Kun on ikää niin että on aina vanhina joukossa, saa huomata ystävien kadonneen ikiajoiksi. Terveenä jaksan tulla toimeen mainiosti omassa kodissani, mitään ei minulta puutu, mutta usein huomaan, etten ole nähnyt ketään moneen päivään, tai puhunut ääneen edes puhelimessa.
Kauppareissuillakaan ei ole tarpeen puhua sanaakaan, korkeintaan tervehtiä kassalla.
Olen ajastanut puhelimeeni heleän hälytysäänen, joka soi soimistaan määrättyyn aikaan päivästä. Annan sen soida, se antaa minulle illuusion siitä, että joku minua muistaa ja tervehtii joka päivä.
Kauppareissuillakaan ei ole tarpeen puhua sanaakaan, korkeintaan tervehtiä kassalla.
Olen ajastanut puhelimeeni heleän hälytysäänen, joka soi soimistaan määrättyyn aikaan päivästä. Annan sen soida, se antaa minulle illuusion siitä, että joku minua muistaa ja tervehtii joka päivä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei, täällä yksi keski-ikäinen mummu haluaa tervehtiä sinua! :) Elikkä hyvää keskiviikko-iltaa sinulle sinne missä oletkin! Nyt on vähän lauha ilma täällä ainakin, vettä tippuu räystäistä, lammikko rappurallin edessä, varmaan jäätyy sitten yöllä siihen.
Minulla usein radio päällä, tai kuuntelen hengellistä musiikkia cd:ltä tai netistä, silloin varsinkin kun mies jossain ulkohommissaan, on niinkuin seurana se ohjelma. Ja kyllä puhelen itseksenikin usein, höpöttelen, ja mikä sen mukavampaa! Naurattaa omat toilailut.
Kuule, teeppäs niinkuin minä, niin saat ainakin "tuttavia" sillä lailla! Nimittäin kun muutimme tänne jo kymmeniä vuosia sitten nuorina, niin en tuntenut ketään tietenkään. Niin rupesin kauppamatkoilla ja kaikilla asioinneilla aina tervehtimään (omanikäisiä ja vanhempia varsinkin) jos näin jonkun sopivan oloisen, kokeeksi, että mitähän tuo sanoo. Se oli aina mielenkiintoista! Monenlaista tuttua olen saanut, MONTA HYVÄÄ YSTÄVÄÄ, nimeltä tuntemattomia useat minulle myös sitten, mutta aina kun nähdään niin jutellaan ja nauretaan ja meillä paljon yhteistä! Harvoja olen koskaan pyytänyt käymään meille kotiin, mutta tämä onkin j'ännää: tarvitsemme varmaan jokainen sellaisia ihmisiä, joita sitten näkee kylillä ja saa jakaa asioita, kertoa omistaan ja kuulla toisen iloja ja murheita. Ei kaikkien kanssa tarvi olla sellaisia "kyläilyihmisiä", kukapa sitä aina kotiinsa ketään haluaisi, mutta mennä sinne kauppareissuille, kirpputoreille, tapahtumiin, missä sitten saa tavata. :)
Ja naapurienkin kanssa tietenkin, sitten on lyhyt matkakin kun pääsee kyläilykavereiksi!
Toivottavasti sait jotain iloa iltaan tästä, ainakin oli TARKOITUKSENI! :) :)
Muuten, jos menet vierailulle johonkin vanhustentalolle (avoimet ovet joskus), niin et ehkä olisi siellä sitten vanhimpana joukossa! Olen ollut vähän sellaisessa, siellä tarvittaisi varsinkin ulkoiluttajia usein!
Mutta kaikkea hyvää sinulle tässä toivotan, et ole koskaan yksin kuitenkaan, ystäviä on lähempänä kuin arvaatkaan kuules..