Marcel Duchamp). Luota taidehankinnassa myös omaan harkintaasi ja kysy muilta neuvoa, jos tuttavapiirissäsi on taiteilijoita tai taiteen kanssa ammatikseen työskenteleviä.

Lammin teokset ovat hyviä, mutta hinnat ovat jo karanneet pilviin. Olisi pitänyt olla liikkeellä 15 vuotta sitten, jolloin olisi tehnyt todella hyvän hankinnan..

15 vuotta sitten Ilkka Lammi oli vasta murrosiässä. Mutta 6-7 vuotta sitten olisi kannattanut ostaa häneltä. Jos vain taloudellista näkökulmaa ajatellaan...

WC:n korjaaja kirjoitti:

Suurinpiirtein noin minäkin toimin.keräilyharrastukseni alkoi ollessani 80-luvun alussa Roihuvuoressa korjaamassa erään taiteilijan wc:n putkia. hän oli tehnyt upeita litografioita Suomenlinnasta ja kun katsoin niitä vähän pitempääkin hän kysyi halusinko ostaa vedoksen ja lisäsi heti hinnan perään saat kolme vedosta pudotettuun hintaan ja niin edelleen. Rahan tarve taisi olla erittäin kova kun loppujen lopuksi sain paksun nipun vedoksia pilkkahinnalla.Hain vielä pari kertaa isot niput jälkeenpäin halvalla.
ilmeisesti litoja arvostetaan kun ei oo tullut vastaan huutokaupoissa tai kirpputoreilla mutta museoissa ja monissa virastoissa olen nähnyt kaverin töitä.
Kannattaa iskeä silloin kun taiteilijalla on rahapulaa.Hyvää sijoitus onnea.Jumalan siunausta!

Olet oikeassa siinä, ettei litografioita näy kirpputoreilla eikä huutokaupoissa. Grafiikkaa kyllä on todella paljon huomattavien taidemuseoiden kokoelmissa, olen niitä itsekin käynyt paljon ihailemassa. Grafiikka on taidemuotona vielä hieman aliarvostettua suuren yleisön keskuudessa valokuvan tapaan, siksi niitä löytyy Ateneumista, Kiasmasta ym. taidemuseoista, koska he kyllä ymmärtävät grafiikan arvon. Taidemarkkinoilla grafiikan markkinat ovat jälkijunassa.

Olen itse aloittanut kuvataiteen keräämisen 90-luvun alussa, nyt aion myydä koko grafiikan kokoelmani edullisesti pois. Mikäli olet kiinnostunut, voit saada hienoja teoksia erittäin edullisesti sillä olen päättänyt luopua kaikista grafiikanvedoksistani. Tässä kaksi jo myynnissä olevaa vedostani:

http://huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=14231560

sekä

http://huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=14231526

alalla kirjoitti:

15 vuotta sitten Ilkka Lammi oli vasta murrosiässä. Mutta 6-7 vuotta sitten olisi kannattanut ostaa häneltä. Jos vain taloudellista näkökulmaa ajatellaan...

Nyt maksaa yli 20000e

Taiteen keräilijä kirjoitti:

Olet oikeassa siinä, ettei litografioita näy kirpputoreilla eikä huutokaupoissa. Grafiikkaa kyllä on todella paljon huomattavien taidemuseoiden kokoelmissa, olen niitä itsekin käynyt paljon ihailemassa. Grafiikka on taidemuotona vielä hieman aliarvostettua suuren yleisön keskuudessa valokuvan tapaan, siksi niitä löytyy Ateneumista, Kiasmasta ym. taidemuseoista, koska he kyllä ymmärtävät grafiikan arvon. Taidemarkkinoilla grafiikan markkinat ovat jälkijunassa.

Olen itse aloittanut kuvataiteen keräämisen 90-luvun alussa, nyt aion myydä koko grafiikan kokoelmani edullisesti pois. Mikäli olet kiinnostunut, voit saada hienoja teoksia erittäin edullisesti sillä olen päättänyt luopua kaikista grafiikanvedoksistani. Tässä kaksi jo myynnissä olevaa vedostani:

http://huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=14231560

sekä

http://huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=14231526

mielipiteeseesi.Kyllä liikelaitokset upottavat eurojansa liikelahjoihin ja juuri grafiikkaan.Uskomatonta, mutta loogista, grafiikkahan on kumminkin hinnaltaan aivan eriluokkaa kuin esimerkiksi maalaukset ja taiteellisesti pätevääkin yleensä, johtuen tekotapojen pitkäjännitteisyydestä johon eivät diletantit pysty kuten öljymaalauksessa on laita.
Kävin katsomassa mitä olet myymässä.
Tunnenkin jonkinverran Päivi Lempistä ja Paul Osipowia ja heidän tuotantoaan. Itselläni ei ole nyt juuri tarvetta kasvattaa kokoelmaani, mutta
jos ei huutokauppasi tuo tulosta, niin katso Hesarin taloussivuilta millä firmalla menee tällä hetkellä hyvin. Sitten soitat pääjohtajalle ja teet tarjouksen liikelahjoiksi!
No niin, jollakin on taas paskahuusi tukossa! Täytyy tästä lähteä paskahommiin. Kyllä jotkut paskantaa sitten paksuja pökäleitä ettet kyllä uskoisi jos kertoisin. Moi!

kkekekekekek kirjoitti:

Nyt maksaa yli 20000e

harmi, kyllä nyt meni päiväni piloille.
Ei muuta ku lappaa paskaa vain edelleenkin. Harmi harmi harmi

Taiteen keräilijä kirjoitti:

Sinun kannattaisi käydä mahdollisimman paljon näyttelyissä, jotta oma makusi selkiintyisi ja voisit verrata teoksia hintoja. Joskus voi käydä niin, että ihastuu jonkin taiteilijan töihin, johon kuitenkin kyllästyy muutaman vuoden päästä. Siinä mielessä 4000 euroa on aika suuri raha, jos työ myöhemmin osoittautuisi virhehankinnaksi. Kuvataiteilijoihin ja nykytaiteeseen tutustuminen kehittää omaa makua ja virhehankinnat tosiaan vähenevät. Kysy myös taiteilijoiden, galleristien ym. tahojen neuvoja.

Helsingin Taiteilijaseura ylläpitää taidelainaamoa, josta voi hankkia pienellä korottomalla kuukausimaksulla taiteteoksen kotiinsa. Jos työ ei miellytä tai ei esim. sovi kodin sisustukseen, sen voi palauttaa, kustannukset ovat vain siihen asti maksetut kuukausivuokrat, n. 20 - 100 e / kk riippuen teoksen hinnasta:

http://www.saunalahti.fi/~hts/taidela.htm

Olen hankkinut sieltä kaksi n. 1400 euron hintaista öljyvärimaalausta viimeisten 5 vuoden aikana ja lunastanut ne omakseni 30 euron korottomalla kuukausimaksulla. Ja hankinnat ovat osoittautuneet erittäin hyviksi, niin rahallisesti kuin taiteellisestikin.

Gallerioita kiertäessäsi kannattaa kuitenkin ehkä hankkia työ sellaiselta taiteilijalta, joka kuuluu Suomen Taidemaalariliittoon tai Kuvanveistäjäliittoon, graafikoilla on oma vastaava ammattijärjestö. Em. liitoilla on tarkka seula, ketä he ottaavat jäsenikseen. Lisäksi jos Suomessa aikoo vakavasti otettavaksi ammattitaiteilijaksi, on liiton jäsenyys lähes ehdoton vaatimus. Ilman sitä apurahoja on vaikea saada. Hyvämaineiset galleriat yleensä edellyttävät taiteilijoiltaan liiton jäsenyyttä, ennenkuin näyttelyn pitäminen on mahdollista. Nuoret taiteilija ovat usein kokelasjäseniä, mutta se ei haittaa. Liiton jäseneksi pääsee vain, jos on suorittanut liiton hyväksymän taideoppilaitoksen ammattitutkinnon sekä sen lisäksi osoittanut taiteellisella tuotannollaan olevansa kykenevä taiteilijan ammattiin. Seula esim. Taidemaalariliton jäsenyyteen on siis kova:

http://www.artists.fi/painters/

Eiköhän taidenäyttelyt ole viimeinen paikka josta kannattaa etsiä uusia kykyjä ja edullisia sijoitustauluja! hinnat ovat sen verran kovia että kun vähän aikaa tinkailee nii hinnasta putoaa puolet ellei enemmänkin. Ainoa on sitten taiteilijoiden omat taidenäyttelyt joissa ei ole välittäjää mukana. niistä voi vielä löytää sopivalla hinnalla hyvää taidetta.

moi...
anna tuo mailiosoitteesi ja mailaa [email protected] niitä kuvii mitä tauluja on myynnissä ja minkä hintaisii...?

lonely87m kirjoitti:

moi...
anna tuo mailiosoitteesi ja mailaa [email protected] niitä kuvii mitä tauluja on myynnissä ja minkä hintaisii...?

Sen verran väittäisin vastaan, että kyllä Stenvallkin järkevä - ei ainoastaan visuaalisesti miellyttävä - hankinta on, näitä on esim lähtenyt paljon ulkomaille, jossa suosio kasvaa.