Irtisanon asuntoni

tappamaan ala! Mikään rahasumma ei ole ihmishengen arvoinen! Ja vaikka asiat näyttäisivät kuinka synkiltä tahansa ne järjestyvät aina! Jos velkasumma on niin iso ettei sitä saa maksettua, se kuitenkin vanhenee 15v sisään.

Siunausta ja rauhaa.

vinkki: kävelet jäällä, kunnes sulaan..

Otahan nyt aikalisä, mieti, mitä sinulle pitää jäädä että selviät arjen perusmenoista, se suojaosa on uo:llakin, ja tt tukea saa, ellei se riitä
Jos on edelleen nyt niitä itsemurha-aikeita, otapa yhteyttä vaikka jonnekin diakonian, tms keskusteluapuun, tarvittaessa mtt puolelle.
Se on rahaa, muttei elämä. Maassa ei ole edes sotaa. Toivottavasti läheisesi, ystäväsi ovat edes ajoittain henkisenä tukena, ja teet muutakin kuin haudot velka-asioitasi.

Tässä yksi, joka häpesi vuosia sinänsä pienehköä velkaansa, ja maksoi sen pikkuhiljaa pienistä tuloista pois.
Nykyisin tuntuu oudolle- on itsellä vähän jo ajoittain ihan oikeaa rahaakin, mutta sen käyttäminen tuntuu vaikealta. Pakollisiin, esim talvikenkiin uutena- kauhean vaikeaa aittaa rahaa. Ja uusi patja, vielä vaikeampaa. Jne. olo tuntuu "velalliselta" vaikken ole velkainen enää.
Kyllä sinä siitä ajatuksestasi nouset. Ja muista! Rikkaat joilla on rahaa, katsovat samat auringonnousut, pakkaset, räntäsateet- eivät he ole sen hienompia ihmisinä kuin sinäkään. Joko perineet, tehneet hyvinä vuosina omaa, tai hyväpalkkaisia. Mistä sen tietää, miten on kymmenen vuoden kuluttua? Ei mistään, jos ei ole itse näkemässä tätä aikaa.
Totta on että asuminen maksaa. Voisitko miettiä siihen järkeviä vaihtoehtoja? Kimppa-asumista? Eri paikkakuntaa, missä halvempaa?