Esitän tässä "vähän" tyhmän kysymyksen, mutta toivottavasti joku vastaisi ennakkoluulottomasti:):)
Eli millaisille aloille/ammatteihin olette hakeutuneet te lukion käyneet "kiltit" tytöt, jotka
piditte uskonnosta, historiasta, psykologiasta, kielista, kuviksesta ym. Löysittekö itsenne humanistisesta tiedekunnasta, oletteko valmistuneet sairaanhoitajaksi tai tuliko jostain peräti insinööri? Olisi kiva kuulla erilaisia tarinoita ja
tuntuuko siltä, että ala on varmasti se oikea juuri sinulle. kirjoittelee Fransesca
Eli millaisille aloille/ammatteihin olette hakeutuneet te lukion käyneet "kiltit" tytöt, jotka
piditte uskonnosta, historiasta, psykologiasta, kielista, kuviksesta ym. Löysittekö itsenne humanistisesta tiedekunnasta, oletteko valmistuneet sairaanhoitajaksi tai tuliko jostain peräti insinööri? Olisi kiva kuulla erilaisia tarinoita ja
tuntuuko siltä, että ala on varmasti se oikea juuri sinulle. kirjoittelee Fransesca
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minusta tulee ekonomi :)
minulle kelpaisi "kiltti" lukiolaistyttö, olisi käyttöä... löytyykö mistä?
pistä pää tyynyyn, unissas niitä tapaat, pervo
Musta tulee valtiotieteiden maisteri (pääaine muuten sosiologia) ja diplomi-insinööri (teknillinen fysiikka).
Alat ovat ihan oikeat, se ehkä jo kertoo sen että haaveissa olisi jatkaa tohtoriksi asti :)
No mitenkäs "se" sen kertoo? Ei mitenkään.
Olen aina ollut luonnostani hyvä koulussa, ja jaoin lukiossa kiinnostusta tasaisesti humanististen aineiden (uskonto, psyka, hissa ja kielet) ja matikan, fyssan ja kemian välillä. Lopulta lukion kolmannella tuli aika miettiä jatkokoulutusta, ja päädyin aika odottamattomaan ratkaisuun, nimittäin lähdin teknilliseen yliopistoon lukemaan kemiantekniikkaa.
Valitsin humanisten aineiden sijasta tekniikan, koska ajattelin, etten halua mennä siitä mistä aita on matalin. Tekniikan opiskelussa on kaipaamaani haastetta, jota humanistiselta puolelta en välttämättä olisi löytänyt. Tekniikassa pitää teorian lisäksi ymmärtää käytännön asioita, eikä pelkällä ulkoaopettelemisella pärjää.
Yläasteelta päästessäni ns. lukuaineiden ka oli 9.9, ja lukiossakin vielä 9.4, joten olen aina ollut melko hyvä koulussa, tosin peruskoulun ja lukion sain suoritettua melko vähällä vaivannäöllä. Teknillisessä yliopistossa kurssien eteen joutuu näkemään vaivaa, eikä pelkkiä lukutenttejä juurikaan ole.
Ei siis kannata pelätä haasteita ja miehisiä aloja, aivan samalla tavoin teekkarina pärjää tyttö kuin poikakin. Lisäksi työllisyys on kenties hieman parempi ja palkkakin houkutteleva.. Tosin naisen palkat ovat alalla kuin alalla hieman miehien vastaavia pienemmät.
no, itselläni meni koko lukio ryypätessä ja kursseista tuli hylsyjä, koska en niille aina jaksanut mennä. keskiarvo päättötodistuksessa oli 6,7.
kirjoitin sitten laajan matikan, laajan fysiikan, laajan englannin, reaalissa kemian, äidinkielen.
kaikista laudatur.
nyt olen kirjoilla hesan yliopistossa, pääaineena tkt, sekä tkk:ssa teoreettista fysiikkaa, kaikista tenteistä tähän mennessä täydet. eipä noissakaan oikeastaan ole sen enempää vaivaa, kunhan jaksaa käydä silloin tällöin tenttimässä.
...etkä opiskelija!
Kirjoitit siis laajan fysiikan ja vielä reaalissa kemian? Etkä ruotsia lainkaan?
Peruskoulussa ja lukiossa olin just semmonen kiltti ja ahkera tyttö, joka sai aina hyviä numeroita. Sukulaiset ja tutut odotti, että musta tulee opettaja, lääkäri tai jotain muuta vastaavaa. No valmistun tässä pian insinööriksi ja hetkeäkään en oo katunu valintaani. Olihan siinä tutuilla aluksi vähän nieleskelemistä, kun eivät oikein tahtoneet uskoa, että mua tekniikan ala vois ylipäätään kiinnostaa. Uskon olevani paljon onnellisempi tällä alalla, kuin jos olisin lukenut johonkin perinteiseen kilttien tyttöjen ammattiin niinku esim. sairaanhoitajaksi. Muiden odotuksiin tai perinteisiin roolimalleihin ei kannata liikaa takertua.
Mikset hakenut dippainssiksi?
Hyvä kysymys. No ensi syksynä jatkankin opiskeluja yliopistossa, ja kai minusta se dippakin vielä tulee. En halua DI:ksi nimikkeen takia, vaan haluan lukea lisää omaa alaa.
>nimim. Yks luokkakaveri.
tästä kiltistä tytöstä tulee psykologi :)
psykologia onkin stereotyyppisesti spekuloiden tyypillinen kilttien ja ahkerien ala, jossa vallitsee ja hallitsee akkavalta. toisaalta minua ei olisi voinut vähempää kiinnostaa kolunkäynti lukiossa, kiltteyttä olen harrastanut ainoastaan ala-asteella ja nyt yliopistossa.
ehdottomasti koen tulevan ammattini omakseni!
Lukiossa olin ns. kiltti tyttö, tosin ne humanistiset aineet ei paljoa kiinnostaneet, vaan pikemminkin matemaattis-luonnontieteelliset. Olen juuri valmistumasta lääkiksestä ja siitä kiltteydestä ei ole enää tietoakaan. Onneksi huomaisin ajoissa, että eteenpäin ei pääse heittäytymällä pelkäksi seinäkukkaseksi. Kirurgia on tuleva erikoisalani, ja ammatinvalinnan koen itselleni oikeaksi
Oikiksessa olen ja tyytyväinen valintaani :)
Ka 9,5 ja yo-kokeiden huonoin arvosana oli matalahko eximia englannista (tykkään toki muista kielistä, mutta en englannista ;) Lukiossa pidin tasaisesti kaikesta, paitsi historian ja uskonnon tunnit nuokuin tai piirsin vihkoon historian merkkihenkilöitä. Parhaillaan aloittelen KTT-opintoja. Mielikuvien tasolla ala ei todellakaan ole ollut niitä omiani, vrt. kliseet jakkupuvuista ja rahanpalvonnasta. Mutta todellisuus on ihan toista jos sen sellaiseksi tekee, ainakin täällä yliopiston suojissa :)
Tutkintooni sisältyi iso annos tekniikan puolen kursseja ja jatko-opinnoissa mukana on palanen sosiopsykologiaa. Uusien ilmiöiden kanssa on ilo tehdä työtä ja viedä tutkimusta eteenpäin. No, eilen ja tänään olen hädin tuskin jaksanut pidellä kirjaa, talviflunssa iski :(