Olette ihan mukavia tyyppejä mutta kirjoituksianne lukiessani totesin seuraavaa.
Muistelette menneitä, kuten vanhusten ajatusmaailmaan kuuluukin, haikailette mennyttä nuoruutta...... Oletteko siis jo toinen jalka haudan partaalla. Ette kai....
Muistelette menneitä, kuten vanhusten ajatusmaailmaan kuuluukin, haikailette mennyttä nuoruutta...... Oletteko siis jo toinen jalka haudan partaalla. Ette kai....
Vastaukset 46
Vanhimmat
elää tätä päivää kun vielä on suht nuori ja jos vielä on tervekin niin siitä vaan, vaikka motskarilla huristamaan.
kai se tiedetään että elämä on lyhyt, ei näitä loppuvuosia kannata nyhjästellä että on sitten mitä kertoa keinutuolissa lasten lapsille.
on oiva esimerkki nuorekkaasta naisesta, kerrassaan ihailtava tyyppi.
voisi käydä hyvästä nuorekkaasta esimerkistä, ei nyt minulle tule mieleen tähän hätään, tuleeko teillä.
Näyttelijöitähän nyt ei oikeastaan voi samalla tavoin laskea mutta olihan esimerkiksi Kekkonen erittäin nuorekas mies melkeinpä loppuun saakka!
>:-(
Todellakin nuorekas olemukseltaan vanhanakin,huumorintajuinen ja ryhdikäs!
Vahinko vain se alzheimer!
Oletko sukua sille Miss hopeahelmelle, kun
kirjoitustyyli on vähän samanlaista ?
sukua vähän jokainen keskenämme. Samasta merestä esiin kömpineet/sitten ihmisiksi kehittyneet.
Jaa..a, Jos mulla on iltapulla
saakos sinne kahville tulla?
Jaa..a, ehkä paras olla täällä
kun ei ole parhaat nyt päällä?
olet söpö noin runoillessasi, et ainakaan sinä vielä keikkastoolissa keikuttele kun noin säteilee.
dannyhan on jo yli kuuskymppinen. Siinä makea rokkivaari, niin sitä pitää.
Jouduin tekemisiin hänen kanssaan aikoinaan paljon työasioissa,aina kohtelias ja ystävällinen kaikille!
uskon sen, vaikuttaa sympaattiselta.
Lenita Airisto, vau, upea aikuinen nainen ja nuorekas airan tyyliin.
Lenita oli jo aika harppu nuorenakin?
Ingvar S.Melin ei kuleman mukaan kymmenen avioliiton aikana nähnyt kertaakaan vaimoaan ilman meikkiä!
no eihän se mitään todista, haittaako tuo etei nähnyt ilman meikkiä.. Jospa ukko olikin niin sokea etei nähnyt, sekin seikka on otettava huomioon.
Jos ero johtuikin siitä että kerran sattuikin vahingossa näkemään ilman?
Ei ottaisi kahdeksankymppisestä, ei millään...
viiskymppisen elämääsi. Tahdotko jo eläkkeelle vai diskoon jytäämään.
vielä hautaan olla menossa. Motskari jyrää siúomen teitä(lue harrikka)
tunnen että nuorenen vain päivä päivältä vaikka viiskymppiset on jo aikaa vietetty.
pitäisköhän mennä jo tutimaan kun tuo kirjoittelu alkaa taas tökkimään. virheitä tulee kuin sieniä sateella.
yksinpuhelu täälä on heti aamusta :)))
minulla ei ainakaan vielä ole mikään
menossa hautaan "toivottavasti"
sydän hyppää edelleen sitä rippikoulua :D
terv.. hanna
hyvä Hanna, niin sitä pitääkin.
Kuten olen kirjoittanut jo ennen, minulla ei paljon tulevaisuutta ole. Muistelen menneitä, kuten olen tehnyt koko iän, tulevaisuutta en voi suunnitella - se tulee.
Mitä pahaa on muistella menneitä, ei se ole samaa kuin haikailla nuoruutta. Nuoruutta en halua takaisin, erilaisena sitä en saa, entisenä se ei kelpaa ihmiselle sietokykyyn mahtuvana. Nuoreksi en tule vaikka kuinka muistelen, aikuiseksi en ole kasvanut, siinä tyypillinen mies.
vaan koskaan kasvakaan aikuiseksi.
Isäni oli ihana ihminen,hauska ja avoin,vaikka elätti perheen ja oli vastuuntuntoinen niin silti lapsenmieli tallella ja näki aina asioissa valoisan puolen,toivon pysyväni saman kaltaisena!
Ja höpön höpön me mitään menneitä haikailla. Älä yleistä!;) Mehän iloitsemme siitä, että meillä on sekä menneisyys että tulevaisuus.
On se vaan niin mukavaa muistella elettyäkin, kun jo ollaan saavutettu tasapaino itsemme kanssa. On riemukasta ja ylellistä, kun ei enää ole niin kiire eteenpäin, etteikö ehtisi välillä hieman taakseenkin katsella. Aikaisemmin koetut hirveät, häpeälliset töppäyksetkin saavat oikeat mittasuhteet ja muuttuvat hauskoiksi elämyksiksi.
Hautaankin mennään sitten molemmat jalat yhdellä kertaa. - Otetaan mallia 8 - 9-kymppisistä aktiivisista aikuisista ja eletään elämä loppuun asti.
Aikuisia vuosia meillä voi olla jopa enemmän edessä kuin takana - oletteko huomanneet?
nuoruuspäivät, takaisin ei niitä saa", riimitteli joskus Juha Vainio. Ja kyllä se totta on, että kun ikää tulee niin hyvin usein ne vaivat ja sairaudet on, niin tuttujen kuin tuntemattomien kohdatessa, yhä yleisempi puheenaihe.
Tässä jokin aika sitten hymyilytti, kun eräs minua vähän vanhempi kaveri kertoi, kun hänelle oli rivitaloon tullut pari päivää aiemmin uusi naapuri:"Ihan mukava ja puhelias mies, sairaskertomukset on jo käyty läpi".
takaisin, niitä nuoruusvuosia saakkaan mutta nuorekashan viiskymppinen silti aina voi olla. Vai mitä.
kun on viiskymmenvuotias..." Ei tässä nyt vielä olla synkkyyteen vaipumassa, jos sait sen käsityksen edellisestä viestistäni. Mutta kyllä se on vääjäämätön tosiasia, että "Kahdesti yössä", tarkoittaa tällä iällä vessassa käyntejä, enemmän kuin mitään muuta.
Siitä huolimatta, "Ei kun täysillä eteenpäin", sanoi mummo lumihangessa.
elämänmyönteinen tyyppi olet.
Ei iälle ajalle pidä periksi antaa,
tai muuten se ennenaikaiseen vanhuuteen kantaa.
Ihminen, viiskymppinenkin voi olla nuori,
vaikka peittona oiskin jo hieman vanhentunut kuori.
Viiskymppisissä on elämän makua
ei enää nuoruuden hakua.
Mut ainahan on mahdollisuus villiin heviin
niin ei sitten reumatismiäkään tule niveliin eviin.
Runo oli ilmeisesti meille viisikymppisille merenneidoille?
mehän kaikki tietyllä tavalla olemme meren neitoja/poikia, olemmehan aikoinaan merestä maan pinnalle nousseet. Niin että siitä sitten evät, näkymättömät.. Ps. tämä oli sellaista ns. mielikuvafilosofiaa.
Viiskymppisten räppiä.
Minä olen kuin varsa nätti ja nuori
en vielä oo kiukkunen äksy muori.
Enkä köpöttävä vaari, se tietää saatte
kun vaan rokkia räppiä soimaan paatte.
Mulla synkkaa hienosti älliä riittää
mua saatte monesti kumartaa kiittää.
Kun ohjetta tarvitte, täältä se luistaa
meikäläinen kun kaiken muistaa.
Dementia kun ei oo lähellä mieltä
aatosta järkevää kallosta sieltä.
Monasti luullaan.. noitten aivot ei pelaa
mut kuules nuori..... aatostas uudeksi relaa.
Ylistetään nyt porukalla meitä viiskymppisiä. Olemme se ansainneet.
Kirjoitetaan kilpaa meistä runoja, joohan.
On tässä Kultahelmi
ikää 50
mutt onko hän kelmi?
Siit selvää ottakaa!
Hän itseänsä kehuu
vaikk solut rapistuu.
On tukka harmaa takkuinen
ja habitus ylen sotkuinen!
Samanikäiset tuttavani muistelevat aina nuoruuden tapahtumia,tulee mieleen mummoni ja vaarini jotka aamulla kuudelta jo istuivat pimessä keittiön pöydän ääressä (säästivät sähköä?) ja keskustelivat hyvästä heinäsadosta vuonna 1912.....
näinhän se on, mut eihän me sentään.. Ollaan nuorekkaita ja nautitaan elämästä.
kai jalka on joskus haudan partaalla, mutta ei me huomata sitä hautaa - vielä pitpitkään aikkaan :)
Mulla on toinen jalka haudassa ja toinen banaaninkuorella, enkä mä muista mitään.
Mitäs sinä siellä hautausmailla koluat, ja tunget jalkaasi niihin skrubuihin?!
Mä en muista, enkä TAJUA mitään!! Kas, kun luin ekaks, että kirjoitit, toisen jalan olevan haudassa ja toisen BAARITISKILLÄ!! On mulla rillit päässä!
Haudassa ollaan! Toinen jalka on enää partaalla.
Joku vielä jaksaa hehkuttaa viiskymppisen elämän ihanuutta, mutta sehän on vain se sammuvan elämänliekin viimeinen leimahdus. Elämättä jääneen elämän viimeinen yritys saada tästä jäljellä olevasta pätkästä jotain irti. "Syökää, juokaa naikaa, vuosi aikaa."