Olen pitkäaikaistyötön. Elän Kelan/sossun etuuksilla. Palkkatyötä ottaisin vastaan heti, jos joku minut palkkaisi, mutta eipä ole palkannut. En siis ole tahallani työtön, eli kenenkään ei tarvitse alkaa huomauttelemaan, että kantsis varmaan mennä töihin.
Vaikka olen työtön, niin ei se tunnu siltä. Työttömänä oleminen se vasta kovaa "työtä" onkin. Siis tuntuu, kuin olisin töissä. Olenkin antanut itselleni vitsinä täysin huumorimielisen tittelin, että olen "tukiviidakko työntekijä". Tukiviidakkotyöntekijän "toimenkuvaan" kuuluu seurata netistä päivittäin omaa henkilökohtaista mol.fi sivustoa, ettei vaan joku työkkärin antama tehtävä jää huomaamatta, ja tule karenssia.
Lisäksi tukiviidakkotyöntekijän on oltava 24/7 valmis vastaamaan puhelimeen, jos joku työnantaja sattuu soittamaan, ettei tule karenssia. Sitten tulevat vielä erikseen kaikenlaiset erilaiset tuet, joiden kanssa pitää jatkuvasti venksailla. On hirveä työ saada pidettyä itsellä oikeus työttömyysturvaan. Hirveä työ kokoajan jatkuvasti varmistaa, ettei vaan tule karenssia jostakin syystä. Jos karenssi kuitenkin tulee, niin siitä se vasta työ alkaakin. Sitten pitää alkaa hakemaan toimeentulotukea ja varmistaa, että hakemuksessa on varmasti kaikki tarvittavat liitteet.
Tämä ei ole niin yksinkertaista. Esim. posti voi tuoda toimeentulohakemusten tarvittavat liitteet liian myöhään, tai ne voivat kadota ja ne pitää tilata uudelleen. Se että saat lopulta kaikki toimeentulotuki hakemukseen tarvittavat liitteet kasaan, on kuin "urheilusuoritus", jonka jälkeen voit hetkeksi hengähtää, että mä tein sen! Tämä käy ihan työstä!
Kaikista raskain vaihe tukiviidakkotyöntekijällä on kuitenkin se, että pitää alkaa tappelemaan Kelan/sossun kanssa laittomista toimeentulotuki päätöksistä ja oikaisemaan niitä. Sitten kun vihdoin ja viimein olet saanut jonkun laittoman päätöksen oikaistuksi eduksesi, niin olet ihan rikki ja puhki henkisesti. Sillä niin raskasta se on pitää puoliaan tässä hirveässä tukiviidakossa. Ei ole helppoa tukiviidakkotyöntekijällä ei. Jotkut valittavat että työttömät saavat ilmaista rahaa. Vaan kyllä näiden tukien venkslaamknen ihan työstä käy, eli eivät mä,ä rahat ihan täysin ilmaiseksi tule.
Vaikka olen työtön, niin ei se tunnu siltä. Työttömänä oleminen se vasta kovaa "työtä" onkin. Siis tuntuu, kuin olisin töissä. Olenkin antanut itselleni vitsinä täysin huumorimielisen tittelin, että olen "tukiviidakko työntekijä". Tukiviidakkotyöntekijän "toimenkuvaan" kuuluu seurata netistä päivittäin omaa henkilökohtaista mol.fi sivustoa, ettei vaan joku työkkärin antama tehtävä jää huomaamatta, ja tule karenssia.
Lisäksi tukiviidakkotyöntekijän on oltava 24/7 valmis vastaamaan puhelimeen, jos joku työnantaja sattuu soittamaan, ettei tule karenssia. Sitten tulevat vielä erikseen kaikenlaiset erilaiset tuet, joiden kanssa pitää jatkuvasti venksailla. On hirveä työ saada pidettyä itsellä oikeus työttömyysturvaan. Hirveä työ kokoajan jatkuvasti varmistaa, ettei vaan tule karenssia jostakin syystä. Jos karenssi kuitenkin tulee, niin siitä se vasta työ alkaakin. Sitten pitää alkaa hakemaan toimeentulotukea ja varmistaa, että hakemuksessa on varmasti kaikki tarvittavat liitteet.
Tämä ei ole niin yksinkertaista. Esim. posti voi tuoda toimeentulohakemusten tarvittavat liitteet liian myöhään, tai ne voivat kadota ja ne pitää tilata uudelleen. Se että saat lopulta kaikki toimeentulotuki hakemukseen tarvittavat liitteet kasaan, on kuin "urheilusuoritus", jonka jälkeen voit hetkeksi hengähtää, että mä tein sen! Tämä käy ihan työstä!
Kaikista raskain vaihe tukiviidakkotyöntekijällä on kuitenkin se, että pitää alkaa tappelemaan Kelan/sossun kanssa laittomista toimeentulotuki päätöksistä ja oikaisemaan niitä. Sitten kun vihdoin ja viimein olet saanut jonkun laittoman päätöksen oikaistuksi eduksesi, niin olet ihan rikki ja puhki henkisesti. Sillä niin raskasta se on pitää puoliaan tässä hirveässä tukiviidakossa. Ei ole helppoa tukiviidakkotyöntekijällä ei. Jotkut valittavat että työttömät saavat ilmaista rahaa. Vaan kyllä näiden tukien venkslaamknen ihan työstä käy, eli eivät mä,ä rahat ihan täysin ilmaiseksi tule.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ihan suoraan sanottuna en tiedä kirjoitatko tosissasi vai naljailetko köyhille, mutta pelkästään toimeentulotuen hakeminen menee kokopäivätyöksi, joka on henkisesti erittäin raskasta, joten ei ole ihme etteivät kaikki sitä jaksa hakea.
Työmarkkinatuen hakeminen on pikkasen helpompaa, jos ei ota lainkaan huomioon TE-toimiston nöyryyttävää kohtelua, joka on sen myönteisen työvoimapoliittisen lausunnon ehtona.
Kirjoitin tuon aloituksen ihan tosissani. Nimimerkki "köyhyyyyyyyys" puhuu asiaa! Eli toimeentulotuen hakeminen menee kokopäivätyöksi, joka on henkisesti erittäin raskasta. Nyt vielä Kela sotkee soppaa entisestään. Eli päätösten kanssa saa sitten odottaa ikuisuuden, mikä lisää huolta ja stressiä. Kela on myös kova "hukkaamaan" liitteitä, eli jo kertaalleen lähetettyjä liitteitä pyydetään uudelleen ja uudelleen.
Ennen wanhaan 70-luvulla valtion virastot pyysivät kaikki liitteet kolmena kappaleena ja aina, kun menit uusien liitteiden kanssa, niin virkailija huomasi jotain vielä puuttuvan.
Varsinaista SPEDEshowta tämä nykyinenkin tukiviidakko on!
Voin sanoa toimeentulotuki veteraanina että tämä on liiankin helppoa kun netissä voi täytellä hakemuksia.
Ennen piti jonotella eripaikoissa tuntikausia ja käydä haukuttavana eikä ollut edes puhelimia joita näprätä.
Et kyllä ole mikään veteraani tukiasioissa taikka työmarkkina-asioissa.
70-luvulla työttömyyskorvaus tuli kuin manulle illallinen, ilman mitään lappujen täyttelyä tai että olisi pitänyt ilmoittautua joka kuukausi, riitti kun ilmoitti jos on päässyt töihin, taikka jos halusi kurssille, niin ei muuta kuin hakemusta sisään.
Ei tullut mitään karenssiuhkailuja jos et käynyt kysymässä taikka työhaastattelussa, eikä ehdotuksia, hae tälle kurssille ja jos et hae, annamme kielteisen lausunnon työttömyystuen maksajalle.
Sossussa kysyivät vaan vuokranmäärän ja jos halusit muuttaa jonnekkin, he vain kysyivät paikkakunnan ja onko vuokrasopimus tehty vai oletko vasta tekemässä ja paljonko on vuokra.
Nuo kun sanoi, tuli muuttokustannukset, että ensimmäisen kuukauden vuokra ilman mitään todistamisia.
Tuo on soopaa,karenssiuhkailuja ei tullut koska se napsahti heti.
Asuinkunnassani piti viikonvälein käydä ilmottautumassa ja erinäisten papereiden noutamiseen meni päiviä.
Tyyli on kuin poliisikuulusteluista hakijan istuessa tuolilla,virkailijan kävellessä tuolia ympäri kädet seläntakana tiukkailme kasvoillaan.
Valehtele isälles, sille kun vaikuttaa valehtelus uppoovan.
Noista asioista joista kirjoitin, on kuule ihan henkilökohtaista kokemusta.
Lisäksi pitää mainita, että kurssikeskuksissa oli ihan omat ruokalat ja ilmainen ruokailu, lisäksi sai tilaamalla iltapäivä ruoan mukaan täysin ilmaiseen asumismuotoon, mikä oli kuin ammattikouluissa eli kahden hengen huoneet.
Ai niin ja jos ammattikoulussa oli sairaana ja asuntolassa, niin keittiöltä laitettiin muutama opiskelija tuomaan sairaana olevalle päivän ruoka, jos ei ollut ilmoittanut menevänsä kotiin, siis tuo ammattikoulussa, ei kurssilla.
olin 80 luvulla uhdellä kurssilla.samassa rakennuksessa oli kokkikoulu,syötii 3 ravintola-ateriaa päivässä.oisin jatkanu kurssia mut ei saanu. :D