olen joko tunteissa vellova harhamaailmoissa elävä tai järkeilevä vittuileva idiootti
Miksi en voi olla normaali
vikaminussako
43947
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Sinäpä sen sanoit. =D
Voi kuule. Täällä toinen ja varmaan palsta pullollaan samanmoisia. :D
Sanoin itse asiassa tuon sun otsikon ääneen just tänään. Normaali olis kiva olla. Ja harhamaa usein tuntuu itselle elävämmältä kuin oikea elämä.
On minulla elämäni, mutta olen niin väsynyt tuohon harhamaailmaan. Kun on harhoissa niin silloin on oikeasti harhoissa ja se on aivan älytöntä. Sitten kun päättää, että ei harhaile niin sitten on vain jäljellä vittuileva ja ylijärkeilevä minä.
S on se kirjain.
En ole ap. mutta en ole normaali. olen joku aseperger-tourette-adhd.
hyppelen aina kotona, sellaisia ihme hyppyjä, kun innostun jostain jutusta luetusta. Yksin aina. :D
olen melkein 30v. mies. Tätä hyppelyä on ollut jo lapsuudesta. ja vaikka mitä omituista liikehdintää ja toimintaa ja myös pelkoja yms. Joskus menen innostuksissaan niin erikoiseksi että liikehdin omituisesta ja puhun paljon itsekseni, kun keskityn esim. peleihin tai muihin juttuihin.
minulla on myös erittäin erikoinen mielikuvitus ja myös hyvä mielikuvitus.
olen taas lahjakas jossain asioissa ja taas jossain asioissa ihan täys ididootti. Häiritsee aina, kun huomaan jonkun samankaltaisen, varsinkin jos hän on nainen.
Normaalilta kuulostaa. Minä kuvittelen, että kaipaamani mies puhuu minulle pääni sisällä. Kuvittelen hänen sanovan minulle erilaisia asioita(vain siis päänsisällä) ja vastaan hänelle myös siellä. Kuvittelen hänen auttavan minua asioissa, jossa itse olen huono.
Persoonallisuushäiriöisellä esim. on monenlaista tunnetta, joita eri persoonat edustavat ja ilmeisesti kaikkia persoonia ei tiedosta (kerran jopa epäilit mielenterveyttä). Vain ottamalla vastuun omasta elämästä ja hakemalla apua sairauteen voit parantaa omaa elämääsi. En osaa sanoa mikä sinua vaivaa, mutta kaikki persoonasi eivät edusta aspergeeniä ( olen kyllä nähnyt monenlaisia puolia). Tietenkin voit jatkaa täällä, kuten olet tehnyt vuodesta 2002. Ja muilla palstoilla. Tämähän se parantaa mielenterveyttä :D
En todellakaan ole ollut täällä noin kauaa. Tiedostan kyllä itseni ja käytökseni ja minussa on monta puolta, ei montaa persoonaa.
Googleta: suomi24 parisuhde 2002
Eiköhän ala tulla mieleen jotain :)
En ole kyllä sinne ikinä kirjoittanut yhtään mitään.
Vaikeaa antaa tohon mitään tyhjentävää vastausta. Sä oot kuitenkin sen verran normaali että huomaat että mikä mättää. Mä itse yritän viesteilläni tavoitella henkilöä jolla on samankaltainen ongelma kuin sulla. Mä usein ajattelen millainen hän olisi ilman pimeää puoltaan, oltaisi varmaan pari ja kumpikin nauraisi tällaisille huuhaapalstoille.
Pimeää puolta? Kirjoititko tuon oikeasti tosissasi? Et hyväksy häntä omana itsenään ja se kertoo jo aika paljon sinusta. Tuskin hän edes haluaisi olla tuollaisen kanssa, joka ei hyväksy toista.
Millaninenkohan tämä pimeä puoli on.
Ihan pimee siis :D
Kyllä,ihan pimeä.
Eli hän siis on ihan sekopäinen? Hullu murhia pimeässä suunnitteleva vankilaan kuuluva rikollinen?
Niin
Kertoo nimen. Vankilaan pitää sellanen saada.
Samanlainen täällä paitsi että järkeily-vittuilu on joskus järkeily-positiivisuus. Karma lyö minua kuitenkin usein päin naamaa kun järkeily-vittuilu puoleni on käynyt pinnalla. Karma iski viimeksi tänään, juuri sinne minne sattuu eniten.
Kyllä minäkin olen positiivinen, mutta ei vaan enää jaksa tätä kuvitelmaa päässäni. Sittenpähän olen se oma itseni vittuileva ihminen, kunnes lepyn vähäksi aikaa siihen "normaaliin tilaan" ja sitten kierto alkaa alusta siihen tunteilijaan.
Okei. Ollaan samanlaisia. Ei helpota oloa yhtään.. luulisin. Yritän ainakin jatkossa nauttia sydämeni pohjasta silloin kun menee hyvin.
Löytyykö sinulta mitään mt-häiriötä tai muuta vastaavaa? Entä harhakuuloja päässä?
Minulla on joskus aavistuksia asioista ja ne on olleet usein oikeassa, loput mielikuvitusta. Mutta kyllä, joskus tuntuu siltä että ihmiset esimerkiksi katsovat minua tavallista enemmän ja ahdistun. Yritän kyllä ajatella asioita järkevästi ja rauhoittua. En ole käynyt etsimässä mitään diagnoosia itselleni. Minulla ei ollut ennen samanlaista ongelmaa kun nykyään.
Ihmiset eivät katso minua tavallista enemmän, olen vain samaa ihmismassaa. Minä olen ollut aina tämmöinen. Itsepäinen, mutta silti tunteissa vellova harhailija.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/301439/huorana-parisuhteessa
Kursseilla kymmenen vuotta myöhemmin joku puhui ''kotihuorana'' olosta. Voisiko sille elämälle ja mielenterveydelle tehdä jotain?
Ei kyllä nyt täsmää minuun yhtään.
15 vuotta sitten joku halusi itkeä silmänsö turvoksiin. Oisko aika jo kasvaa aikuiseksi?
Kukas se on teillä perheen vauva?
http://keskustelu.suomi24.fi/t/328590/haluan-itkea-silmani-turvoksiin-
Tuskin nämä jutut muuttuvat seuraavan 15 vuoden aikanakaan. Tosin saattaa olla vähemmän seksuaalista addiktiota ja enemmän muuta pahaa oloa.
Joku voi sanoa minulle nyt jonkun diagnoosin en minä tervekään päästäni ole.
Se joku on mielenterveyden ammattilainen. Toki voit jatkaa näinkin ja luultavasti jatkatkin. Sivullisesta tilasi näyttää aika hurjalle.
Netissä on tietoa vaikka kuinka. En tiedä mikä minuun täsmää. Minun normaali aikani ei ole mikään hurja, harhapäinen aika on vain normaalia kaipailua ja ne ajatukset jossain vaiheessa menevät yli ja tämä vittuilija on semmoinen kuin on.
Liittyykö harhamaailmasi muuhunkin vai tähän mieheen vain?
Miten tämä harhailu vaikuttaa muuten elämääsi eli viekö se aikaa ja energiaa esimerkiksi työltäsi, asioiltasi, ihmissuhteilta jne.?
Vaikuttaako se sosiaaliseen käytökseesi ja miten kuvailisit tuota "järkevää vittuilijaa"?
Ei liity muuhun vain häneen. Ei vie ja ei vaikuta. Tässä tilanteessa on vain halunnut poistaa sen harhaisuuden päästä. Ajatelman, että hänellä ja minulla olisi joku sanaton yhteys ja, että olemme aina kuuluneet yhteen. Kyllähän se vähän väsyttää ajatella ensin hänet maailman rakkaimmaksi ihmiseksi itselleen ja sitten todeta, että ei siitä mitään tule kuitenkaan ja ajatella asiaa järjen avulla. Siitä johtuu se, että toimin muillekin tai kirjoitan sillä "vittuilevalla" tavalla. Ei se muuten näy sosiaalisesti oikeassa elämässä, mutta täällä. Sitten jälkeenpäin harmittelen, että olin niin ilkeä kaikille.
Yrität vain purkaa niitä tunteita jotenkin ja tuo "järkeilevä vittuilija" on sinun mielesi yritys saada itseäsi ja tunteitasi hallintaan.
Minulle on tapahtunut joskus ihan samaa kun toisesta on tullut pakkomielle. Tosin en ole kuullut sen henkilön ääntä päässäni, mutta muuten vastaavaa pakonomaista toisen ajattelua jota olen yrittänyt hallita muuttumalla jonkinlaiseksi etäjäiseksi joka on yliälykäs ja kontrolloitu robottimainen tunteeton toimija.
Tunteet voivat ahdistaa ketä tahansa ja jos et pysty vaikuttamaan niihin muuten niin sitten tuolla tavalla.
Mikset yrittäisi keskustella henkilön kanssa tai yrittää tutustua?
Hänessä on niin paljon tiettyjä piirteitä mitä en voi sietää. En ymmärrä enää edes itseäni, koska tunteeni eivät kuuntele. Hän ei ole pakkomielelle, mutta silti mielessä. En halua häntä, en halua tutustua häneen, kun hän on tuollainen.
Ehkä sulta puuttuu ymmärtävä ihmissuhde, kosketuksella on parantava vaikutus.
Ei puutu. Nämä tunteet saavat minut hulluksi ja haluan näistä eroon.
Sitä se rakkaus joskus teettää.
Vittuiletko muillekin kuin minulle?
Kyllä ja se tässä huolestuttavaa onkin.
Meidän pitäisi tavata niin se vittuilu loppuisi siihen.
Jos olet se yksi valehteleva luinen selkäänpuukottaja, niin ei kiitos.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/149959/mies-juo-perheen-mielenterveyden
Tuota samaa kuuntelin kymmenen vuotta myöhemmin. Ja ostin tarinat :)