eli olen netissä tutustunut italialaiseen mieheen.. olen saanut kuvia ja on tosi mukava.. onko kenelläkään kokemuksia em. jutuista.. se on NIIN söötti ja ihana..
ulkomaalainen..
minähän vain
9878
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hän voi olla jotain muuta, kuin söötti ja ihana. Ei välttämättä edes kuvan näköinen. On tietysti olemassa pieni mahdollisuus, että on juuri tuollainen, kuin netistä olet saanut selville. Mutta ole varuillasi. Kokemuksena voin kertoa yhden puolitutun kokemuksen. Hän tutustui Unkarilaiseen mieheen, joka sitten osottautui hulluksi. On pitänyt vaihtaa puh nro:t ja kaikki. Äijä vaan häiriköi, eikä suostu häipymään. Käy välillä Suomessa notkumassa talon pihalla jne. Vainoamista on nyt jatkunut neljä vuotta, eikä esim lähestymiskielto pure tähän roomeoon. Ei osoita pienintäkään väsymisen merkkiä. Suosittelen tosiaan varovaisuutta. Älä anna sille mitään numeroita, tai osotteita, ennenkuin olet tutustunut kasvokkain ja kunnolla. Vältyt pitkältä ketutukselta niin. Tämän ei ollut tarkoitus pelotella, mutta varovaisuus on viisautta näissä nettijutuissa ihan Suomessakin.
Mä tiän ainaki kymmenen IHANAA nuorta lihaa ympärimaailmaa.Ilman niitä mun elämä olis TURHAA.Ne rakstaa mua kaikki.
Nettituttavuuksista mulla ei ole kokemusta mutta italialaisista kyllä. Oon asunut vuosia Italiassa joten aika hyvin olen niitä oppinut tuntemaan. Ensinnäkin täytyy muistaa, että jokainen on erilainen, mutta jotain yleisiä piirteitä niiltäkin löytyy. Italialaiset on usein ihanan avoimia ja tunteellisia ja vilpittömän olosia. Mutta kannattaa muistaa, että osa niistä on ihan jotain muuta kuin antavat ymmärtää... ne on aika hyviä näyttelijöitä!!! Puhun kokemuksesta! Ihaninkin nallekarhu paljastui sitten saatanan pettäjäksi... Osa sitten on ihan oikeesti vilpittömiä, mutta täytyy muistaa että italialaiset on aika spontaaneja ja äkkipikasia ihmisiä, joten mieli saattaa muuttua aivan yhtäkkiä! Puhun omasta kokemuksesta... Eli varmasti puhuvat suoraan sydämestä mutta ei ole sitten sanottua että se pitäisi enää paikkaansa seuraavana päivänä.
Taisinpa antaa aika negatiivisen kuvan... mutta tunnen kyllä myös monia todella kunnollisia ja mukavia italialaisia miehiä... niitä on vaan valitettavasti se pieni vähemmistö.
Jos nettituttavuutesi vaikuttaa mukavalta, niin tottahan toki rohkaisen sinua tutustumaan häneen paremmin! Kunhan muistat olla heittäytymättä päätä pahkaa suhteeseen ja säilyttää tietyn pohjoismaalaisen järkevyyden... ainakin niin kauan että opit tuntemaan hänet kunnolla:)
eli voiko italialainen olla rauhallinen? oma käsitykseni olisi että ovat pääsääntöisesti temperamenttistä sakkia.. vaikuttaa ehkä liiankin täydelliseltä tämä minun romeo.. mutta säilyypähän englannin kielen taito kun häntä jututtaa :) jos siis ei mitään muuta hyvää tästä seuraa ...
italialainenkin voi olla rauhallinen. Mutta se ei välttämättä sulje pois niitä aikaisemmin mainitsemiani asioita:) Ei vaan, ehkäpä pitäisi yrittää munkin ajatella vähän positiivisemmin, onhan niistä kunnollisista italialaisista miehistä satoja esimerkkejä täällä Suomessakin, ovat rakkauden vuoksi jopa muuttaneet tänne kylmään ja pimeään Suomeen ja opetelleet vaikean kielemme. Parhaimmillaan italialainen poikaystävä voi olla unelmien täyttymys, ja toivotaan että nettituttavuudestasi tulee juuri sellainen!!! Mulla valitettavasti (kahdesti!) italialaisesta miehestä tuli pahin painajaiseni, mutta ehkäpä se kolmas kerta (jos on tullakseen) sitten toden sanoo...:)
millainen painajainen niistä sitten tuli? pettivät? mutta oliko eron jälkeen jotain kauheuksia?
Ensimmäisen kanssa koko maailma romahti kerralla. Sain sen kiinni itse teossa kun se oli pöllimässä multa rahaa. Se skitsahti ihan täysiä kun vaadin sitä palauttamaan ne, retuutteli mua sinne tänne ja rikko mun pyjaman. Seuraavina päivinä sain selville että sillä oli joku toinen tyttö johon se oli tutustunut sillä aikaa kun olin ollut viikon suomessa käymässä. Sen siskon kautta sain selville että kaikki sen aikasemmatkin yöpymiset kodin ulkopuolella oli jossain ihan muualla kun mitä se mulle oli uskotellut. Lisäks se oli ihan yli mustasukkanen eikä ollut kovin kiva kun aina olla syytettynä asioista mitä en todellakaan tekisi! No, se juttu loppu siihen ja meidän yhteinen suomeen muutto muuttui sitten mun yksin suomeen paluuksi. Noin vuoden ajan sen jälkeen se piinas mua joka yö puhelinsoitoilla kun sitä kadutti ja ois halunnu alottaa kaiken alusta. Oli se aika vaikeeta aikaa, kun ois itte halunnu päästä jo yli koko asiasta... Vieläkin nyt kahen ja puolen vuoden jälkeen se edelleen soittelee sillon tällön saadakseen tietää onks mulla uus poikaystävä.
Toinen sitten oli vähän vähemmän vakava juttu, kun asuin jo täällä Suomessa. Olin ollut Italiassa käymässä ja sen jälkeen oltiin tosi tiiviissä yhteydessä ja soiteltiin päivittäin. Suunniteltiin että se tulis suomeen käymään. Puol vuotta meni näin ja lentoliput oli ostettu, kun se yhtäkkiä kuus päivää ennen tuloa ilmotti ettei voikaan tulla. Ei mitään selitystä. Rupesin asiaa selvittelemään ja sain kuulla muilta tahoilta että sillä olikin ollu koko sen puol vuotta suhde yhden mun ex-kollegan kanssa joka oli saanut tietää tän miehen Suomi-suunnitelmista ja piti mua parisuhteen rikkojana. Näköjään kun kaikki muut ties niitten seurustelevan paitsi minä... Onneks sain tytön kanssa asiat selvitettyä. Ne on edelleen yhessä mutta mies tietääkseni pettää sitä minkä kerkeää.
Kurjinta on että noi kummatkin vaikutti kaikin puolin todella kunnollisilta! Ei ois ikinä uskonu että ne on oikeesti vaan valehtelevia sikoja. No, onhan monilla asiat menny vielä huonommin mutta kun oon aika herkkä näissä asioissa ni kyllä itsetunto ja luottamus on ropissut alas aikalailla noitten takia...
tuota.. kuulosti aika ikäviltä jutuilta... olen pahoillani. saanko kysyä minkä ikäinen olet ja minkä ikäisiä ne italiaanot olivat? ollaan aika aktiivisesti chättäilty nyt sen italialaisen kanssa ja se aiokoi kesällä tulla käymään täällä suomessa... jaiks! vaikuttaa kyllä tosi mukavalta ja järkevältä, mutta aiemmat chätti tapaamisetkin on ollu sitten pettymyksiä (suomalaiset miehet) niin miksi tämä sitten ei olisi pettymys? se on kuitenkaan vaikeaa saada todellista kuvaa ihmisestä chatin perusteella (tullut todettua liiankin monta kertaa) mutta kai se on niin että hänet täytyy tavata ja katsoa mitä siitä tulee :)
eihän se asia muulla selviä kuin tapaamalla:) Muuten vois jäädä harmittamaan jälkikäteen... Itse oon 25 ja kyseiset miehet on 30 ja 32... Mutta älä nyt mun kokemusten perusteella oleta että ne on kaikki sellasia, koska kuten oon sanonut onhan siellä paljon niitä kunnollisiakin. Ja mulla taipumusta huonoon tuuriin. Ja jos ei näissä asioissa uskalla ottaa riskejä niin sitä helposti viettää koko elämänsä sitten tutustumatta kehenkään (joku saiskin muistutella mua tosta säännöllisesti!:))