Aina on kiinnostanut tuo purjeveneen köli. Kun olen käveskellyt rannoilla ja katsellut veneitä, niin kölit ovat yllättävän pieniä. Kuitenkin niiden merkitys on kai suuri.
Mihin se perustuu?`Sortamisen estämiseen vai painopisteeseen?
Olen joskus pohtinut, eikö pitkän matkan veneisiin kannattaisi merten ylityksiä varten rakentaa vaijereiden varassa liikkuva 10 metrissä kulkeva köli, jonka kiinnityspistettä voisi muutella. Kun vene kallistuisi vasemmalle, vaijeri lähtisi veneen oikealta puolelta ja päinvastoin.
Selittäkää köli ymmärtämättömälle
Zrköli
76
5038
Vastaukset
Ihan lyhkäisyydessään vastaus, jota muut saavat sitten täydentää.
Köli ja veneen runko muodostavat kokonaisuuden painopisteen ja dynaamisen vakauden kannalta. Tästä syystä painopistettä tai keskivoimapistettä ei voi järkevästi siirtää, tai ainakaan helposti.
Köli toki muodostaa kiinteäkölisissä veneissä myös painoon perustuvan vastapainomomentin, mutta liiallinen vastapainomomentti on enemmän haitaksi kuin hyödyksi (ja saattaa tehdä veneestä hengenvaarallisen).
Köli on oleellinen osa venettä eteenpäin kuljettavista voimista. Se toimii samalla periaatteella kun lentokoneen siipi, eli painerojen avulla lisää eteenpäin vievää voimaa. Vertaa nostokölillisiin jolliin, joissa kölin painolla ei ole merkitystä, olkoonkin, että niissäkin kölin hydrostaattinen voima auttaa pysymään pystyssä.- FysiikkaaOpiskellut
Kyllä nyt taas tämä joka asiantuntija Välittäjä_LKV on kehittänyt uuden voiman veneen etenemiseen... " Köli on oleellinen osa venettä eteenpäin kuljettavista voimista." " painerojen avulla lisää eteenpäin vievää voimaa. "
Näin se fysiikka kehittyy, nythän voitaisiinkin jättää pois kokonaan masto ja kalliit purjeet ja ehkä moottorikin.
Miksikähän lähes kaikissa lentokoneissa on moottorit? Voitsitko Välittäjä_LKV kertoa tämänkin meille muillekin? - Laminaari
FysiikkaaOpiskellut kirjoitti:
Kyllä nyt taas tämä joka asiantuntija Välittäjä_LKV on kehittänyt uuden voiman veneen etenemiseen... " Köli on oleellinen osa venettä eteenpäin kuljettavista voimista." " painerojen avulla lisää eteenpäin vievää voimaa. "
Näin se fysiikka kehittyy, nythän voitaisiinkin jättää pois kokonaan masto ja kalliit purjeet ja ehkä moottorikin.
Miksikähän lähes kaikissa lentokoneissa on moottorit? Voitsitko Välittäjä_LKV kertoa tämänkin meille muillekin?Oletkohan käynyt kaikki kurssit hyväksyttävästi läpi. Kun luet tässä alapuolella olevan postauksen, niin saat jo hyvän lisän niihin fysiikan opintoihisi.
Kyllä se köli on todella oleellinen osa purjeilla liikuttaessa. Ilman köliä voit kyllä purjehtia myötäiseen, mutta tuuleennousu jää haaveeksi.
Se että kölin profiili muistuttaa hyvin paljon lentokoneen siipeä, ei ole sattumaa, sillä siellä pinnan alla vaikuttavat hydrodynamiikan lait. Ilmassa on sitten kyse sukulaisen pykälät voimassa - aerodynamiikka. - FysiikkaaOpiskellut
Ei ole kyllä aiemmin todettu että köli lisäisi mitään voimia purjeveneissä lieneekö nyt keksitty joku uusi voimaa kehittävä köli??
Kyllä ne eteenpäin vievät voimat kehittyy purjeissa ja moottorissa, tästä on turhaan kenenkään muuta yrittää todistella joten mene " Laminaari " vaan opiskelemaan mekaniikkaa ja fysiikkaa lisää... - Joakim1
FysiikkaaOpiskellut kirjoitti:
Ei ole kyllä aiemmin todettu että köli lisäisi mitään voimia purjeveneissä lieneekö nyt keksitty joku uusi voimaa kehittävä köli??
Kyllä ne eteenpäin vievät voimat kehittyy purjeissa ja moottorissa, tästä on turhaan kenenkään muuta yrittää todistella joten mene " Laminaari " vaan opiskelemaan mekaniikkaa ja fysiikkaa lisää...Miten sitten määritellään "lisätä voimia"? Ilman köliä tai "kölimäistä" runkomuotoa purjeveneellä ei ole eteenpäin vievää voimaa lainkaan halutun kurssin ollessa sivutuulesta ylöspäin. Luovilla purjeiden tuottama voimavektori on lähes suoraaan sivulle. Köli kuitenkin kompensoi sivuttaisvoiman aiheuttamatta juurikaan vastusta kulkusuunnassa, mikä mahdolllistaa veneen liikkumisen eteenpäin.
Purjevene toimii veden ja ilman rajapinnassa noiden kahden aineen nopeuseron avulla. Se on siis aivan erilainen kuin lentokone, joka liikkuu vain ilmassa. - siansaksaakölistä
Joakim1 kirjoitti:
Miten sitten määritellään "lisätä voimia"? Ilman köliä tai "kölimäistä" runkomuotoa purjeveneellä ei ole eteenpäin vievää voimaa lainkaan halutun kurssin ollessa sivutuulesta ylöspäin. Luovilla purjeiden tuottama voimavektori on lähes suoraaan sivulle. Köli kuitenkin kompensoi sivuttaisvoiman aiheuttamatta juurikaan vastusta kulkusuunnassa, mikä mahdolllistaa veneen liikkumisen eteenpäin.
Purjevene toimii veden ja ilman rajapinnassa noiden kahden aineen nopeuseron avulla. Se on siis aivan erilainen kuin lentokone, joka liikkuu vain ilmassa.Välittäjä kertoo, että köli lisää eteenpäin vievää voimaa. Kyllä se eteenpäin vievä voima tulee purjeista. Köli vähentää sivulle suuntautuvan komponentin aiheuttamaa sortoa, ja mahdollistaa siis veneen kulun vastaisille tuulille vähäisellä sorrolla.
Alkuperäinen väittämä on yhtä hyvä kuin "renkaat lisäävät kaarteessa auton eteenpäin vievää voimaa". Renkaathan kitkan ansiosta ainoastaan estävät auton luisumisen kaarteessa ulos. - se.totuus
siansaksaakölistä kirjoitti:
Välittäjä kertoo, että köli lisää eteenpäin vievää voimaa. Kyllä se eteenpäin vievä voima tulee purjeista. Köli vähentää sivulle suuntautuvan komponentin aiheuttamaa sortoa, ja mahdollistaa siis veneen kulun vastaisille tuulille vähäisellä sorrolla.
Alkuperäinen väittämä on yhtä hyvä kuin "renkaat lisäävät kaarteessa auton eteenpäin vievää voimaa". Renkaathan kitkan ansiosta ainoastaan estävät auton luisumisen kaarteessa ulos.Renkaat eivät ainoastaan lisää auton eteenpäin vievää voimaa, vaan tasamaalla tyynessä ajettaessa kaikki eteenpäin vievä voima on renkaiden ja tienpinnan välisen kitkan aiheuttamaa.
Jos laitat ilmatyynyalukseen purjeen, huomaat ettei se tuota vastatuuleen edettäessä lainkaan eteenpäin vievää voimaa, mutta jos laitat siihen myös kölin, lisääntyy purjeiden eteenpäin vievä voima nollaa suuremmaksi. - siansaksaatotuudesta
se.totuus kirjoitti:
Renkaat eivät ainoastaan lisää auton eteenpäin vievää voimaa, vaan tasamaalla tyynessä ajettaessa kaikki eteenpäin vievä voima on renkaiden ja tienpinnan välisen kitkan aiheuttamaa.
Jos laitat ilmatyynyalukseen purjeen, huomaat ettei se tuota vastatuuleen edettäessä lainkaan eteenpäin vievää voimaa, mutta jos laitat siihen myös kölin, lisääntyy purjeiden eteenpäin vievä voima nollaa suuremmaksi.Pysäytä autosi tasamaalle ja sammuta moottori. Jää katsomaan minkälaiseen nopeuteen pääset mainitsemallasi voimalla. Ja kerro sitten täälläkin.
- Laminaari
siansaksaatotuudesta kirjoitti:
Pysäytä autosi tasamaalle ja sammuta moottori. Jää katsomaan minkälaiseen nopeuteen pääset mainitsemallasi voimalla. Ja kerro sitten täälläkin.
Oliko alkuperäinen tarkoituksesi lähteä tähän kinaamiseen jonkinlainen antipatia LKV nimimerkkiä kohtaan ja nyt sitten olet harhautunut niin pahasti, että et enää itsekään tiedä mitä ajat takaa.
Horinasi ovat jo niin sekavia, että tuskin kukaan enää pysyy niissä mukana. Mitä tulee koulunpenkillä istumiseen, niin olen siitä oman osani jo tehnyt. - turbulentti
Laminaari kirjoitti:
Oliko alkuperäinen tarkoituksesi lähteä tähän kinaamiseen jonkinlainen antipatia LKV nimimerkkiä kohtaan ja nyt sitten olet harhautunut niin pahasti, että et enää itsekään tiedä mitä ajat takaa.
Horinasi ovat jo niin sekavia, että tuskin kukaan enää pysyy niissä mukana. Mitä tulee koulunpenkillä istumiseen, niin olen siitä oman osani jo tehnyt.Kannattaisi öisin nukkua ja koulunpenkillä aikoinaan olisi kannattanut valvoa.
- se.totuus
siansaksaatotuudesta kirjoitti:
Pysäytä autosi tasamaalle ja sammuta moottori. Jää katsomaan minkälaiseen nopeuteen pääset mainitsemallasi voimalla. Ja kerro sitten täälläkin.
Aivan, eli muutit mieltäsi ja omaksuit lopultakin sen totuuden, tai ainakin osan siitä.
Vetävien pyörien kitkavoima suuntuu eteenpäin todellakin vain kun vetoakseli pyörää vääntää, mikä edellyttää että moottori käy, kaasua painetaan, kytkinpoljinta ei paineta, vaihde on päällä ja auto on ehjä.
Tilanne on siis vastaava kuin purjeveneessäkin, purjeet vetävät luovilla eteenpäin vain kun köli ja muut vedenalaiset osat tuottavat oman voimansa, eli "lisäävät" purjeen eteenpäin tuottamaa voimaa juuri kuten täällä alunperin sanottiin ja minkä heti kiistit. - siansaksaavoimista
Höpö höpö. Se että olisin muuttanut mieltäni, on fiktiotasi.
Välittäjä esitti, että köli vie venettä eteenpäin. jos näin on, hän voi nyt riisua veneestään moottorin ja asentaa kölin voimaa tuottamaan. Ympäristöystävällinen tapa veneillä!
Laminaari se.totuus esitti, että hänen autonsa kaikki eteenpäin vievä voima on renkaiden ja tienpinnan välisen kitkan aiheuttamaa. Voit nyt (se.totuus) poistaa autostasi moottorin, vaihteiston ja muut siihen liittyvät hilavitkuttimet ja kulkea pelkän kitkan vetämänä. Ympäristöystävällinen tapa autoilla!
Voit ehdottaa välittäjälle ympäristöystävällistä veneretkeä ja kertoa noutavasi hänet ympäristöystävällisellä autollasi. Jotenkin tuntuu, että kahden ikiliikkujan keksijän kohtaaminen jää fiktioksi. - FysiikkaaOpiskellut
siansaksaavoimista kirjoitti:
Höpö höpö. Se että olisin muuttanut mieltäni, on fiktiotasi.
Välittäjä esitti, että köli vie venettä eteenpäin. jos näin on, hän voi nyt riisua veneestään moottorin ja asentaa kölin voimaa tuottamaan. Ympäristöystävällinen tapa veneillä!
Laminaari se.totuus esitti, että hänen autonsa kaikki eteenpäin vievä voima on renkaiden ja tienpinnan välisen kitkan aiheuttamaa. Voit nyt (se.totuus) poistaa autostasi moottorin, vaihteiston ja muut siihen liittyvät hilavitkuttimet ja kulkea pelkän kitkan vetämänä. Ympäristöystävällinen tapa autoilla!
Voit ehdottaa välittäjälle ympäristöystävällistä veneretkeä ja kertoa noutavasi hänet ympäristöystävällisellä autollasi. Jotenkin tuntuu, että kahden ikiliikkujan keksijän kohtaaminen jää fiktioksi.Aivan näin ne laitteet toimii ja nuo muuta väittävät kirjoittajat ei näytä ymmärtävän/tietävän mitään mekaniikasta ja fysiikasta.....
- Anonyymi
se.totuus kirjoitti:
Renkaat eivät ainoastaan lisää auton eteenpäin vievää voimaa, vaan tasamaalla tyynessä ajettaessa kaikki eteenpäin vievä voima on renkaiden ja tienpinnan välisen kitkan aiheuttamaa.
Jos laitat ilmatyynyalukseen purjeen, huomaat ettei se tuota vastatuuleen edettäessä lainkaan eteenpäin vievää voimaa, mutta jos laitat siihen myös kölin, lisääntyy purjeiden eteenpäin vievä voima nollaa suuremmaksi.🤣😂😅
- Anonyymi
siansaksaatotuudesta kirjoitti:
Pysäytä autosi tasamaalle ja sammuta moottori. Jää katsomaan minkälaiseen nopeuteen pääset mainitsemallasi voimalla. Ja kerro sitten täälläkin.
Typerää. Ei vertailukelpoista.
- Anonyymi
siansaksaatotuudesta kirjoitti:
Pysäytä autosi tasamaalle ja sammuta moottori. Jää katsomaan minkälaiseen nopeuteen pääset mainitsemallasi voimalla. Ja kerro sitten täälläkin.
Köli lisää purjeiden eteenpäin suuntautuvaa voimakomponenttia suurentamalla apparenttituulen vauhtia tosituulta olennaisesti suuremmaksi.
Vastaavasti moottori suurentaa renkaiden eteenpäin suuntautuvaa voimakomponenttia.
- PukataPukata
Kölillä on kaksi tehtävää:
1) toimia siipenä, joka saa paatin menemään sivutuulella eteenpäin eikä kylkimyyryä. Ilman tätä ominaisuutta purjeveneellä pääsisi vain suunnileen myötätuuleen. Hyvällä sivuttaispidolla voidaan mennä hämmästyttävän lähelle vastatuulta ja luovia tehokkaasti, jääpurjekelkoilla joissa jalaksissa hyvä sivuttaispito vielä paremmin (ja lujempaa...).
2) siirtää painopistettä alemmas, jolloin vene ei kallistu sivutuulessa yhtä paljon. Jäykkä köli vääntää venettä paremmin pystyyn kuin ehdottamasi vaijeri-punttiviritys. Joissain avomerikilpaveneissä on hydraulisesti kallistettava painoköli, jolla tasaisessa sivutuulessa saadaan ylimääräistä vääntöä kallistamalla köliä tuulen puolelle. Kallis ja tilaaviepä systeemi, jolla on vielä taipumusta hajota vääräässä paikassa.- palataan.tolkullisiin
Siinä aloittajan ajattelemassa kölissä ei ole oikein tolkkua. Oikaiseva momentti ei riipu mitenkään syvyydestä, jossa puntti riippuu, vaijeri kun ei välitä momenttia. Sen sijaan pitkien vaijereiden vastus olisi moninkertainen verrattuna tavallisen kölin vastukseen. Ja lopuksi se tavallinen köli tarvittaisiin kuitenkin sortoa vastustamaan.
- Puntinpaikka
Oikein ja väärin. Vaijerit ei ole hyvä ajatus virtausvastuksen takia. Sen sijaan puntin etäisyys painopisteestä (eli painolastikölin syvyys) vaikuttaa erittäin oleellisesti oikaisevaan momenttiin.
- Joakim1
Puntinpaikka kirjoitti:
Oikein ja väärin. Vaijerit ei ole hyvä ajatus virtausvastuksen takia. Sen sijaan puntin etäisyys painopisteestä (eli painolastikölin syvyys) vaikuttaa erittäin oleellisesti oikaisevaan momenttiin.
Painolastin syvyys ei vaikuta oikaisevaan momenttiin, jos se roikkuu vaijerilla eli taipuisalla materiaalilla. Vaijerin kiinnnityspiste ratkaisee oikaisevan momentin ja on sama kuin koko painoin laittaminen kiinnityspisteeseen.
Kokeile vaikka laittaa falli kiinni poijuun ja ala vetää. Vaikka poijupaino on syvällä, vene alkaa kaatua, koska ko. paino alkaa siirtyä maston huippuun oikaisevan momentin kannalta. - vaijerit.bulbilla
Joakim1 kirjoitti:
Painolastin syvyys ei vaikuta oikaisevaan momenttiin, jos se roikkuu vaijerilla eli taipuisalla materiaalilla. Vaijerin kiinnnityspiste ratkaisee oikaisevan momentin ja on sama kuin koko painoin laittaminen kiinnityspisteeseen.
Kokeile vaikka laittaa falli kiinni poijuun ja ala vetää. Vaikka poijupaino on syvällä, vene alkaa kaatua, koska ko. paino alkaa siirtyä maston huippuun oikaisevan momentin kannalta.Vaijerin kiinnityspiste ratkaisee oikaisevan momentin yhdessä kallistuskulman kanssa, ja jälkimmäinen ei yksinään määrää milloin koko bulbi on yhden kiinnityspisteen varassa, ja milloin taas sen paino jakautunut useammalle vaijerille. Siihen vaikuttaa niiden vaijerien pituus ja siten myös bulbin kulkusyvyys.
"ja on sama kuin koko painon laittaminen kiinnityspisteeseen."
Pitää paikkansa vasta sitten kun muut vaijerit ovat löysällä. On aika iso ero oikaisevan momentin kannalta tapahtuuko se jo 5 vai vasta 80 asteen kallistumalla.
Ajattelepa ääritapausta, jossa kiinnityspisteet ovat leveällä vesilinjassa, mutta bulbi melkein veneen pohjaa vasten lyhyillä vaijereilla kiinni. Oikaiseva vipuvarsi jäisi aivan olemattomaksi normaaleilla kallistuskulmilla syvällä kymmenessä metrissä roikkuvaan bulbiin verrattuna, jos kiinnityspisteet olisivat samat.
AVS jää kyllä vaijereissa roikkuvalla bulbilla monirunkojen tasolle, ja vaijerien vastukset pitävät veneen vauhdin alhaisena, ellei materiaalitekniikka kehity reippaasti lisää ja salli olennaisesti ohkaisempia vaijereita. Eli lienee käytännön kannalta kuolleena syntynyt ajatus ripustaa bulbi vaijereilla, vaikka sillä olisikin kiistämättömät etunsa karille ajettaessa, jos veneessä olisi lisäksi taakse kippaavat kölievä, peräsin, ja mahdollinen potkuri vetolaitteineen suunniteltu tilanteen vaatimalla tavalla. - Joakim1
vaijerit.bulbilla kirjoitti:
Vaijerin kiinnityspiste ratkaisee oikaisevan momentin yhdessä kallistuskulman kanssa, ja jälkimmäinen ei yksinään määrää milloin koko bulbi on yhden kiinnityspisteen varassa, ja milloin taas sen paino jakautunut useammalle vaijerille. Siihen vaikuttaa niiden vaijerien pituus ja siten myös bulbin kulkusyvyys.
"ja on sama kuin koko painon laittaminen kiinnityspisteeseen."
Pitää paikkansa vasta sitten kun muut vaijerit ovat löysällä. On aika iso ero oikaisevan momentin kannalta tapahtuuko se jo 5 vai vasta 80 asteen kallistumalla.
Ajattelepa ääritapausta, jossa kiinnityspisteet ovat leveällä vesilinjassa, mutta bulbi melkein veneen pohjaa vasten lyhyillä vaijereilla kiinni. Oikaiseva vipuvarsi jäisi aivan olemattomaksi normaaleilla kallistuskulmilla syvällä kymmenessä metrissä roikkuvaan bulbiin verrattuna, jos kiinnityspisteet olisivat samat.
AVS jää kyllä vaijereissa roikkuvalla bulbilla monirunkojen tasolle, ja vaijerien vastukset pitävät veneen vauhdin alhaisena, ellei materiaalitekniikka kehity reippaasti lisää ja salli olennaisesti ohkaisempia vaijereita. Eli lienee käytännön kannalta kuolleena syntynyt ajatus ripustaa bulbi vaijereilla, vaikka sillä olisikin kiistämättömät etunsa karille ajettaessa, jos veneessä olisi lisäksi taakse kippaavat kölievä, peräsin, ja mahdollinen potkuri vetolaitteineen suunniteltu tilanteen vaatimalla tavalla.Jos vaijerit ovat kaukana toisistaan sivusuunnassa, tilanne on tietysti mutkikkaampi. Silloin oikaisevan momentin kannalta paras mahdollinen tilanne on vastaava kuin se, että koko paino olisi toisen vaijerin kiinnityspisteessä. Siis eräänlainen siirtyvä painolasti. Suuremmilla kallistumilla vaijeri nojaa pohjaa, jolloin efektiivinen paino siirtyy siihen kohtaan, josta vaijeri irtoaa pohjasta.
Jos paino on hyvin syvällä, paino siirtyy aika pienellä kallistumalla kokonaan toisen vaijerin varaaan. Verrataanpa tuota tavalliseen köliin. Vaikapa minun veneessä köli painaa kai 1,7 tonnia. Jos se roikkuisi kokonaan veneen äärilaidasta eli 3,28 m levyisestä kohdasta, tulisi oikaisevaksi momentiksi 3,28/2 * 1700 eli 2800 kgm. Rungosta tuleva oikaiseva momentti olisi aika olematon, koska sen painopiste ilman köliä on hyvin korkealla. Nykyisellään veneeni saavuttaa vastaavan oikaisevan momentin n. 40 asteen kallistumalla. Toisin sanoen 0-40 asteen alueella tuolla vaijerilla voisi saada paremman oikaisevan momentin.
Tietysti vaijerit voisi sijoittaa siten, että ne osuvat köliin, joka kuitenkin tarvitaan. Tällöinhän paino ei osuisi pohjaan vaan köliin, joten sen efektiivinen painopiste olisi kölin syvimmässä kodassa suurilla kallistumilla.
Tuollaisen 1,7 tonnin möhkäleen roikottamiseen tarvitisi ehkä 10 mm vaijereita ja niitä pitäisi olla vähintään 4 kpl. Jo yksi 10 mm 10 m pitkä vedessä oleva vaijeri aiheuttaaa yli 200 N vastuksen 6 solmun nopeudessa eli n. 4 kertaa enemmän kuin tuo 1,7 tonnin köli. 4 tuollaista ylittää jo veneen kokonaisvastuksen eli kokonaisvastus enemmän kuin tuplaantuu. - TS36
Joakim1 kirjoitti:
Jos vaijerit ovat kaukana toisistaan sivusuunnassa, tilanne on tietysti mutkikkaampi. Silloin oikaisevan momentin kannalta paras mahdollinen tilanne on vastaava kuin se, että koko paino olisi toisen vaijerin kiinnityspisteessä. Siis eräänlainen siirtyvä painolasti. Suuremmilla kallistumilla vaijeri nojaa pohjaa, jolloin efektiivinen paino siirtyy siihen kohtaan, josta vaijeri irtoaa pohjasta.
Jos paino on hyvin syvällä, paino siirtyy aika pienellä kallistumalla kokonaan toisen vaijerin varaaan. Verrataanpa tuota tavalliseen köliin. Vaikapa minun veneessä köli painaa kai 1,7 tonnia. Jos se roikkuisi kokonaan veneen äärilaidasta eli 3,28 m levyisestä kohdasta, tulisi oikaisevaksi momentiksi 3,28/2 * 1700 eli 2800 kgm. Rungosta tuleva oikaiseva momentti olisi aika olematon, koska sen painopiste ilman köliä on hyvin korkealla. Nykyisellään veneeni saavuttaa vastaavan oikaisevan momentin n. 40 asteen kallistumalla. Toisin sanoen 0-40 asteen alueella tuolla vaijerilla voisi saada paremman oikaisevan momentin.
Tietysti vaijerit voisi sijoittaa siten, että ne osuvat köliin, joka kuitenkin tarvitaan. Tällöinhän paino ei osuisi pohjaan vaan köliin, joten sen efektiivinen painopiste olisi kölin syvimmässä kodassa suurilla kallistumilla.
Tuollaisen 1,7 tonnin möhkäleen roikottamiseen tarvitisi ehkä 10 mm vaijereita ja niitä pitäisi olla vähintään 4 kpl. Jo yksi 10 mm 10 m pitkä vedessä oleva vaijeri aiheuttaaa yli 200 N vastuksen 6 solmun nopeudessa eli n. 4 kertaa enemmän kuin tuo 1,7 tonnin köli. 4 tuollaista ylittää jo veneen kokonaisvastuksen eli kokonaisvastus enemmän kuin tuplaantuu.Voisko ne vaijerit olla kiinni vielä runkoa ulompana. Imoca veneissähän on saalingit tai puomit rungossa kiinni. Roikottaisi niistä. Ja voisko ne vaijerit mennä foilien tai vastaavien kautta, niin olisivat mahdollisiman ulkona. Pitäiskö alapuolen vaijeri pystyä löysäämään, että paino siirtyisi helposti. Tai pitäisikö tuo paino olla mieluummin kannella.
- vieläkin.tästä
vaijerit.bulbilla kirjoitti:
Vaijerin kiinnityspiste ratkaisee oikaisevan momentin yhdessä kallistuskulman kanssa, ja jälkimmäinen ei yksinään määrää milloin koko bulbi on yhden kiinnityspisteen varassa, ja milloin taas sen paino jakautunut useammalle vaijerille. Siihen vaikuttaa niiden vaijerien pituus ja siten myös bulbin kulkusyvyys.
"ja on sama kuin koko painon laittaminen kiinnityspisteeseen."
Pitää paikkansa vasta sitten kun muut vaijerit ovat löysällä. On aika iso ero oikaisevan momentin kannalta tapahtuuko se jo 5 vai vasta 80 asteen kallistumalla.
Ajattelepa ääritapausta, jossa kiinnityspisteet ovat leveällä vesilinjassa, mutta bulbi melkein veneen pohjaa vasten lyhyillä vaijereilla kiinni. Oikaiseva vipuvarsi jäisi aivan olemattomaksi normaaleilla kallistuskulmilla syvällä kymmenessä metrissä roikkuvaan bulbiin verrattuna, jos kiinnityspisteet olisivat samat.
AVS jää kyllä vaijereissa roikkuvalla bulbilla monirunkojen tasolle, ja vaijerien vastukset pitävät veneen vauhdin alhaisena, ellei materiaalitekniikka kehity reippaasti lisää ja salli olennaisesti ohkaisempia vaijereita. Eli lienee käytännön kannalta kuolleena syntynyt ajatus ripustaa bulbi vaijereilla, vaikka sillä olisikin kiistämättömät etunsa karille ajettaessa, jos veneessä olisi lisäksi taakse kippaavat kölievä, peräsin, ja mahdollinen potkuri vetolaitteineen suunniteltu tilanteen vaatimalla tavalla.Jos köli roikkuu 10 m pohjasta, löystyy toinen vaijeri jo muutaman asteen kallistuksella. Sen jälkeen kallistuksen lisääntyessä oikaiseva momentti lähtee pienenemään. 90 asteen kohdalla ollaan nykyisillä matalapohjaisilla runkomuodoilla hyvin vaatimattomissa momenteissa.
Koittakaapa vaikka vetää ankkuria veneen perässä, niin huomaatte painavankin ankkurin nousevan pintaan yllättävän pienessä nopeudessa. Se tonnien painoinen bulbikin seuraisi 10 m vaijereiden päässä roikotettuna jossain veneen perässä kuin uistin jo viiden solmun nopeudella. Jos nyt ikinä sellaiseenkaan nopeuteen viritelmällä yltäisi.
- racerman
Köli= yhtä tärkeä kuin purjeet.
Mitä syvempi köli sen parempi kovalla kelillä ja nousukulma on parempi myös hiljaisilla nopeuksilla on sorto vähäinen! - klottipää
Köli on se mikä on venen pohjassa ja kaikki kalat ui se päi. Ei kukka osta kala mikä on klottipää. Köli on paha.
- KöliPainolasti
Köliä käytetään vähentämään veneen sortoa, eli sivulle liukumista. Syvä ja kapea on tehokkain.
Painolastia käytetään pitämään yksirunkoisia veneitä pystyssä. Melko tehokkaissa veneissä painolasti kiinnitetään torpeedona kölin alapäähän. Hyvin tehokkaissa veneissä painolasti kiinnitetään veneen pohjasta tulevan varren päähän. Tällaista vartta sanotaan kääntököliksi vaikkei se toimikkaan kölinä, vaan pystyssä pitäjänä. Niissä veneissä on kölinä hiilikuitulevy.
Painolasti voi myös sijaita kölin sisällä tai jopa veneen sisällä. Vähemmän tehokkaat ratkaisut ovat näitä.
Ehdottamasi vaijeripainolasti toimisi huonosti kölinä, eikä se toisi etuja muhuin painolasteihin verrattuna.- painolasti
Mietipäs sen 10 metrin vaijereista roikkuvan bulbin toimintaa karille ajettaessa, niin huomaat mitä etuja sillä olisi mahdollista saavuttaa muihin painolasteihin verrattuna. Haitat vaan ovat turhan suuria jotta siinä olisi ideaa, jopa silloin kun vaijereista roikkuvan bulbin lisäksi veneessä olisi kiinteä hydrodynaamisesti muotoiltu kölievä.
- baarlasti
painolasti kirjoitti:
Mietipäs sen 10 metrin vaijereista roikkuvan bulbin toimintaa karille ajettaessa, niin huomaat mitä etuja sillä olisi mahdollista saavuttaa muihin painolasteihin verrattuna. Haitat vaan ovat turhan suuria jotta siinä olisi ideaa, jopa silloin kun vaijereista roikkuvan bulbin lisäksi veneessä olisi kiinteä hydrodynaamisesti muotoiltu kölievä.
Miksi sen pitäisi sitten syvällä roikkua? Käytännössä aivan saman ajaisi sama puntti pilssissä, vain ilman haittoja. Puutteet kölin funktioissa tietenkin olisivat ennallaan. Mutta toisaalta ei osuisi läheskään niin moneen kiveen kuin 10 m syväyksellä.
- Joakim1
painolasti kirjoitti:
Mietipäs sen 10 metrin vaijereista roikkuvan bulbin toimintaa karille ajettaessa, niin huomaat mitä etuja sillä olisi mahdollista saavuttaa muihin painolasteihin verrattuna. Haitat vaan ovat turhan suuria jotta siinä olisi ideaa, jopa silloin kun vaijereista roikkuvan bulbin lisäksi veneessä olisi kiinteä hydrodynaamisesti muotoiltu kölievä.
Mitä ihmeen hyötyä olisi roikuttaa sitä painolastia 10 m vaijerissa? Jossain se vaijeri pitää olla kiinni ja painolastin voi yhtä hyvin laittaa sinne missä se on kiinni.
Jos luulet tuon 10 m matkan tuovan jotain etua, mieti vaijeritaljaa: http://static2.motonet.fi/img/8/802264/500/802264.jpg
Voit ajatella rummun olevan vene ja kahvan purje. Sitten laitat 10 m vaijerin päähän tonnin painon roikkumaan. Alat vääntää kahvaa ja kelaat painon 10 cm päähän. Onko kahvasta tarvittava voima muuttunut kelauksen aikana?
Mieti sitten, että tuon 10 m vaijeri korvattaisiin jäykällä tangolla. Luuletko, että jaksaisit vääntää rumpua 90 astetta? Silloin siis se tonnin paino olisi noussut suoraan sivulle 10 m päähän.
Jos kahva on metrin mittainen ja rummun halkaisija 10 cm, pitää kahvasta vetää 50 kg ensimmäisessä tapauksessa painon korkeudesta riippumatta. Jäykällä 10 m tangolla vaadittava voima olisi 10 tonnia painon ollessa sivulla. - painolasti
baarlasti kirjoitti:
Miksi sen pitäisi sitten syvällä roikkua? Käytännössä aivan saman ajaisi sama puntti pilssissä, vain ilman haittoja. Puutteet kölin funktioissa tietenkin olisivat ennallaan. Mutta toisaalta ei osuisi läheskään niin moneen kiveen kuin 10 m syväyksellä.
Saman painoinen puntti pilssissä vaatisi saman vakavuuden 20 asteen kallistumalla tuottaakseen systeemin sen puolen vaihtamiseen vendattaessa ja jiipattaessa, sekä veisi merkittävästi tilaa. Vaijereissa roikkuvalla bulbilla ei sellaisia vaatimuksia ole, joten lienee myös merkittävästi halvempi ratkaisu, vaikka vaijereiden pituudet saisi lyhennettyä satamaan koneella ajettaessa.
- painolasti
Joakim1 kirjoitti:
Mitä ihmeen hyötyä olisi roikuttaa sitä painolastia 10 m vaijerissa? Jossain se vaijeri pitää olla kiinni ja painolastin voi yhtä hyvin laittaa sinne missä se on kiinni.
Jos luulet tuon 10 m matkan tuovan jotain etua, mieti vaijeritaljaa: http://static2.motonet.fi/img/8/802264/500/802264.jpg
Voit ajatella rummun olevan vene ja kahvan purje. Sitten laitat 10 m vaijerin päähän tonnin painon roikkumaan. Alat vääntää kahvaa ja kelaat painon 10 cm päähän. Onko kahvasta tarvittava voima muuttunut kelauksen aikana?
Mieti sitten, että tuon 10 m vaijeri korvattaisiin jäykällä tangolla. Luuletko, että jaksaisit vääntää rumpua 90 astetta? Silloin siis se tonnin paino olisi noussut suoraan sivulle 10 m päähän.
Jos kahva on metrin mittainen ja rummun halkaisija 10 cm, pitää kahvasta vetää 50 kg ensimmäisessä tapauksessa painon korkeudesta riippumatta. Jäykällä 10 m tangolla vaadittava voima olisi 10 tonnia painon ollessa sivulla.Et ota ollenkaan huomioon että niitä vaijereita on samassa bulbissa ainakin kaksi, ja niiden pituudet vaikuttavat ratkaisevasti siihen millä kallistuskulmalla suojan puoleinen (-set) niistä löystyy. 10 metriä lienee useimpiin veneisiin toki turhankin paljon.
- no.thomson
painolasti kirjoitti:
Saman painoinen puntti pilssissä vaatisi saman vakavuuden 20 asteen kallistumalla tuottaakseen systeemin sen puolen vaihtamiseen vendattaessa ja jiipattaessa, sekä veisi merkittävästi tilaa. Vaijereissa roikkuvalla bulbilla ei sellaisia vaatimuksia ole, joten lienee myös merkittävästi halvempi ratkaisu, vaikka vaijereiden pituudet saisi lyhennettyä satamaan koneella ajettaessa.
Vastaavasti vaijereissa roikkuva puntti veneen laidalta ripustettuna tuottaa suurimman oikaisevan momentin nollakallistuksella. Veneen kallistuessa momenttivarsi vain lyhenee.Suurilla kallistuksella oikaiseva momentti putoaisi dramaattisesti, ellei vaijeria viedä kölin kautta, kuten Joakim hahmotteli. Muutoin kannattaisi bulbia joka tapauksessa siirrellä pohjaa pitkin, eikä roikottaa alempana.
Kölipainon roikkuessa laidalta, ei haluaisi tehdä vahinkojiippiä, ellei ole Alex Thomson. - käykää.katsomassa
no.thomson kirjoitti:
Vastaavasti vaijereissa roikkuva puntti veneen laidalta ripustettuna tuottaa suurimman oikaisevan momentin nollakallistuksella. Veneen kallistuessa momenttivarsi vain lyhenee.Suurilla kallistuksella oikaiseva momentti putoaisi dramaattisesti, ellei vaijeria viedä kölin kautta, kuten Joakim hahmotteli. Muutoin kannattaisi bulbia joka tapauksessa siirrellä pohjaa pitkin, eikä roikottaa alempana.
Kölipainon roikkuessa laidalta, ei haluaisi tehdä vahinkojiippiä, ellei ole Alex Thomson.Jos joku ei ymmätänyt viittausta Thomsoniin, niin selitettäköön. Oliko se nyt vika Thomsonin kanttikölissä vai vahinkojiippi, mutta joka tapauksessa sattui köli jäämään väärälle puolen halssin vaihtuessa. Tietenkin vene meni aivan lintalleen, mutta Alex huomasi, että tässähän on hyvä tilaisuus kävellä mastoa pitkin toppiin vaihtamaan toppivalon palanut lamppu. Myöhemmin tehtiin "mastwalk"-nimellä jaettu stunttivideo. Siinä tietenkin mastolla kävellään Bossin musta puku päällä.
- selittäkää.vaan
On jäänyt näköjään aika monelta aloitus lukematta tai ymmärtämättä, joten tässä osa siitä vielä uudestaan:
"pitkän matkan veneisiin kannattaisi merten ylityksiä varten rakentaa vaijereiden varassa liikkuva 10 metrissä kulkeva köli, jonka kiinnityspistettä voisi muutella. Kun vene kallistuisi vasemmalle, vaijeri lähtisi veneen oikealta puolelta ja päinvastoin."- No.kerro
No miten niitä kiinnityspisteitä muutellaan ja miksi?
Pultataanko pohjan alle poikittainen (skuutti-)kisko, jonka vaunuihin vaijerit ripustetaan?
Vaiko useampi kisko peräkkäin, joista jokaisessa yksi vaunu?
Vai ???
Toki jos syvällä kulkee evä eikä bulbi, voi useammalla vaijerilla kenties muuttaa sen asentoa, jolla edelleen voidaan vaikuttaa siihen mihin suuntaan vaijerit kiinnityspistestä lähtevät. Jos siis lähtevät viistosti eikä pystysuoraan, voi sillä lisätä oikaisevaa momenttia. No.kerro kirjoitti:
No miten niitä kiinnityspisteitä muutellaan ja miksi?
Pultataanko pohjan alle poikittainen (skuutti-)kisko, jonka vaunuihin vaijerit ripustetaan?
Vaiko useampi kisko peräkkäin, joista jokaisessa yksi vaunu?
Vai ???
Toki jos syvällä kulkee evä eikä bulbi, voi useammalla vaijerilla kenties muuttaa sen asentoa, jolla edelleen voidaan vaikuttaa siihen mihin suuntaan vaijerit kiinnityspistestä lähtevät. Jos siis lähtevät viistosti eikä pystysuoraan, voi sillä lisätä oikaisevaa momenttia.Siinä olisi tietysti tietokoneohjattu evä, joka saisi sen pyrkimään voimakkaasti oikealle, kun vene kallistuu vasemmalle. Vielä jos kiinnitysvaijeri menisi maston toppiin, oikaisisi se tehokkaasti. Ja jos se kulkisi aika pinnassa, ei vaijereiden kulkuvastus häiritsisi.
- 12-1
Bossu kirjoitti:
Siinä olisi tietysti tietokoneohjattu evä, joka saisi sen pyrkimään voimakkaasti oikealle, kun vene kallistuu vasemmalle. Vielä jos kiinnitysvaijeri menisi maston toppiin, oikaisisi se tehokkaasti. Ja jos se kulkisi aika pinnassa, ei vaijereiden kulkuvastus häiritsisi.
Kiinnitysvaijerin yläpisteellä ei ole merkitystä oikaisevaan voimaan. Vaijerisysteemi on ihan hyvä idea. Valitettvasti siitä ei ole käytännössä mitään hyötyä. Hyvää asiassa on, että yritetään jotain uutta. Siitä täydet 10 pistettä.
12-1 kirjoitti:
Kiinnitysvaijerin yläpisteellä ei ole merkitystä oikaisevaan voimaan. Vaijerisysteemi on ihan hyvä idea. Valitettvasti siitä ei ole käytännössä mitään hyötyä. Hyvää asiassa on, että yritetään jotain uutta. Siitä täydet 10 pistettä.
On sillä, jos lyhin matka puntista maston huippuun menee veneen laidan ulkopuolella. En muista, mihin tulokseen tultu pyörivien hyrrien suhteen? Sellaisen pyörintä vastustaisi veneen kallistumista
- Zrköli
Kiitos vastauksista.
Jos vaijerit kerran aiheuttavat valtavan vastuksen, niin mitenkäs nuo kantosiipikatamaraanit? Eivät nekään kai aina siipien varaan nouse. Ovatko ne aivan toivottomia hiljaisemmilla tuulilla?- ei.toivoton
Huomasitko jo aiemmin Joakimin vertailun vaijerin ja kölievän vastuksista. Profiloinnilla saa ihmeitä aikaan. Vaijerinkin vastusta voi pienentää kiinnittämällä siihen kangasliepeen, ikäänkuin lipun liehumaan. Ilman sellaista poikittain vedetty vaijeri paitsi tuottaa vastusta, myös värähtelee. Videolla ne foilaavat katitkin silti näyttävät pysähtyvän rungon pudotessa veteen. Eivät ne silti toivottomia ole.
- applix
VOR60-veneissä oli laidoilla painolastitankit, jotka toimivat hieman vastaavaan tapaan kuin esitetty systeemi. Etuna sisäpuolinen ratkaisu joka ei lisää kulkuvastusta. Haittana vesipainolasti ei ole yhtä tehokas kuin lyijypainolasti, sisäpuolisen painon momenttivarsi jää pienemmäksi ja vielä pumppaustarve käännöksissä.
Ratkaisusta luovuttiin VOR70-veneissä kääntyvän painokölin eduksi.
Esitetyn ratkaisun pahin haitta taitaa olla heikko itseoikaisukyky suuremmilla kallistuskulmilla eli lähellä 90 astetta. Toinen merkittävä haitta on vaijeriripustuksen toiminta aallokon kasvaessa. Bulbi alkaa heilumaan veneen alla. Kolmas haitta mainittiin jo, eli nopeuden kasvaessa bulbin vastus vetää vaijerit vinoon, bulbi nousee lähemmäksi pintaa ja oikaiseva momentti pienenee. Ja tietenkin vaijerin vastus, joka on moninkertainen samanpaksuiseen siipiprofiiliin verrattuna.- Anonyymi
Painolastitankit lisäävät aina kulkuvastusta: Kun uppouma kasvaa painon seurauksena, kulkuvastus kasvaa...
Esim. laivatekniikassa ihan pelkistetysti kerrottuna laivan pystyssä pysymisen määrittävät koko laivan painopisteen ja uppouman painopisteen keskinäinen sijainti ja kallistumassa syntyvä oikaiseva momentti.
- Anonyymi
Köli on veneessä sen takia että ilman sitä ihminen ei saa mistään kiinni veneen ollessa ylösalaisin. Koska purjevene aina joka tapauksessa kaatuu pitää veneen pohjassa olla jokin uloke, johon tarttua liukkaalla pojalla oleskellessa.
Toinen syy kölin olemassaoloon on se tosiasia, että pelastusviranomaiset näkevät merellä paremmin ylösalaisin olevan veneen. Tästä syystä, varsinkin ns. sinisen veden purjehtijat värjäävät kölinsä punaisiksi. Punainen on hyvä vastaväri siniselle vedelle.- Anonyymi
Tämä minun vastaukseni oli kannanotto tälle keskustelulle. Pisatulokset näköjään näkyvät näissä vastauksissa ikävästi. Perusasioita ei ymmärretä eikä peruskäsitteitä tunneta.
- Anonyymi
Aikuisten oikeasti köli on sitä varten että voi suorittaa kölihaalauksen veneen ollessa kölihaalauksen tarpeessa.
Taitava miehistö pystyy tiettävästi suorittamaan haalauksen vaikka vene olisi normaalissa pystyasennossaankin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä minun vastaukseni oli kannanotto tälle keskustelulle. Pisatulokset näköjään näkyvät näissä vastauksissa ikävästi. Perusasioita ei ymmärretä eikä peruskäsitteitä tunneta.
Mikä on pisatulos?
Totta, jotain näkyy...
- Anonyymi
Pisan torni on kallellaan - muutama vuosi sitten se oli vähällä kaatua kokonaan.
Sama meillä peruskoulun opetusohjelmissa.
Vituttaa veneen köli, kun haluaisin omaani kapeamman ja syvemmän, mutta lyijyvalimoita ei taida oikein moinen kiinnostaa ainakaan alle kymppitonnin hinnalla. - Anonyymi
Köli on träkeä vene varuste koska, vene voi sortaa jos köli puuttuu. Köli on aika raskas ja estää että vene ei lähde ajelehtimaan nopeaa jos esim. Katkeaa masto. Kun tullaan jonnekin rantaan jota ei tunnetaa niin, köli kertoo ettei voi mennä enää lähmmäksi rantaa ettei juutu kiinni. Huonsti voi käydä jos köli puuttuu eikä kannata lähteä merelle ilman köliä ei ainakaan valtamerelle (Atlannti Tyynimeri ym)
- Anonyymi
Kirjoitti Petsuli sori allekirjitus puuttuu
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kirjoitti Petsuli sori allekirjitus puuttuu
Älä välitä, kyllä tuo riittää vallan mainiosti D.
- Anonyymi
Asiaan liittyen.
WW2n aikaan Suomelle oli rakennetu 2 panssarilaivaa.
Suojauksena miinoja vastaan nk. paravaanit,
= aluksen keulasta leviävät vaijjrit,
Tarkoitus johdattaa uhkaavat miinat aluksen tieltä pois,
räjähtääkseen kaukana kyljen ulkopuolella.
-Toisin kävi,
Käänöksessä se onneton viiksiniekka tarrausikin miinan vaijerriin.
Ja hummautti sen panssarlaivan kylykkeen
KUNNIOITUKSELLA .
Suomen meri sotilaille - Anonyymi
-Sekun oli se sen aikanen tulenjohto torni.
jokas sen balanssin särki.
-Suomeenhan ostettiin (saatiin ostaa) koululaiva Matti Kurki.
jossa olikin tulenjohto tornit ja kaikki.
-Kuin sä Pappara nyt niin sota-aikasista meri asiojsta
oot niin kiinnostunnu?
No oonpahan vaan. - Anonyymi
Utopiaa, kiva utopienkij , samon me Valjanni kaa.
-Tselovek - Anonyymi
Pappara., tsääli, mutta aika on jo purjetinnut meidän aikamme ideoitteme yli.
-Niinhän se kävi minullekki.
Nöösiboy.- Anonyymi
Aika näytttää purjehtineen jo syntymävaiheessa sinun kirjoitustaitosi ja ideointisi ohi...
- Anonyymi
Köli tarvitaan, jotta ei tarvitse väistää kauppalaivoja. Kun on köli, on alus syväyksensä rajoittama eikä voi väistää. Moottoriveneet väistää purjehtijaa purjeiden takia, mutta se ei ammattimerenkulkijoille vielä riittänyt.
- Anonyymi
Meriteiden sääntöjen mukaan tosin huvikseen liikkuva veneilijä on AINA väistämisvelvollinen ammatikseen liikkuvaan nähden!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meriteiden sääntöjen mukaan tosin huvikseen liikkuva veneilijä on AINA väistämisvelvollinen ammatikseen liikkuvaan nähden!
Tuollaista sääntöä ei meriteiden säännöissä ole, ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaankaan.
Missään ei edes määritellä ammatikseen liikkuvalle velvollisuutta kertoa ammattilaisuudestaan päivämerkillä eikä kulkuvaloilla, eikä kerrota minkälainen päisvämerkki tai kulkuvalo tulisi kyseeseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuollaista sääntöä ei meriteiden säännöissä ole, ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaankaan.
Missään ei edes määritellä ammatikseen liikkuvalle velvollisuutta kertoa ammattilaisuudestaan päivämerkillä eikä kulkuvaloilla, eikä kerrota minkälainen päisvämerkki tai kulkuvalo tulisi kyseeseen.Pitääkö sinulle tosiaan olla tarjolla jokin päivämerkki tietääksesi että kohtaamasi 150- metrinen rahtilaiva mitä todennäköisimmin on ammattimaisessa liikenteessä...Jos kohtaat em. rahtilaivan siten, että se näkee sinut oikealta tulevana, onko sen väistettävä sinua? Voitko paljastaa montako rahtilaivan päällikköä/ päällystöä tiedät jotka on tuomittu oikeudessa syyllisiksi kun on tapahtunut huviveneen kanssa yhteentäörmäys em. tilanteissa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitääkö sinulle tosiaan olla tarjolla jokin päivämerkki tietääksesi että kohtaamasi 150- metrinen rahtilaiva mitä todennäköisimmin on ammattimaisessa liikenteessä...Jos kohtaat em. rahtilaivan siten, että se näkee sinut oikealta tulevana, onko sen väistettävä sinua? Voitko paljastaa montako rahtilaivan päällikköä/ päällystöä tiedät jotka on tuomittu oikeudessa syyllisiksi kun on tapahtunut huviveneen kanssa yhteentäörmäys em. tilanteissa?
Kevättä alkaa olla ilmassa.
” Tuollaista sääntöä ei meriteiden säännöissä ole, ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaankaan.”
Tuo änkyröinti on melko vaarallista, jos aikoo lähteä laivojen kanssa arpomaan väistämisvelvollisuudesta.
Kyllä niistä säännöistä löytyy sopivia yhdistelmiä, joiden perusteella keskiverto sunnuntai veneilijän on syytä kiltisti väistää ”ammattiliikennettä”.
Pelkästään niiden sääntöjen perusviesti on sellainen, ettei mitään liikenteen vaarantamista saa tehdä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitääkö sinulle tosiaan olla tarjolla jokin päivämerkki tietääksesi että kohtaamasi 150- metrinen rahtilaiva mitä todennäköisimmin on ammattimaisessa liikenteessä...Jos kohtaat em. rahtilaivan siten, että se näkee sinut oikealta tulevana, onko sen väistettävä sinua? Voitko paljastaa montako rahtilaivan päällikköä/ päällystöä tiedät jotka on tuomittu oikeudessa syyllisiksi kun on tapahtunut huviveneen kanssa yhteentäörmäys em. tilanteissa?
Rahtilaivan ruorimiehet tietävät meriteiden säännöt ja väistävät kyseisissä tilanteissa kymmeniä maileja ennen muuten mahdollista törmäyspistettä. Ei tarvitse tuomita kun törmäystä ei koskaan tule.
Niissä tapauksissa joissa 150 m rahtilaiva on törmännyt huviveneeseen, ei huviveneilijää koskaan ole tuomittu sillä perusteella että toinen osapuoli olisi ollut ammattiliikenteessä. Senkin pitäisi jo sinulle jotain kertoa, jos ei viitsi meriteiden sääntöjä edes lukea.
Mistä tiedät 5m taksiveneen olevan taksivene ja siten ammattiliikenteessä, kun kohtaat sen 15 metrisellä huviveneellä avomerellä?
Mistä se taksiveneen kuski tietää että sinä tiedät sen olevan ammattiliikenteessä ja mistä hän tietää että luulet sen takia olevasi väistämisvelvollinen vaikkei meriteiden säännöissä ole minkäänlaista mainintaa asiasta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kevättä alkaa olla ilmassa.
” Tuollaista sääntöä ei meriteiden säännöissä ole, ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaankaan.”
Tuo änkyröinti on melko vaarallista, jos aikoo lähteä laivojen kanssa arpomaan väistämisvelvollisuudesta.
Kyllä niistä säännöistä löytyy sopivia yhdistelmiä, joiden perusteella keskiverto sunnuntai veneilijän on syytä kiltisti väistää ”ammattiliikennettä”.
Pelkästään niiden sääntöjen perusviesti on sellainen, ettei mitään liikenteen vaarantamista saa tehdä.Kaikista vaarallisinta on väittää, että tuollainen sääntö olisi olemassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meriteiden sääntöjen mukaan tosin huvikseen liikkuva veneilijä on AINA väistämisvelvollinen ammatikseen liikkuvaan nähden!
Ei todellakaan ole. Lue ne meriteiden säännöt äläkä levittele valheita. Mikä hiton pakkomielle sinulla on tuollaisen valheen levittämiseen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitääkö sinulle tosiaan olla tarjolla jokin päivämerkki tietääksesi että kohtaamasi 150- metrinen rahtilaiva mitä todennäköisimmin on ammattimaisessa liikenteessä...Jos kohtaat em. rahtilaivan siten, että se näkee sinut oikealta tulevana, onko sen väistettävä sinua? Voitko paljastaa montako rahtilaivan päällikköä/ päällystöä tiedät jotka on tuomittu oikeudessa syyllisiksi kun on tapahtunut huviveneen kanssa yhteentäörmäys em. tilanteissa?
Miten tunnistat ammattiliikenteeksi sen Busterin joka kuljettaa K-kaupan ostoskassia mökkiläiselle joka tilasi tuotteet nettipalvelusta? Miten ymmärrät väistää sitä, tuli se mistä suunnasta tahansa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitääkö sinulle tosiaan olla tarjolla jokin päivämerkki tietääksesi että kohtaamasi 150- metrinen rahtilaiva mitä todennäköisimmin on ammattimaisessa liikenteessä...Jos kohtaat em. rahtilaivan siten, että se näkee sinut oikealta tulevana, onko sen väistettävä sinua? Voitko paljastaa montako rahtilaivan päällikköä/ päällystöä tiedät jotka on tuomittu oikeudessa syyllisiksi kun on tapahtunut huviveneen kanssa yhteentäörmäys em. tilanteissa?
Tuossa tilanteessa ei väistämisjärjestys liity mitenkään ammattimaisuuteen eikä huviin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kevättä alkaa olla ilmassa.
” Tuollaista sääntöä ei meriteiden säännöissä ole, ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaankaan.”
Tuo änkyröinti on melko vaarallista, jos aikoo lähteä laivojen kanssa arpomaan väistämisvelvollisuudesta.
Kyllä niistä säännöistä löytyy sopivia yhdistelmiä, joiden perusteella keskiverto sunnuntai veneilijän on syytä kiltisti väistää ”ammattiliikennettä”.
Pelkästään niiden sääntöjen perusviesti on sellainen, ettei mitään liikenteen vaarantamista saa tehdä.Ei tarvitse arpoa mitään, koska väistämissäännöt ovat yksiselitteiset eikä niissä ammattiliikennettä mainita. Mikään ei velvoita väistämään ammattiliikennettä, mutta se väistettävä voi sattumoisin olla ammatikseen liikenteessä. Mikään ei myöskään velvoita väistämään keltaista venettä, mutta se väistettävä voi sattumoisin olla keltainen. Silti ei koskaan saa mennä väittämään, että meriteiden sääntöjen mukaan on keltaisia veneitä AINA väistettävä - joku tollo saattaa uskoa siihen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tarvitse arpoa mitään, koska väistämissäännöt ovat yksiselitteiset eikä niissä ammattiliikennettä mainita. Mikään ei velvoita väistämään ammattiliikennettä, mutta se väistettävä voi sattumoisin olla ammatikseen liikenteessä. Mikään ei myöskään velvoita väistämään keltaista venettä, mutta se väistettävä voi sattumoisin olla keltainen. Silti ei koskaan saa mennä väittämään, että meriteiden sääntöjen mukaan on keltaisia veneitä AINA väistettävä - joku tollo saattaa uskoa siihen.
Sinulta taisi lähteä laukalle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinulta taisi lähteä laukalle.
Ei edes plaanissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rahtilaivan ruorimiehet tietävät meriteiden säännöt ja väistävät kyseisissä tilanteissa kymmeniä maileja ennen muuten mahdollista törmäyspistettä. Ei tarvitse tuomita kun törmäystä ei koskaan tule.
Niissä tapauksissa joissa 150 m rahtilaiva on törmännyt huviveneeseen, ei huviveneilijää koskaan ole tuomittu sillä perusteella että toinen osapuoli olisi ollut ammattiliikenteessä. Senkin pitäisi jo sinulle jotain kertoa, jos ei viitsi meriteiden sääntöjä edes lukea.
Mistä tiedät 5m taksiveneen olevan taksivene ja siten ammattiliikenteessä, kun kohtaat sen 15 metrisellä huviveneellä avomerellä?
Mistä se taksiveneen kuski tietää että sinä tiedät sen olevan ammattiliikenteessä ja mistä hän tietää että luulet sen takia olevasi väistämisvelvollinen vaikkei meriteiden säännöissä ole minkäänlaista mainintaa asiasta?Ehkä se rahtilaivakippari ajelee huvikseen. Ja jos purjehtija ammatikseen ylläpitää suosittua purjehduskanavaa Youtubessa, jolloin hän on ammattiliikenteessä, ehkä juuri kuvataan kohtausta, jossa tyttöystävän bikinin yläosa tarttuu isopurjeen jalukseen luovia otettaessa. Silloinhan on merenkulun havainnointikyky selkeästi rajoittunut ja täytyy toisaalta nostaa asiaankuuluva rajoittunut ohjailukyky-lippu, joka muuttaa väistämisjärjestystä.
- Anonyymi
Köli on kipparin epätoivoinen yritys kompensoida pienehköä värkkiään edes jollain tavalla. Tässä tosin on haittana se että köli harvoin näkyy pinnalle vesillä ollessa. Tämän ongelman ratkaisuksi on keksitty ns. sivuköli, jonka voi nostaa laidalle kaikkien ihailtavaksi.
- Anonyymi
Harvemmin se värkkikään näkyy pinnalla.
- Anonyymi
Köli on sitä varten että sen ali voi vetää turhanaikaiset jaskanpankuttajat.
- Anonyymi
Tosiaan tällä hetkellä ajattelen että pitkäkölinen vene olisi turvallisempi näillä karikkoisilla vesillä, kuin eväkölinen. Eväköli kestää huonosti kiviin ajaessa. Eikö pitkäkölinen olisi turvallisempi?
- Anonyymi
Mä sukelsin uima-altaassa pentuna, ja näin aikuisen äijän kölin siellä. Vieläkin on traumoja...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta771766Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181669- 141458
En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee12115450+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191153Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv51141hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121106Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291101Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61089Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71074