Perintöverosta kysymys

Hallintaoikeustestamentissa perilliset maksavat perinnöstään veron siten että hallintaoikeus pääomitetaan haltijan iän perusteella.
Tuo 1/4 vero vähän ihmetyttää, katsoin taulukosta niin maksimi vähennyskerroin on 12 ja jos kysessä on asuinkiinteistö niin vuotuisarvo on 5%, eli vähennys 60% (ei 75%).

Kyseessä täytyy olla siten omistusoikeustestamentti jolloin leskelle siirtyvä osuus maksetaan sitten lesken jälkeen.

Jos on kaksi ihmistä, vaikka sitten olisivat pariskunta, niin heidän kuollessaan tulee kaksi eri kuolinpesää. Kaikesta perittävien omaisuudesta maksetaan perintövero, mahdolliset hallintaoikeusvähennykset ovat asia erikseen.

Omaisuus menee siis sadasta prosentista omaisuutta. Ensimmäisen kuoltua hänen omaisuudestaan ja toisen kuoltua hänen omaisuudestaan.

Osuudet eivät välttämättä ole 1/2 ekan puolison jälkeen eli 1/4 kummallekin lapselle vaan jos ensin kuollut omistaa vähemmän kuin puolisonsa, niin verotettavaksi tulee yleensä vain se ensin kuolleen omaisuus. Jos vaikka eka omistaa 100.000 ja toinen puoliso Miljoonan, niin ensin kuolleen jälkeen verotetaan pääsääntöisesti vain tuo 100.000 eli 50.000 per lapsi ja toisen puolison kuoltua vasta tuo Miljoona.

Jos taas vanhemmilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti ja varoja vaikka kummallakin 200.000 eli yhteensä 400.000, niin leski maksaa ensin verot 200.000 eurosta ja lesken jälkeen kumpikin lapsi maksaa verot 200.000 eurosta eli veroja maksetaan yhteensä 600.000 eurosta (ensin kuolleen omaisuudesta siis kahteen kertaan).

Järjen_ääni kirjoitti:

Jos on kaksi ihmistä, vaikka sitten olisivat pariskunta, niin heidän kuollessaan tulee kaksi eri kuolinpesää. Kaikesta perittävien omaisuudesta maksetaan perintövero, mahdolliset hallintaoikeusvähennykset ovat asia erikseen.

Omaisuus menee siis sadasta prosentista omaisuutta. Ensimmäisen kuoltua hänen omaisuudestaan ja toisen kuoltua hänen omaisuudestaan.

Osuudet eivät välttämättä ole 1/2 ekan puolison jälkeen eli 1/4 kummallekin lapselle vaan jos ensin kuollut omistaa vähemmän kuin puolisonsa, niin verotettavaksi tulee yleensä vain se ensin kuolleen omaisuus. Jos vaikka eka omistaa 100.000 ja toinen puoliso Miljoonan, niin ensin kuolleen jälkeen verotetaan pääsääntöisesti vain tuo 100.000 eli 50.000 per lapsi ja toisen puolison kuoltua vasta tuo Miljoona.

Jos taas vanhemmilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti ja varoja vaikka kummallakin 200.000 eli yhteensä 400.000, niin leski maksaa ensin verot 200.000 eurosta ja lesken jälkeen kumpikin lapsi maksaa verot 200.000 eurosta eli veroja maksetaan yhteensä 600.000 eurosta (ensin kuolleen omaisuudesta siis kahteen kertaan).

Lue lisää

"Jos taas vanhemmilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti ja varoja vaikka kummallakin 200.000 eli yhteensä 400.000, niin leski maksaa ensin verot 200.000 eurosta ja lesken jälkeen kumpikin lapsi maksaa verot 200.000 eurosta eli veroja maksetaan yhteensä 600.000 eurosta (ensin kuolleen omaisuudesta siis kahteen kertaan)."

Ei kuitenkaan ihan noin. Leski nimittäin voi tehdä 200.000 eurosta puolisovähennyksen 90.000 euroa, jolloin verotettava perintö on 110.000 euroa, mistä lesken perintövero on 10.000 euroa.

Lesken kuoltua lesken jäämistö on 390.000 euroa, mikä lankeaa lapsille puoliksi. Kumpainenkin maksaa 195.000 euron perinnöstä veroa 21.050 euroa. Verot kaikkiaan 2 x 21.050 10.000 = 52.100 euroa.

Ilman testamenttia verot olisivat olleet 2 x 8.700 2 x 8.700 = 34.800 euroa. Mikäli jäämistöön kuuluu asunto, sen elinaikainen hallinta kuuluu leskelle, mikä otetaan huomioon ensiksi kuolleen jälkeen lapsille määrättävää veroa alentavana.

Ei välttämättä ihan noinkaan: alaikäinen lapsi nimittäin saa tehdä alaikäisyysvähennyksen. Ja leski on saattanut maksaa veronsa puolison kuoleman jälkeen kertyneillä palkoilla tai muilla avio-oikeudesta vapailla varoillaan. Myös omaisuuden arvo on hyvin todennäköisesti noussut, jos aikaa on kulunut. Avio-oikeuden alaisen perinnön arvo saattaa hyvinkin olla lesken jälkeen 400.000 euroa tai jopa enemmän. Ja jos perintöön kuuluu asunto, joka on jäänyt lesken hallintaan, olisivat lapset saaneet verotuksessa hyväkseen hallintaoikeusvähennyksen, jolloin verot eivät olisi olleet tuota 34.800 euroa vaan mahdolisesti vielä paljon vähemmän.

Mutta oleellisinta on siis ottaa huomioon se, että keskinäisellä omistusoikeustestamentilla saadaan aikaan se, että samasta omaisuudesta maksetaan useampaan kertaan veroja. Ja yleensä siinä ei ole mitään järkeä - varsinkaan jos jääämistöön kuuluu asunto, joka jää lesken käyttöön ja perhe on sovussa keskenään.

Järjen_ääni kirjoitti:

Ei välttämättä ihan noinkaan: alaikäinen lapsi nimittäin saa tehdä alaikäisyysvähennyksen. Ja leski on saattanut maksaa veronsa puolison kuoleman jälkeen kertyneillä palkoilla tai muilla avio-oikeudesta vapailla varoillaan. Myös omaisuuden arvo on hyvin todennäköisesti noussut, jos aikaa on kulunut. Avio-oikeuden alaisen perinnön arvo saattaa hyvinkin olla lesken jälkeen 400.000 euroa tai jopa enemmän. Ja jos perintöön kuuluu asunto, joka on jäänyt lesken hallintaan, olisivat lapset saaneet verotuksessa hyväkseen hallintaoikeusvähennyksen, jolloin verot eivät olisi olleet tuota 34.800 euroa vaan mahdolisesti vielä paljon vähemmän.

Mutta oleellisinta on siis ottaa huomioon se, että keskinäisellä omistusoikeustestamentilla saadaan aikaan se, että samasta omaisuudesta maksetaan useampaan kertaan veroja. Ja yleensä siinä ei ole mitään järkeä - varsinkaan jos jääämistöön kuuluu asunto, joka jää lesken käyttöön ja perhe on sovussa keskenään.

Lue lisää

Järjetön koettaa taas kiemurrella selvästä virheestään, kun ei ollut osannut ottaa laskuissaan huomioon lesken puolisovähennystä 90.000 euroa. Sehän tulee leskelle joka tapauksessa. Lasten alaikäisyysvähennys tulee vain, jos lapset vanhemman kuollessa olivat alaikäisiä, mitä ei ollut esitetty. Kaikki muukin spekulaatio vain sotkee kuviota, missä oli tarkoitus selvittää verotusta, kun leski a) saa testamentilla omistusoikeuden puolison jäämistöön tai b) ei saa omistusoikeutta.

00530 kirjoitti:

Järjetön koettaa taas kiemurrella selvästä virheestään, kun ei ollut osannut ottaa laskuissaan huomioon lesken puolisovähennystä 90.000 euroa. Sehän tulee leskelle joka tapauksessa. Lasten alaikäisyysvähennys tulee vain, jos lapset vanhemman kuollessa olivat alaikäisiä, mitä ei ollut esitetty. Kaikki muukin spekulaatio vain sotkee kuviota, missä oli tarkoitus selvittää verotusta, kun leski a) saa testamentilla omistusoikeuden puolison jäämistöön tai b) ei saa omistusoikeutta.

Lue lisää

En minä kyllä näe mitään virhettä tuossa, mitä nimimerkki Järjen_ääni sanoi. Onko sinun 00530 oikeasti pakko keksiä vängättävää ihan joka asiasta?

Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti, niin kyllä se ensin kuolleen omaisuus verotetaan kahteen kertaan, vaikka leski saakin hyväkseen puolisovähennyksen. Ja tämän tuplaverotuksen vuoksi keskinäinen testamentti yleensä siis lisää perheen perintöveroja.

88989 kirjoitti:

En minä kyllä näe mitään virhettä tuossa, mitä nimimerkki Järjen_ääni sanoi. Onko sinun 00530 oikeasti pakko keksiä vängättävää ihan joka asiasta?

Jos puolisoilla on keskinäinen testamentti, niin kyllä se ensin kuolleen omaisuus verotetaan kahteen kertaan, vaikka leski saakin hyväkseen puolisovähennyksen. Ja tämän tuplaverotuksen vuoksi keskinäinen testamentti yleensä siis lisää perheen perintöveroja.

Lue lisää

88989 näkyy olevan herkkä kuin Andersenin sadun prinsessa. Mitäpä jos vähän yrittäisit ottaa rennommin.

Tuo Järjetön on täällä vänkäillyt sanomisistani. Puolestani osoitin, että Järjeton - vaikka käyttää harhaanjohtavaa nimimerkkiä - oli esittänyt virheellisen laskelman perintöverotuksesta unohtamalla laskelmassaan siihen oleellisesti vaikuttavan lesken puolisovähennyksen (90.000 €). Järjettömän väite: verotettavaksi tulisi 600.000 euroa, kun kumpainenkin puoliso oli omistanut 200.000 euroa. Tätä virhettään Järjetön pyrki häivyttämään (verotus ei muka "välttämättä" menekään siten kuin olin oikaissut) tuomalla esiin lapsivähennyksen mahdollisuuden. No, alaikäsistä lapsista ei mitään mainintaa ole ollut, leski taas saa vähennyksien iästään riippumatta.

Muut spekulaatiot, kuten jo kerroin, vain hämärtävät sitä, mistä oli kysymys: perinnön verottamisesta a) jos leskelle oli omistusoikeustestamentti tai b) jos tuollaista testamenttia ei ollut. Ensin mainitussa tapauksessa ensiksi kuolleen jäämistöä verotetaan kahteen kertaan, mutta ei kokonaan, kuten Järjetön esitti, vaan ainoastaan osittain - kuten laskelmani selvästi osoittivat. Ainakin sille, jolla on lukemisen ymmärtämisen kykyä.

Koetahan nyt 88989 rauhoittua ja vetää välillä vähän henkeä.

"Keskinäisellä testamentilla lisätään siis tässä tapauksessa perheen perintöveroja 8.700 eurolla. "

keskinäisellä testamentilla voi tehdä mitä vaan, meillä olen hävittänyt koko omaisuuteni maksamalla lasten lastenlasten jne. laskuja, kuluja. Sitä tehtiin kyllä jo puolison aikana 20 vuotta. Lapsille ei jää perittävää, mutta ovat kyllä saaneet sievoisen summan säästöön.

Tuollaiset "pikku" asiat kannattaa mainita kysymyksessä niin ei tule niin julmetusti spekulointeja.

Kun kyseessä on hallintaoikeustestamentti niin silloin verottaja pääomittaa hallinnasta aiheutuneen "harmin" ja hyödyn menetyksen, siitä tulee hallintaoikeusvähennys.

Kun tuo hallinnasta aiheutunut harmi on kärsitty (haltija kuolee) niin sen jälkeen pääoma on vapaata käytettäväksi.

Eräällä toisella palstalla on minua kritisoitu siitä että otan jos sanan käyttöön.
Mutta otan sen kuitenkin täällä käyttöön.
Jos haltija elääkin vain muutaman vuoden niin saatte huomattavan hyödyn, mutta jos haltija elääkin 50-100v niin hyöty jää ehkä saamatta kokonaan.

Hallintaoikeustestamentti voi olla myös "helvetti" jos haltia ei ymmärrä mitä se tarkoittaa.

Hallintaoikeustestamentista voi vaatia myös lakiosan itselleen, lakiosa tulee luovuttaa rintaperilliselle vapaaseen hallintaan.