Edullista epoksihartsia

Tämä hidas/nopea on yksi asia mikä linkkaamassani tuotteessa kiinnostaa. En löytänyt siitä mitään tietoa.

Noista lisäaineista en ole kiinnostunut/huolissani, koska tuskimpa epoksi siitä välittää mikä merkkistä piituhkaa taikka mikropalloja mukaan sekoitan.

Kysyin kokemuksia EPIDIAN 601 epoksista.

Jeps. Tuttua kamaa ja toimii tosiaan hyvin. Kysyinkin kokemuksia tuosta linkkaamastani epoksista.

Oon käyttänyt jetiä pari 15 kgn satsia. Ei ole mitään pahaa sanottavaa. Nyt olis tarvetta vähän vähemmälle. Täytyypä testata tota latvialaista. Vaikuttaa ihan vastaavalta aineelta valmistajan kuvauksen perusteella. Laminoinnissa 40 min on sopiva työskentelyaika. Veneessä keväällä tehdessä lämpötila on yleensä aika matala joten työskentelyaikaa on todellisuudessa paljon enemmän. Suorassa auringonpaisteessa saakin sitten levittää aika kiireellä.

Samaa ajattelin tuosta 40 minuutista. Siinä vaiheessa, kun tuota käytän lämpötila tuskin on yli 10 astetta, joten ei luulisi olevan ongelma.

Löysin keskustelua aiheesta puolalaiselta purjehdus foorumilta. On ilmeisesti paikallinen SP 106 epoksi ja käyttävät sitä paljon.

Tilaan tuota kilon satsin ja teen sillä noi muutamat pikkuhommat. Sittenpähän näen kuinka toimii.

Noin 15 euroa kilo epoksia ja litra silikaattia on todella huokea hinta. Varsinkin, kun noin pienen määrän ostaminen merkkikamaa maksaisi 40-60€. Tietty tuohon tulee vielä postikulut päälle.

Mistä tietää, onko epoksista pahaa sanottavaa vai ei? Varmaankin epoksi on kovettunut kuten luvattu, mutta mitkä ovat lopputulokset numerollisesti. Numeroarvothan sen laadun määrittävät.

Kiitos tuosta saksan linkistä. Pistetään korvan taakse.

Alkuperäinen kysymykseni sivusi juuri tätä seikka, että kaikki epoksit tulevat ymmärtääkseni alun alkaen vain muutamasta eri tehtaasta. Niihin sitten lyödään eri tarroja kylkeen jälleenmyyjän mukaan. Lisäksi joka jälleenmyyjällä on omat kovettajat joilla saadaan hieman eri vaikutuksia aikaseksi. Loppujen lopuksi ei ole suurta eroa minkä merkkistä tuotetta käyttää.

Pienistä roposistahan on vain kysymys, joten voisin aivan hyvin kävellä läheiseen venetarvike kauppaan ja ostaa sieltä epoksin. Toisaalta West Systemsin korjauspaketti, missä on ne kätevät pumppupullot ja söpöt sekotuspurkit mukana maksaa kyseisessä liikkeessä lähemmäs 100€.

Ostamalla EPIDIAN 601 epoksia (joka on loppujen lopuksi samaa kamaa), sekä hakemalla täyteaineet vaikka biltemasta, voin samalla rahalla ostaa lisäksi kopan asennuskaljaa. Jos homma menee keturalleen, voin käydä ostamassa hyväksi todettua SP106 kamaa, enkä silti ole kuluttanut yli 100 € tähän projektiin (asennuskaljat mukaan huomioiden).

Tällä ajan takaa sitä, että vaikka kyseessä onkin pikkurahat, en käsitä miksi automaattisesti pitäisi maksaa enemmän merkkituotteesta, joka ei todennäköisesti ole yhtään sen kummalllisempaa.

Enpä taida yhtyä käsitykseen, että samaa hartsia myytäisiin eri kovettajilla, jotka ovat peräisin toiselta valmistajalta. Tuotteen merkki ei ole se merkittävä asia, oleellista ovat tunnetut ja tutkitut ominaisuudet. Mistä tiedät Epidianin olevan Structural Polymersin tai WESTin tuotantoa, eikä vain samantapaista?

Mikä mahtaa olla sellainen projekti, joka epoksin takia keturoilleen mennessään ei tuottaisi paljon enemmän harmia kuin epoksin hinta? Ainakin minulle on aina tullut huomattava lisävaiva ja materaalitappioita, jos olen jotenkin epäonnistunut joko itse epoksin kanssa tai muuten liimaus/laminointi -työssä. Siksi minulle ei riitä, että joku on todennäköisesti "ei sen kummempaa" kamaa.

Veneen rasitetuin paikka, hiilikuituakin aikomus käyttää ja mietitään kympin eroa hartsin kilohinnassa??? Olisiko ensimmäinen kysymys hartsin soveltuminen hiili- ja lasikuidun laminointiin, eikä kilohinta. Laminointiin nimittäin on omat hartsilaatunsa.

oikea.hartsi kirjoitti:

Veneen rasitetuin paikka, hiilikuituakin aikomus käyttää ja mietitään kympin eroa hartsin kilohinnassa??? Olisiko ensimmäinen kysymys hartsin soveltuminen hiili- ja lasikuidun laminointiin, eikä kilohinta. Laminointiin nimittäin on omat hartsilaatunsa.

Lue lisää

Kerro lisää, miksi lasikuitua ja hiilikuitua ei voisi laminoida samalla epoksilla.

seppomartti kirjoitti:

Kerro lisää, miksi lasikuitua ja hiilikuitua ei voisi laminoida samalla epoksilla.

Sikäli kun tiedän, voi kyllä hiilikuitua ja lasikuitua laminoida samalla hartsilla. Mutta ne tavallisimmat WESTit ja SP106:t eivät ole suinkaan optimaalisia kuiturakenteiden laminointiin. Kevlarin kanssa ne toimivat vielä huonommin. Tiiviiksi kudottu kevlar-kangas ei kastu ollenkaan.

Tuo nyt on sama kuin jankuttaisi siitä, onko kallis vesi parempaa kuin halpa vesi, jos molemmat ovat puhdasta ja koostumukseltaan H2O. Hartsien ominaisuudet näkyvät spekeissä eivätkä hintalapuissa ja ne valitaan sen perusteella, mitä ominaisuuksia tarvitsee.

Yleensä epoksit vaativat 15-20 astetta lämpöä, jotta niitä voidaan käyttää. Liian alhaisessa lämmössä (esim. 5 astetta) ei epoksi välttämättä kovetu ollenkaan. Ja nämä arvot vaihtelevat eri epokseille. Esim. SP epokseista 106 toimii alhaisemmassa lämmössä kuin 320, tieto saatu Kevran asiakaspalvelusta.

Alla aiemmin linkkaamastani SP106-ohjeesta (kevran sivuilta) ote:

"Suositeltava työskentelylämpötila on 15...25°C. Ilman koleus kuten myös kosteat olosuhteet heikentävät sekä työskenneltävyyttä että lopputulosta. Lämpötilan laskiessa alle suosituksen hartsi ja kovete paksuuntuvat. Ennen käyttöä ne on esilämmitettävä vähintään 15°C lämpötilaan. Myös kaikkien materiaalien, joiden kanssa hartsisysteemi joutuu kosketuksiin on oltava vähintään tässä lämpötilassa , jotta hartsi-koveteseoksen lämpötila ei työskentelyn aikana laske alle suosituksen. Nopeaa kovetetta suositellaan käytettäväksi lämpötilan ollessa alle 25°C. Hidasta kovetetta käytetään tarvittaessa pitempää työskentelyaikaa tai lämpötilan ollessa 25°C tai enemmän. Hidasta kovetetta suositellaan käytettäväksi tasoitteissa ja profilointikiteissä lämpötilan ollessa yli 21°C sekä aina, kun tasoite- tai profilointikerroksen paksuus ylittää 10 mm."

Pieni haitta matalissa lämpötiloissa työskentelyssä on hidas reagointi. Suuri haitta on se, että myös lopputulos heikkenee. Jopa nyt kellarissa joudun lisäämään lämmitystä. Vastoin Kevran suosituksia tein vartti sitten SP320:sta nopealla kovettajalla täytettä. Tosin tarkoituksella sen verran notkeaa, että se lisälämmityksellä tasoittui jossain määrin itsestään. Seuraavassa vaiheessa tehdään alipainelaminointia.

Jos lujuus on kohteelle kriittinen tekijä, pitäisi epoksi paistaa lopuksi korkeassa, 80-100 asteen lämpötilassa. Jälleen lämpötila ja paistoaika korreloivat voimakkaasti. Aina silloin tällöin on tullut sauna lämmitettyä autoklaaviksi.

Lämpötilojen toisessa päässä on myös ongelma. Etelän n. 35 asteessa epoksipurkit kuumeni ja mömmö kovettui ennen kuin kerkisi työskentelemään

10 tai 5 astetta ulkolämpötilana ei ole mikään ongelma. Hartsia ja pintoja voi lämmittää kuumailmapuhaltimella vaikka 100 asteiseksi. West neuvoo askartelemaan lämpökaapin. Täysin turhaa näpertelyä. Puhaltimella on helppo hallita hartsin viskositeettia laminointihomissa. Liiallisessa kosteudessa askartelu aiheuttaa epoksin pinnalle valkoista amiini blushia. Se pitää pestä pois ennen lusäkerroksia. Olen askarrellut veneessä monena keväänä kylmissäkin oloissa maaliskuusta eteenpäin, eikä amiineja ole tullut kuin muutamalla kerralla.

Jfjfkfn kirjoitti:

10 tai 5 astetta ulkolämpötilana ei ole mikään ongelma. Hartsia ja pintoja voi lämmittää kuumailmapuhaltimella vaikka 100 asteiseksi. West neuvoo askartelemaan lämpökaapin. Täysin turhaa näpertelyä. Puhaltimella on helppo hallita hartsin viskositeettia laminointihomissa. Liiallisessa kosteudessa askartelu aiheuttaa epoksin pinnalle valkoista amiini blushia. Se pitää pestä pois ennen lusäkerroksia. Olen askarrellut veneessä monena keväänä kylmissäkin oloissa maaliskuusta eteenpäin, eikä amiineja ole tullut kuin muutamalla kerralla.

Lue lisää

Riippuu ihan siitä, mitä laminaatilta vaaditaan. Jos on tarkoitus saada vain vesitiivis kerros, voi työn tehdä kylmemmässäkin. Mutta jos laminaatilla on myös lujuusvaatimuksia, täytyy ohjeista pitää kiinni ja lämpötila on silloin ongelma.

Minulla pieni puun korjausliimaus odottaa veneellä lämmintä päivää.

Kyllä ne kylmässäkin tehdyt työt kovettuvat aina. Aikaa menee vaan pidempään. Mainittakoon vielä, että amiinivahaa olen saanut aikaiseksi vain viime keväänä, kun spaklasin kantta ilman katosta vähän liian myöhään iltapäivällä. Illalla kaste tietenkin laskeutui kannelle ja aiheutti vahan mudostumisen. Vaha lähti pois fairylla pesemällä. Sen jälkeen normaalit hionnat. Veneen sisällä tehdyissä töissä vahaa ei ole tullut koskaan. Kansiprojektissa epoksi kovettui todella nopeasti kevätauringossa laminoidessa. Työskentelyolosuhteet eivät koskaan ole täysin optimaaliset veneprojekteissa, eikä niin tarvitsekkaan olla. Omia työtapoja pitää suunnitella sen mukaan missä tehdään.

gedsagdsag kirjoitti:

Kyllä ne kylmässäkin tehdyt työt kovettuvat aina. Aikaa menee vaan pidempään. Mainittakoon vielä, että amiinivahaa olen saanut aikaiseksi vain viime keväänä, kun spaklasin kantta ilman katosta vähän liian myöhään iltapäivällä. Illalla kaste tietenkin laskeutui kannelle ja aiheutti vahan mudostumisen. Vaha lähti pois fairylla pesemällä. Sen jälkeen normaalit hionnat. Veneen sisällä tehdyissä töissä vahaa ei ole tullut koskaan. Kansiprojektissa epoksi kovettui todella nopeasti kevätauringossa laminoidessa. Työskentelyolosuhteet eivät koskaan ole täysin optimaaliset veneprojekteissa, eikä niin tarvitsekkaan olla. Omia työtapoja pitää suunnitella sen mukaan missä tehdään.

Lue lisää

Kovettuu ja kovettuu. Jos tutustut paremmin epoksien ominaisuuksiin, opit, että liian kylmässä kovettunut ei koskaan saavuta samaa lujuutta kuin käyttöohjeen mukaisessa lämpötilassa. Siksi lujuuskriittiset työt täytyy jättää lämpimässä tehtäviksi. Tuo on sama juttu kuin edellä mainostetut halpaepoksit, niiden on todettu olevan ok, kunhan kovettuvat. Niistä vain ei tiedä, millaisiksi kovettuvat.

Jos noin tarkkaa hommaa on, niin kannattaa siirtyä askartelemaan laboratorion puolelle. Harrastelijoiden venehommat vaan ovat sellaisia, että optimiolosuhteita ei saavuteta ikinä. Joko on liian kuuma tai useimmin liian kylmä. Kaikissa oloissa pärjää oikeilla työtavoilla ja halvoillakin aineilla. Joku läpiviennin umpeenlaminointi on ihan sama tehdä kylmässä tai lämpimässä. Varmasti pitää vettä vaikka tekisi 5 asteessa ja lämmittäisi kuumailmapuhaltimella.

Kfkfkf kirjoitti:

Jos noin tarkkaa hommaa on, niin kannattaa siirtyä askartelemaan laboratorion puolelle. Harrastelijoiden venehommat vaan ovat sellaisia, että optimiolosuhteita ei saavuteta ikinä. Joko on liian kuuma tai useimmin liian kylmä. Kaikissa oloissa pärjää oikeilla työtavoilla ja halvoillakin aineilla. Joku läpiviennin umpeenlaminointi on ihan sama tehdä kylmässä tai lämpimässä. Varmasti pitää vettä vaikka tekisi 5 asteessa ja lämmittäisi kuumailmapuhaltimella.

Lue lisää

Optimiolosuhteissa tehdään lentokoneita. Se on aivan erilaista puuhaa. Riittävän hyvät olosuhteet sallivat jo huomattavan paljon suuremmat toleranssit. Lämpötilalla on alaraja lopputuloksen takia ja yläraja käsiteltävyyden takia. Ei WEST suotta sitä lämmityssuojaa vaadi. Ja kun tuotteen lujuus ei ole kriittinen asia, saa vettäpitävän ja -kestävän epoksikalvon huonommissakin oloissa. Eikö tuo tullut jo ainakin pariin kertaan todettua. Läpiviennin umpeenlaminoiminenkaan ei ole lujuuskriittinen paikka, kerrospaksuuteen verrattuna pinta-ala on hyvin pieni.

Veneilyssä varmuuskertoimet ovat sitä luokkaa, että laminointihommia voi tehdä polyesterillä pakkasessa ja epoksilla parin asteen lämpötilassa halvimmalla mahdollisella aineella. Ei se mitään tiedettä ole. Ja jos vene sitten uppoaa, ei rantaan kovin pitkä matka ole itämeren alueella. Tällä palstalla kuitenkin keskustellaan harrastelijahommista, esim. Läpiviennin umpeenlaminoinnista, laipioiden kiinnityksestä, kastuneen balsan tai vaahtolevyn vaihtamisesta jne. Ne eivät ole erityisen lujuuskriittisiä. Ensimmäiset kommentit tähän ketjuun olivat, että halpaa epoksia ei voi käyttää ja jälkikovettaminen olisi tehtävä saunassa. Mistähän löytyisi sauna, johon veisin 32 jalkaisen veneeni kovettumaan laipion uudelleen kiinnityksen jälkeen?

Kfkkfnf kirjoitti:

Veneilyssä varmuuskertoimet ovat sitä luokkaa, että laminointihommia voi tehdä polyesterillä pakkasessa ja epoksilla parin asteen lämpötilassa halvimmalla mahdollisella aineella. Ei se mitään tiedettä ole. Ja jos vene sitten uppoaa, ei rantaan kovin pitkä matka ole itämeren alueella. Tällä palstalla kuitenkin keskustellaan harrastelijahommista, esim. Läpiviennin umpeenlaminoinnista, laipioiden kiinnityksestä, kastuneen balsan tai vaahtolevyn vaihtamisesta jne. Ne eivät ole erityisen lujuuskriittisiä. Ensimmäiset kommentit tähän ketjuun olivat, että halpaa epoksia ei voi käyttää ja jälkikovettaminen olisi tehtävä saunassa. Mistähän löytyisi sauna, johon veisin 32 jalkaisen veneeni kovettumaan laipion uudelleen kiinnityksen jälkeen?

Lue lisää

Silti niin yksinkertainen asia kuin murtuneen puunsäleen liimaus vaatii liimaukselta lujuutta. Liimauksen pettäminen ei upota venettä, mutta on varsin kiusallista ja tekee uuden korjauksen paljon ensimmäistä vaikeammaksi. Eikä sitä liimausta mitenkään saa moneksi tunniksi uuniin. Se jälkipaisto vain toisi kaiken epoksin lujuuden käyttöön silloin kun sitä tarvitaan. Sen mainitseminen oli vihje epoksin käyttäjille ja keskusteluketjussa puolivälin loppupuolella. Laipion liimaustakaan ei saa paistettua, mutta alkaa olla hyvinkin sellainen, jota ei pitäisi tehdä kylmässä, siltä liimaukselta vaaditaan lujuutta. Vai miksi laipio on irrallaan?

Kfkkfnf kirjoitti:

Veneilyssä varmuuskertoimet ovat sitä luokkaa, että laminointihommia voi tehdä polyesterillä pakkasessa ja epoksilla parin asteen lämpötilassa halvimmalla mahdollisella aineella. Ei se mitään tiedettä ole. Ja jos vene sitten uppoaa, ei rantaan kovin pitkä matka ole itämeren alueella. Tällä palstalla kuitenkin keskustellaan harrastelijahommista, esim. Läpiviennin umpeenlaminoinnista, laipioiden kiinnityksestä, kastuneen balsan tai vaahtolevyn vaihtamisesta jne. Ne eivät ole erityisen lujuuskriittisiä. Ensimmäiset kommentit tähän ketjuun olivat, että halpaa epoksia ei voi käyttää ja jälkikovettaminen olisi tehtävä saunassa. Mistähän löytyisi sauna, johon veisin 32 jalkaisen veneeni kovettumaan laipion uudelleen kiinnityksen jälkeen?

Lue lisää

>>vene sitten uppoaa, ei rantaan kovin pitkä matka ole itämeren alueella.

Siinäpä kommentti, joka kertoo tosiaankin kirjoittajansa ajattelun tason.

lujuuskriittinen kirjoitti:

Silti niin yksinkertainen asia kuin murtuneen puunsäleen liimaus vaatii liimaukselta lujuutta. Liimauksen pettäminen ei upota venettä, mutta on varsin kiusallista ja tekee uuden korjauksen paljon ensimmäistä vaikeammaksi. Eikä sitä liimausta mitenkään saa moneksi tunniksi uuniin. Se jälkipaisto vain toisi kaiken epoksin lujuuden käyttöön silloin kun sitä tarvitaan. Sen mainitseminen oli vihje epoksin käyttäjille ja keskusteluketjussa puolivälin loppupuolella. Laipion liimaustakaan ei saa paistettua, mutta alkaa olla hyvinkin sellainen, jota ei pitäisi tehdä kylmässä, siltä liimaukselta vaaditaan lujuutta. Vai miksi laipio on irrallaan?

Lue lisää

" Laipion liimaustakaan ei saa paistettua, mutta alkaa olla hyvinkin sellainen, jota ei pitäisi tehdä kylmässä, siltä liimaukselta vaaditaan lujuutta. Vai miksi laipio on irrallaan? "
Laipio irtoaa sen vuoksi, ettei runko ole jäykkä. Irtoaa, vaikka liima olisi elastista, kuten nykyään on muodissa. Korjaus liimaamalla pelkästään epoksilla tuskin onnistuu. Epoksi täyteaine puuromaisena täyttää paremmin ja levyjen tai liima-alueen rajapinnan pyöristäminen antaa laajemman kontaktipinnan. Päälle voi laminoida epoksilla lasi- tai hiilikuitua. Sitten pysyy muttei ole oikeastaan "liimaamista".
Paistamisen sijaan riittää lämmin ulkoilma, koska epoksin polymerisointi kehittää lisää eksotermistä lämpöä saumakohtaan ja kovettuu paremmin kuin ympäröivän ilman lämpötila antaa olettaa. Edellyttäen, että kovettuminen on riittävän nopea.

seppomartti kirjoitti:

" Laipion liimaustakaan ei saa paistettua, mutta alkaa olla hyvinkin sellainen, jota ei pitäisi tehdä kylmässä, siltä liimaukselta vaaditaan lujuutta. Vai miksi laipio on irrallaan? "
Laipio irtoaa sen vuoksi, ettei runko ole jäykkä. Irtoaa, vaikka liima olisi elastista, kuten nykyään on muodissa. Korjaus liimaamalla pelkästään epoksilla tuskin onnistuu. Epoksi täyteaine puuromaisena täyttää paremmin ja levyjen tai liima-alueen rajapinnan pyöristäminen antaa laajemman kontaktipinnan. Päälle voi laminoida epoksilla lasi- tai hiilikuitua. Sitten pysyy muttei ole oikeastaan "liimaamista".
Paistamisen sijaan riittää lämmin ulkoilma, koska epoksin polymerisointi kehittää lisää eksotermistä lämpöä saumakohtaan ja kovettuu paremmin kuin ympäröivän ilman lämpötila antaa olettaa. Edellyttäen, että kovettuminen on riittävän nopea.

Lue lisää

Laipion liimaus ilman täyteainetta on tuomittu epäonnistumaan. Täyteaineen kanssakin pysyminen on epävarmaa, vaan se kuitujen käyttö käytännössä vaaditaan. Se jo kertookin sen, ettei ainakaan epätäydellisesti kylmässä kovettuvana liimauksena laipio pysy kiinni. Eli mitä ilmeisimmin kyseessä on juuri sellainen lujuuskriittinen paikka.

Käytetyllä täyteaineella ei ole lujuusvaatimuksia. Täyteaine valitaan sen mukaan, mitä ominaisuuksia seokselta haetaan liimausvaiheessa. Jos biltsikasta löytyy sopivaa, se on yhtä hyvää kuin lentokoneenrakentajan käyttämä. Eroa taitaa silti jäädä vaatimuksissa varastoinnissa esim. kosteuden suhteen. Veneenrakentaja voi huoletta säilyttää purkkinsa autotallissa.

Olisi pitänyt laittaa tuohon ekaan kommenttiin, että tarvisen epoksia piiloon jäävään, ei millään tavalla kriittiseen paikkaan.

Jos olisin laminoimassa vaikka läpivientejä umpeen käyttäisin merkkikamaa valmistajan ohjeiden mukaan.

Halusin vain säästää muutaman euron tässä projektissa ja kysellä kokemuksia tästä halppis epoksista. Vielä ei ole kokemuksia löytynyt, vaikka tämä perinteiseksi tämän palstan väännöksi on mennytkin.

Makexxxx on varmasti oikeassa, vaikka tulevathan ne edelleen samasta tehtaasta, joskin eri laatuisina. Eri asia on, onko sillä mitään merkitystä jos vaikka liimana on tarkoitus käyttää.

Totta, hiukan erilaisilla vaatimuksilla tehdään lentokoneita kuin optareita. Optarinkin täytyy kestää, mutta se ei ole niin tarkka siitä painaako kerros vähän enemmän vai ei.

Tuli mieleen vanha juttu tosin ei hartsista vaan muusta prosessiteollisuuden tuotteesta. Oli kakkoslaatuinen erä, joka ei soveltunut vaativaan jatkokäsittelyyn. Ajan oloon, kun tuote oli vaihtanut omistajaa riittävän monta kertaa, siitä katosi merkinnät ja joku välikäsi myi erän priimana eteenpäin.

Kun siitä sitten tuli tehtaalle valitus, totesi myyntimies: " You stupid fool, why did you have to process it? This lot was made only for buying and selling."
Ja tämä on taivaan tosi.

Mielenkiinnolla odotan tuloksia. Itse jätin tilaamatta, korkeiden postikulujen vuoksi ja hain lähikaupasta kilon SP106 epoksia.

Jos jotain isompaa hommaa tulevaisuudessa tulee, niin tilaan tuota. Tosin eipä tuo epoksi mihinkään vanhene, joten sama kait se olisi ollut tilata vähän isompi satsi kerralla.

Kun posti kulkee jonkun Venäjän tai Viron kautta, niin parin viikon pysähdys jossain varastossa ei ole ihme. Itselleni tuli Kiinasta tavaraa eri reittejä. Ne paketit, jotka tulivat Venäjän ja Viron kautta, kestivät kuukauden pidempään kuin muut reitit.