Eräs tuttuni sanoi etteivät aio ilmoittaa yhdelle sisaruksista ollenkaan kun jompikumpi vanhemmista kuolee. Tämä jolle eivät aio ilmoittaa on sisaruskolmikon " mustalammas" tms. johon eivät pidä yhteyttä. Ikää näillä kaikilla on 40-50vuotta. Mitään riitaa ei kuulemma ole.
Onko mahdollista että yksi lapsista ei saa tietää jos vanhemmat kuolee?
Onko mahdollista että yksi lapsista ei saa tietää jos vanhemmat kuolee?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Yksinkertaisesti: Ei ole.
On se täysin mahdollista, ettei vanhemman kuolemasta saa tietoa.
Oma isäni kuoli pari vuotta sitten lokakuussa ja minä sain asiasta tiedon vasta, kun helmikuun alussa tuli kutsu perunkirjoitukseen asianajajalta. Isän uusi vaimo ei katsonut asiakseen ilmoittaa kuolemasta minulle ja veljilleni.
Saithan sinä tiedon kuolemasta kutsun muodossa perunkirjoitukseen, eli vastaus on ei ole mahdollista
Tässä pitää erottaa kaksi eri asiaa.
- onko mahdollista että joku ei saa vanhempansa kuolemasta tietoa suht. pian kuoleman jälkeen, esim. niin että ehtisi hautajaisiin?
- onko mahdollista että joku ei saa vanhempansa kuolemasta tietoa OLLENKAAN, siis ei edes useita kuukausia myöhemmin?
Ensimmäinen on täysin mahdollista, toinen ei laillisesti ole. Rintaperillinen on aina kutsuttava perunkirjoitukseen.
Mutta on tietysti myös mahdollista, ettei rintaperillistä kutsuta perunkirjoitukseenkaan. Eihän se tietenkään oikein ole, mutta ihmiset nyt huseeraavat kaikkea.
Ja voi olla niinkin, että perillistä ei vain löydy eli tietoa hänelle ei kerta kaikkiaan saada.
*****Ja voi olla niinkin, että perillistä ei vain löydy eli tietoa hänelle ei kerta kaikkiaan saada. *****
Mielenkiintoista. Oletetaan, että rintaperillinen on murhaaja, joka pakenee niin poliisia kuin omaisiakin, eikä hänen olinpaikastaan ole tietoa.
Miten käy silloin kyseisen murhaajan perinnön, jos hän sellaisen sattuisi rintaperillisenä saamaan ?
Kymmenen vuotta jos ehtii kulua pakoillessa, niin perintö on menetetty.
"Mutta on tietysti myös mahdollista, ettei rintaperillistä kutsuta perunkirjoitukseenkaan. Eihän se tietenkään oikein ole, mutta ihmiset nyt huseeraavat kaikkea."
Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti.
Perukirjassa on mainittava toimituksen aika ja paikka, vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä, osakkaiden ja muiden 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen henkilöiden nimet ja kotipaikat sekä lisäksi ilmoitettava alaikäisten osalta myös heidän syntymäpäivänsä ja perillisten kohdalta, miten he ovat vainajalle sukua. Perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta. Jollei jotakin edellä mainittua seikkaa voida ilmoittaa, on siitä ja sen syystä tehtävä merkintä perukirjaan
Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Hän on velvollinen valallaan vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta valanteosta riippuvainen, tahi pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija sitä vaatii. Valantekovelvollisuus on myös osakkaalla tai eloonjääneellä puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. Jos joku muu on ryhtynyt pesän omaisuutta koskeviin toimiin, voidaan hänetkin määrätä valalle, milloin siihen on syytä.
Joka perunkirjoituksessa tahallansa salaa tai vilpillisesti ilmoittaa jotakin, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon rangaistus vankeutta enintään kaksi vuotta.
Järjen_ääni jätti pitkästä enimmältään asiaan kuulumattomasta referaatistaan pois sen ainoan oleellisen säännöksen, nimittäin PK 20:3.2:n.
"Perukirjasta tulee käydä selville, ketkä ovat olleet perunkirjoituksessa saapuvilla. Milloin jollekin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle ei ole annettu tietoa toimituksesta, on se sekä syy siihen perukirjassa mainittava. Jos joku, jolle tieto on toimitettu, ei ole saapunut, on perukirjaan merkittävä, milloin ja millä tavalla hänelle oli tieto annettu."
Siis vielä:
- Jos tietoa perunkirjoituksesta ei jollekulle osakkaalle ole toimitettu, tämä on perukirjassa mainittava ja kerrottava myös syy, miksi tietoa ei ole annettu.
- Jos joku, jolle tieto on annettu, ei ole perunkirjoitukseen saapunut, on perukirjaan merkittävä, milloin ja millä tavoin tieto oli hänelle annettu.
Tietoa ei voida toimittaa, jos henkilön olinpaikasta ei asianmukaisin toimenpitein ole saatu tietoa.
Kutsut perunkirjoitukseen lähetetään yleisesti kirjattuina kirjeinä riittävän ajoissa. Jos kirjettä ei postista noudeta, se palautuu lähettäjälle. Selvintä olisi lähettää kutsut kirjattuina saantitodistuksella.
Tietysti filunkipelikin on mahdollista. Jos perukirjassa lukee vaikka, että kutsut oli toimitettu osakkaille puhelimitse, niin tuskinpa verottaja asiaan tarttuu, jos jonkun osakkaista mainitaan jääneet tilaisuuteen saapumatta.
En ole kuullut tapauksesta, että perunkirjoitus olisi velvoitettu toimittamaan uusiksi sillä perusteella, että joku osakas sanoo jääneensä kutsua paitsi. Periaatteessa näin toki tulisi menetellä.
Onhan näitä nähty, että perilisiä ei ole kutsuttu perunkirjoitukseen.
Olen myös nähnyt, että lesken jälkeen laadittuun perukirjaan ei ole tehty selvitystä ensin kuolleen puolison jakamattoman kuolinpesän tilasta, vaikka tästä on olemassa verohallinnon nimenomainen ohje.
Olen myös passittanut yhden kuolinpesän osakkaat takaisin erään hautaustoimiston perunkirjoitustoimistoon perukirjaa korjauttamaan, koska siellä oli jätetty alaikäinen lapsi sekä kutsumatta perunkirjoitukseen että kirjaamatta osakkaaksi. Testamentissa oli määrätty, että leski saa hallintaoikeuden kaikkeen ja molempien perittävien jälkeen omaisuus menee lapselle ja lapsenlapselle. Ehkä sielläkään ei tunnettu ja-sanaa (kuten toisessa tämän palstan keskustelussa, jossa väitettiin, että "lapselle ja lapsenlapselle" tarkoittaa samaa kuin vain "lapselle". Alaikäisen edustus ei siis ollut kunnossa kun vain toinen huoltajista oli paikalla.
Eli kyllä Järjen ääni ihan oikein sanoi. Ihmiset tosiaan huseeraavat kaikenlaista. Ja erityisesti kuolinpesäasioita monesti aivan päin hel***tiä.
Tässä keskustelussa kysyttiin sitä, onko mahdollista, että perillinen ei esimerkiksi koskaan saa tietää perittävän kuolemasta. Onhan se mahdollista. Ei siinä auta mitkään perintökaaren pykälien siteeraukset. Ne kertovat vain sen, miten pitäisi toimia. Eihän puutteellisilla papereilla mitään pankeista ulos saa, mutta tietyt ongelmat ratkeavat luontaisesti, kun aikaa hieman kuluu (esimerkiksi se kutsumatta jätettu kuolee itse).
Mutta ihan hyvä muistuttaa noista oikeista toimintatavoista. Rikoksen polulle ei todellakaan kannata lähteä, sillä täydellistä rikosta ei nyt vain kerta kaikkiaan ole.
Tässä taas yksi näitä sanamagiaan uskovia "työmiehiä", jotka eivät näy ymmärtävän vaikkapa sitä, että yhtä hyvin henkivakuutuksen edunsaajamääräystä kuin testamenttimääräystä on lähtökohtaisesti tulkittava siten, että pyritään löytämään vakuutuksenottajan / testaattorin oikea tahto, jonka mukaan toimitaan.
Jos siis vakuutuksenottaja on edunsaajaksi merkinnyt "lapset ja lapsenlapset", tulkinnalle on kaksi mahdollisuutta, kuten tuossa ketjussa olen kertonut:
1) Edunsaajia ovat yhtä aikaa lapset ja lapsenlapset. Tällöin yhden kuolema johtaisi siihen, että määräys hänen osaltaan raukeaisi ja rauennut osuus jakaantuisi muille.
2) Edunsaajaksi on ensi sijassa tarkoitettu vakuutuksenottajan lapset, ja lapsen kuoleman varalta sijaantulijaksi on tarkoitettu hänen lapsensa (vakuutuksenottajan lapsenlapset). Tällöin lapsen osuuden jakaisivat hänen lapsensa.
Vaihtoehto 2 on todennäköisemmin oikea tulkinta, koska se on tasa-arvoinen vakuutuksenottajan lapsia kohtaan. Mutta jos on selvitetty, että vakuutuksenottaja ei lastensa tasa-arvosta välittänyt, on mahdollista, että päädytään tulkintavaihtoehtoon 2.
Mikähän siinä on niin kovin vaikeaa ymmrtää, että tulkinnassa lähdetään vakuutuksenottajan tarkoituksen selvittämisestä. Niin se vain lain mukaan kuitenkin on.
"Mutta jos on selvitetty, että vakuutuksenottaja ei lastensa tasa-arvosta välittänyt, on mahdollista, että päädytään tulkintavaihtoehtoon 2."
Piti olla: ... päädytään tulkintavihtoehtoon 1.
Huomaan, että vastasin väärälle kommentaattorille. Oikea "Järjen_äänen" asemesta on 578435783 .
Ilmeisesti hellvetti jäätyy ennen kuin 00530 lopettaa vänkäämisen. Ja anteeksi nyt vaan 00530, argumenttiesi totaalinen epäloogisuus alkaa olla jo surkuhupaisaa.
Jos on vakuutuksenottaja V, jolla on jälkipolvea vaikkapa 10 kpl eli kaksi lasta joista toisella 5 lasta ja toisella 3 lasta. Ja V:lle kerrotaan, että hän voi jättää säästöhenkivakuutuksen kautta verovapaasti 350 000 euroa lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Niin miksi helkkarissa V ei tuohon mahdollisuuteen tarttuisi, jos pätäkkää on?
Jos V määrää vakuutuskorvauksen vain lapsilleen, niin verovapaasti menee vain 70.000.
Ja jos V:lle kerrotaan, että on sellainen edunsaajamääräys kuin "lapset", jolloin vakuutuskorvaus menee perintökaaren mukaisesti ja että on myös toinen määräys "lapset ja lapsenlapset", jolloin ei mennä perintökaaren mukaisesti, niin miksi helkkarissa hän valitsisi määräyksen "lapset ja lapsenlapset" jos haluaisi sen tuloksen, jonka määräys "lapset" tuo?
Sitä paitsi ethän sinä voi tietää pelkän edunsaajamääräyksen perusteella sitä, miten tasapuolisuus sukuhaarojen kesken on toteutettu! On hyvin helppoa kompensoida testamentilla toiselle sukuhaaralle se, mitä toinen sukuhaara saa vakuutuksen kautta.
88989 jaksaa vängätä, mutta jaksan minäkin - ainakin vielä - vastata.
SIIS
88989 ei näytä ymmärtävän perustavaa lain säännöstä, jonka mukaan määräyksen "lapset" säännöksessä kerrottu tulkinta on toissijainen; ensisijainen on vakuutuksenottajan sanalle antama merkityssisältö, jos se voidaan osoittaa. Sama pätisi muihinkin termeihin, vaikkapa "rintaperillinen" tai - yhtä hyvin - "lapset ja lapsenlapset". Kuinka 88989 tulkitsisi edunsaajamääräyksen "rintaperilliset"? No, olipa 88989:n tulkinta mikä tahansa, ratkaisevaa olisi, mitä määräyksen antaja olisi tarkoittanut.
Jos V:llä on kaksi lasta A ja B ja näillä kumpaisellakin yksi lapsi, a ja b, ja A olisi kuollut ennen V:tä, "lapset ja lapsenlapset" -määräys 88989:n tulkinnan mukaan ilmeisesti johtaisi siihen, että vakuutuskorvaus 120.000 jaettaisiin seuraavasti: a = 20.000, B = 30.000 20.000 eli 50.000, b = 50.000. Mikäs siinä, jos tämä oli V:n tarkoitus. Mutta jos V:n osoitettu tarkoitus oli asettaa A ja B lapsineen tasapuoliseen asemaan, niin silloin jako menisi toisin.
Jos edunsaajia on elossa kolme, niin 120.000 jaettuna pääluvun mukaan on 40.000 euroa per nenä.
Älä viitsi väittää omia vääristelyjäsi minun sanomikseni.
Vakuutuksenottaja voi halutessaan määrätä sijaantulosta jotain muuta kuin ehdoissa on määrätty.