Keltaisuus, maksasairaus

Heti sairaalaan, jos keltaisuutta on ! Ilman muuta, jos jotenkin saatte hänet lähtemään ! Voinee kai olla maksatulehduskin "vain", josta voi toipua, jos lopettaa juomisen, mutta voi olla kirroosia. Ei niistä voi tietää ilman tutkimuksia missä mennään, mutta keltaisuus on oire, jonka takia pitää lähteä sairaalaan heti ! Näin olen ymmärtänyt !
Sekin kertonee maksan tai sapen toiminnanhäiriöstä (tai haimankin) , jos maha pömpöttää ja uloste ei ole normaalia eikä vatsa toimi normaalisti.
Googlaa jotain: maksa keltaisuus
yms.

Jos kipu yltyy sietämättömäksi kuten saattaa käydä, soitat ambulanssin tietysti, läheisesi mahdollisesta vastustuksesta huolimatta ! Tuskin läheisesi jaksaa pyristellä vastaan…? Itsemäärämisoikeus on jokaisella, mutta soita se ambulanssi tarkistamaan tilanne, toivon mukaan saavat puhuttua ympäri. Kipukin voi käydä niin vaikeaksi, että hän lähtee mielellään saamaan apua.
Koita pärjäillä ! Olet varmaan hirveän huolissasi !

Jos uloste on vaaleaa, vauvankakan vaalean keltaista se voi kertoa esim. maksasairaudesta, mikä on ilmeistä nyt kai sitten muutenkin.
Vatsa voi lakata kokonaankin toimimasta.
Silmänvalkuaiset muuttuvat yleensä myös keltaiseksi, ihon lisäksi, johtunee sapesta maksasairauden yhteydessä.
Jos on ihokutinaa, sapen toiminta ei ole normaalia.
Selvyyden vuoksi mainittakoon, että iho voi kutista monesta monesta muustakin syystä, mutta aikaa myöten tullee kuulumaan epäilemääsi oireistoon, jos ei lopeta juomista.
Jos olisin tuossa tilassa oleva henkilö, olisin mennyt jo "eilen" sairaalaan.
Vaikeaa on lähimmäisen pakottaa, jos henkilö on kertonut luovuttaneensa !
Ei kannata luovuttaa !!! Toivoa on aina !

Hei AnnikaO ! Jospa saisit läheisesi lähtemään laboratoriokokeisiin ja ultraan ilman toivomusta/painostusta juomisen lopettamiseen ? Juomisen lopettaminen olisi tietysti pakko, mutta ei ehtona nyt hänen lähtemiselleen tutkimuksiin.
Psykologista silmää kannattaa käyttää nyt. Ei vaatia nyt mitään ylivoimaista, mikä ei tule onnistumaan. Vain ilmoitus, että "nytpä lähdetään labraan yhdessä !" Tai jotain vastaavaa. Tiedän, että se ei ole yhtään helppoa, se on hemmetin vaikeaa, eikä ole helppoa sinulla, mutta jonkun on puututtava tilanteeseen, otettava "kraivelista kiinni" tavalla tai toisella.
Jos saisit houkuteltua hänet tutkimuksiin tekee hän niin tai näin juomisensa suhteen, se olisi alku. Lääkäriajan/soittoajan voi tilata toinenkin henkilö, että vastaukset saadaan.
Juomisesta voisi puhua myöhemmin, ja varsinkin ongelmista, jotka aiheuttavat juomisen.
Ultrassa pitäisi tietysti ehdottomasti käydä, vaikka ultra ei ole kaikenkertova.
Nyt olisivat tutkimukset tärkeät ja ihan ehdottomasti juomisen lopettaminen asteittain. Se ei voi onnistua äkkiä tai heti siksikään, että äkkilopettamisesta saattaa tulla hengenvaarallisia kramppeja, jos on juonut pitkään ja paljon.
Kun ei koevastauksia ole, mitään keinoa ei kannata jättää käyttämättä.
Ehkä kaikkea ei ole vielä menetetty ?
On mahdollisuus toipua.
Voimia, voimia ja voimia !
Viinaa voi myös salaa lantrata, jos läheisesi juo kirkkaita. Alkoholisoitunut ihminen ei välttämättä huomaa mitään….vaikka pullossa olisi hieman vettäkin….
ei se mikään hoitokeino ole, mutta jonkunlainen avuton pelastamisyritys…tulee huomaamattaan juoneeksi vähemmän...

Joku kohta kait kirjoittaa, ettei mitään ole tehtävissä jos ei alkoholisti itse motivoidu raitistumaan.
Aina kannattaa yrittää auttaa, ehdottomasti, siitä voi tulla vaikka joku pieni motivaation kipinä autettavalle. Yksikin pieni kipinä on suuri asia.
Jos tyytyy autettavan päätökseen: "Olen luovuttanut", ehkä jää itseä vaivaamaan myöhemmin, ettei edes yrittänyt tehdä mitään.
Ehkä autettava sisimässään suorastaan toivoo "pelastusta", että joku kääntäisi pään, vaikka muuta väittää. Että joku välittäisi.
Alkoholisti on usein ollut masentunut ja ongelmissa jo ennen juomisensa aloittamista.
Juominen voi olla seurausta vaikeasta elämäntilanteesta.
Kaikki eivät ole vahvoja ja lujia.
Masentunut ihminen ei helposti yksin nouse ylös masennuksestaan,
masentunut alkoholisti ei varsinkaan.
Arvioisin niin, että jos henkilö on lääkärillekin mennyt, ei hän suinkaan luovuttanut ole.
Ehkä on tavallaan shokissa kuultuaan lääkärin ensiarvioita ja luulee, kaikki on menetetty, mitään ei kannata yrittää enää.
Mitään ei varmasti tiedä, jos ei kokeisiin mene. Eikä sittenkään ole varmaa.
Aika näyttää. Tuttavalleni luettiin "madonluvut" viisi vuotta sitten, annettiin ymmärtää kautta rantain, että on viikkojen kysymys, kun aika jättää.
Hän on elossa vieläkin, raittiina.
Lääkärikään ei voi satavarmasti aina ennustaa elonpäiviämme.
Ihmisen paras tarkoitus tässä maailmassa on auttaa läheisiään elämänmatkalla.