Ottakaapa kantaa tähän:
meillä on 2-vuotias leikattu narttu, joka on hyvin nöyrä ja alistuvainen(eläinrääkkäystapauksena tullut meille 1-vuotiaana), sillä on eroahdistus, minkä vuoksi olen päätynyt kaverikoiraan.
Tämä uros tuli meille nyt lauantaina. Se on pian 5-vuotias ja hieman kookkaampi kuin narttuni. Ne leikkivät kivasti ulkona keskenään, mutta uros on alkanut dominoida aika kurjasti narttua esim.jos vetävät lelua eri suuntiin leikkien, uros hermostuu ja hyökkää nartun niskaan astumisasentoon sekä murisee kovasti. Yleensä narttu vingahtaa ja alistuu. Se myös pakenee hyökkäystä nykyään sängynkin alle....
Mietin nyt, että onko tämä oikein, kun oma koirani tulee entistä reppanammaksi ja takertuvammaksi minuun(ryntää myös selkäni taa suojaan). Se ei myöskään hae tukea eikä seuraa uroksesta, vaikka näin toivoin(apu eroahdistukseen).
Myös uros karkaa pihasta, narttu pysyy vapaana omassa pihassa. Ei tunnu oikealta pitää toista kiinni ja toisen antaa olla vapaana....
Lenkillä pellolla ja metsässä kumpikin nauttii vapaana ja leikkivät todella innolla.
Ottakaahan kantaa tähän. Neuvoja saa myös antaa.
Jos joudun luopumaan tästä(koeaika menossa), kannattaako minun etsiä NUOREMPAA ja PIENEMPÄÄ urosta, leikattuakin ehkä? Tukisiko se narttuni identiteettiä ja auttaisi sitä saamaan itseluottamusta ja ottamaan johtajanroolin?!
meillä on 2-vuotias leikattu narttu, joka on hyvin nöyrä ja alistuvainen(eläinrääkkäystapauksena tullut meille 1-vuotiaana), sillä on eroahdistus, minkä vuoksi olen päätynyt kaverikoiraan.
Tämä uros tuli meille nyt lauantaina. Se on pian 5-vuotias ja hieman kookkaampi kuin narttuni. Ne leikkivät kivasti ulkona keskenään, mutta uros on alkanut dominoida aika kurjasti narttua esim.jos vetävät lelua eri suuntiin leikkien, uros hermostuu ja hyökkää nartun niskaan astumisasentoon sekä murisee kovasti. Yleensä narttu vingahtaa ja alistuu. Se myös pakenee hyökkäystä nykyään sängynkin alle....
Mietin nyt, että onko tämä oikein, kun oma koirani tulee entistä reppanammaksi ja takertuvammaksi minuun(ryntää myös selkäni taa suojaan). Se ei myöskään hae tukea eikä seuraa uroksesta, vaikka näin toivoin(apu eroahdistukseen).
Myös uros karkaa pihasta, narttu pysyy vapaana omassa pihassa. Ei tunnu oikealta pitää toista kiinni ja toisen antaa olla vapaana....
Lenkillä pellolla ja metsässä kumpikin nauttii vapaana ja leikkivät todella innolla.
Ottakaahan kantaa tähän. Neuvoja saa myös antaa.
Jos joudun luopumaan tästä(koeaika menossa), kannattaako minun etsiä NUOREMPAA ja PIENEMPÄÄ urosta, leikattuakin ehkä? Tukisiko se narttuni identiteettiä ja auttaisi sitä saamaan itseluottamusta ja ottamaan johtajanroolin?!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ensinnäkin, toinen koira EI ole apu eroahdistukseen! Tämä on tärkeää. Eroahdistusta poteva koira ei kärsi yksinolosta sinällään, vaan ahdistuu laumanjohtajan sekä muiden ihmisjäsenten poissaolosta. Siispä toinen koira ei lohduta ihmisiään kaipaavaa koiraa. Uusi koira oppii nopeasti käyttäytymismallin perheen toiselta koiralta, ja pian sinulla on kaksi ulisivaa koiraa! Siis jos päätät luopua uroksestasi, ÄLÄ OTA TOISTA KOIRAA ennen kuin olet opettanut narttusi kestämään eroa. Ohjeita eroahdistukseen saat Tuire Kaimion kirjasta Pennun kasvatus. Lisäksi myös koiran koulutus -keskustelupalstalla oli aiheesta hyvä ketju.
Ilmeisesti uroksesi on aikuinen, minkä ikäinen? Millainen on sen historia, onko koira-agressiivisuutta ollut jo aiemmin? Sinuna kyllä miettisin tarkkaan kannattaako toista koiraa ylipäätään ottaa ennenkuin nartun ongelmat ovat hoidettu.
Uros on vajaat 5 vuotta. Onpa tuo kaksijakoista, auttaako toinen koira vai ei. Jotkut ovat sitä mieltä, että auttaa, toiset ettei. Koiraterapeutti sanoo, että jos on johtajuusongelmaa, ei auta. Jos on oikea eroahd., auttaa.
En saa kiinni vastauksesta, mikä minun ja koiran suhteessa voisi olla pielessä. Sen sijaan koiran aiemmassa perheessä sitä rääkättiin ja oli paljon yksin(narttu siis).
Tuo uros on ihan kiltti kotikoira, ongelmana on ollut vastaavanlainen käytös koirapuistossa uroksia kohtaan, mikä nyt osoitetaan nartulle.
Koira ei ole mitenkään muuten edes aggressiivinen. Vain leikkitilanteissa kuumuu ja yrittää selänpäälle.....
muka siis aikuinen, aiemmin hyvin yksinäänkin pärjännyt uros siis nartun vaikutuksesta ramppaavaksi ikkunakytäksi!!!??????
Olen muuten kokeillut jo Dapin, Clomicalmin ja tuon käytösterapiaharjoittelun, aivan tuloksetta.....
Ok, tosi ikävää jos ei ole koulutus auttanut! En sitten kyllä osaa neuvoa, kannattaisi varmaan vielä ottaa yhteyttä koiraterapeuttiin. Olet varmaankin edennyt harjoituksissa hyvin hitaasti, yleensähän ihmiset etenevät harjoitteissa liian nopeasti ennenkuin koira on edes oppinut aiemman tason hajoitteen kunnolla. Kuulostaa siltä, että nartullasi on ylipäätään usko ihmisiin vähäinen, johtuen
eläinrääkkäyksestä.
Seuraavaksi spekuloin, en siis ole varma tästä. Voi olla, että leikattu narttu haisee jotensakin erilaiselta kuin leikkaamaton ja ehkäpä uroksesi ei ole aivan varma onko narttusi narttu ollenkaan. Käyttäytyy sitten epänormaalisti. Jos ongelma esiintyy vain leikkiessä, voithan koittaa estää leikkejä jotka helposti kuumentavat uroksesi. Toisaalta, ehkäpä uroksesi ajan kanssa tottuu narttuusi paremmin ja huomaa ettei sitä tarvitse koko ajan alistaa. Uroksesi on tullut vasta lauantaina, siis aivan äskettäin!
En tiedä, voiko aikuinen aiemmin yksinään pärjännyt koira muuttua eroahdistuneeksi. Yleisellä tasolla vaan kommentoin, miten voi käydä..
Ei tainnut tästä olla apua sinulle, toivon kuitenkin että saat ongelmat ratkottua!
Koiralaumassa uros ei pitäisi ikinä hyökätä nartun päälle, koska narttukoira on yleensä määräävä osapuoli. Uros ei osaa ilmeisesti käyttäytyä laumassa ja tästä tulee ongelmia. En tiedä tasoittaisiko luonnetta leikkaus vai soveltuisiko se paremmin perheeseen jossa ei ole muita koiria.
Et voi olla täysin oikeassa, kun väität ettei toinen koira voi olla apuna eroahdistuksessa. Meille sattumien kautta tullut kaverikoira poisti täysin eroahdistuksen haitat tullessaan meille, eikä kopioinut ollenkaan toisen koiran eroahdistuksen käyttäytymismalleja. Tämä "uusi" koira on tosin minun kouluttamani, joten käytöksen suhteen ei ole ollut mitään ongelmia.
Tiedän kuitenkin, että "vanha" koiramme ahdistuu edelleenkin jäädessään ihan yksin, ja näin ollen ongelma siis on jollain tasolla olemassa.
ettei kannata ottaa toista koiraa ennen kun on ensimmäisen kanssa homma selvä.
mielestäni nartun huonon taustan takia kannattaa myös saada se luottamaan paremmin ihmisiin ja sitten myöhemmin, kun sen itsetuntokin on kasvanut, ottaa sille mahdollisesti kaveri.
On tämä ahdistavaa pähkäilyä. Olen puun ja kuoren välissä ratkaisuni kanssa. Ja aikaa on viikko reilusti. Tuo uros on muuten niin ihana ja kiva kotikoira, että....en hevillä siitäkään luopuisi!!!
No joo tehty mikä tehty. Olet ottanut toisen koiran.
Olen samalla kannalla kirjoittajan kanssa joka kirjoitti että luultavasti uros luulee narttuasi toiseksi urokseksi tai ei "tiedä" mikä se on.
Meillä kaksi urosta joista toinen on vanhempi. Vanhempi uros tekee myös näin (siis käy niskaan kiinni jos leikitään) tämä uros on hyvinkin sosiaalinen eli tulee toimeen kaiken näköisten ja kokoisten koirien kanssa. Koskaan ei ole rähissyt vieraille koirille. Jos siis menen itse leikkimään tai rapsuttelemaan molempia samaan aikaan, vanhempi uros joko rähätää tai jos siihen ei puututa yrittää nousta nuoremman selkään, puree niskasta yms. Tähän on riittänyt aina ehdoton kielto.
Missään muussa tilanteessa vanhempi koira ei "höykkyytä" nuorempaa. Itse olen lukenut tämän eleen puhtaasti mustasukkaisuudeksi vaikka jotkut sanovat ettei koira sellaista tunne. Ja kyllä voit pitää toisen kiinni ja toisen irti jos se ei kerran pihassa pysy. Sinähän sen määräät mitä koira saa tehdä ja mitä ei. Ja samalla se voi olla nartullesi hieman rohkaisevaakin jos sillä on yksin oikeus olla pihassa irti.
Suosittelen kokeilemaan leikkimistä ym. touhuja erikseen. Voit esimerkiksi kieltää koirien väliset vetoleikit jos niissä on vaara, että toinen saa lähdöt. Yritä pitää koirien välinen suhde toisiinsa mahdollisimman kiistattomana eli et anna niille aihetta tuntea mustasukkaisuutta. Rapsuttelet ja leikit niiden kanssa erikseen, jos toinen tulee silloin häiritsemään, kiellät sitä selvästi ja ehdottomasti. Älä anna urokselle vapauksia vaikka on vanhempi?. Opettele reagoimaan pienempiinkin eleisiin, etenkin uroksen kohdalla. Se näyttää aikeensa eleillä ennenkuin se hyökkää nartun kimppuun. ja sinun pitää reagoida kieltämällä sitä silloin kun se aikoo, ei silloin kun se jo tekee.
Jos narttu saa lähdöt, älä missään nimessä käy sitä säälimässä ja voivottelemassa. Se vain vahvistaa koiran pelkoa. Yritä antaa koirille mahdollisimman tasapuolisesti huomiota.
Tuo ele, koira yrittää nousta selkään, puree niskasta on uroksella mahtaileva, isotteleva tai sitten se kuuluu sen ajatukseen leikistä. Jotkut koirat leikkivät rajusti ja tämä saattaa näyttää tappelun yritykseltä varsinkin jos vastaanottajana on arka koira.
Kiitos asiallisista ohjeista ja vinkeistä, olen vähän kahden vaiheilla, pitääkkö tänä uros vai ei, kun koeaika on vielä meneillään...
Olen siihen kovin jo kiintynytkin ja seuraa siitä on ulkoillessa ja leikkiessä ulkona nartulle ehdottomassti.
Mietin vain sitäkin, että muuttaako tuo dominointi arkaa narttua entistä aremmaksi ja pelokkaammaksi...
siitä en mene vannomaan, mutta luulisin että kyllä se voi vaikuttaa nartun pelkäämiseen. Mutta siksi juuri sinun pitää puuttua uroksen dominointiin. Et anna sen rähistä nartulle, teet selväksi että tässä talossa näin ei tehdä.
Näin meillä on tehty ja hienosti tulevat toimeen. Nuoremmalla koiralla vaikuttaisi kyllä olevan enemmän temperamenttia kuin vanhemmalla ja joskus oikein yllyttää vanhempaa tappelemaan, mutta vanhempi yleensä sitten katsoo minua ja "sanoo" voisitko käskeä tuota lopettamaan ettei minun tarvitse?
Omat koirani ovat molemmat kovapäisiä ja ei siitä helpoimmasta päästä olevia rotuja, joten näillä pitää olla ehdottomat säännöt, mutta kuitenkin sellaiset että niitä voi noudattaa. En koskaan aseta toista koiraa toisen edelle vaan kohtelen niitä samanarvoisina perheenjäseninä. Kyllähän nämäkin varmasti tappelisivat jos antaisi tapella mutta pieniinkin rähinän alkuihin puututaan jo ennen alkua. =)
Voimia sinulle ja onnea päätökseesi mikä se ikinä sitten onkin. Mutta sanon että varmasti paremmin tulevat toimeen keskenään nuo koirat kuin sellaiset joissa narttu on peloton ja uros yrittäisi sitä dominoida. Nartut kun tunnetusti pitävät ne urokset kurissa. =)
On uroksen eduksi 4,5vuotta ja nartulla 2v.
Ovat muuten jo selvästi tottuneet enemmän toisiinsa. aina kun uros meinaa hermostua(yhä harvemmin), kiellän sitä; otan niskavilloista jämptin otteen ja pakotan istumaan sekä kiellän sanomalla sen nimen ja EI. Näinkö oikein?
Uros on myös juoksunarussa ja narttu vapaana pihassa. Narttu on itsevarmempi selvästi ulkona, se jopa tekee kiusaa ottamalla kepin tai luun ja viemällä sen uroksen ulottumattomiin......
On hyvä jos uros vaatii kovempia otteita, mutta meillä ainakin riittää jos vaan sanallisesti kieltää, kovalla äänellä/äänenpainolla. Esim. meillä sanotaan "Poke ei!".
Niskavilloista ottamista ei välttämättä tarvita, istumaan voit toki käskeä jos koira sen osaa. Pakottaa ei tarvitse. Kiellät vaan kovasti silloin kun aikoo hyökätä, niskavilloista ottaminen ja istumaan pakottaminen voivat aiheuttaa koirassa hämmennystä eikä se enää tiedä mistä sitä kiellettiin.
Hyvä jos tulevat toimeen ja narttusi on itsevarmempi.... =)