Otetaanpa vielä kerran ihan asiallisesti tuo sakramenttiasia. Jos rehellisiä ollaan. Miksi emme niinsanotut kirkolliset voida käydä kirkossa ehtoollisella silloin kuin on miespapit jne...
Ja seuroissa voisimme käydä kaikki yhdessä?
Ja seuroissa voisimme käydä kaikki yhdessä?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Näin voimme tehdä ja kaikki kirkolliset perhejuhlat (kaste,häät,hautajaiset) hoitaa mies pappi,kuten Raamatussa kerrotaan.
Raamattu ei taida tuntea teidän kirkollisia juhlianne lainkaan!
miespapista puhumattakaan.
Kirkko ei halua enää ajaa kaksilla valoilla.
Kaikille jäsenille tarjotaan samaa kirkon oppia, eli pappi kuin pappi tulee tilaisuuteen kuin tilaisuuteen.
Kirkkolaki on ohjenuora, raamattu jätetään syrjään.
Luterilaisessa seurakunnassa on
sisäinen ehtoollinen
Kysymys ehtoollispöydän avoimuudesta on jälleen tullut julkisessa
mielessä ajankohtaiseksi. Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) johto ilmoitti,
että sen piirissä pidetyissä jumalanpalveluksissa ovat ehtoolliselle tervetulleita
myös sellaiset henkilöt, jotka ovat eronneet evankelisluterilaisesta
kirkosta sen viimeaikaisten luopumusta osoittavien päätösten tähden. Varsin
laajalle näyttää levinneen sellainen mielipide, että ehtoollispöydän pitäisikin
olla avoin opillisesta ja kirkollisesta yhteydestä riippumatta. Avoin
ehtoollispöytä on kuitenkin luterilaiselle seurakunnalle opin kannalta
mahdoton ajatus, ja sellainen käytäntö on historiallisestikin varsin uusi.
Kysymys seurakuntiemme ehtoollispöydän avoimuudesta liittyy käytännössä
useimmiten siihen, voivatko kansankirkon jäsenet nauttia yhteistä
ehtoollista kanssamme. Tuolla kirkolla on kirkollinen yhteys ja niin ollen
myös ehtoollisyhteys anglikaanisen kirkon kanssa. Tämä osoittaa
luopumusta oikeasta ehtoollisopista. Anglikaanisen kirkon hyväksymän
opin mukaan Kristuksen ruumis jaetaan ja otetaan vastaan ehtoollisessa
ainoastaan taivaallisella ja hengellisellä tavalla. Luterilainen oppi opettaa
asetussanojen perusteella, että Kristuksen ruumis ja veri otetaan vastaan
myös suulla.
Luterilainen tunnustus puhuu hyvin vakavasti siitä, mitä seuraa, jos ehtoollisen
asetussanoja ei tunnusteta: “Eri asia on, jos ensin muutetaan Jumalan
sana ja järjestys ja ne tulkitaan toisin, niin kuin tekevät nykypäivien
sakramentin viholliset, joilla ilmeisestikään ei ole muuta kuin pelkkä leipä
ja viini.” (Yksimielisyyden ohje, täyd.sel. VII, 32) Näin vakavien asioiden
tähden joudumme toteamaan, että seurakunnillamme ei voi olla
ehtoollisyhteyttä sellaisten kirkkojen kanssa, jotka edustavat tai sallivat
oikeasta ehtoollisopista poikkeavia oppeja.
Uskonpuhdistaja Martti Luther tuo eri kannoilta esiin perusteita seurakunnan
sisäiselle ehtoolliselle. Hän torjui vakavin sanoin sen mahdollisuuden,
että ehtoollista vietettäisiin yhdessä, vaikka ehtoollisesta uskottaisiin
eri tavoin: “Minusta on hirvittävää kuulla, että yhdessä ja samassa kirkossa
yhden ja saman alttarin äärellä pitäisi molempien puolien saada ja ottaa
vastaan sama sakramentti niin, että toinen puoli uskoo saavansa vain leipää
ja viiniä ja toinen puoli uskoo saavansa Kristuksen tosi ruumiin ja veren.”
(St.L. XVII, 2016)
Luther opetti myös, että oikea ehtoollisyhteys palvelee seurakunnan
yhteyden säilymistä: “Tämä on myös syy, miksi sakramenttia sanotaan latinaksi
kommuunioksi eli yhteydeksi. Ne, jotka eivät halua olla toisten kristittyjen
kanssa yhtä uskossa, opissa ja elämässä, kutsutaan ekskommunikoiduiksi,
ihmisiksi, jotka eroavat opissa, sanoissa, ymmärryksessä
ja elämässä. Siksi heidän ei tule sallia olla niiden joukossa,
joilla on sama ymmärrys, etteivät he jakaisi ja hajottaisi seurakuntaa. Pyhä
sakramentti palvelee välineenä, jolla Kristus pitää pienen joukkonsa koossa.”
(SL 13a, 303) Tässä kohden on huomattava, että Lutherin opetuksessa
oikea kristillinen yhteys on opillista yhteyttä. Nykyaikana monet ajattelevat
päinvastoin niin, että oikean yhteyden vaaliminen edellyttää ulkonaisen
yhteyden säilyttämistä opin eroista huolimatta. Luterilaisen ajatustavan
ja nykyajan ero on siis tässä kohden valtava.
Luterilaiset kirkot, myös kansankirkot, seurasivat varsin pitkään tunnustuksen
ja Lutherin opetuksesta nousevaa sisäisen ehtoollisen periaatetta.
Tämän mukaan Suomessakin oli käytössä rippikirjoitus vielä viime
vuosisadan alkupuolella. Ehtoolliselle haluava siis ilmoitti asian pastorille.
Käytäntö säilyi todennäköisesti pisimpään maaseudulla. Muistan viitisentoista
vuotta sitten keskustelleeni arvioni mukaan 1910-luvulla syntyneen
henkilön kanssa. Hän muisti lapsuudestaan, kuinka vanhemmat olivat
kirjoittautuneet ehtoolliselle. Tältä pohjalta hän hyvin ymmärsi
seurakuntiemme sisäisen ehtoollisen käytännön.
Näin sekä opin että historian kannalta on selvää, että tunnustuksessa
pysyvä luterilainen seurakunta toimii sisäisen ehtoollisen periaatteen mukaan.
Tässä kirjoituksessa mainittujen perusteiden lisäksi on myös muita
tärkeitä, mm. pastorin viran velvollisuuksista nousevia näkökohtia.
Kimmo Närhi
"Ne, jotka eivät halua olla toisten kristittyjen
kanssa yhtä uskossa, opissa ja elämässä, kutsutaan ekskommunikoiduiksi,
ihmisiksi, jotka eroavat opissa, sanoissa, ymmärryksessä
ja elämässä. Siksi heidän ei tule sallia olla niiden joukossa,
joilla on sama ymmärrys, etteivät he jakaisi ja hajottaisi seurakuntaa."
Tämä ekskommunikointi näyttää myös tapahtuvan vapaaehtoisesti. Eriseuran jäsenet huomasivat että heillä on aivan eri oppi, sanat, ymmärrys ja elämä kuin esikoislestadiolaisilla ja yritettyään erottaa vanhimmat lähtivät kälppimään.
"...eivät halua olla toisten kristittyjen kanssa yhtä uskossa...."
Kyllä se vain on niin, että separatistia tämä vain koskee. Kiitos ja hei.
Ihan rehellisiä kun olette niin mihin elävän kirkon ehtoollisen ja pappien jälkeen enää seuroja ja saarnaajia tarvitsette?
Mitä elävästä kirkosta puuttuu??
Mikä on sellaista minkä vain Esikoiset ja heidän saarnaajat voivat antaa??
Kokemus on ettei riitä..
Ja aloitukseen.. kyllä. Voimme ja saamme käydä myös kirkon ehtoollisella.
Silloin kun se oikein jaetaan, niin se on yhtä pätevä, kuin rukoushuoneella jaettukin. Ne ovat saman arvoisia, riippumatta ihmistunteista.
Mikä siinä sitten on, ettei separatistiehtoollinen riitä.
No, itse vastasitkin:
Kokemus on ettei riitä..
Sakramentti = Jumalan sana yhtyy aineeseen. Ev.lut.kirkon sakramentit:
Kaste = Jumalan sana vesi.
HPE = Jumalan sana viini ja leipä.
Vesi on "vain" luonnollinen vesi, kunnes se siunataan Jumalan sanan määrittämällä tavalla. Nyt se ei enää ole "luonnollinen" vesi, vaan pyhä kastevesi, jonka voima lähtee Jumalan sanasta ja Kristuksen vaikuttamasta uskosta.
"Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen teon kautta." (Luther)
HPE: viini ja leipä ovat "vain" viini ja leipä, ilman pelastavaa voimaa, kunnes ne asianmukaisesti siunataan Jumalan sanalla. Tämä, papillinen siunaus saa aikaan sakramentin: ne eivät enää ole pelkästään leipä ja viini, vaan uskon kautta, Kristuksen pyhä ruumis ja veri.
Katolilaisissa kirkoissa on useampia sakramentteja, mm. avioliiton sakramentti.
Katoliset kirkot opettavat eukaristiasta (HPE), että siunattuna viini ja leipä todella aineessa muuttuvat Kristuksen pyhäksi ruumiiksi ja vereksi. Luterilainen kirkko ei opeta tämän sakramentin aineessa yleisesti muuttumista, niin, että uskotonkin voisi nauttia Kristuksen p. ruumiin ja veren, vaan muuttumisen tapahtuvan uskonmaailmasa. Usko siis antaa sen voiman sakramentin nauttijalle, että hän uskonsa kautta ottaa sakramentin vastaan. Ilman uskoa sakramentit, jotka itsessään ovat voimalliset, ovat vailla uskoa olevalle ihmiselle "vain" vesi, viini ja leipä, eivätkä vaikuta pelastusta. Kastekin sisältää pelastuksen lupauksen, kun sen uskossa vastaanottaa. Ilman uskoa on kasteenkin pelastava voima mitätön.
"Usko, jonka Jeesus vaikuttaa" tekee kristitystä Jumalan lapsen. Uskon "määrä" ei ole oleellinen. Pienen pienikin usko, toivo, rukous, kääntyminen Jumalan puoleen, on riittävä. "Ettei kukaan kerskuisi".
En itse ole lestadiolainen, siksi "sananselitykseni", kuten olen tämän asian Lutherin kirjoituksista ymmärtänyt, saattaa poiketa lestadiolaisten tulkinnoista (en tiedä, anteeksi), mutta uskoltani kuitenkin lutherilainen.
Jeesus sääti nk. seurakuntavirat, eikä Hänen apostoleissaan ollut yhtäkään naista. Siksi en myöskään hyväksy naispappeutta. Muutoin Jeesuksen nk. seuraajissa oli paljon naisia, monissa hyödyllisissä tehtävissä, mutta ei pappeina. Olen myös itse "vain" nainen, kuitenkin tarkoituksenani seurata Jeesusta ja kertoa eteenpäin sen, minkä olen Raamatun sanasta, pyhien seurakunnista ja esim. Lutherin kirjoituksista ymmärtänyt.
.
Huomasin heti että et ole esikoislestadiolainen sillä opetamme luterilaisen tunnustuksen mukaan sakramenteista. Kyllä tunnustuskirjat ja korinttolaiskirje on tässä asioissa selviä: myös uskosta osaton ottaa ehtoollisessa vastaan Kristuksen ruumiin ja veren, hänen läsnäolonsa ehtoollisessa ei ole siis uskosta riippuva asia.
Reformoitu eli esim anglikaaninen ehtoollisoppi on, että Kristus on läsnä ainoastaan taivaallisella tavalla ja riippuvainen uskosta.
Olen lueskellut Lutheria ja olen käsittänyt, että edellä kirjoittamani olisi hänen opetuksensa mukaista. Luther ei opettanut sielunpelastusta ilman uskoa. Uskon laatu ja määrä ei ole oleellinen, vaan Jeesuksenkin mukaan: vaikkapa vain "sinapinsiemenen verran". "Uskoa, jonka Jeesus vaikuttaa".
Tätä ei voi ihminen omilla pinnistyksillään saada aikaan: "Usko! Usko! Usko!" Ei onnistu. Tämä yliluonnollinen usko tulee Jumalalta, Jeesuksen ja Pyhän Hengen teon kautta, täysin lahjana. Voimme vain itsekukin sitä nöyrästi rukoilla. Tällainen rukous onkin jo uskoa! Kääntymistä Herran puoleen.
Katolinen kirkko opettaa leivän ja viinin "muuttumisen" sakramentissa. Tämä ei vaadi uskoa, sillä muuttuminen aineessa ei sitä edellyttäisi.
Koska Luther opettaa sakramentin voiman olevan Jumalan sanassa ja uskossa, näin leipä ja viini eivät "muutu", vaan sakramentissa siunattuna, Jumalan sanan mukaisesti, uskossa OVAT Kristuksen tosi ruumis ja veri. Joka ei tätä usko, hänelle se on "vain" leipä ja viini. Kun nautimme sakramentissa leivän ja viinin, nämä kaiken aikaa pysyvät leipänä ja viininä, mutta usko näkee ne Kristuksen tosi pyhänä ruumiina ja verenä. Näin ne "muuttuvat", eivät aineena, vaan uskoen mahdottoman mahdolliseksi!
Uskon laatu ja määrä ei ole tärkeä. Ei ole myöskään enemmän Kristusta ja vähemmän Kristusta. Jos ihminen jo toiveikkaastikin, vaikkapa syntisenä epäuskoaan surien, tahtoo nauttia Kristuksen pyhän ruumiin ja veren, tässä on jo "usko". Hän Jumalan kutsussa lähestyy Jumalaa.
Anteeksi. En tietenkään halua kiistellä tästä asiasta.
.
Siis jos naispastori jakaa ehtoollisen,niin eikö se ole meidän Herramme Jesyksen Kristuksen ruumis ja veri.Olen kuullut että Luterus olisi niin maininnut ettei sitä katso kuka jakaa vaikka itse piru jakaisi
Kirjoitan nyt, kuten itse asian ymmärrän. Luther todellakin on opettanut, että Jumalan sana itsessään on voimallinen, vaikka sitä saarnaisi itse piru, jos hän vain pysyy Jumalan sanassa. Eli sana itsessään ei menetä voimaansa.
Mutta jos piru ehdointahdoin päästetään saarnaamaan, ei ole takeita, että hän pysyisi tarkassa Jumalan sanassa. Harhaopit ovat siitä ovelia, että ne menevät aina ikäänkuin "ohi" terveen sanan. Ne voivat kuulostaa kauniilta, vaikka ne "vain hiukan" poikkeavat suorasta Jumalan sanasta. Pirua ei siis pidä päästää opettamaan.
Naispappeuden kohdalla olemme nähneet saman: mitä se on tuonut kirkkoon? Politiikan. "Demokratian". "Demokratia" ei ole kristillinen oppisuuntaus, vaan pakanallinen. Lienee lähtöisin pakanallisesta Roomasta, ellei sitten jo Egyptistä ja varhempaakin. Nk. "demokratiaa" on yhteiskunnissa kokeiltu ja aina se päätyy siihen, että demokratian väärinkäyttäjät pilaavat sen kauniit tarkoitusperät. Sillä se on maallinen ja maailmallinen oppisuuntaus. Sitä ei johda puhtaus, Jumalan sana, vaan monet ateistiset opettajat. Raamattu / UT tuomitsee haureuden, joista yksi haureuden suuntaus on homoseksuaalisuus, josta tulee tehdä parannus, kuten muistakin synneistä, kuten haureus yleensäkin, juoppous, ym.
Raamattu ei tunne käsitettä "naispappeus". On olemassa raamatullinen, nk. yleinen pappeus, joka sallii kenen tahansa uskovan kristityn toimia eräänlaisena Jumalan sanan eteenpäin viejänä, sukupuoleen katsomatta. Raamattu tuntee kaksi sukupuolta: miehen ja naisen. Ei muita "sukupuolia" ja "seksuaalisisuuntauksia"! Sodomalaiset ja gomorralaiset "tunsivat", siellä oli meno kuin Helvetissä, mutta Jumala hävitti heidät.
Erikseen on nk. seurakuntavirat: papisto, evankelistat, diakonit, ym. joista apostoli Paavali tarkkaan kirjoitti monissa kirjeissään alkuseurakunnille, mm. Timoteukselle.
.
Eikö siitä täysjärkinen jo päättele mikä lutteri oli miehiään?!
lutteri oli katolinenmunkki joka päänsä säästymiseksi jätti kaks sakramenttia paavin valikomasta, eikä kummallakaan ol emitään tekemistä Raamatun opin kanssa.
mutta siitähän te kirkolliset ette mitään välitä.
Näin on. Naispappi on elävä todistus siitä ettei ehtoollisen asettamiseen tarvita virkaa. Nainen pappina on tunnustuskirjojen vastainen eli valepappi. Kirkkokin hyväksyy valepappi valeviran ehtoollisen asettajaksi.
Valepappi (=nainen epäpätevällä raamatunvastaisella anastetulla viralla)ja piru sekä saarnaaja ovat yhtäpäteviä ehtoollisen jakaja, mutta papiksi ja saarnaajaksi nainen on raamatun mukaan sopimaton.
Miespapin virka ei ole esteenä ehtoollisen jakamisessa , mutta saarnavirka voi olla uskoville papeilla..
Koska en kuolleesta kirkosta muuta tarvi kuin sakramentit niin minulle ihan sama antaako sen nainen tai mies koska heillä on samat sanat molemmilla.Mielestäni on turhaa sitä silloin kytätä kuka sen jakaa,kun ehtoollinem ei siitä halpene,taitaa olla jotain omaa hyvyyttä pyhyyttä ja omaavanhurskautta jos ei kallista ateriaa voi ottaa vastaan.Kirkossa on myös hyvä käydä kuulemadda mitä pappi saarnaa,sillä kuinka muuten voisimme papin kanssa keskustella opin asioista jos emme heitä kuule.Näin opetti jo Raattamaa
Kysyjän kysymys olisi oikeammin näin kirjoitettuna: "Miksi ette niinsanotut separatistit voi käydä kirkossa ehtoollisella silloin kuin on miespapit jne...
Ja seuroissa voisimme käydä kaikki yhdessä?"
Minut on kastettu ja konfirmoitu luterilaisen kirkon yhteyteen. Separatistien ehtoollinen ei ole luterilaisen kirkon ehtoollinen. En tahdo osallistua ehtoolliselle, koska yhteisön tunnustus ei ole sama kuin luterilaisen kirkon tunnustus: raamattu ja tunnustuskirjat.
Jos separatistit lopettavat maallikkokasteen ja -ehtoollisen vieton, avautuu ovi taaksepäin. Kirkollisilla Sanan julistushan ei ole muuttunut.
Kirkko antaa miespapit palvelukseen, kun tätä pyytää. Toisin puhuja puhuu vaihtoehtoista totuutta.
Tiukasaa on pursiseuralaisen kuollutusko. Kehtaakin selitellä ev lut kirkon omia isinsääntöjä jotka eivät miltään osin perustu raamattuun
ja tuollako luulet taivaan oven avautuvan että uskot johonkin kirkon sekopäisiin oppeihin!?
No toiset uskoo jonkun sekopäisen lappalaisen avaruustieteilijän ja kumppaninsa oppeihin, tai jonkun 200v. sitten eläneen juopon sekopääopetuksiin. Persoonia jotka ei tunne minkäänlaista empatiaa tai häpeää, ihmisoikeuksista puhumattakaan. Suuria rasistinatseja. Vain narsistista vallanhimoa ja itsekeksittyjä sairaita (kenties aineissaan) "oppeja". Sitten jotkin sekopääsaarnaajat keksivät valtakiimassaan lisää kaiken maailman parta- ja ylänappisairauksiaan.
Miten se nyt menikään?
Kirkolliset ovat valmiita jatkamaan yhdessä, jos rukoushuoneisiin ei rakennella omia alttareita ja aloiteta omia luterilaisesta kirkosta erillään olevia ehtoollisia eli rukoushuoneet ja seuramenot pidetään sellaisina kuin ne ovat aina olleet.
Separatistit eivät hyväksy mitään muutoksia kristillisyyteen, kuten seurojen pitämisen ennallaan ja kirkossa käynnin ehtoollisella vanhalla kasvalla miespapin toimittamana ja saarnaajien avustamana,
vaan he haluavat pitää kaiken ennallaan rakentamalla alttarin omille yhteisesti omistetuille rukoushuoneille ja omalla kaavalla pidetyille ehtoollisille.
Kirkossa saa käydä myös ehtoollisella kuten ennenkin, mutta jos saarnaaja ei suostu jakamaan ehtoollista tai kehottaa käymään kirkossa ehtoollisella, joutuu pois saarnaajan tehtävistä ja hänet katsotaan eriseuraiseksi synnin luvallisuuksien tuojaksi.
Erottamiseen riittää, että saarnaaja on pyytänyt saarnaamaan sellaista saarnaajaa saarnavuorollaan, joka on edelleen kirkkoehtoollisten kannattaja.
Jos vaikka seurakunnan enemmistö pyytää tällaista saarnaajaa puhumaan, hän ei saa puhua rukoushuoneella eikä muuallakaan. Jos puhuu niin on itse vapaaehtoisesti erottanut itsensä synnin luvalliseksi eriseuraksi ja kuulijatkin ovat eriseuraa, jota pitää karttaa. Rikos on sama puhuipa tällainen saarnaaja kirkossa tai kotonansa.
Jumala on järjestyksen jumala, mutta onko virheettömäksi itsensä todennut Ruotsin Lapin hengellinen hallitus sitä, kun meni mukaan Tampereen veljen pyyteisiin, onkin jo toinen kysymys.
Järjestyksen tilalle kun on tullut totaalinen sekametelisoppa.
PS
Viikko sitten tuli uusi synti eli pariskuntien kanssakäymisen synti. Tuliko nyt mitään uutta H-linnassa. Onks' tietoo?
Ei tainnut montaa totuuden sanaa tässäkään kirjoituksessa olla, niin kuin jokainen lukija voi itse hyvin todeta. Onneksi olet lähtenyt eriseuraan valehtelemaan, kristityiden seuraan et sovi tuolla kielen käytöllä.
Kerro, mikä piti paikkansa eli oli totuuden sanaa ja mikä ei.
On hyvä, että tulee virheet korjattua, mutta totuus jää.
Korjataan ainakin sinun palturin puheesi, että olisin jonnekin lähtenyt, en ole.
Selitä kuitenkin vielä, vaikkapa Raamatun kohdalla, että mitä onnea siinä on, jos joku lähtee eriseuraan?
Vaikkapa se, että esikoislestadiolaiset eivät hyväksy mitään muutoksia kristillisyyteen. Kyllä kristillisyys on paljonkin muuttunut ja muuttuu, sillä maailmakin muuttuu ja siihen meidän on itsemme suhteutettava. Tämä oli siis ensimmäinen valhe.
Toinen valhe on saarnaajien erottaminen, ketään ei ole erotettu vaan ne jotka ovat lähteneet, ovat itse menneet toisen yhdistyksen eli eriseuran kokouksiin mukaan. On luonnollista, että ei voi olla kahden eri seurakunnan saarnavirassa samaan aikaan. Kaikki, olivatpa mitä mieltä sakramenteista tahansa, saavat saarnata entiseen malliin. Kuitenkin sillä edellytyksellä että eivät hääri kristityiden selän takana omia eriseura- projektejaan.
Kolmas valhe on se, että et ole lähtenyt mihinkään. Kirjoituksistasi huomaa, että olet sydämessäsi lähtenyt eriseuraan, istuitpa ruksan penkillä tai olitpa jäsenenä esikoislestadiolaiset ry:ssä. Eriseuraisuus on ennen kaikkea sydämessä ja sydämen tila, sillä taivaan valtakuntakin on ihmisen sydämessä.
Se onni on siinä kun eriseurainen lähtee muualle, että Jumalan sanan mukaan sellaista tulee paeta, sillä sellainen ihminen elää synnissä ja viettelee muita syntiin.
Eriseuraista ihmistä pakene, kun häntä kerta taikka kahdesti neuvottu on, Tietäen, että senkaltainen on käännetty pois ja syntiä tekee, niinkuin se, joka itsensä tuominnut on.
Tituskirje 3:10-11 FI1776
http://bible.com/60/tit.3.10-11.FI1776
Näin se separatistiraukka itseään lohduttelee.
1 korinttolaisille 5:11-13
Aloittaja kirjoitti: >>Otetaanpa vielä kerran ihan asiallisesti tuo sakramenttiasia. Jos rehellisiä ollaan. Miksi emme niinsanotut kirkolliset voida käydä kirkossa ehtoollisella silloin kuin on miespapit jne...
Ja seuroissa voisimme käydä kaikki yhdessä?>>
Kaikkea te "kirkolliset" mietittekään ja tuhlaatte aikaanne. Jos puhutaan kahdesta sakramentista eli kasteesta ja ehtoollisesta, niin mitä väliä, onko pappi mies vai nainen? Ei mitään.
Raamatussa on esimerkit ja niitä noudatetaan:
Matt. 3:13-17
" Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. 14 Johannes esteli ja sanoi: "Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!" 15 Mutta Jeesus vastasi hänelle: "Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon." Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä.
16 Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. 17 Ja taivaista kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt."
http://raamattu.fi/1992/Matt.3.html
Joh. 13:4-20
" 4 Niinpä hän nousi aterialta, riisui viittansa ja kietoi vyötäisilleen pellavaliinan. 5 Sitten hän kaatoi vettä pesuastiaan, rupesi pesemään opetuslasten jalkoja ja kuivasi ne vyötäisillään olevalla liinalla.
6 Kun Jeesus tuli Simon Pietarin kohdalle, tämä sanoi: "Herra, sinäkö peset minun jalkani?" 7 Jeesus vastasi: "Tätä, minkä nyt teen, sinä et vielä käsitä, mutta myöhemmin sinä sen ymmärrät." 8 Pietari sanoi hänelle: "Sinä et ikinä saa pestä minun jalkojani!" Jeesus vastasi: "Jos minä en pese sinua, ei sinulla ole sijaa minun luonani." 9 Silloin Simon Pietari sanoi: "Herra, älä pese vain jalkojani, pese myös kädet ja pää." 10 Tähän Jeesus vastasi: "Se, joka on kylpenyt, ei tarvitse pesua, hän on jo puhdas.* Ja te olette puhtaita, ette kuitenkaan kaikki." 11 Jeesus tiesi, kuka hänet kavaltaisi, ja siksi hän sanoi, etteivät he kaikki olleet puhtaita.
12 Pestyään heidän jalkansa Jeesus puki viitan ylleen ja asettui taas aterialle. Hän sanoi heille:
"Ymmärrättekö te, mitä teille tein? 13 Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen. 14 Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. 15 Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille. 16 Totisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. 17 Kun te tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat.
18 "Minä en sano tätä teistä kaikista. Tiedän kyllä, ketkä olen valinnut. Tämän kirjoitusten sanan on käytävä toteen: 'Ystäväni, joka söi minun pöydässäni, on kääntynyt minua vastaan.' 19 Minä sanon tämän teille jo nyt, ennen kuin ennustus toteutuu, jotta sen toteutuessa uskoisitte, että minä olen se joka olen. 20 Totisesti, totisesti: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt."
Mark. 14:22-25
"Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa, tämä on minun ruumiini." 23 Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi heille, ja he kaikki joivat siitä. 24 Hän sanoi: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan kaikkien puolesta. 25 Totisesti: minä en enää maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä Jumalan valtakunnassa."
Mis kohtaa täs oli ev lut piispat ja papit kuvioisa en huomannut
Minä voin ottaa ehtoollista kotona. En tarvise siihen pappia. Ei Jeesus määrännyt, että papin on annettava ehtoollinen.
"Aaasss"
-
Sinun olisi parasta ottaa se kaverisi kanssa , ei yksinään
miksi , se voi johtaa sinut juominkiin .
-
mistäs teuta01 tämän tietää nuin täsmälleen
Nimimerkki "näinSuomessaViikko sitten tuli uusi synti eli pariskuntien kanssakäymisen synti. Tuliko nyt mitään uutta H-linnassa. Onks' tietoo?"
Voitko avata hiukan mitä tarkoittaa pariskuntien kanssakäyminen ja millä tavalla se on synti???
"EITODEL"
-
SE ON SILLAI , ETTÄ SIINÄ TAPAHTUU PARIN VAIHTOA VALITAN ,,
Viikko sitten on yksi johtavista separatisteista saarnassaan varottanut, että jos kaksi pariskuntaa on yhdessä niin ei keskustella siten, että toisen pariskunnan mies ja toisen pariskunnan nainen keskustelevat keskenään, ettei tule mitään pahoja ajatuksia (miehelle).
Vrt.
Tiukoissa muslimimaissa (esim. Saudi Arabia) ei nainen saa keskustella vieraan miehen kanssa, ettei miehelle tule pahoja ajatuksia. Siitä naista rangaistaan raipaniskuin.
se on paha paikka myös jos pariskuntien miehet lähtevät kahdestaan käymään keskustelua
eli homouden synti ai ai ai
Vaimon alamaisuus miehelle kuvaa seurakunnan ja Kristuksen suhdetta, seurakuntavaimo ,Kristuksen morsian, koostuu miehistä naisista ja lapsista, omat inhimilliset käsitykset tulee alistaa Herran sanalle Jumalan sana on korkein auktoriteetti.
”Tämä salaisuus on suuri; mutta minä puhun Kristuksesta ja seurakunnasta. Kuitenkin rakastakaan myös kukin teistä vaimoansa niinkuin itsiänsä; mutta peljätköön vaimo miestänsä.”
Efesolaiskirje 5:32-33 FI1776