kuvassa:
https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/16864448_1639521766074476_5718136234139164854_n.jpg?oh=68bcb91dbafe7efb9b2c432f81c6eef6&oe=596F46BD
Naimisisssa oleva mies, kuvassa, joka lähettelee naisille rumia seksikirjeitä, ja sitt puhuu aidosta aviosta!!
Kyllä ne kehtaa.
https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/16864448_1639521766074476_5718136234139164854_n.jpg?oh=68bcb91dbafe7efb9b2c432f81c6eef6&oe=596F46BD
Naimisisssa oleva mies, kuvassa, joka lähettelee naisille rumia seksikirjeitä, ja sitt puhuu aidosta aviosta!!
Kyllä ne kehtaa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Avioliitto itsenään on niin leväperäinen ja vanhan kantainen, että se joutaisi romuttaa. Ketään ei vihittäisi, ei kristilliseen eikä maistraatti pakanalliseen parisuhteeseen.
Eikö nimet ulko-ovessa tai postilaatikossa kerro, että kämpässä asuu joko pari tai aikuisia, joillakin lapsia, joillakin ei.
Työssä käyville tulorajat sosiaalisiin etuuksiin. Työttömille ja eläkeläisille automaattinen asumistuki henkikirjoihin tuijottamatta. Toki tulo rajoin. Esimerkiksi 2000.
Kirottu olkoon se joka ei seksiä ja pornoa ajattele vähintään kerran eläessään.
Nykyään ovissa ei välttämättä ole yksi nimi vaan yhä useimmin kaksi nimeä koska aviopuolisot haluavat pitää omat nimensä.
Niin tai monta sukunimeä kun on vielä minun ja sinun lapset joilla on vanhempansa sukunimi.
Voihan olla suojeltu sukunimi ja jos ihminen menee naimisiin, haluaa hän säilyttää sen. Tai molemmilla. Eihän posti mitään sukuselvitystä tarvitse. Virossa tietääkseni ei ole sukunimiä lainkaan. Luukkunumero ratkaisee. Mitenkähän Suomen Posti selviäisi?
Vähän niinkuin lottonumerot. Hih.
Niin, arpoisi varmaan lisänumeron.
Minulla on aika yleinen sukunimi ja täyskaimojakin on enempi kuin tarpeeksi. Nyt on kahteen kertaan tullut minulle ilmoitus jostain postilähetyksestä, jossa on sama nimi kuin minulla, eri osite mutta minun puhelinnumeroni. Koskaan en ko firmasta ole tilannut mitään. Posyista sanoivat että minun pitä itse soittaa sinne firmaan. Sanoin heille että en soita minnekkään enkä ota lähetystä vastaan koska en ole mitään tilannutkaan. He aikoivat soittaa ja palauttaa. Kuitenin nyt taas samalta firmalta samanlainen viesti että lähetys on saapunut. En hae enkä ota mitään kantaa, selvittäköön sotkunsa.
Teidän jotka tiedätte kuinka muiden ihmisten tulisi elää, pitäisi pukeutua keltaiseen huomioliiviin ja kypärään.
Jotta teitä osattaisiin vältellä.
On viehättävä nainen tuo Päivi Räsänen, ilo katsoa. Miten kauniisti ikääntynyt ja hymy sekä nauru herkkyys.
Kuka noista miehistä on se törkypostimies joka lähettelee s.tekstv. Toimi kai toimeksipanija...hyi!
( ps. jotenkin käy, voiettä!)
Kyllä Päivikin on irstaillut, onhan hällä lapsi laumaakin, että turhaa hänen siinä tekopyhistellä missään.
Toimi toimitti himoisia viestejä jollekin naiselle, ihan kristillisessä hengessä hän. Ottiko ohjeet raamatusta vai Somesta, sitä tarina ei kertonut.
Niin siivoojamme mukaan raamatussa ei tunneta avioliittotermiä. Raamatun mukaan siis mennään yhteen ja lisäännytään.
Minkälainen siivooja sinulla (teillä) on?
Sillä on suomenruotsalainen /ruotsinsuomalainen siivooja!
😂😂Muistikatkosta pukkaa ent.siivoojalla
Annoit sille huonomuistiselle siivoojalle sit potkut ja siitä tuli entinen siivoojasi?
Kyllä olen sen huonomuistisen poispotkitun siivoojasi kanssa ihan samaa mieltä.
Ei minun Raamatustani löydy sellaista, että jonkun kirkon pappi olisi vihkinyt pareja jonkun avioliittokaavan mukaan ja että ilman papin aamenta tehdyt lapset olisivat "huoranpentuja".
Luepa itse Wikiltä, jos et viitsi alkaa koko Raamattua selailemaan.
Lue antamastani linkistä tuo Historia ja Avioliitto Euroopassa.
Tässä pätkelmiä siitä:
"Varhaiskristillisenä aikana (30–325 jaa.) avioliitto oli yksityisasia ilman yhtenäistä uskonnollista tai muuta seremoniaa."
"1100-luvulla naisilta alettiin usein vaatia miehen sukunimen ottamista ja 1500-luvun puolivälistä alkaen vanhempien ja kirkon lupaa".
"Joitain paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta vuoteen 1545 asti Euroopan kristilliset avioliitot solmittiin molemminpuolisesta suostumuksesta, julistamalla aie naida, ja suorittamalla tämän jälkeen keskinäinen yhdyntä; pappia ei tarvittu."
"Vastauskonpuhdistuksen osana vuonna 1563 Trentin neuvosto määräsi, että roomalaiskatolinen avioliitto tunnustettiin vain, jos se oli solmittu papin ja kahden muun todistajan läsnäollessa. Neuvosto myös auktorisoi vuonna 1566 julkaistun katekismuksen, jonka mukaan avioliitto velvoitti ”elinikäiseen yhteiselämään."
"Englannissa avioliitto oli pätevä sillä, että puolisot olivat suostuvaisia ja asuivat yhdessä kunnes lordi Hardwicken asetus 1753 asetti lisävaatimuksia kuten todistajien läsnä ollessa suoritetun uskonnollisen seremonian."
"Suomessa oli vanhastaan käsitys, että vihkimisakti oli vain solmitun avioliiton vahvistamista. Alttarille astuminen ei ollut avioliiton solmimista, vaan jo solmitun liiton vahvistamista siunauksin ja rukouksin. Avioliiton solmiminen tapahtui jo kihlauksen yhteydessä. Kihlaus oli siis sitova sopimus. Tämä ajattelutapa murtui vasta 1700-luvulla, kun vallalle tuli nykyinen käsitys."
Siis oikeastaa melko uusi tuo papin aamen avioliittoon sitoutumisessa.
Kirkkoon koskaan kuulumattomana en tunne velvollisuudekseni noudattaa kirkon itse räätälöimiä heidän omia oppejaan, joita ei löydy Raamatusta. Ei mikään kirkko määrää minulle mikä on syntiä, vaan Jumala.
Niin ja se lupaamani linkki Wikipedialta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Avioliitto
Voithan ihan mielellään tutkia itsekin Raamatusta, löytyykö sieltä ev.lut.vihkikaava. Ja sellainen, missä julistetaan synniksi lasten alullepano ilman papin lurittelemaa kaavaa ja aamenta.
Laita sitten vastineeksi linkki minulle siitä.
Tämähän juuri on se aito avioliitto.
Suomessa solmitaan vuosittain n.30 000 liittoa ja eroja otetaan n.15 000.
Jos heteropari tai homopari solmii avioliiton maistraatissa. Se on nyt 1.3 alkaen lain edessä sama.
Ei kirkkovihkiminen tuo siihen mitään lisää, siis tasa-arvoon lain edessä.
Eli kirkkovihkimisen haluun syyt ovat jotkin muut.
"eppu2"
Ilman kirkkoa yhteen-liittyminen on tasa-arvoista kenen tahansa taatelin-tallaajan edessä ja silmissä.
Jumalattomat avio-rienaajat hakevat epä-toivoisesti "sitä jotain" mitä eivät koskaan voi saavuttaa.
Se jokin on se syy.
Heidän kohtalonsa on itkeä öisin syystä/ikävästä, jota he eivät pysty koskaan ymmärtämään.
Lohdutus on otettu heiltä ikuisesti pois.
H.
Onhan niinkin käynyt, että hulppeat kymmenien todistajien kuullen
Tahdottu ja spädäm, ero parin vuoden kuluttua.
Ja toisaalta avopariskuntia, jotka eläneet kymmeniä vuosia yhdessä.
Mikä on usko-llista?
Kahden viikon avioliitto on lyhyin, minkä pääsin tässä joku vuosi sitten vierestä näkemään.
Olivat asuneet yhdessä iät ja ajat ja lapset olivat jo lähellä aikuisikää, kun pitivät oikein komeat häät. En tiedä miksi. Oliko epätoivoinen yritys paikkailla rakoilevaa suhdettaan, vai mikä? Omaisuudenhan olisi voinut jakaa erotessaan tasan ilman papin aamentakin. Vai oliko niin, että jompikumpi halusi tehdä avioehdon, ettei tarvitse puolittaa koko omaisuutta?
Se oli kuitenkin sitä lyhyintä laatua avioliitto.
Julkkis avioliitto-ero juttujen kohdalla tulee välillä sellainen tunne, että palstoilla pitää pysyä hinnalla millä hyvänsä.