Kuntavaaliehdokas Kristiina Ketomäki ( PaHe) kysyy Itä-Hämeessä 25.2.:
- Kuvitteleeko äänestäjä, että luottamushenkilöitten palkkioilla todella vaikutetaan kaupungin talouteen vai uskooko, että palkkio on se pieni arvostuksen osoitus luottamusihmisten työtä kohtaan.
Kun kysytään, niin me äänestäjät vastaamme.
Palkkiokeskustelua käytiin myös paikallislehdessä syyskuussa 2015, kun luottamushenkilöiden palkkioiden korotusesitys jätettiin "pöydälle" kaupunginjohtaja Jussi Teittisen muutettua esitystään asiasta puhjenneen keskustelun jälkeen.
Kaupunginvaltuuston pj:n vuosikorvausta esitettiin korotettavaksi 4500 eurosta 7500 euroon. Vertailun vuoksi: valtuuston puheenjohtajilla on noin 100 000 asukkaan kaupungeissa 7500 euron palkkiot. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan palkkiota esitettiin korotettavaksi samoin 4500:sta 7500:een. Lautakuntien puheenjohtajien palkkioita esitettiin korotettavaksi 1000 eurosta 1500 euroon.
Vertailu "Kunnat.net"in palkkioihin osoittaa, että Heinolassa palkkiot ovat hyvät. Valtuutettujen ja hallituksen jäsenten palkkiot ovat tällä valtuustokaudella keskimäärin 70 € mutta Heinolassa 110 €.
10 001 - 20 000 kunnissa, kuten Heinola, palkkiot ovat olleet keskimäärin 78 €/kokous.
Valtuuston pj:n palkkio Heinolan kokoisessa kaupungissa on keskimäärin 2558 €, mutta Heinolassa 4500 €, eli n. 2000 € suurempi ilman korotustakin. Heinolassa on jostain syystä arvostettu suurilla palkkioilla luottamushenkilöitä. Ovatko luottamushenkilöt arvostaneet itseään korkeilla palkkioilla, vai ovatko palkkiot ja niiden korotusesitykset äänestäjien tai viranhaltijoilta tulleita esityksiä?
Äänestäjien arvostus ei riipu palkkioiden suuruudesta vaan siitä työstä, jota on tehty äänestäjien eli veronmaksajien hyväksi verorahoilla. Kun Heinolan väkiluku on vaalikauden laskenut noin 1000:lla, työttömyysaste on korkea ja investointisuma odottaa purkua, mutta velkaa on otettu ja tuloskin oli miljoona euroa miinuksella, niin pitäisikö palkkioita pienentää, kun kovin korkeaa arvosanaa tuloksesta ei hyvistä palkkioista huolimatta voi antaa.
Y h t e i s t y ö s t ä samassa PaHe:n kuntavaaliehdokkaan kirjoituksessa todetaan:
- Kuvitteleeko äänestäjä, että asiat korjaantuvat äänestämällä päättäjiksi kaikentietäviä. Minä itse -ihmisiä vai uskooko, että monipuolinen ja yhteistyökykyinen joukko on paras hoitamaan yhteisiä asioita?
- Kuvitteleeko äänestäjä, että säästämällä kaupungin talous paranee...
- Kuvitteleeko äänestäjä, että investointeja tekemättä niin tapahtuu...
Emme me äänestäjät kuvittele. Me tiedämme, kun luemme esimerkiksi tarkastuslautakunnan kertomuksia, pöytäkirjoja ja osavuosikatsauksia. Valtuuston "arvovalinnat" näkyvät myös tyhjinä liikehuoneistoina, suurtyöttömyytenä, parakkikouluina ja Kämmenen leipäjonossa. Suuri osa palveluista on siirtynyt Lahteen. Heinolan miesten on haettava vaatteensakin Lahdesta.
Uskooko vai kuvitteleeko äänestäjä? Monipuolisesta ja yhteistyökykyisestä joukosta, joka on paras hoitamaan yhteisiä asioita Minä Itse -ihmisen sijaan... kuntavaaliehdokas kirjoittaa. Miten on yhteistyötä tehty Heinolan asukkaiden eli äänestäjien kanssa? Heinolan päättäjäjoukko ei ole ollut kovinkaan yhteistyökykyistä: Lambert muutettiin toimistoksi 1600 kuntalaisen allekirjoituksesta huolimatta. Kaupunginjohtaja erotettiin ja kuntalaiset yritettiin häätää info-tilaisuudesta. Nettiadressista ei välitetty vähääkään... Koululaisten vanhempien hätähuudoista huolimatta yli puolet koululaisista on parakeissa. Voidaankin sanoa, että "monipuolinen ja yhteistyökykyinen joukko" ei ole tehnyt yhteistyötä äänestäjiensä kanssa. Yhteistyö ei ole onnistunut myöskään hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Kun sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan, kuntasektorin toiminnot ja tehtävät järjestetään uudelleen. Maakunnille siirtyy suuri joukko tärkeimpiä kuntien tehtäviä, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös alue- ja kaavoitussuunnittelu muuttuu. Maakuntakaavoitus tulee maakunnan tehtäväksi ja kunnille jäänee asemakaavoitus.
Elinkeinopolitiikassa tarvitaan uusia ratkaisuja ja YHTEISTYÖTÄ. Heinola ei ole kyennyt hoitamaan elinkeinopolitiikkaa läheskään tyydyttävästi. Vaalikaudella on epäonnistuttu. Elinkeinotoimikunnan hyvin alkanut työ lopetettiin ja perustettiin elinkeinoyksikkö, joka miljoonista euroista huolimatta ei ole juurikaan edistänyt elinkeinotoimintaa. Heinolan mainekuvan brändäys "ison elämän pienenä kaupunkina" ei ole tuonut yrityksiä. Myös 5 miljoonan maanrakennustyöt Heikkimäkeen tulee olemaan huono investointi.
Yhteistyötä tarvitaan alueellisten erityistarpeiden huomioimisessa, kun maakunnan hallinto ja kuntien hallinto yhdistävät "arvovalintojaan" maakunnan kehittämiseksi ja yhteisten palvelujen järjestämiseksi. Heinolan kuntavaaliehdokkaiden tulisi aloittaa keskustelu Heinolan tulevaisuudesta osana kuntayhtymää, siitä miten yhteistyötä hoidetaan. Heinolan etu ei ole toimia "minä itse -kuntana", kun sote- ja maakuntalaki tulee voimaan. Näin me äänestäjät.
- Kuvitteleeko äänestäjä, että luottamushenkilöitten palkkioilla todella vaikutetaan kaupungin talouteen vai uskooko, että palkkio on se pieni arvostuksen osoitus luottamusihmisten työtä kohtaan.
Kun kysytään, niin me äänestäjät vastaamme.
Palkkiokeskustelua käytiin myös paikallislehdessä syyskuussa 2015, kun luottamushenkilöiden palkkioiden korotusesitys jätettiin "pöydälle" kaupunginjohtaja Jussi Teittisen muutettua esitystään asiasta puhjenneen keskustelun jälkeen.
Kaupunginvaltuuston pj:n vuosikorvausta esitettiin korotettavaksi 4500 eurosta 7500 euroon. Vertailun vuoksi: valtuuston puheenjohtajilla on noin 100 000 asukkaan kaupungeissa 7500 euron palkkiot. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan palkkiota esitettiin korotettavaksi samoin 4500:sta 7500:een. Lautakuntien puheenjohtajien palkkioita esitettiin korotettavaksi 1000 eurosta 1500 euroon.
Vertailu "Kunnat.net"in palkkioihin osoittaa, että Heinolassa palkkiot ovat hyvät. Valtuutettujen ja hallituksen jäsenten palkkiot ovat tällä valtuustokaudella keskimäärin 70 € mutta Heinolassa 110 €.
10 001 - 20 000 kunnissa, kuten Heinola, palkkiot ovat olleet keskimäärin 78 €/kokous.
Valtuuston pj:n palkkio Heinolan kokoisessa kaupungissa on keskimäärin 2558 €, mutta Heinolassa 4500 €, eli n. 2000 € suurempi ilman korotustakin. Heinolassa on jostain syystä arvostettu suurilla palkkioilla luottamushenkilöitä. Ovatko luottamushenkilöt arvostaneet itseään korkeilla palkkioilla, vai ovatko palkkiot ja niiden korotusesitykset äänestäjien tai viranhaltijoilta tulleita esityksiä?
Äänestäjien arvostus ei riipu palkkioiden suuruudesta vaan siitä työstä, jota on tehty äänestäjien eli veronmaksajien hyväksi verorahoilla. Kun Heinolan väkiluku on vaalikauden laskenut noin 1000:lla, työttömyysaste on korkea ja investointisuma odottaa purkua, mutta velkaa on otettu ja tuloskin oli miljoona euroa miinuksella, niin pitäisikö palkkioita pienentää, kun kovin korkeaa arvosanaa tuloksesta ei hyvistä palkkioista huolimatta voi antaa.
Y h t e i s t y ö s t ä samassa PaHe:n kuntavaaliehdokkaan kirjoituksessa todetaan:
- Kuvitteleeko äänestäjä, että asiat korjaantuvat äänestämällä päättäjiksi kaikentietäviä. Minä itse -ihmisiä vai uskooko, että monipuolinen ja yhteistyökykyinen joukko on paras hoitamaan yhteisiä asioita?
- Kuvitteleeko äänestäjä, että säästämällä kaupungin talous paranee...
- Kuvitteleeko äänestäjä, että investointeja tekemättä niin tapahtuu...
Emme me äänestäjät kuvittele. Me tiedämme, kun luemme esimerkiksi tarkastuslautakunnan kertomuksia, pöytäkirjoja ja osavuosikatsauksia. Valtuuston "arvovalinnat" näkyvät myös tyhjinä liikehuoneistoina, suurtyöttömyytenä, parakkikouluina ja Kämmenen leipäjonossa. Suuri osa palveluista on siirtynyt Lahteen. Heinolan miesten on haettava vaatteensakin Lahdesta.
Uskooko vai kuvitteleeko äänestäjä? Monipuolisesta ja yhteistyökykyisestä joukosta, joka on paras hoitamaan yhteisiä asioita Minä Itse -ihmisen sijaan... kuntavaaliehdokas kirjoittaa. Miten on yhteistyötä tehty Heinolan asukkaiden eli äänestäjien kanssa? Heinolan päättäjäjoukko ei ole ollut kovinkaan yhteistyökykyistä: Lambert muutettiin toimistoksi 1600 kuntalaisen allekirjoituksesta huolimatta. Kaupunginjohtaja erotettiin ja kuntalaiset yritettiin häätää info-tilaisuudesta. Nettiadressista ei välitetty vähääkään... Koululaisten vanhempien hätähuudoista huolimatta yli puolet koululaisista on parakeissa. Voidaankin sanoa, että "monipuolinen ja yhteistyökykyinen joukko" ei ole tehnyt yhteistyötä äänestäjiensä kanssa. Yhteistyö ei ole onnistunut myöskään hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Kun sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan, kuntasektorin toiminnot ja tehtävät järjestetään uudelleen. Maakunnille siirtyy suuri joukko tärkeimpiä kuntien tehtäviä, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös alue- ja kaavoitussuunnittelu muuttuu. Maakuntakaavoitus tulee maakunnan tehtäväksi ja kunnille jäänee asemakaavoitus.
Elinkeinopolitiikassa tarvitaan uusia ratkaisuja ja YHTEISTYÖTÄ. Heinola ei ole kyennyt hoitamaan elinkeinopolitiikkaa läheskään tyydyttävästi. Vaalikaudella on epäonnistuttu. Elinkeinotoimikunnan hyvin alkanut työ lopetettiin ja perustettiin elinkeinoyksikkö, joka miljoonista euroista huolimatta ei ole juurikaan edistänyt elinkeinotoimintaa. Heinolan mainekuvan brändäys "ison elämän pienenä kaupunkina" ei ole tuonut yrityksiä. Myös 5 miljoonan maanrakennustyöt Heikkimäkeen tulee olemaan huono investointi.
Yhteistyötä tarvitaan alueellisten erityistarpeiden huomioimisessa, kun maakunnan hallinto ja kuntien hallinto yhdistävät "arvovalintojaan" maakunnan kehittämiseksi ja yhteisten palvelujen järjestämiseksi. Heinolan kuntavaaliehdokkaiden tulisi aloittaa keskustelu Heinolan tulevaisuudesta osana kuntayhtymää, siitä miten yhteistyötä hoidetaan. Heinolan etu ei ole toimia "minä itse -kuntana", kun sote- ja maakuntalaki tulee voimaan. Näin me äänestäjät.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Amin porukka lasettaa, Bondenni lähtenyt Kokoomuksen ehdokkaaksi.
Kuluvalla kaudella Ami väsähti kesken kauden ja lähti valtuustosta.
En äänestä enää Amia, ei jaksa kuitenkaan koko kautta.
Kuluvalla vaalikaudella olisi pitänyt koko valtuusto vaihtaa. Kun kuntalaki ei mahdollista valtuuston vaihtamista, niin vaihdetaan valtuusto tulevassa vaalissa.
Just niin. Kun iso emäntä äkseeraa ja kokkarit tottelee niin ami pakeni. Onko ollut hoidossa ja nyt jaksaa loppuun asti? Eipä taida.
Kukas sen valtuuston olisi vaihtanut ?
Kyllähän se ihan tarpeeksi vaihtui, mm.
känkkäränkät lähtivät kesken kauden pois,
mm. AimoBonden, joka haluaa vielä takaisin.
Ei sunkaan kukaan voi tollaista enää äänestää.
Ikää Amillakin on liki 80v. Miten hän jaksaisi
olla valtuustossa neljä vuotta. Ei mitenkään,
joten en anna enää ääntäni Aimolle.