Olen 22 vuotias tyttö. Haluan irtisanoa asuntoni ja jättää työni ja lähteä liftaamaan maailmalle. Minulla ei ole rahaa säästössä vaan haluan elää roskiksia tonkien, kadulla soitellen, hanttihommia tehden. Haluan nukkua teltassa ja ihmisten sohvilla. Haluan mennä johonkin missä on lämmintä, aurinkoista ja kristallinkirkasta vettä. Johonkin missä on syvänvihreää sademetsää silmänkantamattomiin. Sinne missä on värikkäitä katuja ja toreja ja musiikkia ja elämää ja paahtavaa kuumuutta.
En pidä mun elämästä, mun ei oo hyvä olla - etsin jatkuvasti jotain, jotain puuttuu mun sisältä, vaivun herkästi alakuloon ja annan ahdistuksen pähittää mut. Kaipaan jotain jatkuvasti. Mä elän tylsää elämää, herään joka aamu liian aikaisin, toistan joka päivä samat identtiset rutiinit töissä ja kotona, selaan facebookkia tylsyyteeni ja katsoa kissavideoita, menen aikaisin nukkumaan ja ennen nukahtamista haaveksin paremmasta elämästä. Odotan joka päivä että jotain jännittävää tapahtuis, jos odotan vielä kauan, huomaan että olen kohta elänyt elämäni. Mut valtaa pakokauhu kun ajattelenkin tätä.
Mä tahdon nauttia mun elämästä, elää jännityksessä, matkustaa, nähdä joka paikan. Tuutsä mukaan? Laita mulle sähköpostiviestiä jos olet tosissasi. Lähdetään vaikka sukat olis märät ja päätä huimais
[email protected]
En pidä mun elämästä, mun ei oo hyvä olla - etsin jatkuvasti jotain, jotain puuttuu mun sisältä, vaivun herkästi alakuloon ja annan ahdistuksen pähittää mut. Kaipaan jotain jatkuvasti. Mä elän tylsää elämää, herään joka aamu liian aikaisin, toistan joka päivä samat identtiset rutiinit töissä ja kotona, selaan facebookkia tylsyyteeni ja katsoa kissavideoita, menen aikaisin nukkumaan ja ennen nukahtamista haaveksin paremmasta elämästä. Odotan joka päivä että jotain jännittävää tapahtuis, jos odotan vielä kauan, huomaan että olen kohta elänyt elämäni. Mut valtaa pakokauhu kun ajattelenkin tätä.
Mä tahdon nauttia mun elämästä, elää jännityksessä, matkustaa, nähdä joka paikan. Tuutsä mukaan? Laita mulle sähköpostiviestiä jos olet tosissasi. Lähdetään vaikka sukat olis märät ja päätä huimais
[email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
Älä kuitenkaan hätiköi sen irtisanomisen kanssa. Ei kummallista elämää ole tonkia roskiksia.
Minulla tällä hetkellä ainut asia joka vaivaa on etten saa parisuhdetta enkä seksiä mutta en kyllä halua mihinkään kadulle muuttaa asumaan kun on kuitenkin katto pään päällä, varaa ruokaan ja vähän muuhunkin.
Kaikki kuitenkin tuntuu käyvän vuosi vuodelta entistä mahdottomammaksi ja raskaammaksi joten en tiedä kauanko jaksan elää vaikka perusasiat kunnossa ovatkin paitsi se että naista ei ole ja se on todella suuri puute se. Joku voisi pitää tätä vähäpätöisenä murheen aiheena mutta minulle tuo on todella paha juttu.
En edes uskalla kuvitella kuinka raskaalta elämä tuntuu 10 vuoden päästä kun nyt jo menneet 10 vuotta ovat sanalla sanoen olleet lähes yksinomaan tuskaa ja jatkuvaa henkistä helvettiä.
-Onko sinulla jotain liikuntaharrastusta, ihan vaikka että kävelisit tuulipuvussa reipasta vauhtia kunnon lenkkejä, juostakin jaksatko vähän? Masennus TUNNETUSTI helpottaa tai häviääkin, hormoonitoiminnankin kautta, ja kun kunto nousee ja siellä voi jutella muitten liikkujien kanssa, voi löytää sen oikeankin!
-Käytkö (onko linkkimatkan päässä) esim vaellusreittejä, nuotiopaikkoja, laavua, minne voisit kysyä vaikka jonkun mukaan (yksinkin on hyvä alottaa), ja siellä voi tavata toisia, erilaisia porukoita, ja saa jutella mukavia ja tutustua? Me perheenä tai ukon kanssa kun käydään niin AINA jutellaan muittenkin kanssa, jaetaan eväitäkin jne, hienoja juttuja ja saa liikkua raittiissa ilmassa.
-Kirjastojen lukusalit, harrastuspiirit monet (kansalais -ja työväenopistot), englanninkielen parantamiskurssi (tyttöjä varmasti kanssa, tai tutustut johonkin keski-ikäiseen ja hänellä sinulle sopiva tytär... :) ) ym ym , erilaisia ilmaisia terveysalanluentoja esim jossain saleissa (monenlaista hyötyä sinullekin kaikesta tiedosta), luentoja paikallishistoriasta, valokuvauskurssit (retket karhukojulle) ym.
- Seurakuntien tapahtumat ilmaisia, hyväntekeväisyystapahtumat (voit penkoa myytäviä sukkia ja lapasia, astioita, kirjoja -mitään ei ole pakko ostaa, mutta TAPAAT monenlaisia ihmisiä, moni NUORI NAINEN varmasti näkee sinut, voi kiinnostua, hymyile ja kysele jotain, ole positiivinen itse (aina on paljonkin aihetta), kokeile olla avuksi jollekin jossain asiassa (se kaikki tulee takaisin jollain muotoa -hyvä kiertämään! )
Itse olen perheellinen, mummo jo, mutta TIEDÄN millaista oli nuorena yksin, se oli tosi kipeetä, kun itselläni ei ollut edes oikein naispuolisia ystäviä ennenkuin muutin isompaan paikkaan. Samoin mieheni on kertonut, miten oli yksinäinen ja lopulta sitten seurustelu kahden eri tyttöystävän kanssa meni mönkään vuosien aikana (ja onneksi pääsi siitä toisesta eroon), monet itkut oli itkenyt! Meitä oli kaksi rikkinäistä, mutta kun löysimme toisemme, tuimme toisiamme, elämä alkoi paistamaan risukasaan, ja uskosta Jeesukseen löysimme sen pohjimmaisen turvan jonka päälle kaikki hyvä on rakentunut.
Kirjoita lisää?
haiskahtaa rahan kalastelulle.
Kyllä rahaa o oltava ees vähän jotta alkuun pääsee jossain muualla. Muuten kannustan kyllä lähtemmän jos siltä tuntuu. Takasin pääsee tänne aina jos haluaa. Eipä tarvitse sitten katua kyn ei edes löhtenyt. Minäkin lähdin ja monesti ja aina tulin takaisin. Viimein sain rauhan, ihan itsestäni. Tajusin kuinka hyvin minulla suomalaisella asiat kuitenkin suomessa onkaan. Sademetsän toukka puri sormeeni joka tulehtui niin että pelkäsin menettäväni sormeni surkeassa hoidossa 10000 km päässä suomesta. Puhdasta vettäkin olivain pullossa eikä meri ollut kirkkaan sininen. Kaikkialla oli vain köyhyyttä, hätää sekä pölisevää hiekkaa joka tunkeutui joka paikkaan. Sateella vettä oli kadulla sääreen saakka. Sähkökatkoja oli joka päivä. Olin kuukausia puhumatta sanaakaan suomea. Olin yleensä ainoa valkoihoinen ja se alkoi välillä häiritä minua. Joskus törmäsin toiseen valkoihoiseen ja meistä tuli yleensä ystävät. Silti Huomasin kuuntelevani suomalaista musiikkia netistä vedet silmissä. Nyt on hyvä olla. Katson telkasta matkailuohjelmia mielenkiinnolla edelleen mutta en enää halya lähteä mihinkään. Silti kaikki olipakko tehdä ja mennä.
Maailmalle lähtö voisi olla hyvä idea. Jos ehdit, katso kuitenkin tämä pätkä ensin:
http://www.ted.com/talks/pico_iyer_the_art_of_stillness?language=fi
Tuossa pätkässä pitäisi olla suomennostekstit.