Onko tämä lause tuttu?
Entäpä se virsikirjamme virsi, jossa sanotaan jotenkin:
"Jos en voikkaan tulla luokses voittajana,..." Siinä siis haluttaisiin tulla Jeesuksen eteen voittajana ja uskotaan, että kun olen kaikkeni yrittänyt, niin kyllä Jeesus ne loput (pienet) synnit on sovittanut.
Taikka sitten sanonta: "...kyllä Jumala kuuliaiset lapset hyvin siunaa!"
Tuo viimeinen on tietenkin totta yleisestikin. Kuka tahansa ihminen, vaikka umpipakana, noudattaessaan Jeesuksen opetuksia. Osoittaessaan rakkautta, huomaavaisuutta ja avuliaisuutta lähimmäisilleen. Antaessaan kahdesta paidastaan toisen tarvitsevalle. Lainatessaan rahaa odottamatta takaisinsaamista. Uskoessaan, että auttaessaan ja palvellessaan lähimmäisiään hän vain rikastuu, jne.
Aivan varmaa on, että hänelle koituu siitä suuri ajallinen siunaus! Jumala on sen luvannut Sanassaan. (Mutta pelastumisen asiaan sillä ei ole merkitystä).
Tosin on tietenkin selvää, että kukaan ihminen ei pysty tuohon. Ja vielä vähemmän sellainen, jolla ei ole uskoa Jeesukseen. Vain tuntiessaan Jumalan rakkautta ihminen voi kantaa edes hitusen tuota Kristuksen mieltä.
Ajallisessa elämässä yhdistyksen jäsenmaksun maksaminen ei tuota yhdistyksen jäsenyyttä, ellei ihminen ole muuten yhdistyksen jäsen. Jäsenmaksun maksaminen on ainoastaan yhdistyksen jäsenen velvollisuus. Samoin on tämä kuuliaisuuskin.
Kuuliaisuus on sellainen, että meillä on siihen halu siksi, että olemme saaneet suuren aarteen Jumalalta. Siksi haluamme noudattaa Hänen tahtoaan ja osoittaa rakkautta lähimmäisiin. Silloinhan teemme juuri ne teot itselleen Jeesukselle.
Entäpä se virsikirjamme virsi, jossa sanotaan jotenkin:
"Jos en voikkaan tulla luokses voittajana,..." Siinä siis haluttaisiin tulla Jeesuksen eteen voittajana ja uskotaan, että kun olen kaikkeni yrittänyt, niin kyllä Jeesus ne loput (pienet) synnit on sovittanut.
Taikka sitten sanonta: "...kyllä Jumala kuuliaiset lapset hyvin siunaa!"
Tuo viimeinen on tietenkin totta yleisestikin. Kuka tahansa ihminen, vaikka umpipakana, noudattaessaan Jeesuksen opetuksia. Osoittaessaan rakkautta, huomaavaisuutta ja avuliaisuutta lähimmäisilleen. Antaessaan kahdesta paidastaan toisen tarvitsevalle. Lainatessaan rahaa odottamatta takaisinsaamista. Uskoessaan, että auttaessaan ja palvellessaan lähimmäisiään hän vain rikastuu, jne.
Aivan varmaa on, että hänelle koituu siitä suuri ajallinen siunaus! Jumala on sen luvannut Sanassaan. (Mutta pelastumisen asiaan sillä ei ole merkitystä).
Tosin on tietenkin selvää, että kukaan ihminen ei pysty tuohon. Ja vielä vähemmän sellainen, jolla ei ole uskoa Jeesukseen. Vain tuntiessaan Jumalan rakkautta ihminen voi kantaa edes hitusen tuota Kristuksen mieltä.
Ajallisessa elämässä yhdistyksen jäsenmaksun maksaminen ei tuota yhdistyksen jäsenyyttä, ellei ihminen ole muuten yhdistyksen jäsen. Jäsenmaksun maksaminen on ainoastaan yhdistyksen jäsenen velvollisuus. Samoin on tämä kuuliaisuuskin.
Kuuliaisuus on sellainen, että meillä on siihen halu siksi, että olemme saaneet suuren aarteen Jumalalta. Siksi haluamme noudattaa Hänen tahtoaan ja osoittaa rakkautta lähimmäisiin. Silloinhan teemme juuri ne teot itselleen Jeesukselle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.