Elikkäs olen kohta parikymmentä vuotta täyttävä ftm ja n. viikko sitten lääkäri sanoi laittavansa lähetteen Tampereelle, että pääsen sinne niihin keskusteluihin missä selvitetään voinko jatkaa prosessia ja aloittaa hormonihoidot jne.(tiedän toki että siihen on vielä pitkä aika) Eniten minua tässä huolettaa se, että millaisia kysymyksiä he siellä esittävät. Minua jännittää aina kaikki tuollaiset todella tärkeät keskustelut, haastattelut ja tapaamiset ja pelkään että jotenkin epäonnistun.
En voisi olla varmempi asiasta että haluan korjauttaa sukupuoleni ja olen siitä lukenut paljon ja tiennyt n. 6-7 vuotta kuuluvani väärään kehoon kun sain tietää mahdollisuudesta korjauttaa sukupuoleni. Jos täällä on ketään joka voisi auttaa minua valmistautumaan kyseisiin keskusteluihin tai kertoa asiasta miten itsellä on mennyt niin olisin todella kiitollinen ja anteeksi jos kirjoitin hieman epäselvästi.
En voisi olla varmempi asiasta että haluan korjauttaa sukupuoleni ja olen siitä lukenut paljon ja tiennyt n. 6-7 vuotta kuuluvani väärään kehoon kun sain tietää mahdollisuudesta korjauttaa sukupuoleni. Jos täällä on ketään joka voisi auttaa minua valmistautumaan kyseisiin keskusteluihin tai kertoa asiasta miten itsellä on mennyt niin olisin todella kiitollinen ja anteeksi jos kirjoitin hieman epäselvästi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos olet kokenut olevasi transsukupuolinen jo 6-7 vuotta niin rentoudu vaan, hyvin tulee menemään. Suurimmat esteet, että ne tädit/sedät siellä sanoisivat "ei" on;
- päihteiden käyttö
- joku vakava persoonallisuushäiriö tai esim maanista käytöstä
- terveyden ja jaksamisen puute käydä prosessi läpi ja/tai ongelmia suoriutua perus arjesta
- jos kyseessä olisi vain hetken oivallus
Jos siis olet perusterve ja normaali ihminen (on ihan yleistä/normaalia jännittää noita keskusteluja) niin ei pitäisi olla mitään ongelmia.
Tärkeintä noissa transtutkimuksissa on olla täysin oma itsensä. Jos yrität opetella "oikeita" vastauksia tai muuten yrität vaikuttaa keskusteluun, henkilökunta huomaa sen ja tutkimukset voi jopa tyssätä siihen tai ainakin venähtää. Mitään "valmistautumista" ei tarvita ja koska olet kokenut olevasi vastakkaista sukupuolta jo noinkin pitkään, tutkimusten ei pitäisi kaatua siihen kunhan myös tuot sen esiin. Mitään vakiokysymyksiä ei ole eikä psykiatri sano sinulle kumpaa sukupuolta olet, se pitää tietää itse ja tuoda julki. Keskusteluissa henkilökunta tekee erotusdiagnoosin ettei kyse ole jostain muusta psyykkisestä oireilusta.
Kysyt tuossa myös kokemuksia. Itse kerroin tutkimuksissa suoraan ja rehellisesti omista kokemuksistani ja ehkäpä siksi tutkimukset oli läpihuutojuttu ja selvisin kutakuinkin minimiajassa.