Karenssi ja Kela

Mulla on jo ennestään vuosia kestävä työttömyys eli asumistuet aina haettu ja saatu ja siihen sain rahaa kuten aina, kuten myös kunnan aikasemmin myöntämä toimeentulotuki, mutta eivät olleet huomioneet kun sain helmi-maaliskuulle päätöksen Kelassa etukäteen, että työmarkkinaosuus loppuu helmikuussa. Vuokrakin nousi maaliskuussa ja meni vähäisistä viikon työmarkinatuesta vuokraan 60 euroa kun sitäkään ei oltu huomioitu, maaliskuussa nousi vuokra kun tammikuussa tehtiin 2 kk päätös ja tuijottanut vaan helmikuun vuokraa. Mistä nyt haen sitä tukea elämiseen kun Kelakin aina vastaa samoilla vastauksilla. Mun mielestä toimeentulotuki jopa sillä 20% pitäs hoitaa Kela. Tukea siis hain jo heti joulukuussa tammikuuksi kun eka hakemus tehtiin vaan kuukaudeksi. En siis ole ekaa kertaa hakemassa mitään. Mistä nyt saan tai haen puuttuvan työmarkkintuen jolla laskut maksanut ja ruuat jne. Kelasta ei vastata ja alle 100 euroa mitä jäi vuokran ja laskujen jälkeen loppuu kohta.

Meneehermojarahatloppuuu kirjoitti:

Mulla on jo ennestään vuosia kestävä työttömyys eli asumistuet aina haettu ja saatu ja siihen sain rahaa kuten aina, kuten myös kunnan aikasemmin myöntämä toimeentulotuki, mutta eivät olleet huomioneet kun sain helmi-maaliskuulle päätöksen Kelassa etukäteen, että työmarkkinaosuus loppuu helmikuussa. Vuokrakin nousi maaliskuussa ja meni vähäisistä viikon työmarkinatuesta vuokraan 60 euroa kun sitäkään ei oltu huomioitu, maaliskuussa nousi vuokra kun tammikuussa tehtiin 2 kk päätös ja tuijottanut vaan helmikuun vuokraa. Mistä nyt haen sitä tukea elämiseen kun Kelakin aina vastaa samoilla vastauksilla. Mun mielestä toimeentulotuki jopa sillä 20% pitäs hoitaa Kela. Tukea siis hain jo heti joulukuussa tammikuuksi kun eka hakemus tehtiin vaan kuukaudeksi. En siis ole ekaa kertaa hakemassa mitään. Mistä nyt saan tai haen puuttuvan työmarkkintuen jolla laskut maksanut ja ruuat jne. Kelasta ei vastata ja alle 100 euroa mitä jäi vuokran ja laskujen jälkeen loppuu kohta.

Lue lisää

Jos jotain hakee tai kysyy, olisi parempi yrittää kertoa asiansa mahdollisimman selkeästi, kuin että suoltaa kaiken ulos putkeen.

--> Vuosia kestävä työttömyys. Asumistuet aina haettu ja saatu. Myös kunnan aikasemmin myöntämä toimeentulotuki. Eivät olleet huomioneet, kun sain helmi-maaliskuulle päätöksen Kelasta etukäteen, että työmarkkinaosuus loppuu helmikuussa. Vuokrakin nousi maaliskuussa 60 euroa, sitä ei oltu huomioitu.
Mistä nyt haen sitä tukea elämiseen?---

Jospa jättäisit sinne Kelalle uuden toimeentulotukihakemuksen niillä muuttuneilla tiedoilla, tee hakemus takautuvasti helmikuun alusta.

38758475 kirjoitti:

Jos jotain hakee tai kysyy, olisi parempi yrittää kertoa asiansa mahdollisimman selkeästi, kuin että suoltaa kaiken ulos putkeen.

--> Vuosia kestävä työttömyys. Asumistuet aina haettu ja saatu. Myös kunnan aikasemmin myöntämä toimeentulotuki. Eivät olleet huomioneet, kun sain helmi-maaliskuulle päätöksen Kelasta etukäteen, että työmarkkinaosuus loppuu helmikuussa. Vuokrakin nousi maaliskuussa 60 euroa, sitä ei oltu huomioitu.
Mistä nyt haen sitä tukea elämiseen?---

Jospa jättäisit sinne Kelalle uuden toimeentulotukihakemuksen niillä muuttuneilla tiedoilla, tee hakemus takautuvasti helmikuun alusta.

Lue lisää

Suurin osa Kelan toimeentulotukihakemusten ruuhkautumisesta todennäköisesti johtuu juuri siitä, että hakijat niin tumpeloita, että kädestä pitäen pitää ohjata kaikki, mutta eiväthän tukikäsittelijät voi sitä sanoa. Sitten sitä itketään keskustelupalstoilla, että miksi kela ei ole huomioinut päätöksessään vuokrankorotusta ...


http://www.kela.fi/toimeentulotuki-ilmoita-muutoksista

Muista ilmoittaa Kelaan elämäntilanteesi muutoksista, jotta etuus voidaan maksaa sinulle oikein.

Ilmoita välittömästi Kelaan, jos:

-sinun tai perheesi käytettävissä olevat tulot muuttuvat
-sinun tai perheesi käytettävissä olevat varat muuttuvat
-sinun tai perheesi vireillä tai maksussa oleviin etuuksiin tulee muutoksia
-sinun tai perheenjäsenesi menot muuttuvat
-vaihdat asuntoa tai muutat pois asunnosta, jonka menoihin on myönnetty perustoimeentulotukea
-sinun tai 17–64-vuotiaan perheenjäsenesi työnhaku päättyy
-solmit avioliiton tai avioliitto purkautuu
-menet avoliittoon tai avoliitto päättyy
-perheessä tapahtuu muita muutoksia (esim. perheenjäsenten tai elatusvelvollisten lukumäärässä)
-joudut laitoshoitoon yli 2 viikoksi (esim. sairaalaan)
-matkustat ulkomaille yli kolmeksi viikoksi

Ilmoituksen voit tehdä asiointipalvelussa, toimeentulotuen hakemuslomakkeella (TO1), puhelimitse tai Kelan toimistossa.

Meneehermojarahatloppuuu kirjoitti:

Mulla on jo ennestään vuosia kestävä työttömyys eli asumistuet aina haettu ja saatu ja siihen sain rahaa kuten aina, kuten myös kunnan aikasemmin myöntämä toimeentulotuki, mutta eivät olleet huomioneet kun sain helmi-maaliskuulle päätöksen Kelassa etukäteen, että työmarkkinaosuus loppuu helmikuussa. Vuokrakin nousi maaliskuussa ja meni vähäisistä viikon työmarkinatuesta vuokraan 60 euroa kun sitäkään ei oltu huomioitu, maaliskuussa nousi vuokra kun tammikuussa tehtiin 2 kk päätös ja tuijottanut vaan helmikuun vuokraa. Mistä nyt haen sitä tukea elämiseen kun Kelakin aina vastaa samoilla vastauksilla. Mun mielestä toimeentulotuki jopa sillä 20% pitäs hoitaa Kela. Tukea siis hain jo heti joulukuussa tammikuuksi kun eka hakemus tehtiin vaan kuukaudeksi. En siis ole ekaa kertaa hakemassa mitään. Mistä nyt saan tai haen puuttuvan työmarkkintuen jolla laskut maksanut ja ruuat jne. Kelasta ei vastata ja alle 100 euroa mitä jäi vuokran ja laskujen jälkeen loppuu kohta.

Lue lisää

Täytyy tehdä oikaisuvaatimus Kelaan ja laittaa 1. vaatimus huomioida maaliskuun vuokran kokonaisuudessaan ja 2. vaatimus, että saamatonta työmarkkinatukea ei saa laskea tuloksi.

Luultavasti kyse on niin selkeästä virheestä, että kela korjaa asian itse. Ellei Kela korjaa selkeää virhettä, niin Kelalta saatavan päätöksen jälkeen on tehtävä valitus hallinto-oikeuteen.

Huomaa, että oikaisuvaatimus on tehtävä päätöksen valitusohjeissa mainittuun päivämäärään menessä.

Mielestäni on väärin neuvoa tekemään uusi hakemus "oikeilla tiedoilla" samalle kuukaudelle, jolle on tehty virheellinen laskelma ja päätös, koska se voidaan kuitata aiemmalla päätöksellä ja oikaisuvaatimuksen jättöaika kuluu umpeen.

Mielestäni kannattaa tehdä oikaisuvaatimus, jos päätöksen laskelma on mennyt väärin - sitten on ihan Kelan asia korjaako suosiolla vai jatketaanko hallinto-oikeuteen.

6573757 kirjoitti:

Huomaa, että oikaisuvaatimus on tehtävä päätöksen valitusohjeissa mainittuun päivämäärään menessä.

Mielestäni on väärin neuvoa tekemään uusi hakemus "oikeilla tiedoilla" samalle kuukaudelle, jolle on tehty virheellinen laskelma ja päätös, koska se voidaan kuitata aiemmalla päätöksellä ja oikaisuvaatimuksen jättöaika kuluu umpeen.

Mielestäni kannattaa tehdä oikaisuvaatimus, jos päätöksen laskelma on mennyt väärin - sitten on ihan Kelan asia korjaako suosiolla vai jatketaanko hallinto-oikeuteen.

Lue lisää

Antamani neuvo on aivan oikein ja Kela on ohjeistanut tismalleen samallatavoin. Oikaisuvaatimusta ei tämmöisessä tilanteessa hyödytä tehdä, koska se on määräaikaan sidottu eikä ole edes tarpeen.

Laissa ei ole kielletty tekemästä uutta hakemusta, mutta yhtä hyvin voi ilmoittaa muutoksista suoraan, kuten Kelan toimiohjeessa on yksityiskohtaisesti kerrottu, ks. aikaisempi viesti 38758475 4.3.2017 11:16 linkin kera tässä pari pykälää ylempänä, jossa siis tarjotaan TO1-lomaketta (=toimeentulotuen hakemus) muutosten ilmoittamiseen kohdassa
'Ilmoituksen voit tehdä asiointipalvelussa, toimeentulotuen hakemuslomakkeella (TO1), puhelimitse tai Kelan toimistossa.'



Laki toimeentulotuesta

18 § Toimeentulotuen tarkistaminen

Toimeentulotuki tarkistetaan, jos henkilön tai perheen olosuhteissa tai tuen tarpeessa tapahtuu tai on tapahtunut muutoksia. Hakijalle tehdään uusi 6 §:n mukainen laskelma, joka tehdään vastaamaan muuttuneita olosuhteita ja koskien ajanjaksoa, jota olosuhdemuutokset koskevat.

17 § Tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus

Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa sekä tarvittaessa heidän huoltajansa ja edunvalvojansa on annettava perustoimeentulotuen myöntämiseksi Kansaneläkelaitokselle ja täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseksi kunnan toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Tietojen antamiseen sovelletaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 11–13 §:ää. (26.6.2015/815)

Toimeentulotuen saajan on välittömästi ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle ja kunnan toimielimelle 1 momentissa tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuneista muutoksista. (26.6.2015/815)

HE 217/2016 vp
---
Esityksessä 1 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi tarkistamisen toteuttamisen osalta. Ehdotetun sääntelyn mukaan esimerkiksi etuustulo tai jokin muu kuin ansiotulo tai korvaus huomioitaisiin ottamalla se huomioon asiakkaalle tai perheelle tehtävän toimeentulotukilaskelman kautta. oimeentulotukilaskelma tehtäisiin kohdistuen sille tai niille kuukausille, joiden osalta asiakkaan tai perheen olosuhteet ovat muuttuneet verrattuna aikaisemmin tehtyyn toimeentulotukilaskelmaan.
...
Mikäli olosuhdemuutos aiheuttaa kuitenkin lisämaksua, tehdään tarkistaminen olosuhteen tosiasiallisesta muutoshetkestä lukien.
...
Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan Kansaneläkelaitos saisi tarkistaa perustoimeentulotuen määrän ilman erillistä päätöstä tietyissä tilanteissa. Tämä olisi mahdollista jos asiakkaalle on jo hakemuskuukaudelle myönnetty perustoimeentulotukea ja hänelle syntyy uusi muihin perusmenoihin kuuluva menoerä. Tällaisia menoja voisivat olla esimerkiksi sähkölaskut, vakuutusmaksut ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Asiakkaan ei tarvitsisi
myöskään enää tehdä uutta hakemusta 7 §:n mukaisten uusien menojen osalta, vaan riittäisi, että hän tai esimerkiksi laskuttaja toimittaisi tarvittavan selvityksen menosta asian käsittelyä varten.
---

Joo, mutta kun tekee oikaisuvaatimuksen virheellisestä päätöksestä, niin päätös on pakko käsitellä uudelleen.

Jos tekee ohjeiden mukaan, niin väärä päätös voi jäädä voimaan ja se ainoa valittamistie umpeutuu...

Kela ei käsittele edes hakemuksia kuukauden kuluessa, joten miksi hitossa se oikaisisi omia päätöksiä kun päätökseen liitetyjen valitusohjeiden mukainen valittaminen jätetään tekemättä ja tehdään "ohjeiden mukainen uusi hakemus" samalla ajalle?

Mikäli laskelma on väärin tehkää oikaisuvaatimus. Jos haluatte nopeuttaa laskelman oikaisemista, niin sen lisäksi voitte tehdä Kelalle pyyntöjä laskelman oikaisemisesta, jos oikaisevat virheen, niin sen oikaisuvaatimuksen voi vetää takaisin.

670878979 kirjoitti:

Joo, mutta kun tekee oikaisuvaatimuksen virheellisestä päätöksestä, niin päätös on pakko käsitellä uudelleen.

Jos tekee ohjeiden mukaan, niin väärä päätös voi jäädä voimaan ja se ainoa valittamistie umpeutuu...

Kela ei käsittele edes hakemuksia kuukauden kuluessa, joten miksi hitossa se oikaisisi omia päätöksiä kun päätökseen liitetyjen valitusohjeiden mukainen valittaminen jätetään tekemättä ja tehdään "ohjeiden mukainen uusi hakemus" samalla ajalle?

Mikäli laskelma on väärin tehkää oikaisuvaatimus. Jos haluatte nopeuttaa laskelman oikaisemista, niin sen lisäksi voitte tehdä Kelalle pyyntöjä laskelman oikaisemisesta, jos oikaisevat virheen, niin sen oikaisuvaatimuksen voi vetää takaisin.

Lue lisää

Tässä tapauksessa ei käsittääkseni ole tehty mitään virjeellistä toimeentulotukipäätöstä, vaan hakijan olosuhteet ovat muuttuneet siitä päätöksen antamisen aikana tiedossa olleesta, joten tuensaajan tulee ilmoittaa olosuhdemuutoksista Kelan toimeentulotukeen, jotta Kelassa voivat oikaista sen aiemman kunnan tekemän päätöksen vastaamaan todellista tilannetta.

Hyvä, että huomasit nipottaa yksityiskohdasta.

Kuukauden toimeentulotukipäätöksessä laskelma oli perustunut virheellisiin numeroarvoihin (riippumatta syystä), joiden oikaisemikseksi kannattaa tehdä oikaisuvaatimus, koska odottaessa Kelan itseoikaisua valitusaika umpeutuu.

Kun lukee kertomuksia virheellisistä päätöksistä, niin on selvää, että edelleen pyritään laittomilla keinoilla pienentämään myönnettävää toimeentulotukea, joten on sinisilmäistä luottaa näkemykseen ettei kaikkia mahdollisia kyseenalaisia keinoja hyödynnettäisi ja sen lisäksi tulee lailliset keinot esim. valitusajan umpeutuminen.

Eikä välttämättä auta, että antaa oikeat tiedot hakemuksessa kun käsittelijä saattaa käyttää vanhoja tietoja, koska niiden perusteella myönnettävä tuki on pienempi.

8768796897 kirjoitti:

Hyvä, että huomasit nipottaa yksityiskohdasta.

Kuukauden toimeentulotukipäätöksessä laskelma oli perustunut virheellisiin numeroarvoihin (riippumatta syystä), joiden oikaisemikseksi kannattaa tehdä oikaisuvaatimus, koska odottaessa Kelan itseoikaisua valitusaika umpeutuu.

Kun lukee kertomuksia virheellisistä päätöksistä, niin on selvää, että edelleen pyritään laittomilla keinoilla pienentämään myönnettävää toimeentulotukea, joten on sinisilmäistä luottaa näkemykseen ettei kaikkia mahdollisia kyseenalaisia keinoja hyödynnettäisi ja sen lisäksi tulee lailliset keinot esim. valitusajan umpeutuminen.

Eikä välttämättä auta, että antaa oikeat tiedot hakemuksessa kun käsittelijä saattaa käyttää vanhoja tietoja, koska niiden perusteella myönnettävä tuki on pienempi.

Lue lisää

Minkä kuukauden virheelliset tiedot? Aloittaja kertoo saaneensa tammikuussa toimeentulotukipäätöksen helmi-maaliskuulle, mutta se laskelma nojaa sen hetkisiin tammikuun tietoihin ja koska tulot ja menot ovat nyt muuttuneet niistä päätöksessä käytetyistä, siihen pitää pyytää korjaus, ja koska oikaisuvaatimusaika on tietysti jo ollut ja mennyt, eikä sitä tässä edes tarvita, niin riittää kun ilmoittaa Kelan toimeentulotukeen niistä muuttuneista tuloista ja menoista.

Et sitten huomannut, että koko ketju lähti liikkeelle siitä tilanteesta, että henkilö ei saanut tilanteen mukaista toimeentulotukea? Osoittaa lähinnä sosiaalityöntekijän ajatusmaailmaa, kun ei edes halua ymmärtää, että henkilö ei saanut lain mukaista toimeentulotukea, joten laskelma pitäisi korjata.

Kyseinen henkilö omaa sosiaalityöntekijöitä vastaavan selkeän ajatuskulun, jonka vuoksi virheellisestä päätöksestä kannattaa aina tehdä oikaisuvaatimus, koska täysin merkityksettömistä asioista nipottamiseen kuluva aika vie sen ainoan laillisen keinon muuttaa viranhaltijan tekemään lain vastaista päätöstä.

38758475ööööööööööööööh kirjoitti:

Et sitten huomannut, että koko ketju lähti liikkeelle siitä tilanteesta, että henkilö ei saanut tilanteen mukaista toimeentulotukea? Osoittaa lähinnä sosiaalityöntekijän ajatusmaailmaa, kun ei edes halua ymmärtää, että henkilö ei saanut lain mukaista toimeentulotukea, joten laskelma pitäisi korjata.

Kyseinen henkilö omaa sosiaalityöntekijöitä vastaavan selkeän ajatuskulun, jonka vuoksi virheellisestä päätöksestä kannattaa aina tehdä oikaisuvaatimus, koska täysin merkityksettömistä asioista nipottamiseen kuluva aika vie sen ainoan laillisen keinon muuttaa viranhaltijan tekemään lain vastaista päätöstä.

Lue lisää

"Et sitten huomannut, että koko ketju lähti liikkeelle siitä tilanteesta, että henkilö ei saanut tilanteen mukaista toimeentulotukea?"

eihän ne nyt kotiin arvaa tulla sitä tuputtamaan, pitää olla aktiivinen ja ilmoittaa muutoksista oma-aloitteisesti, mutta kysyjä vain vääntänyt oikaisuvaatimusta työmarkkinatuen epäämisestä ja ihmettelee sitten, miksi rahaa ei tule

Eikä muuten tipu lisää toimeentulotukea ellei ole ehtinyt tehdä oikaisuvaatimusta.

Kelalla taitaa tuo oikaisuvaatimuksenjättöaika olla reipaan kuukauden - päivämäärällä 31.1.2017 tehdyn päätökseen oikaisuvaatimuksen jättöaika päättyy 10.3.2017.

Takaraja kirjoitti:

Eikä muuten tipu lisää toimeentulotukea ellei ole ehtinyt tehdä oikaisuvaatimusta.

Kelalla taitaa tuo oikaisuvaatimuksenjättöaika olla reipaan kuukauden - päivämäärällä 31.1.2017 tehdyn päätökseen oikaisuvaatimuksen jättöaika päättyy 10.3.2017.

Lue lisää

höpö höpö, siitä on lailla säädetty ja ao. hallituksen esityksessä selvennetty, ks. aiemmin, ja aivan järjetöntä ylipäätään jos olisi jätetty pelkästään oikaisuvaatimuksen varaan kun kuitenkin päätöksiä voidaan tehdä pitemmälle kuin kuukauden jaksolle

38758475 kirjoitti:

Suurin osa Kelan toimeentulotukihakemusten ruuhkautumisesta todennäköisesti johtuu juuri siitä, että hakijat niin tumpeloita, että kädestä pitäen pitää ohjata kaikki, mutta eiväthän tukikäsittelijät voi sitä sanoa. Sitten sitä itketään keskustelupalstoilla, että miksi kela ei ole huomioinut päätöksessään vuokrankorotusta ...


http://www.kela.fi/toimeentulotuki-ilmoita-muutoksista

Muista ilmoittaa Kelaan elämäntilanteesi muutoksista, jotta etuus voidaan maksaa sinulle oikein.

Ilmoita välittömästi Kelaan, jos:

-sinun tai perheesi käytettävissä olevat tulot muuttuvat
-sinun tai perheesi käytettävissä olevat varat muuttuvat
-sinun tai perheesi vireillä tai maksussa oleviin etuuksiin tulee muutoksia
-sinun tai perheenjäsenesi menot muuttuvat
-vaihdat asuntoa tai muutat pois asunnosta, jonka menoihin on myönnetty perustoimeentulotukea
-sinun tai 17–64-vuotiaan perheenjäsenesi työnhaku päättyy
-solmit avioliiton tai avioliitto purkautuu
-menet avoliittoon tai avoliitto päättyy
-perheessä tapahtuu muita muutoksia (esim. perheenjäsenten tai elatusvelvollisten lukumäärässä)
-joudut laitoshoitoon yli 2 viikoksi (esim. sairaalaan)
-matkustat ulkomaille yli kolmeksi viikoksi

Ilmoituksen voit tehdä asiointipalvelussa, toimeentulotuen hakemuslomakkeella (TO1), puhelimitse tai Kelan toimistossa.

Lue lisää

Eikä johdu. Kelalla ei vain yksinkertaisesti ole riittävää määrää henkilökuntaa käsittelemään näitä hakemuksia, ja sillä hyvä. Turha syyttää tästä työttömiä. Hallitus yritti vain säästää rahaa palkkaamalla liian vähän henkilökuntaa. Ja lopputulos on kaaos. Ettei lopullinen syy siirtää toimeentulotuen perusosa Kelalle vain olisi jotain peittelyä? Kuntien sosiaalipuolelle tarkoitettavat määrärahat valtiolta loppu? Siitä ei jäädä kiinni, kun siirretään tuki Kelaan.

Meneehermojarahatloppuuu kirjoitti:

Mulla on jo ennestään vuosia kestävä työttömyys eli asumistuet aina haettu ja saatu ja siihen sain rahaa kuten aina, kuten myös kunnan aikasemmin myöntämä toimeentulotuki, mutta eivät olleet huomioneet kun sain helmi-maaliskuulle päätöksen Kelassa etukäteen, että työmarkkinaosuus loppuu helmikuussa. Vuokrakin nousi maaliskuussa ja meni vähäisistä viikon työmarkinatuesta vuokraan 60 euroa kun sitäkään ei oltu huomioitu, maaliskuussa nousi vuokra kun tammikuussa tehtiin 2 kk päätös ja tuijottanut vaan helmikuun vuokraa. Mistä nyt haen sitä tukea elämiseen kun Kelakin aina vastaa samoilla vastauksilla. Mun mielestä toimeentulotuki jopa sillä 20% pitäs hoitaa Kela. Tukea siis hain jo heti joulukuussa tammikuuksi kun eka hakemus tehtiin vaan kuukaudeksi. En siis ole ekaa kertaa hakemassa mitään. Mistä nyt saan tai haen puuttuvan työmarkkintuen jolla laskut maksanut ja ruuat jne. Kelasta ei vastata ja alle 100 euroa mitä jäi vuokran ja laskujen jälkeen loppuu kohta.

Lue lisää

Jos ei ole huomioitu oikeita vuokratietoja ja tuloja kannattaa mennä sen päätöksen kanssa kelaan ja pyytää oikaisua. Selkeät virheet tulee heidän korjata saman tien. Tiukassa tilanteessa voi ottaa yhteyttä sossun sosiaalityöntekijään jos saa esim. ruokarahaa akuuttitilanteeseen.

6573757 kirjoitti:

Huomaa, että oikaisuvaatimus on tehtävä päätöksen valitusohjeissa mainittuun päivämäärään menessä.

Mielestäni on väärin neuvoa tekemään uusi hakemus "oikeilla tiedoilla" samalle kuukaudelle, jolle on tehty virheellinen laskelma ja päätös, koska se voidaan kuitata aiemmalla päätöksellä ja oikaisuvaatimuksen jättöaika kuluu umpeen.

Mielestäni kannattaa tehdä oikaisuvaatimus, jos päätöksen laskelma on mennyt väärin - sitten on ihan Kelan asia korjaako suosiolla vai jatketaanko hallinto-oikeuteen.

Lue lisää

kuinka kauan oikaisuvaatimuksen käsittely kestää?

Kuntouttava ei olisi ollut vaan kerran viikossa 4 tuntia kun se kuulemma nykyään vähintään 2 päivää viikossa Vantaan Typin mukaan kun ja jos tulee sairastuminen niin saatat olla viikkoja pois kuntouttavasta näin perusteltiin, kai ne meinaa et kaikki on sen päivän pois monta viikkoa ja se kuntouttava menee sitten siinä jos vaan kerran viikossa. Sitä vaadin eli päivä viikossa ja siihen ei suostuttu ja tämä Vantaalla ja kirjattiin alkuun 2 päivää viikossa. Ilmaiseksi en enää töitä, niitä tehnyt ainakin vuoden edestä aikasemmin. En ole vailla 9 euron korvausta. Kysyin mistä haen työmarkkinatuen korvausta kun siihen ei vastata edes Kelassa, jos täällä joku tietää ja puututaan ihan muuhun. Karenssipäätöstä ei ole vaan maksueste. Eli onko Kela maksaja vai kunta?

Johan tuossa on kerrottu että perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Sen verran sekavaa (anteeksi nyt vaan) tekstisi on että muuta en osaa sanoa. En esim. ymmärrä mitä tarkoittaa lause " ....mistä haen työmarkkinatuen korvausta....." tai "Mistä nyt saan tai haen puuttuvan työmarkkinatuen...." Jos TE-toimisto on määrännyt sinulle karenssin (=maksueste) niin Kela ei voi maksaa sinulle työmarkkinatukea tietyltä ajalta. Aloitus vaikutti hieman siltä kuin olisit hakenut työmarkkinatukea vaikka sinulle oli määrätty karenssi. Sekavaa.

Seuraavaa tekstiä suoltava: "Outoa jos pidät työkykysi selvitystoimenpiteitä kyykytyksenä. Ja mitä pelkäämistä terveystarkastuksessa on? Entä onko sinusta työtarjouskin kyykytystä. "

Jumalauta - tapa jo ittes, jos älykkyys ei riitä keksimään muuta tekemistä elämään kuin vittuilla köyhille ja työttömille

Meneehermojarahatloppuuu kirjoitti:

Kuntouttava ei olisi ollut vaan kerran viikossa 4 tuntia kun se kuulemma nykyään vähintään 2 päivää viikossa Vantaan Typin mukaan kun ja jos tulee sairastuminen niin saatat olla viikkoja pois kuntouttavasta näin perusteltiin, kai ne meinaa et kaikki on sen päivän pois monta viikkoa ja se kuntouttava menee sitten siinä jos vaan kerran viikossa. Sitä vaadin eli päivä viikossa ja siihen ei suostuttu ja tämä Vantaalla ja kirjattiin alkuun 2 päivää viikossa. Ilmaiseksi en enää töitä, niitä tehnyt ainakin vuoden edestä aikasemmin. En ole vailla 9 euron korvausta. Kysyin mistä haen työmarkkinatuen korvausta kun siihen ei vastata edes Kelassa, jos täällä joku tietää ja puututaan ihan muuhun. Karenssipäätöstä ei ole vaan maksueste. Eli onko Kela maksaja vai kunta?

Lue lisää

Ilmeisesti Kela on tehnyt toimeentulotukea myöntäessä työmarkkinatukeesi takaisinperintäpäätöksen, jolloin työmarkkinatukea ei makseta sinulle vaan Kelalle?

Kelan pitää myöntää toimeentulotuen perusnormi ja takaisinperittyä työmarkkinatukea ei voida laskea sinulle tuloksi.

Eli oikaisuvaatimusta Kelaa, jos et ole saanut kelalta toimeentulotuen perusnormia jokaisen kuukauden päätöksen perusteella.

Minä ainakin pelkään niitä työttömille suunnattuja terveystarkastuksia, kuin ruttoa! Kaikista eniten pelkään psykologin haastattelua! Pelkään että niissä aletaan väkisin vääristelemään sanomisiani, ja pelkään että minut leimataan sairaaksi, vaikka olen terve. Tässä esimerkki...Työttömältä kysytään miltä tuntuu olla työtön. Jos työtön on surullinen siitä, että ei ole töitä, niin se katsotaan masennukseksi. Jos taas on tyytyväinen omaan elämäntilanteeseensa, eli ei haittaa, että ei ole töitä, niin katsotaan, että on menettänyt realistisen käsityksen omasta elämästä. Sillä eihän työtön saisi olla tyytyväinen. Jos taas on vaikkapa pikkaisen ylipainoinen, mutta silti terve, todella hyvässä kunnossa ja työkykyinen, niin pelkään että lievän ylipainon takia kirjataan ylös vaikka, että on metabolinen oireyhtymä. (Esiintyy joskus vaikeasti ylipainoisilla henkilöillä, mutta ei todellakaan aina!) Sitten pelkään että jos on juuri sillä hetkellä vähän verenpainetta, vaikka ei yleensä ole, niin kirjataan sinne, että verenpainetauti. Jos ei ole hyvää koulutusta, ja lukio on jäänyt nuorena kesken ja on mennyt amikseen, niin senhän on pakko johtua siitä, että on vähintäänkin ADHD, tai asberger. Ja ne kaikki kun pistetään yhteen niin olet vähintäänkin monisairas. Työssä olevalle henkilölle sanottaisiin vastaavassa tarkastuksessa, että olet täysin terve. Työttömästä tehdään väkisin monisairas, että saadaan pakotettua kuntouttavaan. Ai, että miksi pelkään kaikkea tämmöistä? No, liian monelta tutulta olen kuullut näin käyneen!

Niin siinä käy, mutta onko sillä väliä? Tärkeintä on että itse tiedät että et ole sitä mitä susta on valehdeltu!!

Olin jo kuntakokeilussa eli työraiteella 2013 jolloin oli sama kyykytys monta kk ja tehtiin verikokeita myöten pariinkin kertaan työkyky. Toki ikääkin jo 4 vuotta enenmmän tänään. Silloin pääsin takaisin työkäriin kun en silloinkaan suostunut kuntouttavaan ja kävin sen jälkeen muutamilla kursseilla kestoltaan pari kk per kurssi. Nyt ei enää kiinnosta. Karenssia haluan ja ei missään näy niin pääsis tästä kyykytyksestä eroon. Ikää ole enää 30 eikä 40. Onko varmaa että haetaan kunnalta tuki jos ei ei enää työmarkkinatuki kelpoinen? Tuki kun haetaan nykyään Kelalta.

Jos mikään muu taho ei anna sulle penniäkään, niin viime kädessä sossun on pakko antaa täydentävänä hätätukena. Sossu myös tietää, miten sun kannattaa nyt toimia. Menet sinne livenä ja vaadit tapaamista ja kerrot tilanteesi. Vaikka toimeentulotuki on nyt siirretty Kelaan, niin se asiantuntemus näissä asioissa on yhä sosiaalivirastossa, ei Kelassa. Kela on vain nyt kylmä kone joka maksaa, se ei vielä tiedä eikä ymmärrä mitään. Kela on pelkkä kassakone nyt, sille on turha puhua.

Veikkaan että tuossa käy niin että kunnan sosiaalivirastosta ohjataan Kelaan hakemaan perustoimeentuloa http://www.kela.fi/toimeentulotuki-kokonaisuus

Meneehermojarahatloppuuu kirjoitti:

Olin jo kuntakokeilussa eli työraiteella 2013 jolloin oli sama kyykytys monta kk ja tehtiin verikokeita myöten pariinkin kertaan työkyky. Toki ikääkin jo 4 vuotta enenmmän tänään. Silloin pääsin takaisin työkäriin kun en silloinkaan suostunut kuntouttavaan ja kävin sen jälkeen muutamilla kursseilla kestoltaan pari kk per kurssi. Nyt ei enää kiinnosta. Karenssia haluan ja ei missään näy niin pääsis tästä kyykytyksestä eroon. Ikää ole enää 30 eikä 40. Onko varmaa että haetaan kunnalta tuki jos ei ei enää työmarkkinatuki kelpoinen? Tuki kun haetaan nykyään Kelalta.

Lue lisää

Ei kannata mennä henkilökohtaisesti vaan jätät oikaisuvaatimuksen Kelan nettisivujen kautta.

Huomaathan, että Kela saa periä takaisin työmarkkinatukea vain siltä ajalta kuin se on myöntänyt työmarkkinatukea korvaavaa toimeentulotukea, jolloin ylimääräisesti takaisinperitty työmarkkinatuki pitää palauttaa ja toimeentulotukena maksettua työmarkkinatukea ei tuplana makseta.

Niin, ja sitä selvityksen ajaksi katkaistua työmarkkinatukea ei kannata jäädä odottelemaan vaan kannattaa hakea toimeentulotukea, jossa tuloksi ei voida huomioida saamatonta työmarkkinatukea. Jos saat myöhemmin harvinaisen päätöksen ettet menetä työmarkkinatukea, niin samalle ajalle myöhemmin maksettava työmarkkinatuki perittään luultavimmin takaisin, mutta senkin saa tehdä vain jos se lukee tehdyssä päätöksessä.

6573757 kirjoitti:

Ei kannata mennä henkilökohtaisesti vaan jätät oikaisuvaatimuksen Kelan nettisivujen kautta.

Huomaathan, että Kela saa periä takaisin työmarkkinatukea vain siltä ajalta kuin se on myöntänyt työmarkkinatukea korvaavaa toimeentulotukea, jolloin ylimääräisesti takaisinperitty työmarkkinatuki pitää palauttaa ja toimeentulotukena maksettua työmarkkinatukea ei tuplana makseta.

Lue lisää

Tein oikaisu vaatimuksen viime kuussa johon vastattiin samaa litanniaa, kun aikasemminkin, eli ei ole puoltavaa työvoimapoliittista lausuntoa jotta saisin työmarkkinatukea. Kummasti se oikaisu hävisi vastauksen jälkeen omilta Kelan sivuilta. Tokkopa enää siis mitään maksetaan eli saan elää kuukauden vähintääkin vajaalla 100 eurolla joka jäi vuokranmaksun ja parin laskun jälkeen. Mitä saan ensi kuussa onkin sitten yllätys. Laitoin jo alkuviikosta perustoimeentukihakemuksen Kelaan. Käykö samalla lailla, että ainostaan vuokraan saan rahaa ja elät tästä lähin pyhällä hengellä ja kuolet kituuttaen lopulta nälkään. Pyysin ensi kuun hakemuksessa, että siirtävät omaan sossuun saadakseni täydentävää toimeentuotukea jos Kela ei suostu mitään maksamaan. Joka tapauksessa tulee pitkä ja helvetillinen maaliskuu, jos eivät mitään maksa enää.

Meneehermojarahatloppuuu kirjoitti:

Tein oikaisu vaatimuksen viime kuussa johon vastattiin samaa litanniaa, kun aikasemminkin, eli ei ole puoltavaa työvoimapoliittista lausuntoa jotta saisin työmarkkinatukea. Kummasti se oikaisu hävisi vastauksen jälkeen omilta Kelan sivuilta. Tokkopa enää siis mitään maksetaan eli saan elää kuukauden vähintääkin vajaalla 100 eurolla joka jäi vuokranmaksun ja parin laskun jälkeen. Mitä saan ensi kuussa onkin sitten yllätys. Laitoin jo alkuviikosta perustoimeentukihakemuksen Kelaan. Käykö samalla lailla, että ainostaan vuokraan saan rahaa ja elät tästä lähin pyhällä hengellä ja kuolet kituuttaen lopulta nälkään. Pyysin ensi kuun hakemuksessa, että siirtävät omaan sossuun saadakseni täydentävää toimeentuotukea jos Kela ei suostu mitään maksamaan. Joka tapauksessa tulee pitkä ja helvetillinen maaliskuu, jos eivät mitään maksa enää.

Lue lisää

"Tein oikaisu vaatimuksen viime kuussa johon vastattiin samaa litanniaa, kun aikasemminkin, eli ei ole puoltavaa työvoimapoliittista lausuntoa jotta saisin työmarkkinatukea"

Teit oikaisuvaatimuksen mihin päätökseen??? Se ei ole vain yksi Kela, vaan asiakohtaisesti monta Kelaa, ja esimerkiksi työttömyysturvasta valitetaan aivan eri instanssiin kuin vaikkapa toimeentulotuesta.
Tuo kertomasi viittaa vahvasti siihen, että olet tehnyt oikaisuvaatimuksen Kelan työmarkkinatuen epäämisestä, ja siinä todettu se sama mikä päätöksessäkin, että et ole tällä hetkellä oikeutettu työmarkkinatukeen. Sille ei nyt mahda mitään, joten sen vuoksi joudut hakemaan Kelasta toimeentulotukea elämiseen.

Olet kertonut täällä aiemmin myös, että kunta on myöntänyt sinulle toimeentulotukea kaiketi maaliskuulle asti, mutta että siinä ei ole osattu ottaa huomioon tätä muuttunutta tilannetta, kun työmarkkinatuki on lopetettu ja vuokra noussut. Sen vuoksi sinun pitää ilmoittaa niistä muutokseista Kelan toimeentulotukeen, jotta korjaavat sitä kunnan tekemään toimeentulotukipäätöstä vastaamaan todellisia tuloja ja menoja, koska perustoimeentulotuen käsittely on siirtynyt Kelalle. Olisi kentis parempi, että asioisit henkilökohtaisesti Kelan toimeentulotuen asiakaspalvelun kanssa.

38758475 kirjoitti:

"Tein oikaisu vaatimuksen viime kuussa johon vastattiin samaa litanniaa, kun aikasemminkin, eli ei ole puoltavaa työvoimapoliittista lausuntoa jotta saisin työmarkkinatukea"

Teit oikaisuvaatimuksen mihin päätökseen??? Se ei ole vain yksi Kela, vaan asiakohtaisesti monta Kelaa, ja esimerkiksi työttömyysturvasta valitetaan aivan eri instanssiin kuin vaikkapa toimeentulotuesta.
Tuo kertomasi viittaa vahvasti siihen, että olet tehnyt oikaisuvaatimuksen Kelan työmarkkinatuen epäämisestä, ja siinä todettu se sama mikä päätöksessäkin, että et ole tällä hetkellä oikeutettu työmarkkinatukeen. Sille ei nyt mahda mitään, joten sen vuoksi joudut hakemaan Kelasta toimeentulotukea elämiseen.

Olet kertonut täällä aiemmin myös, että kunta on myöntänyt sinulle toimeentulotukea kaiketi maaliskuulle asti, mutta että siinä ei ole osattu ottaa huomioon tätä muuttunutta tilannetta, kun työmarkkinatuki on lopetettu ja vuokra noussut. Sen vuoksi sinun pitää ilmoittaa niistä muutokseista Kelan toimeentulotukeen, jotta korjaavat sitä kunnan tekemään toimeentulotukipäätöstä vastaamaan todellisia tuloja ja menoja, koska perustoimeentulotuen käsittely on siirtynyt Kelalle. Olisi kentis parempi, että asioisit henkilökohtaisesti Kelan toimeentulotuen asiakaspalvelun kanssa.

Lue lisää

Sitten vielä sekin, että siihen Kelalle ilmoitettavaan toimeentulotuen muutoshakemukseen pitää liittää oheen se kunnan tälle vuodelle tekemä päätös, koska eivät muutoin Kelassa pysty sitä muuttamaan ja tulee bumerangina takaisin lisäselvityspyyntöjen kera. Tämän vuoksi kannattaisi mennä niiden papereiden kanssa sille Kelan toimeentulotukeen paikanpäälle, jotta Kelan asiakaspalvelu voi samalla kertaa tsekata kaikki mitä siihen tarvitaan.

Kyllä siinä valitusohjeessa mainitaan, mitä liitteitä tarvitaan oikaisuvaatimukseen eli Kelalle tarvitsee toimittaa vain kirjelmä - päätös löytyy kelasta.

Kun sen jälkeen valitetaan hallinto-oikeuteen, niin silloin skannatut tai valokuvatut sivut alkuperäisestä päätöksestä pitää liittää mukaan.

38758475 kirjoitti:

Sitten vielä sekin, että siihen Kelalle ilmoitettavaan toimeentulotuen muutoshakemukseen pitää liittää oheen se kunnan tälle vuodelle tekemä päätös, koska eivät muutoin Kelassa pysty sitä muuttamaan ja tulee bumerangina takaisin lisäselvityspyyntöjen kera. Tämän vuoksi kannattaisi mennä niiden papereiden kanssa sille Kelan toimeentulotukeen paikanpäälle, jotta Kelan asiakaspalvelu voi samalla kertaa tsekata kaikki mitä siihen tarvitaan.

Lue lisää

Kelalle toimitettavan ensimmäisen toimeentulotukihakemuksen liitteeksi pitää liittää kunnan viimeisin toimeentulotukipäätös, mutta ei sitä pitäisi pyytää muutoshakemuksen liitteeksi.

Muuttuneet tiedot todennetaan uusilla asiakirjoilla esim. vuokranmaksulaskulla ja/tai vuokrankorotusilmoituksella ja työmarkkinatuen päättyminen Kelan ilmoituksella katkaista työmarkkinatuki selvityksen ajaksi/ilmoitus työmarkkinatuen katkaisusta (joka löytyy kelasta eikä siten luultavasti tarvitse edes toimittaa liitteenä.

Ilmankos politiikonloiset nostaa 3 vuotta sopeutumisrahaa? Herää vain kysymys mihin näiden tollojen tarvitsee sopeutua?

Sulla KelastaSaa

4.3.2017 23:06 on kyllä paha korvavaikku korvien välissä, kun on ihan tukossa ja estää luetun ymmärtämisen.

Kannattaisko sun lakiluuseri mennä ihan sinne karsserin puolelle jos ja kun kerran siitä niin tykkäät ja jätä meidät sinuakin terveemmät ja viisaammat pohtimaan niitä asioita jotka saaneet suomen täysin sekaisin.

Kiitokset etukäteen.

KelastaSaa, niin saattaahan se olla sinun mielestäsi lain mukaista, siis jos tuijottaa vain perustuslain vastaista työttömyysturvalakia, mutta kun siinä lainluennassa pitää myöskin, siis jos mennään lakimääräysten mukaan, niin myös huomioida perustuslakikin ja joka ei taas omalta kohdaltaan salli sellaista lakia laadittavan joka RAJOITTAA PERUSOIKEUTTA

Lawetorder kirjoitti:

KelastaSaa, niin saattaahan se olla sinun mielestäsi lain mukaista, siis jos tuijottaa vain perustuslain vastaista työttömyysturvalakia, mutta kun siinä lainluennassa pitää myöskin, siis jos mennään lakimääräysten mukaan, niin myös huomioida perustuslakikin ja joka ei taas omalta kohdaltaan salli sellaista lakia laadittavan joka RAJOITTAA PERUSOIKEUTTA

Lue lisää

Tuomioistuin antaa etusijan perustuslaille, jos se ja laki ovat ilmiselvässä ristiriidassa. Hallintoviranomaisilla ei ole oikeutta syrjäyttää lakia. Lue perustuslain 106 ja 107 §.

Lisäksi laki saa rajoittaa perusoikeutta. Perustuslain 73 § antaa mahdollisuuden poiketa lailla rajatusti perustuslaista, jos se säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Köyhien kohdalla vaan tuota perustuslakimyönteistä tulkintaa ei taideta huomioida.

Löytyykö jo ennakkopäätöksiä, että tuo toimeentulotuen 40 %:lla alentaminen on kohtuutonta?

asjae kirjoitti:

Tuomioistuin antaa etusijan perustuslaille, jos se ja laki ovat ilmiselvässä ristiriidassa. Hallintoviranomaisilla ei ole oikeutta syrjäyttää lakia. Lue perustuslain 106 ja 107 §.

Lisäksi laki saa rajoittaa perusoikeutta. Perustuslain 73 § antaa mahdollisuuden poiketa lailla rajatusti perustuslaista, jos se säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Lue lisää

Tuota tuota, miksi heti alkuun kirjoitat itsesi pussiin? asjae kirjoitti "Tuomioistuin antaa etusijan perustuslaille, jos se ja laki ovat ilmiselvässä ristiriidassa. HALLINTOVIRANOMAISILLA (luettele hallintoviranomaiset: kela, sosiaali, kunnanhallitus, sosiaalilautakunta ynm) ei ole oikeutta SYRJAYTTÄÄ LAKIA (MIKÄ ON PERUSTUSlaki, onko se laki??. Lue perustuslain 106 ja 107 § (Lue PL 1lku 2§ 3mom, lue PL 2lku 22§ ja 23§, lue PL 118§ ja lisäksi erittäin huolellisesti oikeusministeriön määritelmä perustuslaista, että wikipediasta kuinka perustuslaki on normi oikeushierarkian ylimmäinen SÄÄNNÖS ja tuossa sun 107§ juurikin sanotaan, että jos säännöksen säännös eli pykälä se ja se momentti on vastoin perustuslakia, niin tällöin noudatetaan perustuslain SÄÄNNÖSTÖÄ).

Lisäksi laki saa rajoittaa perusoikeutta. Perustuslain 73 § antaa mahdollisuuden poiketa lailla rajatusti perustuslaista, jos se säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä".( PS. se on 79§ joka muka antaisi sen oikeuden 73§ vastaisest)i

(UNOHTUIKO SINULTA OPISKELU, vaiko miksi mongerrat noin vaikeasti? Lueppas nyt se 73§ ihan oikein kielioppia selaillen ja haeppa sieltä kieliopista vaikkapa sijamuodot ensiksi ja tule sitten visertään viisaammallesi, ps. pikku vihjeenä että nämä kaikki siellä 73§ on sisäpaikallissijoja: PERUSTUSLAKIIN = ILLATIIVI, TEHTÄVÄSTÄ= ELATIIVI, RAJATUSTA= ELATIIVI, POIKKEUKSESTA= ELATIIVI, nyt kysymys, mihin se rajattu poikkeus tehdään? Olisko tuon pykälän mukaan, että se voidaan tehdä vain perustuslakiin?)
Suluissa olevat Lawetorder

Helpotan sinun tutkimusretkeä sanojen salattuun maailmaan ja samat löytyy täältä: http://mattimattila.fi/sijamuotojen_muistisaanto.html

Nyt kun hieman tutkimme noita sinun 73 ja 79§ niin mitä huomaamme?

Heureka, sinähän alat pikku hiljaa tajuaankin jotain, nehän on ristiriidassa koska PL73 antaa oikeuden rajata vain ja ainoastaan perustuslakia ja sitä muuttamalla ja PERUSTUSLAKIIN tehtävällä rajauksella, kun taas 79§ antaakin muka oikeuden rajata perustuslakia sitä alemmalla lailla ja kun taas 23§ määrääkin, että perusoikeuksia saa rajatakkin vain ja ainoastaan poikkeustilan aikana.

Mitenkäs nämä nyt tälleen, 10v hieroivat perustuslain muutosta ja siltikin sekin on susi.
Tässä alla sinulle nuo sijamuodot, jos et linkkiin luota. Opiskeltaisko hiukkasen lisää, saatat joskus miljoonan vuoden päästä tulla yhtä viisaaksi

Sijamuoto Kysymys Pääte
nominatiivi kuka, mikä, millainen, ketkä, mitkä, millaiset yksikössä päätteetön, monikossa -t
genetiivi kenen, minkä, keiden yksikössä -n, monikossa -en, -in, -den, -tten, -ten
akkusatiivi kenet, minkä, mikä, mitkä päätteetön, -n, -t
partitiivi ketä, mitä, keitä -a, -ä, -ta, -tä
essiivi minä, millaisena -na, -nä
translatiivi miksi, millaiseksi -ksi, -kse
Sisäpaikallissijat
illatiivi mihin -n, -seen, -siin
inessiivi missä -ssa, -ssä
elatiivi mistä -sta, -stä
Ulkopaikallissijat
allatiivi mille, mihin -lle
adessiivi millä -lla, -llä
ablatiivi miltä, mistä -lta, -ltä
abessiivi mitä ilman, mitä vailla -tta, -ttä
komitatiivi minkä kanssa, minkä seurana -ine
instruktiivi miten, millä tavoin -n

Nukkuisit sinäkin edes vähäsen, voin valvoa puolestasi, lapsoset tarvitsee paljon unta.

Lawetorder kirjoitti:

Tuota tuota, miksi heti alkuun kirjoitat itsesi pussiin? asjae kirjoitti "Tuomioistuin antaa etusijan perustuslaille, jos se ja laki ovat ilmiselvässä ristiriidassa. HALLINTOVIRANOMAISILLA (luettele hallintoviranomaiset: kela, sosiaali, kunnanhallitus, sosiaalilautakunta ynm) ei ole oikeutta SYRJAYTTÄÄ LAKIA (MIKÄ ON PERUSTUSlaki, onko se laki??. Lue perustuslain 106 ja 107 § (Lue PL 1lku 2§ 3mom, lue PL 2lku 22§ ja 23§, lue PL 118§ ja lisäksi erittäin huolellisesti oikeusministeriön määritelmä perustuslaista, että wikipediasta kuinka perustuslaki on normi oikeushierarkian ylimmäinen SÄÄNNÖS ja tuossa sun 107§ juurikin sanotaan, että jos säännöksen säännös eli pykälä se ja se momentti on vastoin perustuslakia, niin tällöin noudatetaan perustuslain SÄÄNNÖSTÖÄ).

Lisäksi laki saa rajoittaa perusoikeutta. Perustuslain 73 § antaa mahdollisuuden poiketa lailla rajatusti perustuslaista, jos se säädetään perustuslain säätämisjärjestyksessä".( PS. se on 79§ joka muka antaisi sen oikeuden 73§ vastaisest)i

(UNOHTUIKO SINULTA OPISKELU, vaiko miksi mongerrat noin vaikeasti? Lueppas nyt se 73§ ihan oikein kielioppia selaillen ja haeppa sieltä kieliopista vaikkapa sijamuodot ensiksi ja tule sitten visertään viisaammallesi, ps. pikku vihjeenä että nämä kaikki siellä 73§ on sisäpaikallissijoja: PERUSTUSLAKIIN = ILLATIIVI, TEHTÄVÄSTÄ= ELATIIVI, RAJATUSTA= ELATIIVI, POIKKEUKSESTA= ELATIIVI, nyt kysymys, mihin se rajattu poikkeus tehdään? Olisko tuon pykälän mukaan, että se voidaan tehdä vain perustuslakiin?)
Suluissa olevat Lawetorder

Helpotan sinun tutkimusretkeä sanojen salattuun maailmaan ja samat löytyy täältä: http://mattimattila.fi/sijamuotojen_muistisaanto.html

Nyt kun hieman tutkimme noita sinun 73 ja 79§ niin mitä huomaamme?

Heureka, sinähän alat pikku hiljaa tajuaankin jotain, nehän on ristiriidassa koska PL73 antaa oikeuden rajata vain ja ainoastaan perustuslakia ja sitä muuttamalla ja PERUSTUSLAKIIN tehtävällä rajauksella, kun taas 79§ antaakin muka oikeuden rajata perustuslakia sitä alemmalla lailla ja kun taas 23§ määrääkin, että perusoikeuksia saa rajatakkin vain ja ainoastaan poikkeustilan aikana.

Mitenkäs nämä nyt tälleen, 10v hieroivat perustuslain muutosta ja siltikin sekin on susi.
Tässä alla sinulle nuo sijamuodot, jos et linkkiin luota. Opiskeltaisko hiukkasen lisää, saatat joskus miljoonan vuoden päästä tulla yhtä viisaaksi

Sijamuoto Kysymys Pääte
nominatiivi kuka, mikä, millainen, ketkä, mitkä, millaiset yksikössä päätteetön, monikossa -t
genetiivi kenen, minkä, keiden yksikössä -n, monikossa -en, -in, -den, -tten, -ten
akkusatiivi kenet, minkä, mikä, mitkä päätteetön, -n, -t
partitiivi ketä, mitä, keitä -a, -ä, -ta, -tä
essiivi minä, millaisena -na, -nä
translatiivi miksi, millaiseksi -ksi, -kse
Sisäpaikallissijat
illatiivi mihin -n, -seen, -siin
inessiivi missä -ssa, -ssä
elatiivi mistä -sta, -stä
Ulkopaikallissijat
allatiivi mille, mihin -lle
adessiivi millä -lla, -llä
ablatiivi miltä, mistä -lta, -ltä
abessiivi mitä ilman, mitä vailla -tta, -ttä
komitatiivi minkä kanssa, minkä seurana -ine
instruktiivi miten, millä tavoin -n

Nukkuisit sinäkin edes vähäsen, voin valvoa puolestasi, lapsoset tarvitsee paljon unta.

Lue lisää

" tuossa sun 107§ juurikin sanotaan, että jos säännöksen säännös eli pykälä se ja se momentti on vastoin perustuslakia, niin tällöin noudatetaan perustuslain SÄÄNNÖSTÖÄ"

Pykälä 107 puhuu selvästi siitä, että hallintoviranomainen ei sovella lakia alempaa säädöstä, jos se on ristiriidassa lain tai perustuslain kanssa. Hallintoviranomaista ei siis käsketä soveltamaan perustuslakia, jos se on ristiriidassa lain kanssa.

"nyt kysymys, mihin se rajattu poikkeus tehdään? Olisko tuon pykälän mukaan, että se voidaan tehdä vain perustuslakiin?"

Jos pykälän ymmärtäminen tuottaa sinulle vaikeuksia, lainsäätäjän tarkoitus käy selvästi ilmi myös hallituksen esityksestä perustuslaiksi (HE 1/1998 vp). Siinä puhutaan rajattujen poikkeusten tekemisestä nimenomaan poikkeuslaeilla, ei muuttamalla perustuslakia joka kerta, kun lailla pitää rajoittaa perusoikeuksia. Pykälän 73 perusteluissa sanotaan muun muassa seuraavaa: "Perustuslakiuudistuksen yhteydessä ehdotetaan säilytettäväksi mahdollisuus niin sanottujen poikkeuslakien säätämiseen. Poikkeuslailla tarkoitetaan perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettyä lakia, joka perustuslain sanamuotoa muuttamatta merkitsee asiallista poikkeusta perustuslaista."

"kun taas 23§ määrääkin, että perusoikeuksia saa rajatakkin vain ja ainoastaan poikkeustilan aikana"

Pykälä 23 ei ota lainkaan kantaa siihen, miten perusoikeuksia saa rajata muulloin kuin poikkeustilan aikana. Pykälän otsikkohan on "Perusoikeudet poikkeusoloissa". Pykälä ainoastaan mahdollistaa rajatun poikkeuksen tekemisen asetuksen ja tavallisessa säätämisjärjestyksessä säädetyn lain turvin, jos poikkeusolot vallitsevat. "Vain ja ainoastaan" -osuutta ei ole kuin kuvitelmissasi.

"Mitenkäs nämä nyt tälleen, 10v hieroivat perustuslain muutosta ja siltikin sekin on susi."

Juristit pitävät itse asiassa Suomen perustuslakia korkeatasoisena säädöksenä.

asjae kirjoitti:

" tuossa sun 107§ juurikin sanotaan, että jos säännöksen säännös eli pykälä se ja se momentti on vastoin perustuslakia, niin tällöin noudatetaan perustuslain SÄÄNNÖSTÖÄ"

Pykälä 107 puhuu selvästi siitä, että hallintoviranomainen ei sovella lakia alempaa säädöstä, jos se on ristiriidassa lain tai perustuslain kanssa. Hallintoviranomaista ei siis käsketä soveltamaan perustuslakia, jos se on ristiriidassa lain kanssa.

"nyt kysymys, mihin se rajattu poikkeus tehdään? Olisko tuon pykälän mukaan, että se voidaan tehdä vain perustuslakiin?"

Jos pykälän ymmärtäminen tuottaa sinulle vaikeuksia, lainsäätäjän tarkoitus käy selvästi ilmi myös hallituksen esityksestä perustuslaiksi (HE 1/1998 vp). Siinä puhutaan rajattujen poikkeusten tekemisestä nimenomaan poikkeuslaeilla, ei muuttamalla perustuslakia joka kerta, kun lailla pitää rajoittaa perusoikeuksia. Pykälän 73 perusteluissa sanotaan muun muassa seuraavaa: "Perustuslakiuudistuksen yhteydessä ehdotetaan säilytettäväksi mahdollisuus niin sanottujen poikkeuslakien säätämiseen. Poikkeuslailla tarkoitetaan perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettyä lakia, joka perustuslain sanamuotoa muuttamatta merkitsee asiallista poikkeusta perustuslaista."

"kun taas 23§ määrääkin, että perusoikeuksia saa rajatakkin vain ja ainoastaan poikkeustilan aikana"

Pykälä 23 ei ota lainkaan kantaa siihen, miten perusoikeuksia saa rajata muulloin kuin poikkeustilan aikana. Pykälän otsikkohan on "Perusoikeudet poikkeusoloissa". Pykälä ainoastaan mahdollistaa rajatun poikkeuksen tekemisen asetuksen ja tavallisessa säätämisjärjestyksessä säädetyn lain turvin, jos poikkeusolot vallitsevat. "Vain ja ainoastaan" -osuutta ei ole kuin kuvitelmissasi.

"Mitenkäs nämä nyt tälleen, 10v hieroivat perustuslain muutosta ja siltikin sekin on susi."

Juristit pitävät itse asiassa Suomen perustuslakia korkeatasoisena säädöksenä.

Lue lisää

Miksi jätit vastaamatta kysymyksiini ja ohitit ne kuin kunnon juristin pitääkin ja aloit saivarteleen sellaisella mikä ei edes asiaan kuulu, eli perusteluilla.

Kerro nyt minulle tarkalleen se kohta PERUSTUSLAISSA missä on tuo sinun esiin nostamasi kohta "lainsäätäjän tarkoitus käy selvästi ilmi myös hallituksen esityksestä perustuslaiksi (HE 1/1998 vp). Siinä puhutaan poikkeusten tekemisestä nimenomaan poikkeuslaeilla" eli missä pykälässä on tuo kohta? Tässä nyt ei katsota mitään tarkoitushakuisuuksia/periä, vaan sitä mitä loppujen lopuksi LAISSA ONKIN, hallituksien ESITYKSET E I JA E I V Ä T O L E laki, se on pelkkä esitys ja perustelut idiooteille jotta eivät tajuaisi loppujen lopuksi mitään.

Vai korkeatasoisena pitävät, pakkohan se onkin pitää, koska omasta leivästä on kyse ja onhan perustuslaki jo määritelmältäänkin se lainsäädännön korkein säännös eli korkeatasoisin, kun taas muut lait ovat alempitasoisia, että vähän olet niin kuin hajulla perustuslain asemasta.

Et sitten puuttunut millään tasolla siihen kieliopilliseen "ongelmaan" jonka sisäpaikallissijat tuovat, miksi e,t vai loppuiko äly siihen kohtaan tajuta asia?

Kerro nyt, millä perusteella, et muuten ole perustellut yhtäkään ns. "vastaustasi" mitenkään, 73§ antaa mahdollisuuden säätää perustuslain vastainen laki taikka voi rajoittaa perustuslakia alemmanasteisella lailla, kun ja kerran jo tuo 73§ ilmaise selkeästi, että se rajoitus on tehtävä PERUSTUSLAKIIN ja että miten voi 79§ antaa eri mahdollisuuden pelkästään tällä rivillä "Jos laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, tämän tulee ilmetä laista".

Niin kerro nyt, kun se 73§ eli perustuslainsäätämisjärjestys ilmaisee selkeästi jo sisällöllään, että myöskin SISÄPAIKALLISSIJAMUODOILLAAN, että tuolla säätämisjärjestyksellä V O I D A AN V A I N J A A I N O A S T A A N P E R U S T U S L A K I I N tehtävällä poikkeuksella rajoittaa perustuslakia (esim. 9§ rajoituksesta ja joka rajoittaa perusoikeutta ja joka annettu perustuslaissa "Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän OIKEUTEEN voidaan LAILLA SÄÄTÄÄ välttämättömiä rajoituksia" ja sitten on rajatut oikeudet millä tavoin perusoikeutta voidaan rajoitta), niin tuossa ilmenee selkeästi perustuslain säätämisjärjestys, että myöskin miten on perusoikeutta rajoitettu.

Sitten, miksi et puutu ollenkaan PL22§ JOSSA annetaan julkiselle vallalle MÄÄRÄYS NOUDATTAA PERUSTUSLAKIA?

Kummallista, etkö osaa perustella yhtäkään kohtaa mitä esität, siis kuin tuomalla jotain muuta mikä ei edes kuulu PL 1lku 2§ 3mom?

Loppuihin kohta palataan paremmin mitä olet mongerrellut.

" asjae

6.3.2017 2:22 "Pykälä 23 ei ota lainkaan kantaa siihen, miten perusoikeuksia saa rajata muulloin kuin poikkeustilan aikana. Pykälän otsikkohan on "Perusoikeudet poikkeusoloissa". Pykälä ainoastaan mahdollistaa rajatun poikkeuksen tekemisen asetuksen ja tavallisessa säätämisjärjestyksessä säädetyn lain turvin, jos poikkeusolot vallitsevat. "Vain ja ainoastaan" -osuutta ei ole kuin kuvitelmissasi".

Kuinka niin kuvitelmissani? Älä sekoita omia uniasi minuun ja kuvittele paksuja.

Siis 23§ juurikin sanoo sen, että "perusoikeuksista VOIDAAN SÄÄTÄÄ LAILLA (EI SIIS ASETUKSELLA)" eli perustuslakia alemmilla lainsäädännöillä, "SELLAISIA tilapäisiä poikkeuksia JOTKA OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ" niin tuossahan se on niin selkeästi sanottu ja yhdistyy 73§ pykälään hyvin, joka taas rajoittaa oikeuden perusoikeuksien rajoittamisen vain ja ainoastaan tehtäväksi PERUSTUSLAKIIN.

Miksi tämä yksinkertainen asia on sinun niin vaikea ymmärtää?

Älä sanokkaan, ymmärrän hyvin, koska olet täysi idiootti sosiaaliasiamies.

Lawetorder kirjoitti:

" asjae

6.3.2017 2:22 "Pykälä 23 ei ota lainkaan kantaa siihen, miten perusoikeuksia saa rajata muulloin kuin poikkeustilan aikana. Pykälän otsikkohan on "Perusoikeudet poikkeusoloissa". Pykälä ainoastaan mahdollistaa rajatun poikkeuksen tekemisen asetuksen ja tavallisessa säätämisjärjestyksessä säädetyn lain turvin, jos poikkeusolot vallitsevat. "Vain ja ainoastaan" -osuutta ei ole kuin kuvitelmissasi".

Kuinka niin kuvitelmissani? Älä sekoita omia uniasi minuun ja kuvittele paksuja.

Siis 23§ juurikin sanoo sen, että "perusoikeuksista VOIDAAN SÄÄTÄÄ LAILLA (EI SIIS ASETUKSELLA)" eli perustuslakia alemmilla lainsäädännöillä, "SELLAISIA tilapäisiä poikkeuksia JOTKA OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ" niin tuossahan se on niin selkeästi sanottu ja yhdistyy 73§ pykälään hyvin, joka taas rajoittaa oikeuden perusoikeuksien rajoittamisen vain ja ainoastaan tehtäväksi PERUSTUSLAKIIN.

Miksi tämä yksinkertainen asia on sinun niin vaikea ymmärtää?

Älä sanokkaan, ymmärrän hyvin, koska olet täysi idiootti sosiaaliasiamies.

Lue lisää

Lisäksi nyt kun vertaamme 73§ ja 79§, niin ei 79§ anna oikeutta säätää lakia joka on perustuslain vastainen, vaan itse pykälä on, jos se käsitetään idioottien tavoin mahdollistavan lainsäätämisen perustuslain vastaisesti ja sitä rajoittaen, joka taas muka sallisikin säätää lain joka olisi perustuslakia rajoittava, koska 73§ selkeästi ilmaisee mihin se rajattu poikkeus on tehtävä, niin ei voi olla pykälää joka sallisi niin tehdä että voidaan säätää perusoikeutta rajoittava laki, joten 79§ on perustuslain 73§ vastainen, eli ristiriidassa.

Lisäksi kun huomioimme, että 22§ määrää sen, milloin vain ja ainoastaan (hups, sinun inhoamasi sanayhdistelmä "vain ja ainoastaan, ei kun sehän olikin kuvitelmissani :D) voidaan perustuslakia rajoittaa perustuslakia alemmalla lailla ja rajoittaa perusoikeuksia, eli kaikkia perusoikeuksia.

Eli 22§ määrää milloin, 73§ määrää millä tavoin ja mihin rajoitus voidaan tehdä, ei poikkeusolojen aikana.

Jos sinulle ei ole tuttuja nämä sivustot, niin suosittelen tutustumaan, siis jos vain kapasiteettisi riittää ymmärtämään sanat "vaikeutetusti, oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslaki

http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/lakiensaataminen/perustuslaki.html

Lawetorder kirjoitti:

Lisäksi nyt kun vertaamme 73§ ja 79§, niin ei 79§ anna oikeutta säätää lakia joka on perustuslain vastainen, vaan itse pykälä on, jos se käsitetään idioottien tavoin mahdollistavan lainsäätämisen perustuslain vastaisesti ja sitä rajoittaen, joka taas muka sallisikin säätää lain joka olisi perustuslakia rajoittava, koska 73§ selkeästi ilmaisee mihin se rajattu poikkeus on tehtävä, niin ei voi olla pykälää joka sallisi niin tehdä että voidaan säätää perusoikeutta rajoittava laki, joten 79§ on perustuslain 73§ vastainen, eli ristiriidassa.

Lisäksi kun huomioimme, että 22§ määrää sen, milloin vain ja ainoastaan (hups, sinun inhoamasi sanayhdistelmä "vain ja ainoastaan, ei kun sehän olikin kuvitelmissani :D) voidaan perustuslakia rajoittaa perustuslakia alemmalla lailla ja rajoittaa perusoikeuksia, eli kaikkia perusoikeuksia.

Eli 22§ määrää milloin, 73§ määrää millä tavoin ja mihin rajoitus voidaan tehdä, ei poikkeusolojen aikana.

Jos sinulle ei ole tuttuja nämä sivustot, niin suosittelen tutustumaan, siis jos vain kapasiteettisi riittää ymmärtämään sanat "vaikeutetusti, oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslaki

http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/lakiensaataminen/perustuslaki.html

Lue lisää

"Miksi jätit vastaamatta kysymyksiini ja ohitit ne kuin kunnon juristin pitääkin ja aloit saivarteleen sellaisella mikä ei edes asiaan kuulu, eli perusteluilla."

Voi hyvänen aika... jos perustuslain ja muiden lakien tulkinnassa tarvitaan apua, ensisijaiset lähteet ovat lakien perustelut ja tuomioistuimien ratkaisut. Taitaa olla parasta, että käsitystäsi oikeuslähdeopista ei enempää kysele, jos tuo on sinulle ihmeellinen asia.

"hallituksien ESITYKSET E I JA E I V Ä T O L E laki, se on pelkkä esitys ja perustelut idiooteille jotta eivät tajuaisi loppujen lopuksi mitään."

Lakien kirjoittajalla on monia tavoitteita. Erityisesti perustuslain on tarkoitus olla muun muassa ytimekästä ja helposti luettavaa. Siksi sitä ei pyritä kirjoittamaan niin pikkutarkasti, ettei sitä vain voisi kukaan tahallaankaan ymmärtää väärin. Tarkoitus voidaan kertoa vuolaammin juuri lain yksityiskohtaisissa perusteluissa, joilla näin varmistetaan, että esimerkiksi tuomioistuimet ja hallinto tulkitsevat asiat oikein.

"tuo 73§ ilmaise selkeästi, että se rajoitus on tehtävä PERUSTUSLAKIIN"

Ei 73 § ota kantaa siihen, mihin säädökseen rajoitus kirjataan. Perustelut sitten selventävät, että tuo paikka on poikkeuslaki. Perustuslain § 73 vain tekee selväksi, että rajoituksia saa tehdä.

Eihän siitä nyt ole mitään syytä säätää ensinkään, että perustuslaki saa rajata itse itseään. Se on itsestään selvää. Se tarvitsee sääntelyä, että myös perustuslain säätämisjärjestyksessä voimaan saatetut poikkeuslait ovat perustuslain mukaisia.

"Sitten, miksi et puutu ollenkaan PL22§ JOSSA annetaan julkiselle vallalle MÄÄRÄYS NOUDATTAA PERUSTUSLAKIA?"

Pykälä puhuu siitä, että julkisen vallan tulee turvata perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Se on peräisin hallitusmuodon 16 §:stä. Hallitusmuodon perusteluissa (HE 309/1993 vp) turvaamiskeinoiksi nostetaan ensisijaisesti lakien säätäminen ja taloudellisten resurssien antaminen. Kyse ei siis todellakaan ole siitä, että tarkoituksena olisi, että hallintovirkamiehet soveltaisivat suoraan joitain ihmisoikeussopimusten säädöksiä. Ei niin menetellä missään maassa. Säädökset toteutetaan säätämällä lakeja.

asjae kirjoitti:

"Miksi jätit vastaamatta kysymyksiini ja ohitit ne kuin kunnon juristin pitääkin ja aloit saivarteleen sellaisella mikä ei edes asiaan kuulu, eli perusteluilla."

Voi hyvänen aika... jos perustuslain ja muiden lakien tulkinnassa tarvitaan apua, ensisijaiset lähteet ovat lakien perustelut ja tuomioistuimien ratkaisut. Taitaa olla parasta, että käsitystäsi oikeuslähdeopista ei enempää kysele, jos tuo on sinulle ihmeellinen asia.

"hallituksien ESITYKSET E I JA E I V Ä T O L E laki, se on pelkkä esitys ja perustelut idiooteille jotta eivät tajuaisi loppujen lopuksi mitään."

Lakien kirjoittajalla on monia tavoitteita. Erityisesti perustuslain on tarkoitus olla muun muassa ytimekästä ja helposti luettavaa. Siksi sitä ei pyritä kirjoittamaan niin pikkutarkasti, ettei sitä vain voisi kukaan tahallaankaan ymmärtää väärin. Tarkoitus voidaan kertoa vuolaammin juuri lain yksityiskohtaisissa perusteluissa, joilla näin varmistetaan, että esimerkiksi tuomioistuimet ja hallinto tulkitsevat asiat oikein.

"tuo 73§ ilmaise selkeästi, että se rajoitus on tehtävä PERUSTUSLAKIIN"

Ei 73 § ota kantaa siihen, mihin säädökseen rajoitus kirjataan. Perustelut sitten selventävät, että tuo paikka on poikkeuslaki. Perustuslain § 73 vain tekee selväksi, että rajoituksia saa tehdä.

Eihän siitä nyt ole mitään syytä säätää ensinkään, että perustuslaki saa rajata itse itseään. Se on itsestään selvää. Se tarvitsee sääntelyä, että myös perustuslain säätämisjärjestyksessä voimaan saatetut poikkeuslait ovat perustuslain mukaisia.

"Sitten, miksi et puutu ollenkaan PL22§ JOSSA annetaan julkiselle vallalle MÄÄRÄYS NOUDATTAA PERUSTUSLAKIA?"

Pykälä puhuu siitä, että julkisen vallan tulee turvata perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Se on peräisin hallitusmuodon 16 §:stä. Hallitusmuodon perusteluissa (HE 309/1993 vp) turvaamiskeinoiksi nostetaan ensisijaisesti lakien säätäminen ja taloudellisten resurssien antaminen. Kyse ei siis todellakaan ole siitä, että tarkoituksena olisi, että hallintovirkamiehet soveltaisivat suoraan joitain ihmisoikeussopimusten säädöksiä. Ei niin menetellä missään maassa. Säädökset toteutetaan säätämällä lakeja.

Lue lisää

Kyllä 73§ ottaa juurikin kantaa siihen MIHIN SE RAJOITUS PITÄÄ TEHDÄ ja sanamuodollaan "PERUSTUSLAKIIN", jos siinä lukisi "PERUSTUSLAISTA POIKKEAVASTI", niin olisi täysin eri asia, MUTTA KUN EI LUE.

Olet jopa pahempi saivartelija, kuin on edes kukaan sosiaaliasiamieskään, joita olen suututtanut noin 7 eriä, koska ne sentään tajuaa helpommin kuin sinä olevansa täysin väärässä.


Hoh hoijaa, tämähän alkaa oleen kuin kalanmaksaöljyllä maustettua kauravelliä yrittäisi syöttää 2v lapselle.

Anna tarkka selite, koska olet niin hyvä selitteleen kaikki väärän kautta, niin PL 1lku 2§ 3mom ja mitä siinä lukee, lukeeko siinä, että lakia voidaan tulkita myöskin lakiesityksen perusteluilla vai lukeeko siinä. että "julkisen vallan (hallitus, eduskunta, kunnat, ja muutkin, esim. kela) käytön tulee PERUSTUA LAKIIN", niin millä kohtaa tuossa lukee, "voidaan hakea selite hallituksenesityksen perusteluista"??

Jatkoa: "Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudaterttava tarkoin lakia", niin missä kohtaa tuossa lukee, ettei perustuslakia "tulkita laiksi" taikka että toiminnassa voidaan hakea perusteet myöskin hallituksen esityksen perusteista?

Vai tarkoittaisko tuo "aikuisten oikeesti" sitä, että lakia ei tulkita, vaan noudatetaan sitä sääntöä mikä laissa onkin?

Selitä ensinnä tämä eli revi nyt esiin hallituksen perustelut tuolle kohdalle.

Jatketaan sitä kauravelliä sitten.

Lawetorder kirjoitti:

Kyllä 73§ ottaa juurikin kantaa siihen MIHIN SE RAJOITUS PITÄÄ TEHDÄ ja sanamuodollaan "PERUSTUSLAKIIN", jos siinä lukisi "PERUSTUSLAISTA POIKKEAVASTI", niin olisi täysin eri asia, MUTTA KUN EI LUE.

Olet jopa pahempi saivartelija, kuin on edes kukaan sosiaaliasiamieskään, joita olen suututtanut noin 7 eriä, koska ne sentään tajuaa helpommin kuin sinä olevansa täysin väärässä.


Hoh hoijaa, tämähän alkaa oleen kuin kalanmaksaöljyllä maustettua kauravelliä yrittäisi syöttää 2v lapselle.

Anna tarkka selite, koska olet niin hyvä selitteleen kaikki väärän kautta, niin PL 1lku 2§ 3mom ja mitä siinä lukee, lukeeko siinä, että lakia voidaan tulkita myöskin lakiesityksen perusteluilla vai lukeeko siinä. että "julkisen vallan (hallitus, eduskunta, kunnat, ja muutkin, esim. kela) käytön tulee PERUSTUA LAKIIN", niin millä kohtaa tuossa lukee, "voidaan hakea selite hallituksenesityksen perusteluista"??

Jatkoa: "Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudaterttava tarkoin lakia", niin missä kohtaa tuossa lukee, ettei perustuslakia "tulkita laiksi" taikka että toiminnassa voidaan hakea perusteet myöskin hallituksen esityksen perusteista?

Vai tarkoittaisko tuo "aikuisten oikeesti" sitä, että lakia ei tulkita, vaan noudatetaan sitä sääntöä mikä laissa onkin?

Selitä ensinnä tämä eli revi nyt esiin hallituksen perustelut tuolle kohdalle.

Jatketaan sitä kauravelliä sitten.

Lue lisää

Unohdin tämän, mihin kategoriaan luokittelet tuomioistuimet ja hallinto-oikeudet, edustaisko ne niin kuin julkista valtaa vaiko ei?

Sinun saivartelusi alkaa oleen naurettavia ja kelan asiamiehenä, jos olisin, niin en edes kehtaisi selvissä asioiss,a koska jo määrätään lukeen lakia sellaisena kuin se on, eikä hakemaan tukea sellaisista asioista, joilla selitellään elämän riemuidiooteille oman älyämisen vastaisesti, miksi näin pitää tehdä.

Mielenkiintoinen väittely, joten kasasin kokoon tekstit, joita väittelyssä on mainittu, jos joku muukin lakia tuntematon on kiinnostunut:

22 § - Perusoikeuksien turvaaminen - Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

23 § (4.11.2011/1112) - Perusoikeudet poikkeusoloissa - Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet. Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.

73 § - Perustuslain säätämisjärjestys - Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

79 § - Lain julkaiseminen ja voimaantulo - Jos laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, tämän tulee ilmetä laista. Laki, joka on vahvistettu tai tulee voimaan ilman vahvistusta, on tasavallan presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen ministerin varmennettava. Valtioneuvoston on tämän jälkeen viipymättä julkaistava laki Suomen säädöskokoelmassa. Laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Erityisestä syystä laissa voidaan säätää, että sen voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella. Jollei lakia ole julkaistu viimeistään säädettynä voimaantuloajankohtana, se tulee voimaan julkaisemispäivänä.

106 § - Perustuslain etusija - Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

107 § - Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus - Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

118 § - Vastuu virkatoimista - Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. (4.11.2011/1112)

"Lakien kirjoittajalla on monia tavoitteita. Erityisesti perustuslain on tarkoitus olla muun muassa ytimekästä ja helposti luettavaa. Siksi sitä ei pyritä kirjoittamaan niin pikkutarkasti, ettei sitä vain voisi kukaan tahallaankaan ymmärtää väärin. Tarkoitus voidaan kertoa vuolaammin juuri lain yksityiskohtaisissa perusteluissa, joilla näin varmistetaan, että esimerkiksi tuomioistuimet ja hallinto tulkitsevat asiat oikein."

Edellinen pitää paikkansa (myös muun lainsäädännön osalta).

Tuo lienee usein se syy, miksi lain kirjaimen mukaan jokin pitäisi omasta mielestä tuomita toisin, mutta hallinto-oikeus päättää toisin.

Esim. toimeentulotukilaissa mainittu "perusteltu syy" tarkoittaa luettuna vain perusteltua syytä, mutta lain perusteluissa se voidaan rajata tarkoittamaan vain tiettyjä tarkasti määriteltyjä syitä. Toisin, lain kirjain ei sulje muita perusteltuja syitä ulkopuolelle.

Voisiko joku kertoa, miten netistä löytää lain perustelut?

73 § kertoo kuinka perustuslaki säädetään, muutetaan, kumotaan tai tehdään perustuslakiin rajaus. Eli kuinka perustuslakia muokataan.

79 § kertoo lain julkaisemisesta ja voimaantulosta.


Mielestäni 73 § ei anna "mahdollisuutta poiketa perustuslaista" vaan antaa mahdollisuuden tehdä muutoksia perustuslakiin.

Mikäli "tuomioistuimissa" lain säädöksen soveltaminen on ristiriidassa perustuslain kanssa, niin täytyy tehdä perustuslakimyönteinen päätös. Eikö hallinto-oikeus lukeudu tuomioistuimiin kun se tekee päätöksiä lain säädöksen perusteella ja perustuslaki jätetään huomioimatta?

106 § tuomioistuimen on noudatettava perustuslain säädöstä, jos lain säädös on "ilmeisessä ristiriidassa" perustuslain kanssa

-- meneekö tuo "ilmeinen" makukysymykseksi vai tarkoittaako tuo ettei vähäinen ristiriita häiritse?

107 § - Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus - Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

Miten helkutissa suomessa työttömillä on "pakkotyövelvollisuus" ja sen lisäksi viranomaiset ovat erittäin "tehokkaasti" loukkaammassa työttömien ihmisarvoa ja työttömän yksilön vapauksia ja työttömän oikeuksia?

asjae kirjoitti:

"Miksi jätit vastaamatta kysymyksiini ja ohitit ne kuin kunnon juristin pitääkin ja aloit saivarteleen sellaisella mikä ei edes asiaan kuulu, eli perusteluilla."

Voi hyvänen aika... jos perustuslain ja muiden lakien tulkinnassa tarvitaan apua, ensisijaiset lähteet ovat lakien perustelut ja tuomioistuimien ratkaisut. Taitaa olla parasta, että käsitystäsi oikeuslähdeopista ei enempää kysele, jos tuo on sinulle ihmeellinen asia.

"hallituksien ESITYKSET E I JA E I V Ä T O L E laki, se on pelkkä esitys ja perustelut idiooteille jotta eivät tajuaisi loppujen lopuksi mitään."

Lakien kirjoittajalla on monia tavoitteita. Erityisesti perustuslain on tarkoitus olla muun muassa ytimekästä ja helposti luettavaa. Siksi sitä ei pyritä kirjoittamaan niin pikkutarkasti, ettei sitä vain voisi kukaan tahallaankaan ymmärtää väärin. Tarkoitus voidaan kertoa vuolaammin juuri lain yksityiskohtaisissa perusteluissa, joilla näin varmistetaan, että esimerkiksi tuomioistuimet ja hallinto tulkitsevat asiat oikein.

"tuo 73§ ilmaise selkeästi, että se rajoitus on tehtävä PERUSTUSLAKIIN"

Ei 73 § ota kantaa siihen, mihin säädökseen rajoitus kirjataan. Perustelut sitten selventävät, että tuo paikka on poikkeuslaki. Perustuslain § 73 vain tekee selväksi, että rajoituksia saa tehdä.

Eihän siitä nyt ole mitään syytä säätää ensinkään, että perustuslaki saa rajata itse itseään. Se on itsestään selvää. Se tarvitsee sääntelyä, että myös perustuslain säätämisjärjestyksessä voimaan saatetut poikkeuslait ovat perustuslain mukaisia.

"Sitten, miksi et puutu ollenkaan PL22§ JOSSA annetaan julkiselle vallalle MÄÄRÄYS NOUDATTAA PERUSTUSLAKIA?"

Pykälä puhuu siitä, että julkisen vallan tulee turvata perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Se on peräisin hallitusmuodon 16 §:stä. Hallitusmuodon perusteluissa (HE 309/1993 vp) turvaamiskeinoiksi nostetaan ensisijaisesti lakien säätäminen ja taloudellisten resurssien antaminen. Kyse ei siis todellakaan ole siitä, että tarkoituksena olisi, että hallintovirkamiehet soveltaisivat suoraan joitain ihmisoikeussopimusten säädöksiä. Ei niin menetellä missään maassa. Säädökset toteutetaan säätämällä lakeja.

Lue lisää

"Ei 73 § ota kantaa siihen, mihin säädökseen rajoitus kirjataan. Perustelut sitten selventävät, että tuo paikka on poikkeuslaki. Perustuslain § 73 vain tekee selväksi, että rajoituksia saa tehdä.

Eihän siitä nyt ole mitään syytä säätää ensinkään, että perustuslaki saa rajata itse itseään. Se on itsestään selvää. Se tarvitsee sääntelyä, että myös perustuslain säätämisjärjestyksessä voimaan saatetut poikkeuslait ovat perustuslain mukaisia."

--------

Voit olla oikeassa, mutta kun perustuslaki jyrää alemman asteen "höpinät", niin miksi perustuslakia alemmalla "höpinällä" rajattaisiin perustuslakia?

Saatat olla oikeassa, koska työttömät ovat lailla velvoitettuja osallistumaan pakkotyöhön, joten alemmalla lailla kumotaan työttömän perustuslain suomat oikeudet.

kkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"Lakien kirjoittajalla on monia tavoitteita. Erityisesti perustuslain on tarkoitus olla muun muassa ytimekästä ja helposti luettavaa. Siksi sitä ei pyritä kirjoittamaan niin pikkutarkasti, ettei sitä vain voisi kukaan tahallaankaan ymmärtää väärin. Tarkoitus voidaan kertoa vuolaammin juuri lain yksityiskohtaisissa perusteluissa, joilla näin varmistetaan, että esimerkiksi tuomioistuimet ja hallinto tulkitsevat asiat oikein."

Edellinen pitää paikkansa (myös muun lainsäädännön osalta).

Tuo lienee usein se syy, miksi lain kirjaimen mukaan jokin pitäisi omasta mielestä tuomita toisin, mutta hallinto-oikeus päättää toisin.

Esim. toimeentulotukilaissa mainittu "perusteltu syy" tarkoittaa luettuna vain perusteltua syytä, mutta lain perusteluissa se voidaan rajata tarkoittamaan vain tiettyjä tarkasti määriteltyjä syitä. Toisin, lain kirjain ei sulje muita perusteltuja syitä ulkopuolelle.

Voisiko joku kertoa, miten netistä löytää lain perustelut?

Lue lisää

"Voisiko joku kertoa, miten netistä löytää lain perustelut?"

Tässä on linkki kaikkeen perustuslain valmisteluaineistoon:

https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he 1/1998

Itse etsin valmisteluasiakirjat yleensä Googlella kirjoittamalla lain nimen ja termin "käsittelytiedot". Yksityiskohtaiset perustelut ovat etenkin hallituksen esityksessä, jonka tunnistaa kirjaimista HE numerokoodin edessä.

"Mielestäni 73 § ei anna "mahdollisuutta poiketa perustuslaista" vaan antaa mahdollisuuden tehdä muutoksia perustuslakiin."

Sitten käy aika vaikeaksi selittää, miksi lain perustelut sanovat sen antavan mahdollisuuden nimenomaan poiketa perustuslaista lailla. Siinä tapauksessa kummallista on myös se, että jos lakia ei kerran saisi säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä, miksi puheena ollut 79 § käskee mainita laissa sen säätämisjärjestyksen, jossa kyseinen laki on säädetty. Lisäksi niin sanottuna reaalisena argumenttina voidaan sanoa, ettei siinä olisi mitään tolkkua, jos perustuslakiin kirjattaisiin kaikki sitä rajaavat lait. Meillä olisi silloin tuhansien sivujen perustuslaki.

"meneekö tuo "ilmeinen" makukysymykseksi vai tarkoittaako tuo ettei vähäinen ristiriita häiritse?"

Käytännössä sitä tulkitaan lähinnä niin, että ristiriita ei voi olla ilmeinen silloin, jos perustuslakivaliokunta on käsitellyt lakiehdotusta ja katsonut, että laki voidaan säätää ilman perustuslain säätämisjärjestystä. Pykälä koskisi siis vain sellaisia lainkohtia, jotka eivät ole käyneet perustuslakivaliokunnan syynättävänä ennen hyväksymistä. Tuomioistuin on todella joskus, hyvin harvoin kylläkin, käyttänyt mahdollisuutta antaa perustuslaille etusija.

"Miten helkutissa suomessa työttömillä on "pakkotyövelvollisuus" ja sen lisäksi viranomaiset ovat erittäin "tehokkaasti" loukkaammassa työttömien ihmisarvoa ja työttömän yksilön vapauksia ja työttömän oikeuksia?"

Syitä on varmasti monia. Noin saatetaan kokea esimerkiksi sen vuoksi, että kun Suomen peruskouluissa opetetaan mieluummin pakollisena jotain puukäsityötä kuin oikeustiedettä, ihmisillä ei ole kovin tarkkaa tietoa vapauksistaan ja oikeuksistaan. Näin he saattavat kokea aiheettakin niiden tulleen loukatuiksi. Toinen syy on se, että pikkuvirkamiehiä saatetaan painostaa tekemään ennen kaikkea nopeita ja halpoja päätöksiä sen sijaan, että vaadittaisiin juridisesti edes niin kestäviä ratkaisuja kuin heidän älynlahjoillaan ja koulutuksellaan on mahdollista tehdä.

kkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"Ei 73 § ota kantaa siihen, mihin säädökseen rajoitus kirjataan. Perustelut sitten selventävät, että tuo paikka on poikkeuslaki. Perustuslain § 73 vain tekee selväksi, että rajoituksia saa tehdä.

Eihän siitä nyt ole mitään syytä säätää ensinkään, että perustuslaki saa rajata itse itseään. Se on itsestään selvää. Se tarvitsee sääntelyä, että myös perustuslain säätämisjärjestyksessä voimaan saatetut poikkeuslait ovat perustuslain mukaisia."

--------

Voit olla oikeassa, mutta kun perustuslaki jyrää alemman asteen "höpinät", niin miksi perustuslakia alemmalla "höpinällä" rajattaisiin perustuslakia?

Saatat olla oikeassa, koska työttömät ovat lailla velvoitettuja osallistumaan pakkotyöhön, joten alemmalla lailla kumotaan työttömän perustuslain suomat oikeudet.

Lue lisää

"Voit olla oikeassa, mutta kun perustuslaki jyrää alemman asteen "höpinät", niin miksi perustuslakia alemmalla "höpinällä" rajattaisiin perustuslakia?"

En ole miettinyt tuota kovin tarkkaan. Ei siihen välttämättä mitään aivan pakottavaa syytä ole. Jostain syystä poliitikot vain haluavat julistaa perustuslaissa asioita, joihin joudutaan kuitenkin tekemään paljon poikkeuksia. Siis niin paljon, ettei niitä kaikkia voi kirjata yhteen lakiin.

On kai hienoa julistaa perustuslaissa, miten perustuslaki turvaa yksilön vapauden, vaikka kaikki tietävät siihen monia poikkeuksia. Ei vanki voi tietenkään marssia vankilanjohtajan luo ja päästä vapaaksi vetoamalla siihen, että häneltä on viety vapaus.

"Saatat olla oikeassa, koska työttömät ovat lailla velvoitettuja osallistumaan pakkotyöhön, joten alemmalla lailla kumotaan työttömän perustuslain suomat oikeudet."

Tämä nyt ei ole kovin tärkeää, mutta puhunpa lämpimikseni: perustuslaki ei itse asiassa vaikuta kieltävän pakkotyötä. Se on yllättävää, koska Suomi on ratifioinut ihmisoikeussopimuksia, jotka kieltävät pakkotyön. Onneksi lain perustelut tulevat jälleen apuun: ne katsovat, ettei erillistä mainintaa tarvita, sillä lainsäätäjän mielestä 18 §:n turvaama elinkeinovapaus tarkoittaa myös pakkotyön kieltoa. Skeptikko voisi tosin ehkä epäillä kainalossa olleen ketunhännän, kun pakkotyön kielto on haluttu siivota pois näkyviltä perustuslain tekstistä. Tuomioistuimet kyllä kaivavat tarvittaessa perusteluista sen pakkotyön kiellon esiin, mutta pikkuvirkamiehet eivät sitä välttämättä tunne.

Totta tosiaan, kouluissa saisi olla enemmän opetusta oikeustieteestä. Kiitos kun jaksoit vastata.

Ymmärsin, mitä kirjoitit tuosta 79 § jo aiemmin, mutta oli hieman yllättävä tieto, että perustuslakia ryhdytään "louhimaan alemman asteen lainsäädännöllä" eli tämä oli oma kuvaus noista:

1. "Lisäksi niin sanottuna reaalisena argumenttina voidaan sanoa, ettei siinä olisi mitään tolkkua, jos perustuslakiin kirjattaisiin kaikki sitä rajaavat lait. Meillä olisi silloin tuhansien sivujen perustuslaki." ....

2. "Jostain syystä poliitikot vain haluavat julistaa perustuslaissa asioita, joihin joudutaan kuitenkin tekemään paljon poikkeuksia. Siis niin paljon, ettei niitä kaikkia voi kirjata yhteen lakiin.".

Ehkä kouluaikainen perustuslakien opetteleminen antoi vaikutelman, että perustuslaki on suomen oikeusjärjestelmän perusta, jota ei rajata muulla lainsäädännöllä vaan muun lainsäädännön tulee pysyä perustuslain puitteissa. Oletus oli siis ilmeisen väärä.

Nuo seuraavat olisi hyvä oppia erottamaan toisistaan: "laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä" ja "eivät ole käyneet perustuslakivaliokunnan syynättävänä ennen hyväksymistä" - mistä tunnistaa näiden erot? Näköjään lähes jokaisessa katsomassani luki "Lainsäätämisjärjestys : Perustuslaki 72 §"

Hyvä tietää, että "lainsäätäjän mielestä 18 §:n turvaama elinkeinovapaus tarkoittaa myös pakkotyön kieltoa." Näin maallikosta vaikuttaisi ihan kuin seuraava kattaisi myös ihmisoikeudet:

1 §
Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. (4.11.2011/1112)

kkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Totta tosiaan, kouluissa saisi olla enemmän opetusta oikeustieteestä. Kiitos kun jaksoit vastata.

Ymmärsin, mitä kirjoitit tuosta 79 § jo aiemmin, mutta oli hieman yllättävä tieto, että perustuslakia ryhdytään "louhimaan alemman asteen lainsäädännöllä" eli tämä oli oma kuvaus noista:

1. "Lisäksi niin sanottuna reaalisena argumenttina voidaan sanoa, ettei siinä olisi mitään tolkkua, jos perustuslakiin kirjattaisiin kaikki sitä rajaavat lait. Meillä olisi silloin tuhansien sivujen perustuslaki." ....

2. "Jostain syystä poliitikot vain haluavat julistaa perustuslaissa asioita, joihin joudutaan kuitenkin tekemään paljon poikkeuksia. Siis niin paljon, ettei niitä kaikkia voi kirjata yhteen lakiin.".

Ehkä kouluaikainen perustuslakien opetteleminen antoi vaikutelman, että perustuslaki on suomen oikeusjärjestelmän perusta, jota ei rajata muulla lainsäädännöllä vaan muun lainsäädännön tulee pysyä perustuslain puitteissa. Oletus oli siis ilmeisen väärä.

Nuo seuraavat olisi hyvä oppia erottamaan toisistaan: "laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä" ja "eivät ole käyneet perustuslakivaliokunnan syynättävänä ennen hyväksymistä" - mistä tunnistaa näiden erot? Näköjään lähes jokaisessa katsomassani luki "Lainsäätämisjärjestys : Perustuslaki 72 §"

Hyvä tietää, että "lainsäätäjän mielestä 18 §:n turvaama elinkeinovapaus tarkoittaa myös pakkotyön kieltoa." Näin maallikosta vaikuttaisi ihan kuin seuraava kattaisi myös ihmisoikeudet:

1 §
Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. (4.11.2011/1112)

Lue lisää

"Totta tosiaan, kouluissa saisi olla enemmän opetusta oikeustieteestä. Kiitos kun jaksoit vastata."

Ei mitään, mukavaahan tämä on.

"Ehkä kouluaikainen perustuslakien opetteleminen antoi vaikutelman, että perustuslaki on suomen oikeusjärjestelmän perusta, jota ei rajata muulla lainsäädännöllä vaan muun lainsäädännön tulee pysyä perustuslain puitteissa. Oletus oli siis ilmeisen väärä."

Se saattaa olla melko yleinen oletus. Silti ainakin Wikipedian poikkeuslakia käsittelevän artikkelin mukaan vuosina 1919 - 2000 Suomessa säädettiin yli 800 poikkeuslakia. Nyttemmin tahdin sanotaan sentään hidastuneen.

Mainittakoon muuten vielä, että poikkeuslait eivät ole teoriassa edes ainoita poikkeuksia perustuslaista, vaan EU:n asetuksilla on juridisessa mielessä oikeus pyyhkiä takapuoltaan perustuslailla...

"Nuo seuraavat olisi hyvä oppia erottamaan toisistaan: "laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä" ja "eivät ole käyneet perustuslakivaliokunnan syynättävänä ennen hyväksymistä" - mistä tunnistaa näiden erot? Näköjään lähes jokaisessa katsomassani luki "Lainsäätämisjärjestys : Perustuslaki 72 §"

Nyt olet asian ytimessä. Noista asioista on pirullisen vaikeaa ottaa selvää. Jonkin lain säätämisjärjestykseen liittyvien asioiden selvittämiseksi itselleen pitää mielestäni käytännössä käydä läpi lainvalmisteluasiakirjat. Yleensä informatiivisin asiakirja on hallituksen esitys, josta voi etsiä alaotsikkoa, jonka nimessä mainitaan sana "säätämisjärjestys". Täysin siihen ei kuitenkaan voi luottaa, sillä eduskunta on saattanut olla säätämisjärjestyksestä eri mieltä kuin hallitus on esittänyt. Lisäksi, kuten olet varmaan huomannut, tilanne ei tietenkään ole niin onnellinen, että jokaista lakikirjassa mainittavaa lakia käsiteltäisiin eduskunnassa vain kerran. Jokaisesta lainmuutoksesta syntyy omat lainvalmisteluasiakirjansa, ja lainmuutoksiahan on paljon. Esimerkiksi työttömyysturvalakia on näköjään muutettu yksistään vuoden 2016 aikana 8 kertaa.

Olet aivan oikeassa siinä, että käsittelyjärjestys tahtoo olla perustuslain 72 § eikä perustuslain 73 §. Se ei kuitenkaan kerro kovin paljon siitä, miten usein lait ovat ristiriidassa perustuslain kanssa. Lakeja laadittaessa perustuslaista saa nimittäin poiketa tavallisessakin säätämisjärjestyksessä silloin, kun laki ei "riko" perustuslakia enempää kuin aiemmin voimassa ollut vastaava laki. Kuten ilmi on tullut, ne aiemmat lait ovat puolestaan vaikka kuinka usein poikkeuksia perustuslakiin, kun poikkeuslakeja yli 800 on säädetty.

Se sentään käy yleensä melko helposti ilmi, onko perustuslakivaliokunta "syynännyt" lakia. Nuo Internetissä olevat eduskunnan käsittelytiedot jokaisesta laista sisältävät valiokuntien mietinnöt. Jos siellä mainitaan jonkin numerokoodin edessä kirjaimet PeVL, perustuslakivaliokunta on käsitellyt asiaa. Jos asia on tärkeä, yksistään sen perusteella ei voi kuitenkaan tietää koko asiaa riittävän varmasti. Eduskunta on nimittäin saattanut perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen tehdä lakiin lisäyksiä, joita perustuslakivaliokunta ei sitten olekaan käsitellyt. Tämä ei ole pelkästään teoreettinen mahdollisuus, vaan esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisussa 2015:14 oli olennaista juuri se, että perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen eduskunta oli tehnyt muutoksen, joka olikin ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.

Jos joku on jaksanut lukea tämän solkkauksen läpi, hänelle alkaa varmasti avautua, miksi lakimiehille riittää töitä tässä yhteiskunnassa :)

kkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Totta tosiaan, kouluissa saisi olla enemmän opetusta oikeustieteestä. Kiitos kun jaksoit vastata.

Ymmärsin, mitä kirjoitit tuosta 79 § jo aiemmin, mutta oli hieman yllättävä tieto, että perustuslakia ryhdytään "louhimaan alemman asteen lainsäädännöllä" eli tämä oli oma kuvaus noista:

1. "Lisäksi niin sanottuna reaalisena argumenttina voidaan sanoa, ettei siinä olisi mitään tolkkua, jos perustuslakiin kirjattaisiin kaikki sitä rajaavat lait. Meillä olisi silloin tuhansien sivujen perustuslaki." ....

2. "Jostain syystä poliitikot vain haluavat julistaa perustuslaissa asioita, joihin joudutaan kuitenkin tekemään paljon poikkeuksia. Siis niin paljon, ettei niitä kaikkia voi kirjata yhteen lakiin.".

Ehkä kouluaikainen perustuslakien opetteleminen antoi vaikutelman, että perustuslaki on suomen oikeusjärjestelmän perusta, jota ei rajata muulla lainsäädännöllä vaan muun lainsäädännön tulee pysyä perustuslain puitteissa. Oletus oli siis ilmeisen väärä.

Nuo seuraavat olisi hyvä oppia erottamaan toisistaan: "laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä" ja "eivät ole käyneet perustuslakivaliokunnan syynättävänä ennen hyväksymistä" - mistä tunnistaa näiden erot? Näköjään lähes jokaisessa katsomassani luki "Lainsäätämisjärjestys : Perustuslaki 72 §"

Hyvä tietää, että "lainsäätäjän mielestä 18 §:n turvaama elinkeinovapaus tarkoittaa myös pakkotyön kieltoa." Näin maallikosta vaikuttaisi ihan kuin seuraava kattaisi myös ihmisoikeudet:

1 §
Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. (4.11.2011/1112)

Lue lisää

"Näin maallikosta vaikuttaisi ihan kuin seuraava kattaisi myös ihmisoikeudet:

1 §
Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. (4.11.2011/1112)"

Käsitteleehän tuo pykälä toki joitakin tärkeitä ihmisoikeuksia. Ihmisoikeutemme ovat kuitenkin joukko kansainvälisiä sopimuksia, jotka Suomi on ratifioinut. Kyse on aika suuresta tekstimäärästä, johon kuuluvat asiat eivät taida olla referoitavissa noin lyhyesti. Lyhyin tapa sisällyttää riittävällä tarkkuudella kaikki ihmisoikeutemme perustuslakiin olisi varmaankin luetella kaikki Suomen ratifioimat ihmisoikeussopimukset. Niitä on tietääkseni 24.

Ainakaan sitoumus osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ihmisoikeuksien turvaamiseksi ei ihmisoikeuksia Suomessa oikein turvaa... tuo vaatimushan täyttyy jollain Somalian ihmisoikeustilanteen edistämiselläkin.

asjae kirjoitti:

"Totta tosiaan, kouluissa saisi olla enemmän opetusta oikeustieteestä. Kiitos kun jaksoit vastata."

Ei mitään, mukavaahan tämä on.

"Ehkä kouluaikainen perustuslakien opetteleminen antoi vaikutelman, että perustuslaki on suomen oikeusjärjestelmän perusta, jota ei rajata muulla lainsäädännöllä vaan muun lainsäädännön tulee pysyä perustuslain puitteissa. Oletus oli siis ilmeisen väärä."

Se saattaa olla melko yleinen oletus. Silti ainakin Wikipedian poikkeuslakia käsittelevän artikkelin mukaan vuosina 1919 - 2000 Suomessa säädettiin yli 800 poikkeuslakia. Nyttemmin tahdin sanotaan sentään hidastuneen.

Mainittakoon muuten vielä, että poikkeuslait eivät ole teoriassa edes ainoita poikkeuksia perustuslaista, vaan EU:n asetuksilla on juridisessa mielessä oikeus pyyhkiä takapuoltaan perustuslailla...

"Nuo seuraavat olisi hyvä oppia erottamaan toisistaan: "laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä" ja "eivät ole käyneet perustuslakivaliokunnan syynättävänä ennen hyväksymistä" - mistä tunnistaa näiden erot? Näköjään lähes jokaisessa katsomassani luki "Lainsäätämisjärjestys : Perustuslaki 72 §"

Nyt olet asian ytimessä. Noista asioista on pirullisen vaikeaa ottaa selvää. Jonkin lain säätämisjärjestykseen liittyvien asioiden selvittämiseksi itselleen pitää mielestäni käytännössä käydä läpi lainvalmisteluasiakirjat. Yleensä informatiivisin asiakirja on hallituksen esitys, josta voi etsiä alaotsikkoa, jonka nimessä mainitaan sana "säätämisjärjestys". Täysin siihen ei kuitenkaan voi luottaa, sillä eduskunta on saattanut olla säätämisjärjestyksestä eri mieltä kuin hallitus on esittänyt. Lisäksi, kuten olet varmaan huomannut, tilanne ei tietenkään ole niin onnellinen, että jokaista lakikirjassa mainittavaa lakia käsiteltäisiin eduskunnassa vain kerran. Jokaisesta lainmuutoksesta syntyy omat lainvalmisteluasiakirjansa, ja lainmuutoksiahan on paljon. Esimerkiksi työttömyysturvalakia on näköjään muutettu yksistään vuoden 2016 aikana 8 kertaa.

Olet aivan oikeassa siinä, että käsittelyjärjestys tahtoo olla perustuslain 72 § eikä perustuslain 73 §. Se ei kuitenkaan kerro kovin paljon siitä, miten usein lait ovat ristiriidassa perustuslain kanssa. Lakeja laadittaessa perustuslaista saa nimittäin poiketa tavallisessakin säätämisjärjestyksessä silloin, kun laki ei "riko" perustuslakia enempää kuin aiemmin voimassa ollut vastaava laki. Kuten ilmi on tullut, ne aiemmat lait ovat puolestaan vaikka kuinka usein poikkeuksia perustuslakiin, kun poikkeuslakeja yli 800 on säädetty.

Se sentään käy yleensä melko helposti ilmi, onko perustuslakivaliokunta "syynännyt" lakia. Nuo Internetissä olevat eduskunnan käsittelytiedot jokaisesta laista sisältävät valiokuntien mietinnöt. Jos siellä mainitaan jonkin numerokoodin edessä kirjaimet PeVL, perustuslakivaliokunta on käsitellyt asiaa. Jos asia on tärkeä, yksistään sen perusteella ei voi kuitenkaan tietää koko asiaa riittävän varmasti. Eduskunta on nimittäin saattanut perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen tehdä lakiin lisäyksiä, joita perustuslakivaliokunta ei sitten olekaan käsitellyt. Tämä ei ole pelkästään teoreettinen mahdollisuus, vaan esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisussa 2015:14 oli olennaista juuri se, että perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen eduskunta oli tehnyt muutoksen, joka olikin ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.

Jos joku on jaksanut lukea tämän solkkauksen läpi, hänelle alkaa varmasti avautua, miksi lakimiehille riittää töitä tässä yhteiskunnassa :)

Lue lisää

Kiitos, pitää vastaisuudessa tutustua enemmän noihin lakien taustatietoihin.

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2015/20150014?search[type]=pika&search[pika]=2015:14

Tuossa linkissä löytyy moninumeroinen perustelu - pitääkö hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen menevän valituksen olla samansisältöistä tekstiä - siis pitääkö valittajan osata mainita kaikki asiat ja viitata oikeisiin säädöksiin ja artikloihin, vai pyritäänkö tapauksen perusteella lain mukaiseen tuomioon?

Veikkaan tuota ensimmäistä vaihtoehtoa... tuo "vai" jälkeinen taitaa mennä toiveajattelun puolelle.

asjae kirjoitti:

"Näin maallikosta vaikuttaisi ihan kuin seuraava kattaisi myös ihmisoikeudet:

1 §
Valtiosääntö

Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. (4.11.2011/1112)"

Käsitteleehän tuo pykälä toki joitakin tärkeitä ihmisoikeuksia. Ihmisoikeutemme ovat kuitenkin joukko kansainvälisiä sopimuksia, jotka Suomi on ratifioinut. Kyse on aika suuresta tekstimäärästä, johon kuuluvat asiat eivät taida olla referoitavissa noin lyhyesti. Lyhyin tapa sisällyttää riittävällä tarkkuudella kaikki ihmisoikeutemme perustuslakiin olisi varmaankin luetella kaikki Suomen ratifioimat ihmisoikeussopimukset. Niitä on tietääkseni 24.

Ainakaan sitoumus osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ihmisoikeuksien turvaamiseksi ei ihmisoikeuksia Suomessa oikein turvaa... tuo vaatimushan täyttyy jollain Somalian ihmisoikeustilanteen edistämiselläkin.

Lue lisää

Olen joskus tuloksetta yrittänyt etsiä alla olevan linkin ihmisoikeussopimuksia, joten laitetaan linkit tänne kun ne sattumalta onnistuin googlettamaan...

Euroopan neuvoston voimassa olevat ihmisoikeussopimukset

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=31372&contentlan=1&culture=fi-FI

YK:n voimassa olevat ihmisoikeussopimukset :

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=31460&culture=fi-FI&contentlan=1

Onko tietoa, mikä on näiden suhde suomen lakiin ja EU:n asetuksiin? Vai onko nämä ihmisoikeussopimukset oikeuskäytännön kannalta kauniita ja hyvää tahtovia sopimuksia, joita pyritään noudattamaan?

kkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Kiitos, pitää vastaisuudessa tutustua enemmän noihin lakien taustatietoihin.

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2015/20150014?search[type]=pika&search[pika]=2015:14

Tuossa linkissä löytyy moninumeroinen perustelu - pitääkö hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen menevän valituksen olla samansisältöistä tekstiä - siis pitääkö valittajan osata mainita kaikki asiat ja viitata oikeisiin säädöksiin ja artikloihin, vai pyritäänkö tapauksen perusteella lain mukaiseen tuomioon?

Veikkaan tuota ensimmäistä vaihtoehtoa... tuo "vai" jälkeinen taitaa mennä toiveajattelun puolelle.

Lue lisää

"Tuossa linkissä löytyy moninumeroinen perustelu - pitääkö hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen menevän valituksen olla samansisältöistä tekstiä"

Se on todella moninumeroinen. Säätämisjärjestysasian ydin on kohdassa 59.

Aivan tuollaista tekstiä ei valitukseen kannata kirjoittaa, vaikka voisi. On eduksi olla lyhytsanaisempi, jotta tuomari erottaisi pääasian.

"siis pitääkö valittajan osata mainita kaikki asiat ja viitata oikeisiin säädöksiin ja artikloihin"

Oikeudelle lähetettävissä papereissa viitataan itse asissa säädöksiin melko vähän. Liitän sen periaatteseen, josta juristit käyttävät nimeä iura novit curia, tuomioistuin tuntee lain. Jos luulee olevan tarvetta viitata lain sisältöön, saa sen kuitenkin tehdä. Esimerkiksi sen varaan en enää itse laskisi, että tuomioistuin tietää jokaisesta momentista, onko peruslakivaliokunta käsitellyt sitä. Tuossa tapauksessa KKO 2015:14 olisi varmasti ilmeiseen ristiriitaan vedotessaan kannattanut mainita, että oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 20 §:n säätämisjärjestys ei ollut perustuslakivaliokunnan hyväksymä.

"pyritäänkö tapauksen perusteella lain mukaiseen tuomioon?"

Tuomion lainmukaisuuteen pyritään aina. Yleiset tuomioistuimet eivät kuitenkaan ota lain lisäksi huomioon muita asioita viran puolesta. Hallintotuomioistuimet sen sijaan pyrkivät kaikkien asioiden kannalta tuomioon, joka on oikein.

"Onko tietoa, mikä on näiden suhde suomen lakiin ja EU:n asetuksiin? Vai onko nämä ihmisoikeussopimukset oikeuskäytännön kannalta kauniita ja hyvää tahtovia sopimuksia, joita pyritään noudattamaan?"

Ihmisoikeuden kuuluvat kansainväliseen oikeuteen, joka on aika kummallinen oikeuden osa-alue. Ensinnäkin valtio pääsee ihmisoikeuksista sillä, että ei ratifioi ihmisoikeussopimuksia. Siihen ei ole mitään pakkoa. Itse asiassa mitään ihmisoikeussopimusta eivät ole kaikki maailman valtiot ratifioineet. Kerran ratifioidusta sopimuksesta voinee myös vetäytyä. Jotta asia olisi tarpeeksi monimutkainen, valtiot saattavat vielä tehdä varaumia ihmisoikeussopimuksia ratifioidessaan.

Itse asiaan kuitenkin. Suomi on siis ratifioinut huomattavan määrän ihmisoikeussopimuksia, jolloin se on sitoutunut niihin. Suomen oikeusjärjestyksessä se tarkoittaa sitä, että lainsäätäjän pitäisi muuttaa perustuslaki ja muut lait ratifioitujen ihmisoikeussopimusten mukaiseksi. Ongelma on tietysti se, voiko sille mitään, jos valtio ei näin tee. Pääsääntöisesti sanoisin, että juridisesti ei voi. Kaksi mahdollisuutta on periaatteessa kyllä olemassa. Esittelen ne seuraavaksi ja kerron samalla, miksi ne eivät ole kovin hyviä.

1) Valtio voidaan haastaa kansainväliseen tuomioistuimeen. Ensimmäinen ongelma on kuitenkin, että haastaja voi olla vain toinen valtio, joten yksityistä kansalaista se mahdollisuus ei auta. Toinen ongelma on, että tuomioistuin voi vain todeta valtion rikkomuksen, ei tuomita mitään rangaistusta.

2) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi käsitellä tapausta, jossa kansalainen katsoo jäsenmaan tuomioistuimen rikkoneen ihmisoikeuksiaan eikä mahdollisuutta valittaa jäsenmaassa eteenpäin enää ole. EIT käsittelee kuitenkin lukuisista ihmisoikeussopimuksista vain yhtä, Euroopan ihmisoikeussopimusta. Lisäksi se voi tuomita ainoastaan rahallisen korvauksen sille, jonka ihmisoikeuksia on rikottu. Summat ovat sellaisia, että yksilöä korvaus voi lohduttaa, mutta eivät ne valtiota juuri sopimuksen noudattamiseen painosta.

Kiitos :)

Luultavasti tuo tuomioistuimien tavan olen kuullut mainittavan, joten olen ajatellut hallinto-oikeuksien toivivan samalla tavalla.

Luultavasti olen valituksessani likaa ympännyt lakeja mukaan... voivat ehkä ärsyyntyä, koska hallinto-oikeuden käsittelytavan mukaisesti luultavasti haluavat valituksen ydinasiat suppesti tiivistettynä - eikä lukea sivutolkulla lainattua lakitekstiä, jonka seasta on vaikeaa poimia itse valituksen aihetta/perusteita.

kkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Kiitos :)

Luultavasti tuo tuomioistuimien tavan olen kuullut mainittavan, joten olen ajatellut hallinto-oikeuksien toivivan samalla tavalla.

Luultavasti olen valituksessani likaa ympännyt lakeja mukaan... voivat ehkä ärsyyntyä, koska hallinto-oikeuden käsittelytavan mukaisesti luultavasti haluavat valituksen ydinasiat suppesti tiivistettynä - eikä lukea sivutolkulla lainattua lakitekstiä, jonka seasta on vaikeaa poimia itse valituksen aihetta/perusteita.

Lue lisää

Tuo on todella asia, jolla voi olla merkitystä, vaikka eihän sillä oikeastaan pitäisi olla. Suorien lakilainausten, jos niitä ollenkaan käyttää, on parasta olla lyhyitä. Tuomioistuimelle on tarkoitus kertoa tapauksen yksityiskohdat, ja tuomarit sitten tuomiossa kertovat, miten laki niihin suhtautuu... latinaksi hienosti da mihi factum, dabo tibi ius -periaate.

2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

--------------

En ole perehtynyt lakiopintoihin, mutta sen verran on kokemusta julkisesta vallasta, että tuo viimeinen kappale on käytännön työssä pelkkä vitsi.

kkkkkkkkkkkk kirjoitti:

2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

--------------

En ole perehtynyt lakiopintoihin, mutta sen verran on kokemusta julkisesta vallasta, että tuo viimeinen kappale on käytännön työssä pelkkä vitsi.

Lue lisää

"En ole perehtynyt lakiopintoihin, mutta sen verran on kokemusta julkisesta vallasta, että tuo viimeinen kappale on käytännön työssä pelkkä vitsi."

Se on aina yksi asia, mitä laki käskee tehdä, ja toinen, mitä ihminen tekee. Käräjäoikeudet suoltavat hurjaa vauhtia tuomioita ihmisille, jotka ovat rikkoneet lakia. On epärealistista toivoa, että julkisen vallan palveluksessa ei työskentelisi lainkaan ihmisiä, jotka rikkovat lakia myös tahallaan tai tuottamuksellisesti.

Virkatoimien valvontaa varten on onneksi vielä nykyään hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Varsinkin KHO on kyllä korkeatasoinen valvontaelin. Lainvastaisuudet on siten mahdollista saada kumotuksi. Epäkohtia tosin on, kuten pitkät käsittelyajat ja se, että häviämisestä koituvat oikeudenkäyntimaksut ovat nousseet aika paljon. Ongelmallista on myös se, että lakimiehen käyttämisestä koituvia kuluja ei pääsääntöisesti saa korvatuksi. Se asettaa vähävaraiset ja heikosti koulutetut huonoon asemaan.

Mutta annas olla, kun jos säästösyistä saadaan hallinto-oikeudet lakkautetuksi. Sitten se vasta villin lännen meininki julkishallinnossa alkaa.

Mitä useampi kokki, sen sekaisempi on soppa.

Eiköhän se tuo laki ja erityisesti perustuslaki ole aika selkeä, niin luettuna, että myöskin tulkittuna, kun se perustuslaki ei anna tulkinnan mahdollisuutta laeille. vaan se luetaan kuin se onkin. PL 1lku 2§ 3 mom, vai onko joku eri mieltä?

Lakiesityksien perusteluja ei tarvita.

asjae kirjoitti:

"En ole perehtynyt lakiopintoihin, mutta sen verran on kokemusta julkisesta vallasta, että tuo viimeinen kappale on käytännön työssä pelkkä vitsi."

Se on aina yksi asia, mitä laki käskee tehdä, ja toinen, mitä ihminen tekee. Käräjäoikeudet suoltavat hurjaa vauhtia tuomioita ihmisille, jotka ovat rikkoneet lakia. On epärealistista toivoa, että julkisen vallan palveluksessa ei työskentelisi lainkaan ihmisiä, jotka rikkovat lakia myös tahallaan tai tuottamuksellisesti.

Virkatoimien valvontaa varten on onneksi vielä nykyään hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Varsinkin KHO on kyllä korkeatasoinen valvontaelin. Lainvastaisuudet on siten mahdollista saada kumotuksi. Epäkohtia tosin on, kuten pitkät käsittelyajat ja se, että häviämisestä koituvat oikeudenkäyntimaksut ovat nousseet aika paljon. Ongelmallista on myös se, että lakimiehen käyttämisestä koituvia kuluja ei pääsääntöisesti saa korvatuksi. Se asettaa vähävaraiset ja heikosti koulutetut huonoon asemaan.

Mutta annas olla, kun jos säästösyistä saadaan hallinto-oikeudet lakkautetuksi. Sitten se vasta villin lännen meininki julkishallinnossa alkaa.

Lue lisää

"Virkatoimien valvontaa varten on onneksi vielä nykyään hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Varsinkin KHO on kyllä korkeatasoinen valvontaelin. Lainvastaisuudet on siten mahdollista saada kumotuksi. Epäkohtia tosin on, kuten pitkät käsittelyajat ja se, että häviämisestä koituvat oikeudenkäyntimaksut ovat nousseet aika paljon. "

Eikö toimeentulotukiasioissa tuo valitus ole ilmaista lukuunottamatta mahdollista asianajajan palkkiota?

Lawetorder kirjoitti:

Mitä useampi kokki, sen sekaisempi on soppa.

Eiköhän se tuo laki ja erityisesti perustuslaki ole aika selkeä, niin luettuna, että myöskin tulkittuna, kun se perustuslaki ei anna tulkinnan mahdollisuutta laeille. vaan se luetaan kuin se onkin. PL 1lku 2§ 3 mom, vai onko joku eri mieltä?

Lakiesityksien perusteluja ei tarvita.

Lue lisää

"Eiköhän se tuo laki ja erityisesti perustuslaki ole aika selkeä, niin luettuna, että myöskin tulkittuna, kun se perustuslaki ei anna tulkinnan mahdollisuutta laeille. vaan se luetaan kuin se onkin. PL 1lku 2§ 3 mom, vai onko joku eri mieltä?"

Ota edes pieni oppi vastaan, kun suuri ei perille mene: perustuslaissa on juokseva numerointi, joten pykäliin viitatessa ei mainita, monesko luku on kyseessä.

Itse asia nyt vielä kerran: kyllä, julkisessa toiminnassa pitää noudattaa lakia. Lakien tulkitsemista rajoittaa kuitenkin se, että lain oikeaksi sisällöksi ei voi väittää mitä tahansa sellaista, mikä omiin tarkoitusperiin parhaiten sopii. Lakien merkitys on nimittäin esimerkiksi yleensä selvitetty verrattain tarkkaan lakien perusteluissa ja oikeusistuimet ovat antaneet ennakkoratkaisuja oikeasta soveltamisesta.

"Lakiesityksien perusteluja ei tarvita."

Jos sanon tekeväni poikkeuksen sääntöön ja juovani arki-iltana, se voi tarkoittaa aivan samaa kuin jos sanon tekeväni poikkeuksen säännöstä ja juovani arki-iltana. Sinulla on oikein hyvä syy katsoa kohdan oikea tulkinta lain perusteluista.

kkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"Virkatoimien valvontaa varten on onneksi vielä nykyään hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Varsinkin KHO on kyllä korkeatasoinen valvontaelin. Lainvastaisuudet on siten mahdollista saada kumotuksi. Epäkohtia tosin on, kuten pitkät käsittelyajat ja se, että häviämisestä koituvat oikeudenkäyntimaksut ovat nousseet aika paljon. "

Eikö toimeentulotukiasioissa tuo valitus ole ilmaista lukuunottamatta mahdollista asianajajan palkkiota?

Lue lisää

Jos muitakin kiinnostaa, niin tuolta löytyy maksut ja maksuttomat tapaukset: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151455


5 §
Maksuttomat suoritteet

Tämän lain mukaista maksua ei peritä:

1) yksityishenkilön vireille panemissa sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) eikä terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa;

2) yksityishenkilön vakuutusoikeudessa vireille panemissa valitusasioissa, jotka koskevat oikeutta etuuteen, etuuden suuruutta tai etuuden takaisinperintää;

3) lastensuojelulain (417/2007) mukaisissa asioissa, lukuun ottamatta mainitun lain 16 c §:ssä tarkoitettuja, kuntien keskinäisiä korvauksia koskevia asioita;

4) yksityishenkilön vireille panemissa ulkomaalaislain (301/2004) mukaisissa kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa;

5) velallisen vireille panemissa yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) mukaisissa asioissa;

6) maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) mukaisissa asioissa eikä maaseutuelinkeinotukea koskevissa asioissa, joissa on kyse luottojen maksuhelpotuksesta, vapaaehtoisesta velkajärjestelystä tai valtion takautumisvaatimuksesta luopumisesta;

7) sakon muuntorangaistusta koskevissa asioissa;

8) oikeusapulaissa (257/2002) tarkoitetun oikeusavun myöntämistä koskevissa asioissa eikä oikeudenkäyntiavustajalle maksettavaa palkkiota ja kulukorvausta koskevissa asioissa, ellei kyse ole muutoksenhausta palkkiota tai kulukorvausta koskevassa asiassa;

9) tartuntatautilain (583/1986), päihdehuoltolain (41/1986) eikä mielenterveyslain (1116/1990) mukaisissa asioissa;

10) pakkokeinolain (806/2011) mukaisissa asioissa, oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 69 §:n mukaisissa asioissa eikä konkurssilain (120/2004) 4 luvun 11 §:n 5 momentin mukaisissa asioissa;

11) siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisissa asioissa;

12) sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain (255/2014) mukaisissa asioissa, jotka koskevat asevelvollisena palvelevan tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan tekemää kurinpitovalitusta;

13) yleisiä vaaleja, kirkollisia vaaleja eikä saamelaiskäräjien vaaleja koskevissa asioissa;

14) valmiuslain (1552/2011) eikä puolustustilalain (1083/1991) mukaisissa asioissa;

15) asioissa, joiden käsittely tuomioistuimessa on muualla laissa säädetty maksuttomaksi.

kkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"Virkatoimien valvontaa varten on onneksi vielä nykyään hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Varsinkin KHO on kyllä korkeatasoinen valvontaelin. Lainvastaisuudet on siten mahdollista saada kumotuksi. Epäkohtia tosin on, kuten pitkät käsittelyajat ja se, että häviämisestä koituvat oikeudenkäyntimaksut ovat nousseet aika paljon. "

Eikö toimeentulotukiasioissa tuo valitus ole ilmaista lukuunottamatta mahdollista asianajajan palkkiota?

Lue lisää

"Eikö toimeentulotukiasioissa tuo valitus ole ilmaista lukuunottamatta mahdollista asianajajan palkkiota?"

Olet näköjään aivan oikeassa. En olisi muistanut asiaa, mutta kun puheeksi tuli, niin kävin katsomassa. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 5 §:ssä on todella poikkeus, jonka mukaan lain mukaista maksua ei peritä yksityishenkilön vireille panemissa sosiaalihuoltolaissa tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa. Lain perustelut (HE 29/2015) vielä varmistavat asian toimeentulotuen kohdalta: "Sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuja etuuksia ovat esimerkiksi toimeentulotuki ja omaishoidon tuki."

Lawetorder kirjoitti:

Mitä useampi kokki, sen sekaisempi on soppa.

Eiköhän se tuo laki ja erityisesti perustuslaki ole aika selkeä, niin luettuna, että myöskin tulkittuna, kun se perustuslaki ei anna tulkinnan mahdollisuutta laeille. vaan se luetaan kuin se onkin. PL 1lku 2§ 3 mom, vai onko joku eri mieltä?

Lakiesityksien perusteluja ei tarvita.

Lue lisää

Niin, kerrohan ne lait kaikki missä lukee, että tämä laiki on säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

Montakos niitä löytyy?

Äläkä kirjoita, että onhan niitä satoja, vaan luettele ne kaikki tähän.

Ei, eipä kiellä, mutta määrää, vai onko sekin lakiesityksen perusteluissa, ettei tätä höpinää tarvi uskoa, vaan tehkää kuinka haluatte?.

Oikeita jeesuksiahan he ovatkin.

En, en tosiaankaan ihmettele miksi lakihenkilöillä riittää töitä, siksi että ne kyllä osaa vääntää ja kääntää vaikkapa lumen mullaksi ja päinvastoin.

Nyt täällä on kaksi kelan lakimiestä vääntämässä Lawetorderia vastaan, toinen muka maallikkona ja toinen ihkaoikeana lakimiehenä joka perustaa kaiken hallituksen esityksiin, eikä siihen lopulliseen lakiin, jossa yhdessäkään ei lue selkeästi, että tämä laki on väännetty perustuslain säätämisjärjestyksessä ja on muka poikkeuslaki, poikkeuslakeja kun saadaan säätää vain ja ainoastaa poikkeustilan aikana, koska 79§ on selkeästi ristiriidassa 73§ kanssa, luki sen miten päin tahansa taikka vaikkapa lakiesityksien perusteluiden kanssa.

Tämä asjajoo tukeutuu kaikessa hallituksen esityksiin, muttei kertaakaan mitä se laki sanoo ja tästä syystä lakimiehillä työt riittääkin, eli kansalaisten kusettamisessa ja käärivät hyvät rahat.

Pahoittelen myöhäistä kentälle tuloani, meni lensmannin kanssa tehtoolla aamuneljään.

Ottaa niin päähän nämä kaikki, jotka vaan luulevat itseään viisaiksi lukemalla jotain, mutta järki puuttuu ja järjen käyttöä on vieläkin vähemmän.

Se että lukee, niin ei tuo sitä viisautta päähän, se kaikki on vain luettua oppia, ei viisautta ja tästä hyvä esoimerkki on juurikin jesjajoo, eli ainainen joo mies, vai pitäisikö sanoa jees mies kuin hänen niccinsä loppukin on eli jesjaje.

Lawetorder kirjoitti:

Niin, kerrohan ne lait kaikki missä lukee, että tämä laiki on säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

Montakos niitä löytyy?

Äläkä kirjoita, että onhan niitä satoja, vaan luettele ne kaikki tähän.

Lue lisää

"Niin, kerrohan ne lait kaikki missä lukee, että tämä laiki on säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

Montakos niitä löytyy?

Äläkä kirjoita, että onhan niitä satoja, vaan luettele ne kaikki tähän."

En itse asiassa tiedä, miten monessa laissa se lukee. Kun nuo 800 poikkeuslakia säädettiin, vaatimusta kirjoittaa säätämisjärjestystä johtolauseeseen ei tainnut vielä olla. Eivätkä kyseessä olleet varmasti aina kokonaiset lait, sillä lainmuutoskin on käsitteellisesti laki. Lisäksi, kuten yllä selitin toiselle kirjoittajalle, perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettyä lakia voidaan muuttaa tavallisessa säätämisjärjestyksessä, kun se ei poikkea perustuslaista enempää kuin muutettava poikkeuslaki.

Jos sinulle on tärkeää tietää, että perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettyjä kokonaisiakin uusia lakeja on, katso vaikkapa laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta tai valmiuslaki.

"Nyt täällä on kaksi kelan lakimiestä vääntämässä Lawetorderia vastaan"

Sinä et Kelan lakimiesten puheille taida eläessäsi päästä. Jonkun merkonomin aikaa siellä korkeintaan vaahtoamisesi kuunteluun haaskataan.

"79§ on selkeästi ristiriidassa 73§ kanssa, luki sen miten päin tahansa"

Siis 73 § sanoo, että laki voidaan säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä ja 79 § sanoo, että tuo perustuslain säätämisjärjestyksen käyttö mainittava johtolauseessa. Ei todellakaan mitään ristiriitaa. Jos pykäliä lukee tarkoitushakuisesti väärin, silloin kokonaisuudesta varmasti tulee hyvin ristiriitainen.

"Tämä asjajoo tukeutuu kaikessa hallituksen esityksiin, muttei kertaakaan mitä se laki sanoo"

Lakimiehet tukeutuvat ensisijaisesti lakiin. Sinulle on kuitenkin syytä tarjota hallituksen esityksiä, koska itse lakeja lukiessasi päädyt ymmärtämättömyyttäsi karkeisiin virhearvioihin. Perusteluja tavaamalla voisit korjata virheelliset käsityksesi, jos haluaisit.

"Ottaa niin päähän nämä kaikki, jotka vaan luulevat itseään viisaiksi lukemalla jotain, mutta järki puuttuu ja järjen käyttöä on vieläkin vähemmän."

Niinpä niin, sinä vaikutat olevan sitä tyyppiä, joka raketin nähtyään rientää julistamaan, mitä kaikkea sen laatineet insinöörit ovat tehneet väärin. Onneksi useimmat ihmiset tunnistavat tarpeen opiskella asioita edes hieman ennen kuin ovat valmiita suureksi luulemansa järkensä perusteella julistamaan, että kaikki muut parhaita asiantuntijoita myöten ovat väärässä.

On toki hyvä, että laki kiinnostaa. Päästäkseen asioista perille tarvitsee kuitenkin hieman nöyryyttä. Jos luulee tietävänsä kaiken, ei voi oppia mitään... ja laista ei pitäisi luulla tietävänsä kaikkea, vaikka olisi kerran perustuslakia vilkaissut.

Lawetorder kirjoitti:

Ei, eipä kiellä, mutta määrää, vai onko sekin lakiesityksen perusteluissa, ettei tätä höpinää tarvi uskoa, vaan tehkää kuinka haluatte?.

Oikeita jeesuksiahan he ovatkin.

En, en tosiaankaan ihmettele miksi lakihenkilöillä riittää töitä, siksi että ne kyllä osaa vääntää ja kääntää vaikkapa lumen mullaksi ja päinvastoin.

Nyt täällä on kaksi kelan lakimiestä vääntämässä Lawetorderia vastaan, toinen muka maallikkona ja toinen ihkaoikeana lakimiehenä joka perustaa kaiken hallituksen esityksiin, eikä siihen lopulliseen lakiin, jossa yhdessäkään ei lue selkeästi, että tämä laki on väännetty perustuslain säätämisjärjestyksessä ja on muka poikkeuslaki, poikkeuslakeja kun saadaan säätää vain ja ainoastaa poikkeustilan aikana, koska 79§ on selkeästi ristiriidassa 73§ kanssa, luki sen miten päin tahansa taikka vaikkapa lakiesityksien perusteluiden kanssa.

Tämä asjajoo tukeutuu kaikessa hallituksen esityksiin, muttei kertaakaan mitä se laki sanoo ja tästä syystä lakimiehillä työt riittääkin, eli kansalaisten kusettamisessa ja käärivät hyvät rahat.

Pahoittelen myöhäistä kentälle tuloani, meni lensmannin kanssa tehtoolla aamuneljään.

Lue lisää

"Nyt täällä on kaksi kelan lakimiestä vääntämässä Lawetorderia vastaan, toinen muka maallikkona..."

Mikäli viittaat minuun, niin ihan pakkotilanteessa olen joutunut näitä toimeentulotukiasioita setvimään: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/12/27/toteutunut-toimeentulotuki/

Enkä missään nimessä ole sinua vastaan vaan olen luultavasti oppinut paljon sinun kirjoittamista kommenteista, joita olet luultavasti kirjoittanut vuosien varrella myös eri nimimerkeillä (?). Toisin vaikeaa arvioida, kuinka monta ihmistä tällä palstalla antaa neuvoja.


Ajattelin, että voisi tehdä valituksiin liitettäviä perusteluita eri tilanteisiin, joihin toimeentulotuen hakijat törmäävät. Näin valituksen tekeminen olisi helpompaa myös niille, jotka tietävät päätöksen olevan väärä, mutta eivät osaa laittaa asiaa paperille:

esim.

Laskelmaan kirjataan enemmän tuloja kuin todellisuudessa saa:

Perusosaa alennetaan ilman uutta kieltäytymistä kuukaudesta toiseen, vaikka työnhaku on voimassa:

Kohtuullistetaan vuokraa, sähkölaskua, kotivakuutusta.., johon pitäisi myöntää perustoimeentulotukea:

Työmarkkinatukea jaksotetaan eteenpäin, vaikka työmarkkinatuki ei ole sellainen tulo, jota voisi jaksottaa kahden kuukauden päähän:

Työmarkkinatuki peritään takaisin aikaisemman päätöksen perusteella, mutta seuraavalle kuukaudelle ei myönnetä toimeentulotukea:

Toimeentulotuesta tilille säästyneet rahat vähentää myönnettävän tuen määrää, vaikka löytyy hallinto-oikeuden päätös , jossa toimeentulotuestakin saa säästää:


Jotenkin vain pitäisi selvittää, mikä on tehokkain tapa ilmaista asia valituksessa.

Ideoita ja vinkkejä etsiessä törmäsin sekaan ja aina uusi tieto on tervetullutta, koska usein sen tiedon etsiminen on vaikeaa ja tietämättömänä tulee tehtyä oletuksia, joita tulkitsee oman tietomäärän mukaan väärin - liian suppeasti tai lian laajasti.

kkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"Nyt täällä on kaksi kelan lakimiestä vääntämässä Lawetorderia vastaan, toinen muka maallikkona..."

Mikäli viittaat minuun, niin ihan pakkotilanteessa olen joutunut näitä toimeentulotukiasioita setvimään: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/12/27/toteutunut-toimeentulotuki/

Enkä missään nimessä ole sinua vastaan vaan olen luultavasti oppinut paljon sinun kirjoittamista kommenteista, joita olet luultavasti kirjoittanut vuosien varrella myös eri nimimerkeillä (?). Toisin vaikeaa arvioida, kuinka monta ihmistä tällä palstalla antaa neuvoja.


Ajattelin, että voisi tehdä valituksiin liitettäviä perusteluita eri tilanteisiin, joihin toimeentulotuen hakijat törmäävät. Näin valituksen tekeminen olisi helpompaa myös niille, jotka tietävät päätöksen olevan väärä, mutta eivät osaa laittaa asiaa paperille:

esim.

Laskelmaan kirjataan enemmän tuloja kuin todellisuudessa saa:

Perusosaa alennetaan ilman uutta kieltäytymistä kuukaudesta toiseen, vaikka työnhaku on voimassa:

Kohtuullistetaan vuokraa, sähkölaskua, kotivakuutusta.., johon pitäisi myöntää perustoimeentulotukea:

Työmarkkinatukea jaksotetaan eteenpäin, vaikka työmarkkinatuki ei ole sellainen tulo, jota voisi jaksottaa kahden kuukauden päähän:

Työmarkkinatuki peritään takaisin aikaisemman päätöksen perusteella, mutta seuraavalle kuukaudelle ei myönnetä toimeentulotukea:

Toimeentulotuesta tilille säästyneet rahat vähentää myönnettävän tuen määrää, vaikka löytyy hallinto-oikeuden päätös , jossa toimeentulotuestakin saa säästää:


Jotenkin vain pitäisi selvittää, mikä on tehokkain tapa ilmaista asia valituksessa.

Ideoita ja vinkkejä etsiessä törmäsin sekaan ja aina uusi tieto on tervetullutta, koska usein sen tiedon etsiminen on vaikeaa ja tietämättömänä tulee tehtyä oletuksia, joita tulkitsee oman tietomäärän mukaan väärin - liian suppeasti tai lian laajasti.

Lue lisää

"Toimeentulotuesta tilille säästyneet rahat vähentää myönnettävän tuen määrää, vaikka löytyy hallinto-oikeuden päätös , jossa toimeentulotuestakin saa säästää:

Jotenkin vain pitäisi selvittää, mikä on tehokkain tapa ilmaista asia valituksessa."

Jos todella tunnet oikeuskäytäntöä, sinulla on varmasti annettavaa valitusta pohtiville. Lakien hyöty on rajallinen, sillä Kelan etuuskäsittelijäkin yleensä ne työkseen soveltamansa lain tai kaksi lakia sen verran hyvin tuntee, ettei niitä selvästi riko kuin tahallaan. Oikeuksien päätöksiä ja lakien perusteluja he tuskin kuitenkaan tuntevat, vaikka niillä on suuri merkitys tuomioistuimen harkinnassa. Harmi vain, että hallinto-oikeuksien päätöksien hankkiminen käsiinsä vaatii työtä. KHO sentään tärkeimmät ratkaisunsa Internetissäkin nykyään julkaisee.

Ihmisoikeuksiin ei tosiaan kannata aikaa tuhlata, niitä kun eivät hallintovirkailijoiden lisäksi myöskään tuomioistuimet sovella. Perustuslakiinkaan vetoamalla ei todennäköisesti menesty, mutta teoriassa se sentään mahdollista on.

"....etuuskäsittelijäkin yleensä ne työkseen soveltamansa lain tai kaksi lakia sen verran hyvin tuntee, ettei niitä selvästi riko kuin tahallaan."

Itse asiassa toimeentulotuen hakemisessa suurin ongelma on täsmälleen se, että hyödyntävät kaikki kikat ja keinot, joilla saadaan myönnettävää toimeentulotukea pienemmäksi ja yksi hyvä esimerkki löytyy tuolta:

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/03/05/laskelma-eli-toimeentulotuen-suuruus/

Useimmat eivät jaksa tai osaa valittaa, jolloin syntyy säästöä. Mikäli henkilö valittaa, niin onpahan ainakin yritetty "auttaa" ja pahimmillaan sen lain mukainen toimeentulotuki joudutaan maksamaan reilun vuoden kuluttua, jos hallinto-oikeus toteaa toimeentulotukipäätöksen joiltakin osin lain vastaiseksi.

kkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"....etuuskäsittelijäkin yleensä ne työkseen soveltamansa lain tai kaksi lakia sen verran hyvin tuntee, ettei niitä selvästi riko kuin tahallaan."

Itse asiassa toimeentulotuen hakemisessa suurin ongelma on täsmälleen se, että hyödyntävät kaikki kikat ja keinot, joilla saadaan myönnettävää toimeentulotukea pienemmäksi ja yksi hyvä esimerkki löytyy tuolta:

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/03/05/laskelma-eli-toimeentulotuen-suuruus/

Useimmat eivät jaksa tai osaa valittaa, jolloin syntyy säästöä. Mikäli henkilö valittaa, niin onpahan ainakin yritetty "auttaa" ja pahimmillaan sen lain mukainen toimeentulotuki joudutaan maksamaan reilun vuoden kuluttua, jos hallinto-oikeus toteaa toimeentulotukipäätöksen joiltakin osin lain vastaiseksi.

Lue lisää

En nyt anna varsinaisesti kenellekään mitään toimintasuositusta. Jos kuitenkin itse uskoisin lakia rikotun tahallisesti, jotta minulle kuuluva etuus on voitu jättää myöntämättä, ilmoittaisin poliisille epäileväni virka-aseman väärinkäyttämistä. Rikoslain 40 luvun 7 § kieltää virkamiestä aiheuttamasta toiselle haittaa tai vahinkoa rikkomalla virkavelvollisuutensa. Tahallinen lain rikkominen on selvästi vastoin virkavelvollisuuksia.

Esitutkinnan käynnistyminen olisi hyvinkin mahdollista. Toinen asia sitten on, löytääkö poliisi riittävästi todisteita esimerkiksi tahallisuudesta tai tuottamuksesta, jotta syyttäjä päätyisi syyttämään tai tuomioistuin tuomitsemaan. Useimmat ihmiset kokevat kuitenkin jo heihin kohdistuneen esitutkinnan tai syytteen näpäytykseksi, joten miksipä siihen ei virkavaltaa kehottaisi, jos on katsoo joutuneensa varmasti rikoksen uhriksi. Ei se mitään maksa.

Lopuksi kuitenkin palaan vielä siihen, mitä sanoin aivan aluksi. Ihmisiä ei pidä alkaa lietsoa rikosilmoituksiin esimerkiksi siksi, että itselle on syntynyt jonkinlainen kauna sosiaalihuollon asiakkaana ollessaan. On aivan selvästi moraalisesti väärin, että ottaisi missiokseen aiheuttaa kaikille suomalaisille sosiaalihuollon työntekijöille mahdollisimman paljon kärsimystä.

kkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"....etuuskäsittelijäkin yleensä ne työkseen soveltamansa lain tai kaksi lakia sen verran hyvin tuntee, ettei niitä selvästi riko kuin tahallaan."

Itse asiassa toimeentulotuen hakemisessa suurin ongelma on täsmälleen se, että hyödyntävät kaikki kikat ja keinot, joilla saadaan myönnettävää toimeentulotukea pienemmäksi ja yksi hyvä esimerkki löytyy tuolta:

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/03/05/laskelma-eli-toimeentulotuen-suuruus/

Useimmat eivät jaksa tai osaa valittaa, jolloin syntyy säästöä. Mikäli henkilö valittaa, niin onpahan ainakin yritetty "auttaa" ja pahimmillaan sen lain mukainen toimeentulotuki joudutaan maksamaan reilun vuoden kuluttua, jos hallinto-oikeus toteaa toimeentulotukipäätöksen joiltakin osin lain vastaiseksi.

Lue lisää

"Itse asiassa toimeentulotuen hakemisessa suurin ongelma on täsmälleen se, että hyödyntävät kaikki kikat ja keinot, joilla saadaan myönnettävää toimeentulotukea pienemmäksi"
Sossu pelasi sikaa ilman sääntöjä, sama jatkuu Kelassa. Peli on raakaa ja taatusti epärehellistä.

"Useimmat eivät jaksa tai osaa valittaa, jolloin syntyy säästöä. "
Tuohon juuri koko säästöidea perustuu, varsin moraalitonta.

"pahimmillaan sen lain mukainen toimeentulotuki joudutaan maksamaan reilun vuoden kuluttua, jos hallinto-oikeus toteaa toimeentulotukipäätöksen joiltakin osin lain vastaiseksi. "
Mitää muuta ei käytännössä tuosta sian peluusta voi seurata, rikoslain 40 luku homehtuu käytön puutteessa, eli virkavastuu ei toimi ollenkaan tässä virkanilkkien luvtussa "sivistys- ja oikeusvaltiossa".

Tutkintapyyntö poliisille on turha, joten minun mielestäni toimeentulotuen hakijan on ihan turha tehdä tutkintopyyntöjä:

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/02/16/tutkintapyynto-poliisille/

...eli kolminkertainen varmistus asiasta.

Ja mukana oli selvitys, asiakirjat ja kirjaamon kuittaukset, joista yksi tapaus löytyy selostettuna tuolta:

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/12/28/kuinka-toimeentulotuen-lisaselvityspyynto-toimii/

"Ihmisiä ei pidä alkaa lietsoa rikosilmoituksiin esimerkiksi siksi, että itselle on syntynyt jonkinlainen kauna sosiaalihuollon asiakkaana ollessaan. On aivan selvästi moraalisesti väärin, että ottaisi missiokseen aiheuttaa kaikille suomalaisille sosiaalihuollon työntekijöille mahdollisimman paljon kärsimystä."

Tuolla ilmeisesti pyrit haastamaan riitaa, mutta I'll Pass.

Ellei tarkoituksesi ollut haastaa riitaa, niin kohdat "Ihmisiä ei pidä alkaa lietsoa", "kauna", "sosiaalihuollon asiakkaana" ja " sosiaalihuollon työntekijöille mahdollisimman paljon kärsimystä " oli huonosti ilmaistuja.

Itse olen pyrkinyt välttämään "lietsomista" ja pyrkinyt nostamaan tietoisuuteen sosiaalityöntekijöiden ja työvoimavirkailijoiden epäasiallista toimintaa sekä levittämään oikeaa tietoa.

kkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Tutkintapyyntö poliisille on turha, joten minun mielestäni toimeentulotuen hakijan on ihan turha tehdä tutkintopyyntöjä:

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/02/16/tutkintapyynto-poliisille/

...eli kolminkertainen varmistus asiasta.

Ja mukana oli selvitys, asiakirjat ja kirjaamon kuittaukset, joista yksi tapaus löytyy selostettuna tuolta:

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/12/28/kuinka-toimeentulotuen-lisaselvityspyynto-toimii/

"Ihmisiä ei pidä alkaa lietsoa rikosilmoituksiin esimerkiksi siksi, että itselle on syntynyt jonkinlainen kauna sosiaalihuollon asiakkaana ollessaan. On aivan selvästi moraalisesti väärin, että ottaisi missiokseen aiheuttaa kaikille suomalaisille sosiaalihuollon työntekijöille mahdollisimman paljon kärsimystä."

Tuolla ilmeisesti pyrit haastamaan riitaa, mutta I'll Pass.

Ellei tarkoituksesi ollut haastaa riitaa, niin kohdat "Ihmisiä ei pidä alkaa lietsoa", "kauna", "sosiaalihuollon asiakkaana" ja " sosiaalihuollon työntekijöille mahdollisimman paljon kärsimystä " oli huonosti ilmaistuja.

Itse olen pyrkinyt välttämään "lietsomista" ja pyrkinyt nostamaan tietoisuuteen sosiaalityöntekijöiden ja työvoimavirkailijoiden epäasiallista toimintaa sekä levittämään oikeaa tietoa.

Lue lisää

"Tutkintapyyntö poliisille on turha, joten minun mielestäni toimeentulotuen hakijan on ihan turha tehdä tutkintopyyntöjä:"

Luin blogitekstin, mutta siitä ei tainnut käydä ilmi, oliko nyt kyse ensin hallinto-oikeudessa voittamistasi tapauksista. Viestini oli tarkoitettu vastaukseksi nimenomaan kommenttiisi, jonka mukaan pahimmillaan vain joudutaan maksamaan toimeentulotuki jälkikäteen hallinto-oikeuden todettua toimeentulotukipäätöksen lainvastaiseksi. Pahimmillaan hallinto-oikeudessa häviäminen lisää kyllä vaaraa saada virkarikostuomio yleisessä tuomioistuimessa.

Muihin tilanteisiin liittyvää yleistä suositusta virkarikossyytösten esittämiseen en tarkoittanut antaa. Alimmankin tason virkailijoilla on luultavasti oikeus konsultoida jonkin verran lakimiehiä siinä vaiheessa, kun poliisi ottaa yhteyttä. Näin ollen tavallisesti ilman asianajajaa toimiva asiakas on varmasti lähtökohtaisesti merkittävässä alakynnessä.

"Tuolla ilmeisesti pyrit haastamaan riitaa, mutta I'll Pass.

Ellei tarkoituksesi ollut haastaa riitaa, niin kohdat "Ihmisiä ei pidä alkaa lietsoa", "kauna", "sosiaalihuollon asiakkaana" ja " sosiaalihuollon työntekijöille mahdollisimman paljon kärsimystä " oli huonosti ilmaistuja.

Itse olen pyrkinyt välttämään "lietsomista" ja pyrkinyt nostamaan tietoisuuteen sosiaalityöntekijöiden ja työvoimavirkailijoiden epäasiallista toimintaa sekä levittämään oikeaa tietoa."

Ehkä viestini jätti mahdollisuuden sellaiseen tulkitaan, että vihjailisin sinun olevan mahdollisesti kaunainen tai niin ilkeä, että haluaisit pahuuttasi aiheuttaa muille kärsimystä. Se ei ollut tarkoitus. Mielessäni olivat eräät muut tässä ketjussa kirjoittaneet tahot kuin sinä. Jossain määrin voimakassanaisuus oli kuitenkin myös harkittua, sillä on olemassa ihmisiä, jotka tehtailevat ilmoituksia poliisille kiusantekomielessä. En epäile sinun olevan sellainen, en vain missään nimessä halua olla taho, joka synnyttää uusia tuollaisia henkilöitä kenestäkään ketjun lukijasta.

asjae kirjoitti:

En nyt anna varsinaisesti kenellekään mitään toimintasuositusta. Jos kuitenkin itse uskoisin lakia rikotun tahallisesti, jotta minulle kuuluva etuus on voitu jättää myöntämättä, ilmoittaisin poliisille epäileväni virka-aseman väärinkäyttämistä. Rikoslain 40 luvun 7 § kieltää virkamiestä aiheuttamasta toiselle haittaa tai vahinkoa rikkomalla virkavelvollisuutensa. Tahallinen lain rikkominen on selvästi vastoin virkavelvollisuuksia.

Esitutkinnan käynnistyminen olisi hyvinkin mahdollista. Toinen asia sitten on, löytääkö poliisi riittävästi todisteita esimerkiksi tahallisuudesta tai tuottamuksesta, jotta syyttäjä päätyisi syyttämään tai tuomioistuin tuomitsemaan. Useimmat ihmiset kokevat kuitenkin jo heihin kohdistuneen esitutkinnan tai syytteen näpäytykseksi, joten miksipä siihen ei virkavaltaa kehottaisi, jos on katsoo joutuneensa varmasti rikoksen uhriksi. Ei se mitään maksa.

Lopuksi kuitenkin palaan vielä siihen, mitä sanoin aivan aluksi. Ihmisiä ei pidä alkaa lietsoa rikosilmoituksiin esimerkiksi siksi, että itselle on syntynyt jonkinlainen kauna sosiaalihuollon asiakkaana ollessaan. On aivan selvästi moraalisesti väärin, että ottaisi missiokseen aiheuttaa kaikille suomalaisille sosiaalihuollon työntekijöille mahdollisimman paljon kärsimystä.

Lue lisää

Kyllä pitää lietsoa koiruuksiin! Virkanilkkiä ei pidä päästää pälkähästä vaan pitää maksaa tuli tulella ja vielä korkoa päälle!

dasssaeseeweqe kirjoitti:

Kyllä pitää lietsoa koiruuksiin! Virkanilkkiä ei pidä päästää pälkähästä vaan pitää maksaa tuli tulella ja vielä korkoa päälle!

"Kyllä pitää lietsoa koiruuksiin! Virkanilkkiä ei pidä päästää pälkähästä vaan pitää maksaa tuli tulella ja vielä korkoa päälle!"

Jos nyt kuitenkin ottaisit rauhallisesti. Rikosilmoituksen tarkoitus on antaa oikeussuojaa niille, jotka kokevat joutuneensa rikoksen uhreiksi, ei tarjota mahdollisuutta kiusantekoon. Täysin perättömät ilmoitukset poliisille voivat johtaa jopa kunnianloukkausepäilyihin. Puhuin vain tapauksesta, jossa hallinto-oikeus olisi kumonnut "virkanilkin" päätöksen valitukseni johdosta ja katsoisin tuon valituksen kohteena olleen päätöksen tarkoituksellisen virheelliseksi. Sitten kyllä itse antaisin palaa.

Hallinto-oikeuden päätös tuli noin kahden kuukauden kuluttua kihlakunnansyyttäjän tutkimatta jättämispäätöksen jälkeen.

Jos olisin tiennyt hallinto-oikeuden päätöksen vaikuttavan, niin ehkä olisin tehnyt neljännen kerran tutkintapyynnön Tampereen poliisille... tai en oikeastaan. Kyllä niiden poliisille toimitettujen asiakirjojen ja kirjaamon kuittauksien olisi pitänyt riittää ylittämään kynnyksen tutkia asiaa, mutta näin ei vain haluttu tehdä.

kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Hallinto-oikeuden päätös tuli noin kahden kuukauden kuluttua kihlakunnansyyttäjän tutkimatta jättämispäätöksen jälkeen.

Jos olisin tiennyt hallinto-oikeuden päätöksen vaikuttavan, niin ehkä olisin tehnyt neljännen kerran tutkintapyynnön Tampereen poliisille... tai en oikeastaan. Kyllä niiden poliisille toimitettujen asiakirjojen ja kirjaamon kuittauksien olisi pitänyt riittää ylittämään kynnyksen tutkia asiaa, mutta näin ei vain haluttu tehdä.

Lue lisää

Nuo virkanilkkien lakia halveksivat kieroilut ja koiruudet ei lopu ennen kun saadaan virkavastuu oikeasti toimimaan kuten lainsäätäjä on sen tarkoittanut. Itse vääryydet saa jotenkin oikaistua hallinto-oikeudessa mutta siihen kuluu kohtuuon aika.
Valitettavasti nopeampia ja hygieenisempiä oikeussuojakeinoja ei ole.

Oikaisuvaatimusmenettelyn pitäisi olla nopeampi tapa korjata laittomat päätökset mutta ainakin kunnissa se on lain käytön irvikuva kun enimmäkseen "vasemman jalan saappaista" koostuva lautakunta hylkää käytännössä kaikki oikaisuvaatimukset esittelijän esityksestä. Esittelijä, joka on yleensä sosiaalijohtaja tai perusturvajohtaja (noita titteleitä piisaa) pitäisi olla virkavastuussa esityksensä laillisuudesta mutta tuokaan ei toimi käytännössä. Tuo johtaa siihen että oikaisuvaatimusmenettely hidastaa ja jopa estää oikeuden toteutumisen. Nuo kuntien oikaisuvaatimuspäätökset on karmeaa luettavaa, siinä otetaan luulot pois oikaisuvaatimuksen tekijältä kääntämällä asia nurin päin ja tekemällä oikaisuvaatimuksen tekijästä syyllinen kaikkeen mahdolliseen tarkoituksena estää valittaminen.
Omalla kohdalla oikaisuvaatimusten käsittely on johtanut AINA hylkämiseen mutta niillä kerroilla kun olen valittanut hallinto-oikeuteen olen voittanut jutut JOKA KERTA. Noita valituksia on ollut 3 kpl, neljäs käsittelyssä jossa vastapuolena Kela.

Rikosilmoituksia en ole tehnyt koska hallinto-oikeuden päätöksissä on ollut lausuma asian tulkinnanvaraisuudesta, tuolla lausumalla pääsee virkanilkki helposti pälkähästä oli päätös kuinkä järjetön ja laiton hyvänsä, eli eipä ole puhtaita jauhoja HaO:nkaan pussissa.

kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Hallinto-oikeuden päätös tuli noin kahden kuukauden kuluttua kihlakunnansyyttäjän tutkimatta jättämispäätöksen jälkeen.

Jos olisin tiennyt hallinto-oikeuden päätöksen vaikuttavan, niin ehkä olisin tehnyt neljännen kerran tutkintapyynnön Tampereen poliisille... tai en oikeastaan. Kyllä niiden poliisille toimitettujen asiakirjojen ja kirjaamon kuittauksien olisi pitänyt riittää ylittämään kynnyksen tutkia asiaa, mutta näin ei vain haluttu tehdä.

Lue lisää

" Kyllä niiden poliisille toimitettujen asiakirjojen ja kirjaamon kuittauksien olisi pitänyt riittää ylittämään kynnyksen tutkia asiaa, mutta näin ei vain haluttu tehdä."

Syyttäjän päätöksen perusteena näyttäisi olevan yksinomaan se, että asiassa on riidatonta, että asianomistaja on kieltäytynyt pyydetyistä tapaamisista sosiaalitoimen kanssa. Se taas on katsottu kohtalokkaaksi siksi, että hallintolaki mainitsee todella ohimennen velvollisuudesta olla henkilökohtaisesti läsnä, jos se on tarpeen. Lait käyttävät sentapaista ilmaisua joskus ottamatta kantaa siihen, kenellä on oikeus määritellä tuo tarve. Nyt syyttäjä on selvästikin katsonut oikeuden olevan sosiaaliviranomaisilla. Tulkintaa ei ehkä voi pitää ainakaan karkeana virheenä. Onhan tuomioistuimillakin oikeus hyvin koviin päätöksiin pelkästään sen takia, että joku ei saavu suulliseen istuntoon. Ei auta, vaikka saapumisen sijaan kuinka hyvin perustelisi suullisen menettelyn olevan tarpeeton.

Syyttäjät tekevät harvoin hyvin selviä virheitä. Poliisi on sitten toinen asia. Poliisin kanssa asioidessaan kannattaa, rumasti sanoen, syöttää asiat pikkulusikalla. Pidän kyllä poliiseista, mutta apulaispoliisipäällikkötason alapuolella poliisimiehet ovat harvoin hyvin koulutettuja tai kovin teräviäkään. Esimerkiksi syyttäjälle menevissä papereissa on asioita kyllä päin honkia. Olen muun muassa nähnyt yhdessä tapauksessa poliisin epäilevän ilmiselvää kavallusta petokseksi.

Ei syyttäjäkään tietenkään erehtymätön ole. Varmaan juuri siksi asiansa saa viedä oikeuteen ilman syyttäjääkin. Silloin on kuitenkin syytä olla mielestään oikeassa aivan varmasti. Tuolloin nimittäin ottaa itselleen kuluriskin, ja tuomiota luettaessa luultavasti paljastuu, että syyttäjään olisi sittenkin kannattanut uskoa. Aivan ennenkuulumatonta ei kuitenkaan ole, että syyttäjä ei ole katsonut syyttämiskynnyksen ylittyneen, mutta tuomarin mielestä tuomitsemiskynnyskin ylittyi.

167-176 kirjoitti:

Nuo virkanilkkien lakia halveksivat kieroilut ja koiruudet ei lopu ennen kun saadaan virkavastuu oikeasti toimimaan kuten lainsäätäjä on sen tarkoittanut. Itse vääryydet saa jotenkin oikaistua hallinto-oikeudessa mutta siihen kuluu kohtuuon aika.
Valitettavasti nopeampia ja hygieenisempiä oikeussuojakeinoja ei ole.

Oikaisuvaatimusmenettelyn pitäisi olla nopeampi tapa korjata laittomat päätökset mutta ainakin kunnissa se on lain käytön irvikuva kun enimmäkseen "vasemman jalan saappaista" koostuva lautakunta hylkää käytännössä kaikki oikaisuvaatimukset esittelijän esityksestä. Esittelijä, joka on yleensä sosiaalijohtaja tai perusturvajohtaja (noita titteleitä piisaa) pitäisi olla virkavastuussa esityksensä laillisuudesta mutta tuokaan ei toimi käytännössä. Tuo johtaa siihen että oikaisuvaatimusmenettely hidastaa ja jopa estää oikeuden toteutumisen. Nuo kuntien oikaisuvaatimuspäätökset on karmeaa luettavaa, siinä otetaan luulot pois oikaisuvaatimuksen tekijältä kääntämällä asia nurin päin ja tekemällä oikaisuvaatimuksen tekijästä syyllinen kaikkeen mahdolliseen tarkoituksena estää valittaminen.
Omalla kohdalla oikaisuvaatimusten käsittely on johtanut AINA hylkämiseen mutta niillä kerroilla kun olen valittanut hallinto-oikeuteen olen voittanut jutut JOKA KERTA. Noita valituksia on ollut 3 kpl, neljäs käsittelyssä jossa vastapuolena Kela.

Rikosilmoituksia en ole tehnyt koska hallinto-oikeuden päätöksissä on ollut lausuma asian tulkinnanvaraisuudesta, tuolla lausumalla pääsee virkanilkki helposti pälkähästä oli päätös kuinkä järjetön ja laiton hyvänsä, eli eipä ole puhtaita jauhoja HaO:nkaan pussissa.

Lue lisää

"Itse vääryydet saa jotenkin oikaistua hallinto-oikeudessa mutta siihen kuluu kohtuuon aika."

Oikeastaan kaikki oikeudet on päästetty ruuhkautumaan. Asiat voitaisiin ratkaista paljon nopeammin täysin oikeusturvasta tinkimättä. Oikeuslaitokseen käyttöön voitaisiin saada resursseja vaikkapa säästämällä jäljempänä esittämälläni tavalla oikaisuvaatimusmenettelyistä...

"oikaisuvaatimusmenettely hidastaa ja jopa estää oikeuden toteutumisen"

Itse olen sitä mieltä, että oikaisuvaatimuksista voitaisiin luopua. Se säästäisi yhteiskunnan resursseja ja valittajan aikaa. Toisaalta se on teoreettisesti katsoen kyllä valittajalle etu, että valituksen voi hyväksyä hallinto-oikeuden lisäksi jo muutoksenhakuelin.

"Rikosilmoituksia en ole tehnyt koska hallinto-oikeuden päätöksissä on ollut lausuma asian tulkinnanvaraisuudesta, tuolla lausumalla pääsee virkanilkki helposti pälkähästä oli päätös kuinkä järjetön ja laiton hyvänsä, eli eipä ole puhtaita jauhoja HaO:nkaan pussissa."

Hallinto-oikeudella ei kyllä ole mitään syytä kutsua asiaa tulkinnanvaraiseksi, jos se ei sen mielestä todella sellainen ole. Itse uskoisin vähintäänkin useimmiten hallinto-oikeuden kantaa.

asjae kirjoitti:

" Kyllä niiden poliisille toimitettujen asiakirjojen ja kirjaamon kuittauksien olisi pitänyt riittää ylittämään kynnyksen tutkia asiaa, mutta näin ei vain haluttu tehdä."

Syyttäjän päätöksen perusteena näyttäisi olevan yksinomaan se, että asiassa on riidatonta, että asianomistaja on kieltäytynyt pyydetyistä tapaamisista sosiaalitoimen kanssa. Se taas on katsottu kohtalokkaaksi siksi, että hallintolaki mainitsee todella ohimennen velvollisuudesta olla henkilökohtaisesti läsnä, jos se on tarpeen. Lait käyttävät sentapaista ilmaisua joskus ottamatta kantaa siihen, kenellä on oikeus määritellä tuo tarve. Nyt syyttäjä on selvästikin katsonut oikeuden olevan sosiaaliviranomaisilla. Tulkintaa ei ehkä voi pitää ainakaan karkeana virheenä. Onhan tuomioistuimillakin oikeus hyvin koviin päätöksiin pelkästään sen takia, että joku ei saavu suulliseen istuntoon. Ei auta, vaikka saapumisen sijaan kuinka hyvin perustelisi suullisen menettelyn olevan tarpeeton.

Syyttäjät tekevät harvoin hyvin selviä virheitä. Poliisi on sitten toinen asia. Poliisin kanssa asioidessaan kannattaa, rumasti sanoen, syöttää asiat pikkulusikalla. Pidän kyllä poliiseista, mutta apulaispoliisipäällikkötason alapuolella poliisimiehet ovat harvoin hyvin koulutettuja tai kovin teräviäkään. Esimerkiksi syyttäjälle menevissä papereissa on asioita kyllä päin honkia. Olen muun muassa nähnyt yhdessä tapauksessa poliisin epäilevän ilmiselvää kavallusta petokseksi.

Ei syyttäjäkään tietenkään erehtymätön ole. Varmaan juuri siksi asiansa saa viedä oikeuteen ilman syyttäjääkin. Silloin on kuitenkin syytä olla mielestään oikeassa aivan varmasti. Tuolloin nimittäin ottaa itselleen kuluriskin, ja tuomiota luettaessa luultavasti paljastuu, että syyttäjään olisi sittenkin kannattanut uskoa. Aivan ennenkuulumatonta ei kuitenkaan ole, että syyttäjä ei ole katsonut syyttämiskynnyksen ylittyneen, mutta tuomarin mielestä tuomitsemiskynnyskin ylittyi.

Lue lisää

Esimerkiksi oikeuskanslerin päätös 1203/1/2009 kertoo täsmällisesti ettei sosiaalityöntekijän tapaaminen voi olla toimeentulotuen myöntämisen ehto.

Myös oikeusasiamies on ottanut kantaa, että kihlakunnansyyttäjän päätöksen perusteena oleva hallintolaista löytyvä läsnäolovelvollisuus on olemassa, mutta pitäisi löytyä riittävät perustelut sille, että tuen hakijan pitäisi olla läsnä kun tehdään toimeentulotukilaskelmaa. En muista päätösnumeroa enkä vuotta.

Kuten tiedetään toimeentulotukilaskelman tekeminen on - kirjallinen prosessi - ja se on siirretty tämän vuoden alusta Kelalle.

Eräs nuori lakimies kertoi, että toimeentulotuen myöntäminen on puhtaasti "kirjallinen prosessi" ja tämä tapahtui ennen ensimmäisen tutkintapyynnön tekemistä, joten kovin uudesta tiedosta ei kuitenkaan ole kyse.

Minä en suosittele poliisin puoleen kääntymistä, vaikka kyse olisi selkeästä virkarikoksesta, koska suomi on vain näennäisesti oikeusvaltio. Niiden, joiden pitäisi valvoa lain noudattamista pyyhkivät perseensä... todennäköisesti jollakin pehmeällä ja pepulle mukavan tuntuisella paperilla.

kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Esimerkiksi oikeuskanslerin päätös 1203/1/2009 kertoo täsmällisesti ettei sosiaalityöntekijän tapaaminen voi olla toimeentulotuen myöntämisen ehto.

Myös oikeusasiamies on ottanut kantaa, että kihlakunnansyyttäjän päätöksen perusteena oleva hallintolaista löytyvä läsnäolovelvollisuus on olemassa, mutta pitäisi löytyä riittävät perustelut sille, että tuen hakijan pitäisi olla läsnä kun tehdään toimeentulotukilaskelmaa. En muista päätösnumeroa enkä vuotta.

Kuten tiedetään toimeentulotukilaskelman tekeminen on - kirjallinen prosessi - ja se on siirretty tämän vuoden alusta Kelalle.

Eräs nuori lakimies kertoi, että toimeentulotuen myöntäminen on puhtaasti "kirjallinen prosessi" ja tämä tapahtui ennen ensimmäisen tutkintapyynnön tekemistä, joten kovin uudesta tiedosta ei kuitenkaan ole kyse.

Minä en suosittele poliisin puoleen kääntymistä, vaikka kyse olisi selkeästä virkarikoksesta, koska suomi on vain näennäisesti oikeusvaltio. Niiden, joiden pitäisi valvoa lain noudattamista pyyhkivät perseensä... todennäköisesti jollakin pehmeällä ja pepulle mukavan tuntuisella paperilla.

Lue lisää

Suora linkki:

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2010/20101583?search[type]=pika&search[pika]=1203/1/2009

kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Esimerkiksi oikeuskanslerin päätös 1203/1/2009 kertoo täsmällisesti ettei sosiaalityöntekijän tapaaminen voi olla toimeentulotuen myöntämisen ehto.

Myös oikeusasiamies on ottanut kantaa, että kihlakunnansyyttäjän päätöksen perusteena oleva hallintolaista löytyvä läsnäolovelvollisuus on olemassa, mutta pitäisi löytyä riittävät perustelut sille, että tuen hakijan pitäisi olla läsnä kun tehdään toimeentulotukilaskelmaa. En muista päätösnumeroa enkä vuotta.

Kuten tiedetään toimeentulotukilaskelman tekeminen on - kirjallinen prosessi - ja se on siirretty tämän vuoden alusta Kelalle.

Eräs nuori lakimies kertoi, että toimeentulotuen myöntäminen on puhtaasti "kirjallinen prosessi" ja tämä tapahtui ennen ensimmäisen tutkintapyynnön tekemistä, joten kovin uudesta tiedosta ei kuitenkaan ole kyse.

Minä en suosittele poliisin puoleen kääntymistä, vaikka kyse olisi selkeästä virkarikoksesta, koska suomi on vain näennäisesti oikeusvaltio. Niiden, joiden pitäisi valvoa lain noudattamista pyyhkivät perseensä... todennäköisesti jollakin pehmeällä ja pepulle mukavan tuntuisella paperilla.

Lue lisää

Yritin etsiä oikeusasiamiehen päätöstä, mutta se taitaa löytyä jonkin päätöksen tekstiosuudesta , jolloin sen löytäminen on hieman työläämpää.

Löysin toisen oikeuskanslerin päätöksen OKV/1340/1/2009 , jossa myös sanotaan

"Kantelija oli hakenut toimeentulotukea marras- ja joulukuulle 2008. Hänelle oli lähetetty kehotus täydentää hakemustaan, mutta kehotuksessa ei yksilöity hakemuksen puutteita. Hakemuksen täydentämiselle ei myöskään asetettu määräaikaa. Sen sijaan kantelijalle oli ilmoitettu, että hänelle oli varattu aika sosiaalityöntekijälle. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti huomiota siihen, että toimeentulotukilain mukaan asiakkaalle on lähetettävä yksilöity kehotus täydentää toimeentulotukihakemustaan määräajassa. Kun täydennyskehotuksesta saattoi myös saada sen virheellisen kuvan, että sosiaalityöntekijän tapaaminen olisi edellytys toimeentulotuen saamiselle, apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti huomiota myös viranomaisen vaatimukseen käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Toimeentulotukipäätös annettiin koskien joulukuuta 2008. Kun päätös ei koskenut hakemuksen koko ajanjaksoa, apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että toimeentulotuesta annettu päätös ei täyttänyt hallintolain ja toimeentulotukilain vaatimuksia."

Tuossa tulee esille myös sosiaalityöntekijöiden toinen keino - kun hakija hakee useammalle kuukaudelle toimeentulotukea, niin päätöstä ei voida tehdä vain yhdelle kuukaudelle perustelematta päätöksessä muiden kuukausien toimeentulotukihakemuksen hylkäämistä.

kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Esimerkiksi oikeuskanslerin päätös 1203/1/2009 kertoo täsmällisesti ettei sosiaalityöntekijän tapaaminen voi olla toimeentulotuen myöntämisen ehto.

Myös oikeusasiamies on ottanut kantaa, että kihlakunnansyyttäjän päätöksen perusteena oleva hallintolaista löytyvä läsnäolovelvollisuus on olemassa, mutta pitäisi löytyä riittävät perustelut sille, että tuen hakijan pitäisi olla läsnä kun tehdään toimeentulotukilaskelmaa. En muista päätösnumeroa enkä vuotta.

Kuten tiedetään toimeentulotukilaskelman tekeminen on - kirjallinen prosessi - ja se on siirretty tämän vuoden alusta Kelalle.

Eräs nuori lakimies kertoi, että toimeentulotuen myöntäminen on puhtaasti "kirjallinen prosessi" ja tämä tapahtui ennen ensimmäisen tutkintapyynnön tekemistä, joten kovin uudesta tiedosta ei kuitenkaan ole kyse.

Minä en suosittele poliisin puoleen kääntymistä, vaikka kyse olisi selkeästä virkarikoksesta, koska suomi on vain näennäisesti oikeusvaltio. Niiden, joiden pitäisi valvoa lain noudattamista pyyhkivät perseensä... todennäköisesti jollakin pehmeällä ja pepulle mukavan tuntuisella paperilla.

Lue lisää

"Esimerkiksi oikeuskanslerin päätös 1203/1/2009 kertoo täsmällisesti ettei sosiaalityöntekijän tapaaminen voi olla toimeentulotuen myöntämisen ehto."

Siltä näyttää. Kyseinen syyttäjän päätös oli tosin vuodelta 2007, joten ainakaan tuota nimenomaista ratkaisua syyttäjä ei olisi voinut ottaa huomioon.

"Eräs nuori lakimies kertoi, että toimeentulotuen myöntäminen on puhtaasti "kirjallinen prosessi" ja tämä tapahtui ennen ensimmäisen tutkintapyynnön tekemistä, joten kovin uudesta tiedosta ei kuitenkaan ole kyse."

Voi olla. Sitä en tiedä tai pysty näppärästi selvittämään. Hallintolakia edeltäneessä hallintomenettelylaissa näyttää olleen sen säätämisvuodesta (1982) lähtien sama mahdollisuus vaatia läsnäoloa, "jos se on tarpeen". Kyse on luultavasti yksinomaan tuon ilmaisun tulkinnasta. Vallitseva tulkinta taas on voinut muuttua tai pysyä ennallaan tuon ajan. Sen selvittäminen saattaa vaatia päiväkausien työtä asianmukaisessa isossa yliopistokirjastossa erilaisten ratkaisujen ja lainopillisten teosten parissa. Laki toimeentulotuesta ei vaikuta ottaneen asiaan mitään kantaa koko voimassaoloaikanaan.

"Minä en suosittele poliisin puoleen kääntymistä, vaikka kyse olisi selkeästä virkarikoksesta" Niiden, joiden pitäisi valvoa lain noudattamista pyyhkivät perseensä... todennäköisesti jollakin pehmeällä ja pepulle mukavan tuntuisella paperilla."

En minäkään poliisin puoleen kääntymistä varsinaisesti suositellut ole, mutta ei siinä myöskään paljon muuta menetä kuin sen vaivan, jonka itse päättää asian parissa nähdä.

"suomi on vain näennäisesti oikeusvaltio"

En tiedä, onko Suomi oikeusvaltio, näennäinen oikeusvaltio tai ei-oikeusvaltio. Termin ongelmallisuutta kuvaa se, että lausetta "Suomi on oikeusvaltio" on erinomaisen vaikeaa kääntää vaikkapa englanniksi. Suomalaisilla vaikuttaa olevan kova halu käyttää tätä termiä, vaikka edes juridiikkaa opiskelleet sen käyttäjät eivät aina vaikuta pystyvän alkuunkaan sitä määrittelemään. (Sinä toki saatat pystyäkin, mitään siihen liittyvää ei ole tarkoitus vihjailla.)

"Niiden, joiden pitäisi valvoa lain noudattamista pyyhkivät perseensä... todennäköisesti jollakin pehmeällä ja pepulle mukavan tuntuisella paperilla."

Toivottavasti! Lain noudattamista valvovien tahojen anuksen hyvinvointi on todella usein minunkin mielessäni :D

Mielestäni puheena olevassa valitettavassa tapauksessa on kuitenkin esitetyn perusteella vaikea aivan murskakritiikkiä millekään taholle antaa. Lain noudattaminen voi olla kovin vaikeaa sellaisen asian osalta, josta laki vaikuttaa vaikenevan. Syyllisiä etsittäessä voi olla syytä silmäillä joskus suomalaisen lainvalmistelun tasoakin... oikeusministeriö osaa asiansa, mutta sillä ei ole valtaa tai resursseja puuttua muiden ministeriöiden lakeihin, joita valmistelevat kaiken maailman sählärit. (Esimerkiksi sisäministeriön ylin virkamies on agronomi...)

kkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Yritin etsiä oikeusasiamiehen päätöstä, mutta se taitaa löytyä jonkin päätöksen tekstiosuudesta , jolloin sen löytäminen on hieman työläämpää.

Löysin toisen oikeuskanslerin päätöksen OKV/1340/1/2009 , jossa myös sanotaan

"Kantelija oli hakenut toimeentulotukea marras- ja joulukuulle 2008. Hänelle oli lähetetty kehotus täydentää hakemustaan, mutta kehotuksessa ei yksilöity hakemuksen puutteita. Hakemuksen täydentämiselle ei myöskään asetettu määräaikaa. Sen sijaan kantelijalle oli ilmoitettu, että hänelle oli varattu aika sosiaalityöntekijälle. Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti huomiota siihen, että toimeentulotukilain mukaan asiakkaalle on lähetettävä yksilöity kehotus täydentää toimeentulotukihakemustaan määräajassa. Kun täydennyskehotuksesta saattoi myös saada sen virheellisen kuvan, että sosiaalityöntekijän tapaaminen olisi edellytys toimeentulotuen saamiselle, apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti huomiota myös viranomaisen vaatimukseen käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Toimeentulotukipäätös annettiin koskien joulukuuta 2008. Kun päätös ei koskenut hakemuksen koko ajanjaksoa, apulaisoikeuskanslerin sijainen katsoi, että toimeentulotuesta annettu päätös ei täyttänyt hallintolain ja toimeentulotukilain vaatimuksia."

Tuossa tulee esille myös sosiaalityöntekijöiden toinen keino - kun hakija hakee useammalle kuukaudelle toimeentulotukea, niin päätöstä ei voida tehdä vain yhdelle kuukaudelle perustelematta päätöksessä muiden kuukausien toimeentulotukihakemuksen hylkäämistä.

Lue lisää

"Tuossa tulee esille myös sosiaalityöntekijöiden toinen keino - kun hakija hakee useammalle kuukaudelle toimeentulotukea, niin päätöstä ei voida tehdä vain yhdelle kuukaudelle perustelematta päätöksessä muiden kuukausien toimeentulotukihakemuksen hylkäämistä."

Ei tietenkään voida. Perustelemisesta hallintolaki antaa aivan selvät sävelet. Vaikka tunnen jotain sympatiaa pikkuvirkamiehiä kohtaan, tuollaisen kanssa ei kyllä saisi olla ongelmia millään verukkeella.

"Siltä näyttää. Kyseinen syyttäjän päätös oli tosin vuodelta 2007, joten ainakaan tuota nimenomaista ratkaisua syyttäjä ei olisi voinut ottaa huomioon."

Tapaushan on vanhentunut, joten siltä osin asiaa ei kannata vatvoa, mutta halusin vain todistaa ettei toimeentulotukiasiakkaan hyödytä kääntyä poliisin puoleen, joka siis liittyi yllä olevaan kommenttiisi: "En nyt anna varsinaisesti kenellekään mitään toimintasuositusta...." ...mutta ilmeisesti yritit sen jälkeen osoittaa ettei poliisi toiminut väärin(?).

Asiaan ei kannata tuhlata aikaa, mutta ehkä asiaa pitäisi lähestyä toimeentulotukilakia tutkimalla eikä tarkastelemalla hallintolakia, jonka läsnäolovelvollisuutta ei kukaan ole missään vaiheessa edes kyseenalaistanut. Tuohon aikaa valtaosa toimeentulotukipäätöksistä tehtiin kirjallisen hakemuksen perusteella. Vaikka laillisuusvalvojien kannanottoja ei olisi ollut, niin itse laki toimeentulotuesta ei ole merkittävästi muuttunut (kirjallista käsittelyä suosivaksi).

Minun mielestäni - itse tutkintapäätös olisi pitänyt tehdä tutkintapyynnön perusteella (eikä keskittyä minun rikoksiin). Hallintolakiin kirjatun läsnäolopakon noudattamatta jättäminen ei missään nimessä anna sosiaalityöntekijälle oikeutta olla vastaanottamatta/hukata/kadottaa useampia kertoja toimitettuja asiakirjoja ja lisäselvityksiä. ---Jotenkin järjetöntä, että viranhaltijan asiattomasta toiminnasta tehty tutkintapyyntö kaatuu siihen, että en halua provosoida "henkilökohtaisella tapaamisella tilanteen pahenemista".

"Mielestäni puheena olevassa valitettavassa tapauksessa on kuitenkin esitetyn perusteella vaikea aivan murskakritiikkiä millekään taholle antaa."

Näin jutun vanhettua siihen ei ole mitään tarvetta, mutta minä tietenkin tiedän koko tapauksen... ja mielestäni sosiaalityöntekijät olisi pitänyt viedä leivättömän pöydän eteen.

Pienenä lohtuna Länsi-Suomen Lääninhallitus totesi aikoinaan päätöksessään, että sosiaalityöntekijät toimivat asiattomasti.

kkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"Siltä näyttää. Kyseinen syyttäjän päätös oli tosin vuodelta 2007, joten ainakaan tuota nimenomaista ratkaisua syyttäjä ei olisi voinut ottaa huomioon."

Tapaushan on vanhentunut, joten siltä osin asiaa ei kannata vatvoa, mutta halusin vain todistaa ettei toimeentulotukiasiakkaan hyödytä kääntyä poliisin puoleen, joka siis liittyi yllä olevaan kommenttiisi: "En nyt anna varsinaisesti kenellekään mitään toimintasuositusta...." ...mutta ilmeisesti yritit sen jälkeen osoittaa ettei poliisi toiminut väärin(?).

Asiaan ei kannata tuhlata aikaa, mutta ehkä asiaa pitäisi lähestyä toimeentulotukilakia tutkimalla eikä tarkastelemalla hallintolakia, jonka läsnäolovelvollisuutta ei kukaan ole missään vaiheessa edes kyseenalaistanut. Tuohon aikaa valtaosa toimeentulotukipäätöksistä tehtiin kirjallisen hakemuksen perusteella. Vaikka laillisuusvalvojien kannanottoja ei olisi ollut, niin itse laki toimeentulotuesta ei ole merkittävästi muuttunut (kirjallista käsittelyä suosivaksi).

Minun mielestäni - itse tutkintapäätös olisi pitänyt tehdä tutkintapyynnön perusteella (eikä keskittyä minun rikoksiin). Hallintolakiin kirjatun läsnäolopakon noudattamatta jättäminen ei missään nimessä anna sosiaalityöntekijälle oikeutta olla vastaanottamatta/hukata/kadottaa useampia kertoja toimitettuja asiakirjoja ja lisäselvityksiä. ---Jotenkin järjetöntä, että viranhaltijan asiattomasta toiminnasta tehty tutkintapyyntö kaatuu siihen, että en halua provosoida "henkilökohtaisella tapaamisella tilanteen pahenemista".

"Mielestäni puheena olevassa valitettavassa tapauksessa on kuitenkin esitetyn perusteella vaikea aivan murskakritiikkiä millekään taholle antaa."

Näin jutun vanhettua siihen ei ole mitään tarvetta, mutta minä tietenkin tiedän koko tapauksen... ja mielestäni sosiaalityöntekijät olisi pitänyt viedä leivättömän pöydän eteen.

Pienenä lohtuna Länsi-Suomen Lääninhallitus totesi aikoinaan päätöksessään, että sosiaalityöntekijät toimivat asiattomasti.

Lue lisää

"Laki toimeentulotuesta ei vaikuta ottaneen asiaan mitään kantaa koko voimassaoloaikanaan."

... olin hieman huolimaton, tuossahan käy selväksi, että katsoit asiaa myös toimeentulotukilain kannalta.

asjae kirjoitti:

"Esimerkiksi oikeuskanslerin päätös 1203/1/2009 kertoo täsmällisesti ettei sosiaalityöntekijän tapaaminen voi olla toimeentulotuen myöntämisen ehto."

Siltä näyttää. Kyseinen syyttäjän päätös oli tosin vuodelta 2007, joten ainakaan tuota nimenomaista ratkaisua syyttäjä ei olisi voinut ottaa huomioon.

"Eräs nuori lakimies kertoi, että toimeentulotuen myöntäminen on puhtaasti "kirjallinen prosessi" ja tämä tapahtui ennen ensimmäisen tutkintapyynnön tekemistä, joten kovin uudesta tiedosta ei kuitenkaan ole kyse."

Voi olla. Sitä en tiedä tai pysty näppärästi selvittämään. Hallintolakia edeltäneessä hallintomenettelylaissa näyttää olleen sen säätämisvuodesta (1982) lähtien sama mahdollisuus vaatia läsnäoloa, "jos se on tarpeen". Kyse on luultavasti yksinomaan tuon ilmaisun tulkinnasta. Vallitseva tulkinta taas on voinut muuttua tai pysyä ennallaan tuon ajan. Sen selvittäminen saattaa vaatia päiväkausien työtä asianmukaisessa isossa yliopistokirjastossa erilaisten ratkaisujen ja lainopillisten teosten parissa. Laki toimeentulotuesta ei vaikuta ottaneen asiaan mitään kantaa koko voimassaoloaikanaan.

"Minä en suosittele poliisin puoleen kääntymistä, vaikka kyse olisi selkeästä virkarikoksesta" Niiden, joiden pitäisi valvoa lain noudattamista pyyhkivät perseensä... todennäköisesti jollakin pehmeällä ja pepulle mukavan tuntuisella paperilla."

En minäkään poliisin puoleen kääntymistä varsinaisesti suositellut ole, mutta ei siinä myöskään paljon muuta menetä kuin sen vaivan, jonka itse päättää asian parissa nähdä.

"suomi on vain näennäisesti oikeusvaltio"

En tiedä, onko Suomi oikeusvaltio, näennäinen oikeusvaltio tai ei-oikeusvaltio. Termin ongelmallisuutta kuvaa se, että lausetta "Suomi on oikeusvaltio" on erinomaisen vaikeaa kääntää vaikkapa englanniksi. Suomalaisilla vaikuttaa olevan kova halu käyttää tätä termiä, vaikka edes juridiikkaa opiskelleet sen käyttäjät eivät aina vaikuta pystyvän alkuunkaan sitä määrittelemään. (Sinä toki saatat pystyäkin, mitään siihen liittyvää ei ole tarkoitus vihjailla.)

"Niiden, joiden pitäisi valvoa lain noudattamista pyyhkivät perseensä... todennäköisesti jollakin pehmeällä ja pepulle mukavan tuntuisella paperilla."

Toivottavasti! Lain noudattamista valvovien tahojen anuksen hyvinvointi on todella usein minunkin mielessäni :D

Mielestäni puheena olevassa valitettavassa tapauksessa on kuitenkin esitetyn perusteella vaikea aivan murskakritiikkiä millekään taholle antaa. Lain noudattaminen voi olla kovin vaikeaa sellaisen asian osalta, josta laki vaikuttaa vaikenevan. Syyllisiä etsittäessä voi olla syytä silmäillä joskus suomalaisen lainvalmistelun tasoakin... oikeusministeriö osaa asiansa, mutta sillä ei ole valtaa tai resursseja puuttua muiden ministeriöiden lakeihin, joita valmistelevat kaiken maailman sählärit. (Esimerkiksi sisäministeriön ylin virkamies on agronomi...)

Lue lisää

"(Esimerkiksi sisäministeriön ylin virkamies on agronomi...) "

... niin ja eikös se oikeusministeri ole laborantti, joka taitaa aika hyvin määritellä suomen oikeusvaltion.

167-176 kirjoitti:

Nuo virkanilkkien lakia halveksivat kieroilut ja koiruudet ei lopu ennen kun saadaan virkavastuu oikeasti toimimaan kuten lainsäätäjä on sen tarkoittanut. Itse vääryydet saa jotenkin oikaistua hallinto-oikeudessa mutta siihen kuluu kohtuuon aika.
Valitettavasti nopeampia ja hygieenisempiä oikeussuojakeinoja ei ole.

Oikaisuvaatimusmenettelyn pitäisi olla nopeampi tapa korjata laittomat päätökset mutta ainakin kunnissa se on lain käytön irvikuva kun enimmäkseen "vasemman jalan saappaista" koostuva lautakunta hylkää käytännössä kaikki oikaisuvaatimukset esittelijän esityksestä. Esittelijä, joka on yleensä sosiaalijohtaja tai perusturvajohtaja (noita titteleitä piisaa) pitäisi olla virkavastuussa esityksensä laillisuudesta mutta tuokaan ei toimi käytännössä. Tuo johtaa siihen että oikaisuvaatimusmenettely hidastaa ja jopa estää oikeuden toteutumisen. Nuo kuntien oikaisuvaatimuspäätökset on karmeaa luettavaa, siinä otetaan luulot pois oikaisuvaatimuksen tekijältä kääntämällä asia nurin päin ja tekemällä oikaisuvaatimuksen tekijästä syyllinen kaikkeen mahdolliseen tarkoituksena estää valittaminen.
Omalla kohdalla oikaisuvaatimusten käsittely on johtanut AINA hylkämiseen mutta niillä kerroilla kun olen valittanut hallinto-oikeuteen olen voittanut jutut JOKA KERTA. Noita valituksia on ollut 3 kpl, neljäs käsittelyssä jossa vastapuolena Kela.

Rikosilmoituksia en ole tehnyt koska hallinto-oikeuden päätöksissä on ollut lausuma asian tulkinnanvaraisuudesta, tuolla lausumalla pääsee virkanilkki helposti pälkähästä oli päätös kuinkä järjetön ja laiton hyvänsä, eli eipä ole puhtaita jauhoja HaO:nkaan pussissa.

Lue lisää

Olen ihan samaa mieltä ja ymmärrän täysin voimakkaat sanavalinnat.

Minun kohdalla voi sanoa, että olen tehnyt hallinto-oikeuteen huonoja valituksia ja vain tuon vuoden 2006 kohdalla esittelijäksi osui henkilö, joka todella yritti tehdä oikeudenmukaisen päätöksen. Siinä rytäkässä muutettiin lähes puolentoista vuoden toimeentulotukipäätökset kerralla.

Ihan ensimmäisiä valituksia kirjoittaessa en edes ymmärtänyt, mitä valitukseen pitää laittaa ja erehdyin oikomaan sosiaalityöntekijöiden herjaavia väitteitä, joilla ei ollut päätökseen mitään vaikutusta. Esittelijä varmaan repi hiuksia päästää...

kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Olen ihan samaa mieltä ja ymmärrän täysin voimakkaat sanavalinnat.

Minun kohdalla voi sanoa, että olen tehnyt hallinto-oikeuteen huonoja valituksia ja vain tuon vuoden 2006 kohdalla esittelijäksi osui henkilö, joka todella yritti tehdä oikeudenmukaisen päätöksen. Siinä rytäkässä muutettiin lähes puolentoista vuoden toimeentulotukipäätökset kerralla.

Ihan ensimmäisiä valituksia kirjoittaessa en edes ymmärtänyt, mitä valitukseen pitää laittaa ja erehdyin oikomaan sosiaalityöntekijöiden herjaavia väitteitä, joilla ei ollut päätökseen mitään vaikutusta. Esittelijä varmaan repi hiuksia päästää...

Lue lisää

Melkoisesti on muuttuneet minunkin valitukset. Enimmillään oli 4 sivua, nyt vain 1½ josta itse tekstiä sivun verran. Nyt käsiteltävänä oleva valitus on jo neljäs, aikasemmat oli vuosikymmenen alussa.

Innolla odotan Kelan lausuntoa josta saan anataa vastineen. Kävi nimittäin niin että kun tuli uusi perustoimeentulotukipäätös ajalle maaliskuu-toukokuu niin siinä asiat ovat juuri niin kun valituksessani vaadin. Lähetin tuon päätöksen lisäselvitykseksi hallinto-oikeudelle. Ei taida Kelalla olla oikein muuta mahdollisuutta kun "heittää pyyhe kehään" ja esittää valituksen hyväksymistä, jos toisin käy niin sitten menee mielenkiintoiseksi.

167-176 kirjoitti:

Melkoisesti on muuttuneet minunkin valitukset. Enimmillään oli 4 sivua, nyt vain 1½ josta itse tekstiä sivun verran. Nyt käsiteltävänä oleva valitus on jo neljäs, aikasemmat oli vuosikymmenen alussa.

Innolla odotan Kelan lausuntoa josta saan anataa vastineen. Kävi nimittäin niin että kun tuli uusi perustoimeentulotukipäätös ajalle maaliskuu-toukokuu niin siinä asiat ovat juuri niin kun valituksessani vaadin. Lähetin tuon päätöksen lisäselvitykseksi hallinto-oikeudelle. Ei taida Kelalla olla oikein muuta mahdollisuutta kun "heittää pyyhe kehään" ja esittää valituksen hyväksymistä, jos toisin käy niin sitten menee mielenkiintoiseksi.

Lue lisää

Taisi Kela todellakin "heittää pyyhkeen kehään", ainakin oli maksanut tililleni tänään juuri sen summan jota HaO:ssa vaadin.

kkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"Siltä näyttää. Kyseinen syyttäjän päätös oli tosin vuodelta 2007, joten ainakaan tuota nimenomaista ratkaisua syyttäjä ei olisi voinut ottaa huomioon."

Tapaushan on vanhentunut, joten siltä osin asiaa ei kannata vatvoa, mutta halusin vain todistaa ettei toimeentulotukiasiakkaan hyödytä kääntyä poliisin puoleen, joka siis liittyi yllä olevaan kommenttiisi: "En nyt anna varsinaisesti kenellekään mitään toimintasuositusta...." ...mutta ilmeisesti yritit sen jälkeen osoittaa ettei poliisi toiminut väärin(?).

Asiaan ei kannata tuhlata aikaa, mutta ehkä asiaa pitäisi lähestyä toimeentulotukilakia tutkimalla eikä tarkastelemalla hallintolakia, jonka läsnäolovelvollisuutta ei kukaan ole missään vaiheessa edes kyseenalaistanut. Tuohon aikaa valtaosa toimeentulotukipäätöksistä tehtiin kirjallisen hakemuksen perusteella. Vaikka laillisuusvalvojien kannanottoja ei olisi ollut, niin itse laki toimeentulotuesta ei ole merkittävästi muuttunut (kirjallista käsittelyä suosivaksi).

Minun mielestäni - itse tutkintapäätös olisi pitänyt tehdä tutkintapyynnön perusteella (eikä keskittyä minun rikoksiin). Hallintolakiin kirjatun läsnäolopakon noudattamatta jättäminen ei missään nimessä anna sosiaalityöntekijälle oikeutta olla vastaanottamatta/hukata/kadottaa useampia kertoja toimitettuja asiakirjoja ja lisäselvityksiä. ---Jotenkin järjetöntä, että viranhaltijan asiattomasta toiminnasta tehty tutkintapyyntö kaatuu siihen, että en halua provosoida "henkilökohtaisella tapaamisella tilanteen pahenemista".

"Mielestäni puheena olevassa valitettavassa tapauksessa on kuitenkin esitetyn perusteella vaikea aivan murskakritiikkiä millekään taholle antaa."

Näin jutun vanhettua siihen ei ole mitään tarvetta, mutta minä tietenkin tiedän koko tapauksen... ja mielestäni sosiaalityöntekijät olisi pitänyt viedä leivättömän pöydän eteen.

Pienenä lohtuna Länsi-Suomen Lääninhallitus totesi aikoinaan päätöksessään, että sosiaalityöntekijät toimivat asiattomasti.

Lue lisää

"halusin vain todistaa ettei toimeentulotukiasiakkaan hyödytä kääntyä poliisin puoleen"

Voi asiaa niinkin katsoa. Suomessa tutkimis-, syyttämis- ja tuomitsemiskynnykset ovat kyllä mielestäni korkealla ja tuomion tullessakin se on luultavasti lievä. Kuitenkin ainakin jotkut väärin kohtelemansa asiakkaan tuohtumukselle lähinnä naureskelevat virkailijat luultavasti vakavoituvat, kun poliisilta tulee yhteydenotto.

" ehkä asiaa pitäisi lähestyä toimeentulotukilakia tutkimalla eikä tarkastelemalla hallintolakia"

Toimeentulolaki on suhteessa hallintolakiin erityislaki, joten se on ilman muuta ensisijainen. Kun toimeentulolaki ei kuitenkaan tosiaan ota suoraan kantaa virkailijan oikeuteen vaatia hakijan tapaamista, on sinänsä ok etsiä normia yleislaista. Oikeuskanslerinkin saattaisi olla tähän asti samaa mieltä. Hän vain olisi sitten jatkanut päättelyä siten, että virkailijalla ei kuitenkaan ole yksipuolista oikeutta määritellä, milloin läsnäolo on tarpeen. Näin asia olisi palautunut toimeentulolakiin, ja sen perusteella olisi todettu, että toimeentulotukiasiassa läsnäolo ei vain voi koskaan olla hallintolain tarkoittamalla tavalla tarpeen.

Hallintolaki siis saattaa ikään kuin kääntää todistustaakan: kun hallintolaki oikeuttaa läsnäolon vaatimisen tarvittaessa, syntyy syy osoittaa, ettei tarvetta toimeentuloasiassa ole.

"Minun mielestäni - itse tutkintapäätös olisi pitänyt tehdä tutkintapyynnön perusteella (eikä keskittyä minun rikoksiin). Hallintolakiin kirjatun läsnäolopakon noudattamatta jättäminen ei missään nimessä anna sosiaalityöntekijälle oikeutta olla vastaanottamatta/hukata/kadottaa useampia kertoja toimitettuja asiakirjoja ja lisäselvityksiä."

En ole nähnyt itse tutkintapyyntöä, joten en tietenkään voi tietää asiaa kovin hyvin. Skannatut dokumentit eivät viitanneet syyttelyyn tahallisesta tai tuottamuksellisesta asiakirjojen hukkaamisesta. Vastaanottamisesta kieltäytyminen siellä kyllä oli. Se olisi kuitenkin kai ollut sallittua, jos tuo sossun päätös (2.11.2006) lopettaa asioidesi kirjallinen käsittely olisi ollut laillinen. Joitain perusteita päätökselle tosiaan hallintolaissa oli, vaikka ei kylläkään nykytiedon valossa riittäviä.

"Pienenä lohtuna Länsi-Suomen Lääninhallitus totesi aikoinaan päätöksessään, että sosiaalityöntekijät toimivat asiattomasti."

Sepä hyvä! Myös tuosta päätöksestä olisi voinut hyvinkin olla apua esitutkintapyynnössä. Aluehallintoviranomaiset tuntevat nämä asiat vähintäänkin poliisia paremmin, usein myös erikoistumatonta syyttäjää paremmin.

"niin ja eikös se oikeusministeri ole laborantti"

Laborantti, joka vielä keskittyy niin ikään hoitamiinsa työministerin tehtäviin...

167-176 kirjoitti:

Melkoisesti on muuttuneet minunkin valitukset. Enimmillään oli 4 sivua, nyt vain 1½ josta itse tekstiä sivun verran. Nyt käsiteltävänä oleva valitus on jo neljäs, aikasemmat oli vuosikymmenen alussa.

Innolla odotan Kelan lausuntoa josta saan anataa vastineen. Kävi nimittäin niin että kun tuli uusi perustoimeentulotukipäätös ajalle maaliskuu-toukokuu niin siinä asiat ovat juuri niin kun valituksessani vaadin. Lähetin tuon päätöksen lisäselvitykseksi hallinto-oikeudelle. Ei taida Kelalla olla oikein muuta mahdollisuutta kun "heittää pyyhe kehään" ja esittää valituksen hyväksymistä, jos toisin käy niin sitten menee mielenkiintoiseksi.

Lue lisää

"Melkoisesti on muuttuneet minunkin valitukset. Enimmillään oli 4 sivua, nyt vain 1½ josta itse tekstiä sivun verran."

Asianajajien tuomioistuimille laatimat asiakirjat ovat perusjutuissa usein aika tarkalleen tuo mittaisia. Kuulostaa hyvältä.

"Taisi Kela todellakin "heittää pyyhkeen kehään", ainakin oli maksanut tililleni tänään juuri sen summan jota HaO:ssa vaadin."

Onneksi olkoon! Saahan sitä oikeutta Suomessakin.

asjae kirjoitti:

"Melkoisesti on muuttuneet minunkin valitukset. Enimmillään oli 4 sivua, nyt vain 1½ josta itse tekstiä sivun verran."

Asianajajien tuomioistuimille laatimat asiakirjat ovat perusjutuissa usein aika tarkalleen tuo mittaisia. Kuulostaa hyvältä.

"Taisi Kela todellakin "heittää pyyhkeen kehään", ainakin oli maksanut tililleni tänään juuri sen summan jota HaO:ssa vaadin."

Onneksi olkoon! Saahan sitä oikeutta Suomessakin.

Lue lisää

Odotellaan nyt vielä päätöstä HaO:sta.
Tähän menneesä tilanne noita virkanilkkejä vastaan oikeudessa on 4-0, pian voi olla jo 5-0. Aikaisemmin on Kela saanut "pataan" kerran vakuutusoikeudessa asumistuen takasinperintäasiassa ja sossu toimeentulotukiasiassa 3 kertaa.

Sen lisäksi monesti on järki tullut virkanilkin päähän vasta "iltajunalla" kun olen asiaa selvittänyt ja lakia lukenut heille joskus jopa vanhalta viinalta tuoksahaten omalla puhekielellläni joka on sekoitus karjalan- ja savon murteista, jos tuore viina on tuoksunut niin silloin on seassa ollut venäjänkielisiä kirosanojakin. Nyt noita kokonaan peruttettuja "iltajunia" on jo viisi, lähestyy VR:n "saavutuksia".

asjae kirjoitti:

"halusin vain todistaa ettei toimeentulotukiasiakkaan hyödytä kääntyä poliisin puoleen"

Voi asiaa niinkin katsoa. Suomessa tutkimis-, syyttämis- ja tuomitsemiskynnykset ovat kyllä mielestäni korkealla ja tuomion tullessakin se on luultavasti lievä. Kuitenkin ainakin jotkut väärin kohtelemansa asiakkaan tuohtumukselle lähinnä naureskelevat virkailijat luultavasti vakavoituvat, kun poliisilta tulee yhteydenotto.

" ehkä asiaa pitäisi lähestyä toimeentulotukilakia tutkimalla eikä tarkastelemalla hallintolakia"

Toimeentulolaki on suhteessa hallintolakiin erityislaki, joten se on ilman muuta ensisijainen. Kun toimeentulolaki ei kuitenkaan tosiaan ota suoraan kantaa virkailijan oikeuteen vaatia hakijan tapaamista, on sinänsä ok etsiä normia yleislaista. Oikeuskanslerinkin saattaisi olla tähän asti samaa mieltä. Hän vain olisi sitten jatkanut päättelyä siten, että virkailijalla ei kuitenkaan ole yksipuolista oikeutta määritellä, milloin läsnäolo on tarpeen. Näin asia olisi palautunut toimeentulolakiin, ja sen perusteella olisi todettu, että toimeentulotukiasiassa läsnäolo ei vain voi koskaan olla hallintolain tarkoittamalla tavalla tarpeen.

Hallintolaki siis saattaa ikään kuin kääntää todistustaakan: kun hallintolaki oikeuttaa läsnäolon vaatimisen tarvittaessa, syntyy syy osoittaa, ettei tarvetta toimeentuloasiassa ole.

"Minun mielestäni - itse tutkintapäätös olisi pitänyt tehdä tutkintapyynnön perusteella (eikä keskittyä minun rikoksiin). Hallintolakiin kirjatun läsnäolopakon noudattamatta jättäminen ei missään nimessä anna sosiaalityöntekijälle oikeutta olla vastaanottamatta/hukata/kadottaa useampia kertoja toimitettuja asiakirjoja ja lisäselvityksiä."

En ole nähnyt itse tutkintapyyntöä, joten en tietenkään voi tietää asiaa kovin hyvin. Skannatut dokumentit eivät viitanneet syyttelyyn tahallisesta tai tuottamuksellisesta asiakirjojen hukkaamisesta. Vastaanottamisesta kieltäytyminen siellä kyllä oli. Se olisi kuitenkin kai ollut sallittua, jos tuo sossun päätös (2.11.2006) lopettaa asioidesi kirjallinen käsittely olisi ollut laillinen. Joitain perusteita päätökselle tosiaan hallintolaissa oli, vaikka ei kylläkään nykytiedon valossa riittäviä.

"Pienenä lohtuna Länsi-Suomen Lääninhallitus totesi aikoinaan päätöksessään, että sosiaalityöntekijät toimivat asiattomasti."

Sepä hyvä! Myös tuosta päätöksestä olisi voinut hyvinkin olla apua esitutkintapyynnössä. Aluehallintoviranomaiset tuntevat nämä asiat vähintäänkin poliisia paremmin, usein myös erikoistumatonta syyttäjää paremmin.

"niin ja eikös se oikeusministeri ole laborantti"

Laborantti, joka vielä keskittyy niin ikään hoitamiinsa työministerin tehtäviin...

Lue lisää

"Kuitenkin ainakin jotkut väärin kohtelemansa asiakkaan tuohtumukselle lähinnä naureskelevat virkailijat luultavasti vakavoituvat, kun poliisilta tulee yhteydenotto."

Itse asiassa meno sen kun parani, koska poliisi oli näyttänyt selkeästi vihreää valoa. Ja, lopulta se simputus päättyi kuin seinään pienellä viipeellä sen jälkeen kuin saatiin hallinto-oikeuden päätös. Ilmeisesti vihreää valoa näyttäneet esimiehet taisivat ymmärtää omankin aseman olevan vaarassa, joten hakemuksien käsittelystä vastaava sosiaalityöntekijä vaihtui.

"En ole nähnyt itse tutkintapyyntöä, joten en tietenkään voi tietää asiaa kovin hyvin. Skannatut dokumentit eivät viitanneet syyttelyyn tahallisesta tai tuottamuksellisesta asiakirjojen hukkaamisesta. "

Tuota asiakirjojen hukkaamista tapahtui puolentoista vuoden ajan, joten ei olisi enää pitänyt mennä viattomaksi yksittäisen paperin hukkaamiseksi. Koko roskaa en ole blogiin laittanut ja tosiaan sitä tutkintapyyntöä en ole huomannut laittaa. Taisin tällä palstalla saada neuvot tutkintapyynnön tekemiseen ja hiukan muuttaen pistin eteenpäin.

"Se olisi kuitenkin kai ollut sallittua, jos tuo sossun päätös (2.11.2006) lopettaa asioidesi kirjallinen käsittely olisi ollut laillinen. Joitain perusteita päätökselle tosiaan hallintolaissa oli, vaikka ei kylläkään nykytiedon valossa riittäviä."

Sosiaalityöntekijät eivät missään vaiheessa väittäneet etteivät voi käsitellä hakemusta sen vuoksi etten ollut paikalla, vaan väitettiin etteivät olleet saaneet niitä selvityksiä (joita ei edes voi pitää toimeentulotuen myöntämisen ehtona) tai niitä asiakirjoja, joiden jättämisestä minulla oli esittää kirjaamon kuittaukset.

Kun mainitsit tuosta ruokalusikalla syöttämisestä, niin ehkä mukana olleesta tiivitelmästä huolimatta oli vaikeaa ymmärtää ettei sosiaalityöntekijöiden väitteet voineet pitää paikkaansa, mutta minulle tuli kuitenkin vaikutelma ettei edes haluttu sosiaalityöntekijää vastuuseen. Siellä oli niiiiiiiiiiiiiiiin paljon ristiriitaista valehtelua, että tyhmemmänkin poliisin olisi pitänyt älytä. Jostakin asiasta väännettiin pari kuukautta ja yht'äkkiä sitä vääntöä aloittanutta toimeentulotukihakemusta ei oltu koskaan edes jätetty - tämähän tarkoittaisi sitä, että toimeentulotuki olisi myönnetty takautuvana toimeentulotukena, jolloin tukea ei olisi tarvinnut myöntää, koska ei olisi löytynyt tarvittavia perusteita myöntää takautuvaa toimeentulotukea.

167-176 kirjoitti:

Odotellaan nyt vielä päätöstä HaO:sta.
Tähän menneesä tilanne noita virkanilkkejä vastaan oikeudessa on 4-0, pian voi olla jo 5-0. Aikaisemmin on Kela saanut "pataan" kerran vakuutusoikeudessa asumistuen takasinperintäasiassa ja sossu toimeentulotukiasiassa 3 kertaa.

Sen lisäksi monesti on järki tullut virkanilkin päähän vasta "iltajunalla" kun olen asiaa selvittänyt ja lakia lukenut heille joskus jopa vanhalta viinalta tuoksahaten omalla puhekielellläni joka on sekoitus karjalan- ja savon murteista, jos tuore viina on tuoksunut niin silloin on seassa ollut venäjänkielisiä kirosanojakin. Nyt noita kokonaan peruttettuja "iltajunia" on jo viisi, lähestyy VR:n "saavutuksia".

Lue lisää

Minulla toimeentulotukilaskelmaan tulee vain vuokra (kohtuullisen vuokran alapuolella), sähkö ja alennettu perusosa, joten päätös menee ihan lain mukaan.

Yritän tehdä valituksia sen vuoksi, jotta saataisiin ennakkopäätös ettei nykyisellä toimeentulotukitasolla alentaminen ole enää kohtuullista.

Kun omalla kohdalla tilanne on mennyt siihen, että saan kärsiä nahoissani kun en voi todistaa tosiasioita paperilla, niin mielestäni pitäisi olla oman oikeusturvan kannalta oikeus pidättäytyä kirjallisessa yhteydenpidossa. Ihan lakia noudattamalla tällaista tilannetta ei edes voisi tapahtua, joten luultavasti hakkaan aivan turhaan päätäni hallintolain läsnäolovelvollisuuteen.

Esimerkkejä:

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/06/04/tyottoman-vaara-aktiivisuus/

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/06/07/te-keskuksen-selvityspyynto/

Samalla kun valitusta rustailen, niin yritän "joskos myös sais" vastauksen siihen, kuinka monen vuoden jälkeen voidaan työllistymispalvelut todeta tuloksettomiksi, jolloin työtön voisi kieltäytyä työvoimatoimiston asiakuudesta.

Eli aika vaikeaa on tällaisia valituksia voittaa, mutta käsittääkseni toimeentulotukilaki joustaa hiukan.... joten täytyy katsoa, miten käy.

kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"Kuitenkin ainakin jotkut väärin kohtelemansa asiakkaan tuohtumukselle lähinnä naureskelevat virkailijat luultavasti vakavoituvat, kun poliisilta tulee yhteydenotto."

Itse asiassa meno sen kun parani, koska poliisi oli näyttänyt selkeästi vihreää valoa. Ja, lopulta se simputus päättyi kuin seinään pienellä viipeellä sen jälkeen kuin saatiin hallinto-oikeuden päätös. Ilmeisesti vihreää valoa näyttäneet esimiehet taisivat ymmärtää omankin aseman olevan vaarassa, joten hakemuksien käsittelystä vastaava sosiaalityöntekijä vaihtui.

"En ole nähnyt itse tutkintapyyntöä, joten en tietenkään voi tietää asiaa kovin hyvin. Skannatut dokumentit eivät viitanneet syyttelyyn tahallisesta tai tuottamuksellisesta asiakirjojen hukkaamisesta. "

Tuota asiakirjojen hukkaamista tapahtui puolentoista vuoden ajan, joten ei olisi enää pitänyt mennä viattomaksi yksittäisen paperin hukkaamiseksi. Koko roskaa en ole blogiin laittanut ja tosiaan sitä tutkintapyyntöä en ole huomannut laittaa. Taisin tällä palstalla saada neuvot tutkintapyynnön tekemiseen ja hiukan muuttaen pistin eteenpäin.

"Se olisi kuitenkin kai ollut sallittua, jos tuo sossun päätös (2.11.2006) lopettaa asioidesi kirjallinen käsittely olisi ollut laillinen. Joitain perusteita päätökselle tosiaan hallintolaissa oli, vaikka ei kylläkään nykytiedon valossa riittäviä."

Sosiaalityöntekijät eivät missään vaiheessa väittäneet etteivät voi käsitellä hakemusta sen vuoksi etten ollut paikalla, vaan väitettiin etteivät olleet saaneet niitä selvityksiä (joita ei edes voi pitää toimeentulotuen myöntämisen ehtona) tai niitä asiakirjoja, joiden jättämisestä minulla oli esittää kirjaamon kuittaukset.

Kun mainitsit tuosta ruokalusikalla syöttämisestä, niin ehkä mukana olleesta tiivitelmästä huolimatta oli vaikeaa ymmärtää ettei sosiaalityöntekijöiden väitteet voineet pitää paikkaansa, mutta minulle tuli kuitenkin vaikutelma ettei edes haluttu sosiaalityöntekijää vastuuseen. Siellä oli niiiiiiiiiiiiiiiin paljon ristiriitaista valehtelua, että tyhmemmänkin poliisin olisi pitänyt älytä. Jostakin asiasta väännettiin pari kuukautta ja yht'äkkiä sitä vääntöä aloittanutta toimeentulotukihakemusta ei oltu koskaan edes jätetty - tämähän tarkoittaisi sitä, että toimeentulotuki olisi myönnetty takautuvana toimeentulotukena, jolloin tukea ei olisi tarvinnut myöntää, koska ei olisi löytynyt tarvittavia perusteita myöntää takautuvaa toimeentulotukea.

Lue lisää

"Tuota asiakirjojen hukkaamista tapahtui puolentoista vuoden ajan, joten ei olisi enää pitänyt mennä viattomaksi yksittäisen paperin hukkaamiseksi."

Eipä varmaan. Silti asia jää luultavasti helposti tutkimatta, jos ei esitä nimenomaisesti sitä väitettä, että asiakirjoja on hukattu tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Seuraava tärkeä asia on sitten väittää, että hukkaamisesta on aiheutunut vähäistä suurempi haitta.

"Kun mainitsit tuosta ruokalusikalla syöttämisestä, niin ehkä mukana olleesta tiivitelmästä huolimatta oli vaikeaa ymmärtää ettei sosiaalityöntekijöiden väitteet voineet pitää paikkaansa, mutta minulle tuli kuitenkin vaikutelma ettei edes haluttu sosiaalityöntekijää vastuuseen. Siellä oli niiiiiiiiiiiiiiiin paljon ristiriitaista valehtelua, että tyhmemmänkin poliisin olisi pitänyt älytä."

Siinä on tietysti vielä sekin, että rikosasiassa syytetyllä on tietenkin oikeus valehdella niin paljon kuin haluaa. Jos asia on monimutkainen, sortuminen sisäisiin ristiriitaisuuksiin useammassakaan valheessa epäonnistuminen ei vielä välttämättä paljon vaikuta.

Voi muuten sivumennen mainiten kertoa jonkun mielestä sossusta myös jotakin hyvää, jos hän on selvästi huono valehtelija :)

"Kun omalla kohdalla tilanne on mennyt siihen, että saan kärsiä nahoissani kun en voi todistaa tosiasioita paperilla, niin mielestäni pitäisi olla oman oikeusturvan kannalta oikeus pidättäytyä kirjallisessa yhteydenpidossa."

Toisaalta suullisestakin yhteydenpidosta jää todisteita, jos nauhoitat sen. Vaatii tietysti tietynlaisen kännykän tai muun laitteen. Hyvien todisteiden saamiseksi voi olla eduksi, ettet kerro nauhoittavasi keskustelua.

"Silti asia jää luultavasti helposti tutkimatta, jos ei esitä nimenomaisesti sitä väitettä, että asiakirjoja on hukattu tahallisesti tai tuottamuksellisesti."

Löysin ensimmäisen poliisille lähettämäni tutkintapyynnön ja täytyy myöntää etten uskaltanut esittää suoria syytöksiä, jotta en olisi itse ollut syytettyjen penkillä vaan paremminkin tyydyin pyyntöön "tutkia onko tapahtunut virkarikos".

"Voi muuten sivumennen mainiten kertoa jonkun mielestä sossusta myös jotakin hyvää, jos hän on selvästi huono valehtelija :)"

Itse asiassa oli erittäin hyvä valehtelija ja osasi ilmeisesti vuosien kokemuksella hyödyntää kaikki lailliset porsaan mentävät reiät ja laittomat keinot.

"Toisaalta suullisestakin yhteydenpidosta jää todisteita, jos nauhoitat sen."

Kukaan ei viitsi kuunnella niitä nauhoituksia. Itse pistin nauhoituksen liitteeksi ja tarkat kohdat, mistä kyseinen väite löytyy - ei viitsitty edes tarkistaa vaan todettiin ettei nauhoituksella kuuluvaa asiaa ole sanottu. Kirjallinen toimii huomattavasti paremmin.

Toinen asia on ettei kukaan viitsisi kuunnella sitä paskanjauhantaa - edes silloin kun itse on altavastaava osapuoli. Tuolta löytyy orjatyösopimuksen vääntö tekstimuodossa: https://reilusuomi.wordpress.com/2017/02/24/orjasopimus/
(ei ole minun oma, minä en pärjää noin hyvin - vaan pystyn samaan puolustukseen vain kirjallisessa muodossa kun pääsen tarkistamaan asioita)

asjae kirjoitti:

"Tuota asiakirjojen hukkaamista tapahtui puolentoista vuoden ajan, joten ei olisi enää pitänyt mennä viattomaksi yksittäisen paperin hukkaamiseksi."

Eipä varmaan. Silti asia jää luultavasti helposti tutkimatta, jos ei esitä nimenomaisesti sitä väitettä, että asiakirjoja on hukattu tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Seuraava tärkeä asia on sitten väittää, että hukkaamisesta on aiheutunut vähäistä suurempi haitta.

"Kun mainitsit tuosta ruokalusikalla syöttämisestä, niin ehkä mukana olleesta tiivitelmästä huolimatta oli vaikeaa ymmärtää ettei sosiaalityöntekijöiden väitteet voineet pitää paikkaansa, mutta minulle tuli kuitenkin vaikutelma ettei edes haluttu sosiaalityöntekijää vastuuseen. Siellä oli niiiiiiiiiiiiiiiin paljon ristiriitaista valehtelua, että tyhmemmänkin poliisin olisi pitänyt älytä."

Siinä on tietysti vielä sekin, että rikosasiassa syytetyllä on tietenkin oikeus valehdella niin paljon kuin haluaa. Jos asia on monimutkainen, sortuminen sisäisiin ristiriitaisuuksiin useammassakaan valheessa epäonnistuminen ei vielä välttämättä paljon vaikuta.

Voi muuten sivumennen mainiten kertoa jonkun mielestä sossusta myös jotakin hyvää, jos hän on selvästi huono valehtelija :)

"Kun omalla kohdalla tilanne on mennyt siihen, että saan kärsiä nahoissani kun en voi todistaa tosiasioita paperilla, niin mielestäni pitäisi olla oman oikeusturvan kannalta oikeus pidättäytyä kirjallisessa yhteydenpidossa."

Toisaalta suullisestakin yhteydenpidosta jää todisteita, jos nauhoitat sen. Vaatii tietysti tietynlaisen kännykän tai muun laitteen. Hyvien todisteiden saamiseksi voi olla eduksi, ettet kerro nauhoittavasi keskustelua.

Lue lisää

"Jos asia on monimutkainen, sortuminen sisäisiin ristiriitaisuuksiin useammassakaan valheessa epäonnistuminen ei vielä välttämättä paljon vaikuta."

Olet varmaan oikeassa. Mutta, kysehän oli täysin kirjallisesta tapauksesta kun en suostunut henkilökohtaisiin tapaamisiin, koska sen jälkeen sosiaalivirkailijan kirjaamat väitteet olisi todettu tosiasioiksi, koska "minä valehtelen omassa asiassani ja viranhaltijan pitäisi olla ulkopuolinen, asiallisesti toimiva viranhaltija".

Aina sosiaalityöntekijän valheellisen "hakemusta, asiapapereita tai lisäselvityksiä ei ole toimitettu" - väitteen kumoamiseksi löytyi kirjallinen todiste (tai useampia).

Yksi asiaa hieman havainnollistava esimerkki sosiaalityöntekijän toiminnasta löytyy tuolta:

https://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2015/okv_1982_1_2014.pdf

...saman päätöksen lyhennelmästä löytyy kuvakaappaus:

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/07/17/kirjallisen-yhteydenpidon-hyodyllisyys/

kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"Jos asia on monimutkainen, sortuminen sisäisiin ristiriitaisuuksiin useammassakaan valheessa epäonnistuminen ei vielä välttämättä paljon vaikuta."

Olet varmaan oikeassa. Mutta, kysehän oli täysin kirjallisesta tapauksesta kun en suostunut henkilökohtaisiin tapaamisiin, koska sen jälkeen sosiaalivirkailijan kirjaamat väitteet olisi todettu tosiasioiksi, koska "minä valehtelen omassa asiassani ja viranhaltijan pitäisi olla ulkopuolinen, asiallisesti toimiva viranhaltija".

Aina sosiaalityöntekijän valheellisen "hakemusta, asiapapereita tai lisäselvityksiä ei ole toimitettu" - väitteen kumoamiseksi löytyi kirjallinen todiste (tai useampia).

Yksi asiaa hieman havainnollistava esimerkki sosiaalityöntekijän toiminnasta löytyy tuolta:

https://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2015/okv_1982_1_2014.pdf

...saman päätöksen lyhennelmästä löytyy kuvakaappaus:

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/07/17/kirjallisen-yhteydenpidon-hyodyllisyys/

Lue lisää

"Aina sosiaalityöntekijän valheellisen "hakemusta, asiapapereita tai lisäselvityksiä ei ole toimitettu" - väitteen kumoamiseksi löytyi kirjallinen todiste (tai useampia)."

Ihan hyvä. Poliisi ei välttämättä ole siitä ole ollutkaan eri mieltä, vaan olisi tarvinnut vain kädestä taluttamista sen suhteen, mitä siitä pitää päätellä. Sillä päätelmällä kun ei sinänsä tosiaan mitään tee, että sosiaalityöntekijä on valehdellut.

"Yksi asiaa hieman havainnollistava esimerkki sosiaalityöntekijän toiminnasta löytyy tuolta:

https://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2015/okv_1982_1_2014.pdf"

Aika mielenkiintoinen. Puhelinkeskustelusta ei tietenkään voi totuutta tietää ja oikaisuvaatimuksen kanssa on voinut käydä vahinko, mutta miksihän sitä ei ole mitenkään selitetty, missä toimenpiteet oikaisupyyntöä koskevan muistutuksen osalta viipyivät...

En tunne tarkemmin tapausta, mutta sosiaalityöntekijän kanssa toimittaessa yleensä sosiaalityöntekijän sana jyrää, joten tuo tapaus oli aika harvinainen kun edes kirjattiin hakijan näkemys ja todettiin, että hakemuksen pois vetämisestä olisi pitänyt hankkia allekirjoitettu peruutusilmoitus.

"päätös (2.11.2006) lopettaa asioidesi kirjallinen käsittely olisi ollut laillinen"

Mistä tämmöinen löytyi? Tuolla päivämäärällä minulle tehtiin toimeentulotukilaskelma, jossa myönnettiin toimeentulotukea syyskuulle.


- näitä uhkausia oli useita, mutta kun laki velvoittaa antamaan kirjallisen päätöksen toimeentulotukihakemukseen, niin aina oli pakko antaa vähintään se hylkäävä päätös.

kkkkkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"Silti asia jää luultavasti helposti tutkimatta, jos ei esitä nimenomaisesti sitä väitettä, että asiakirjoja on hukattu tahallisesti tai tuottamuksellisesti."

Löysin ensimmäisen poliisille lähettämäni tutkintapyynnön ja täytyy myöntää etten uskaltanut esittää suoria syytöksiä, jotta en olisi itse ollut syytettyjen penkillä vaan paremminkin tyydyin pyyntöön "tutkia onko tapahtunut virkarikos".

"Voi muuten sivumennen mainiten kertoa jonkun mielestä sossusta myös jotakin hyvää, jos hän on selvästi huono valehtelija :)"

Itse asiassa oli erittäin hyvä valehtelija ja osasi ilmeisesti vuosien kokemuksella hyödyntää kaikki lailliset porsaan mentävät reiät ja laittomat keinot.

"Toisaalta suullisestakin yhteydenpidosta jää todisteita, jos nauhoitat sen."

Kukaan ei viitsi kuunnella niitä nauhoituksia. Itse pistin nauhoituksen liitteeksi ja tarkat kohdat, mistä kyseinen väite löytyy - ei viitsitty edes tarkistaa vaan todettiin ettei nauhoituksella kuuluvaa asiaa ole sanottu. Kirjallinen toimii huomattavasti paremmin.

Toinen asia on ettei kukaan viitsisi kuunnella sitä paskanjauhantaa - edes silloin kun itse on altavastaava osapuoli. Tuolta löytyy orjatyösopimuksen vääntö tekstimuodossa: https://reilusuomi.wordpress.com/2017/02/24/orjasopimus/
(ei ole minun oma, minä en pärjää noin hyvin - vaan pystyn samaan puolustukseen vain kirjallisessa muodossa kun pääsen tarkistamaan asioita)

Lue lisää

Pärjäsinkö mielestäsi hyvin? Oma oloni oli, että olen systeemin uhri, jonka sanomisilla ei ole vaikutusta, kun vastassa on tyranniakoneiston robottimaisuus ja oman edun tavoittelu. Olen erittäin tyytymätön siihen, miten tilanteesta selvisin - tai siis en selvinnyt, vaan alistuin orjaksi. Laitoin keskustelun nettiin lähinnä tiedoksi ja varoitukseksi muille, jotta he osaisivat omat kuulustelunsa hoitaa paremmin kuin minä. Vei tosiaan muutaman viikon, ennen kuin pystyin alkamaan kuunnella ja puhtaaksikirjoittaa tuota, ja sitä edeltävää 'orjamarkkinat' -kuulustelua. Se oli niin masentavaa ja inhottavaa, että pystyin tekemään sitä aluksi vain muutaman minuutin kerrallaan. Kuitenkin tuntui, että sen julkaiseminen muille työttömyyden ja tyrannian uhreille oli sen verran tärkeää, että jaksoin lopulta saattaa tuon ikävän homman loppuun - ja olen iloinen, että niin tein.

Toivoisin, että muutkin julkaisivat omia keskustelujaan. Se on raskasta, mutta voisi olla merkityksellistä. Ei noita jaksaisi kuunnella, omiaan tai muiden, mutta lukien selaamalla saattaa löytää ajatuksen aihetta.

On niin valtavasti ihmisiä Suomessa, jotka saavat toimeentulonsa tuhansien maanmiestensä työttömyydestä ja köyhyydestä. Tietenkään heillä ei ole mitään motivaatiota auttaa meitä työllistymään; sehän vaarantaisi heidän omat virkansa. Tuokin virkailija saattoi olla entinen työtön, ainakin hän sanoi kouluttautuneensa sossun virkailijaksi vasta yli viisikymppisenä. Eli luulisi hänen ymmärtävän uhrinsa osaa. Mutta meneekö se niin, että kun itse pääsee suosta, haluaa kostaa koettelemuksensa muille työntämällä heitä siihen samaan suohon joukoittain, ja pistää vielä pallon jalkaan, ettei ne sieltä ylös enää rämmi?

No, yritän rämpiä. Yritetään kaikki. Ei meidän Suomemme tarvitse olla tyrannia. Yhdessä voimme sen korjata.

Mielestäni pärjäsit hyvin.

Minä en ole koskaan ollut kahden henkilön "painostettavana", joten yhden henkilön painostuksen perusteella arvelisin, että ääneen sanotuista sanoista huolimatta ilmapiiri ei ole ollut kovin ystävällinen.

Olen itse nauhoittanut ikikarenssiin johtaneen tapaamisen työvoimavirkailija Eila Rantasen kanssa ja sitä seuraavan tapaamisen, jossa ei ollut enää pelkoa työmarkkinatuen menetyksestä. Molemmat tapahtuivat vuonna 2006 ja kun 2015 kuuntelin pätkän, niin se >tunne< kun unohduksiin painetut tunteet nosevat uudelleen mieleen - minä katsoin parhaaksi lopettaa kuuntelemisen. Ajattelin siirtää nauhojen kuuntelemista siihen saakka kunnes saan ostettua uuden tietokoneen, jonka jälkeen suunnittelin laittavani nauhoituksesta pätkiä blogiin, mutta tekninen toteutus tuottikin ongelmia.

Enkä jossain vaiheessa minunkin kannattaisi kuunnella nauhat ja kirjoittaa koko paskanjauhanta tekstimuotoon.

"päätös (2.11.2006) lopettaa asioidesi kirjallinen käsittely olisi ollut laillinen"

Minä löysin blogista vain yhden kohdan, jossa Hervannan sosiaalityöntekijä Päivi Raunio-Tuominen oli kirjannut päivämäärällä 25.4.2006, että "Kirjallisia hakemuksia ei käsitellä ennen asiointia ensimäistä kertaa sosiaalityöntekijällä."

Erikoista tuossa kirjauksessa on, että kyseisellä ajalla minun ensimmäistä toimeentulotukihakemustani käsiteltiin Sarviksen sosiaaliasemalla ja vasta kaksi kuukautta myöhemmin "asiakkuuteni" siirrettiin Hervantaan.

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/11/17/kuin-seinahullut-sotkisi-asioita/

asjae kirjoitti:

"Aina sosiaalityöntekijän valheellisen "hakemusta, asiapapereita tai lisäselvityksiä ei ole toimitettu" - väitteen kumoamiseksi löytyi kirjallinen todiste (tai useampia)."

Ihan hyvä. Poliisi ei välttämättä ole siitä ole ollutkaan eri mieltä, vaan olisi tarvinnut vain kädestä taluttamista sen suhteen, mitä siitä pitää päätellä. Sillä päätelmällä kun ei sinänsä tosiaan mitään tee, että sosiaalityöntekijä on valehdellut.

"Yksi asiaa hieman havainnollistava esimerkki sosiaalityöntekijän toiminnasta löytyy tuolta:

https://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2015/okv_1982_1_2014.pdf"

Aika mielenkiintoinen. Puhelinkeskustelusta ei tietenkään voi totuutta tietää ja oikaisuvaatimuksen kanssa on voinut käydä vahinko, mutta miksihän sitä ei ole mitenkään selitetty, missä toimenpiteet oikaisupyyntöä koskevan muistutuksen osalta viipyivät...

Lue lisää

"Poliisi ei välttämättä ole siitä ole ollutkaan eri mieltä, vaan olisi tarvinnut vain kädestä taluttamista sen suhteen, mitä siitä pitää päätellä. Sillä päätelmällä kun ei sinänsä tosiaan mitään tee, että sosiaalityöntekijä on valehdellut."

Niin, missään vaiheessa "valehteleminen" ei ollut poliisin tutkittavana vaan se seikka ettei kirjaamon kautta jätettyjä toimeentulotukihakemuksia ja liitteitä myönnetty vastaanotetuksi, vaikka niiden jättämisestä oli kirjaamon kuittauksen ja "kuittauksia" löytyi myös sosiaalitoimen omista asiakirjoista. Eli mielestäni poliisin olisi pitänyt pystyä päättelemään, että tutkintapyyntö koskee viranhaltijan toistuvasti "kadottamia" asiakirjoja, vaikka tutkintapyynnössä en väittänyt sosiaalityöntekijän hävittävän niitä tahallisesti.

kkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"Poliisi ei välttämättä ole siitä ole ollutkaan eri mieltä, vaan olisi tarvinnut vain kädestä taluttamista sen suhteen, mitä siitä pitää päätellä. Sillä päätelmällä kun ei sinänsä tosiaan mitään tee, että sosiaalityöntekijä on valehdellut."

Niin, missään vaiheessa "valehteleminen" ei ollut poliisin tutkittavana vaan se seikka ettei kirjaamon kautta jätettyjä toimeentulotukihakemuksia ja liitteitä myönnetty vastaanotetuksi, vaikka niiden jättämisestä oli kirjaamon kuittauksen ja "kuittauksia" löytyi myös sosiaalitoimen omista asiakirjoista. Eli mielestäni poliisin olisi pitänyt pystyä päättelemään, että tutkintapyyntö koskee viranhaltijan toistuvasti "kadottamia" asiakirjoja, vaikka tutkintapyynnössä en väittänyt sosiaalityöntekijän hävittävän niitä tahallisesti.

Lue lisää

"Eli mielestäni poliisin olisi pitänyt pystyä päättelemään, että tutkintapyyntö koskee viranhaltijan toistuvasti "kadottamia" asiakirjoja, vaikka tutkintapyynnössä en väittänyt sosiaalityöntekijän hävittävän niitä tahallisesti."

Kyllä poliisi olisi mielestäni saanut vähintäänkin kysyä sinulta lisätietoa tarkoituksestasi, jos ei omin avuin päässyt tässä tapauksessa eteenpäin. Kuten sanottua, vastaisen varalle suosittelen kuitenkin tarkempaa väitteiden esittämistä kuin pelkkää jonkin rikoslain pääluvun otsikon mainitsemista.

Esimerkiksi seuraava ketju olisi varmaankin mennyt poliisille perille: Teko täyttää tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkiston (RL 40:10 §), koska 1) on ollut sosiaalityöntekijän virkavelvollisuuksien vastaista olla käsittelemättä kyseisiä asiakirjoja, 2) kyse on täytynyt olla tuottamuksellisesta toiminnasta, koska todisteet osoittavat sitä tapahtuneen niin usein ja 3) voit todistaa myös, että toiminnasta sinulle aiheutunut vahinko ei ole vähäinen.

Edellä tosin väitettiin, että ihmiset pyrkisivät jopa virkatehtäviä hoitaessaan ensi sijassa maksimoimaan omaa arvoaan työmarkkinoilla. Siinä tapauksessa kannattaa vastaisuudessa varmaan toimia täysin päinvastoin kuin sanon, sillä minähän pyrin varmasti varsinkin näin työtehtävien ulkopuolella vain ja ainoastaan huonontamaan ihmisten kykyä päästä oikeuksiinsa juristia palkkaamatta.

"Edellä tosin väitettiin, että ihmiset pyrkisivät jopa virkatehtäviä hoitaessaan ensi sijassa maksimoimaan omaa arvoaan työmarkkinoilla. Siinä tapauksessa kannattaa vastaisuudessa varmaan toimia täysin päinvastoin kuin sanon, sillä minähän pyrin varmasti varsinkin näin työtehtävien ulkopuolella vain ja ainoastaan huonontamaan ihmisten kykyä päästä oikeuksiinsa juristia palkkaamatta. "

En tiedä, mitä tuo tarkoitti - minulta taisi jokin jäädä huomaamatta (ellei kyse ollut tuo huomaamisesta "...sossun päätös (2.11.2006) lopettaa asioidesi kirjallinen käsittely olisi ollut laillinen.").

Kiitos, olet kertonut paljon uusia ja hyödyllisiä asioita oikeustieteestä.

kkkkkkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

"Edellä tosin väitettiin, että ihmiset pyrkisivät jopa virkatehtäviä hoitaessaan ensi sijassa maksimoimaan omaa arvoaan työmarkkinoilla. Siinä tapauksessa kannattaa vastaisuudessa varmaan toimia täysin päinvastoin kuin sanon, sillä minähän pyrin varmasti varsinkin näin työtehtävien ulkopuolella vain ja ainoastaan huonontamaan ihmisten kykyä päästä oikeuksiinsa juristia palkkaamatta. "

En tiedä, mitä tuo tarkoitti - minulta taisi jokin jäädä huomaamatta (ellei kyse ollut tuo huomaamisesta "...sossun päätös (2.11.2006) lopettaa asioidesi kirjallinen käsittely olisi ollut laillinen.").

Kiitos, olet kertonut paljon uusia ja hyödyllisiä asioita oikeustieteestä.

Lue lisää

"En tiedä, mitä tuo tarkoitti - minulta taisi jokin jäädä huomaamatta"

Joku vain kirjoitti tuolla edellä: "On niin valtavasti ihmisiä Suomessa, jotka saavat toimeentulonsa tuhansien maanmiestensä työttömyydestä ja köyhyydestä. Tietenkään heillä ei ole mitään motivaatiota auttaa meitä työllistymään; sehän vaarantaisi heidän omat virkansa." Tuli tarve sanoa tuohon jotain kautta rantain, kun noin voimakkaat näkemykset jonkinlaisesta ihmisen luontaisesta pahuudesta eivät omaan maailmankatsomukseeni kuulu.

Tietenkään en voi olla varma, mutta näin työttömänä mielsin henkilön tarkoittavan työttömien "työllistämispalveluja". Mielestäni komentti liittyi tuohon orjatyösopimuskeskusteluun, johon tuossa välissä laitoin linkin.

Juristi Saku Timonen on kirjoittanut Uuninpankkopoika-blogissaan mm. työttömiin liittyvästä lakitulkinnasta ja pohjatöistä. Yleensä kaikkien työttömien puuhasteluiden ja päivähoitojen väitetään edistäävän työllistymistä, vaikka tilastot kertovat niiden olevan työllistymisen kannalta tuloksettomia. Työttömien kyykyttämispalveluiden ainoat hyötyjät ovat valtiota laskuttavat kurssinjärjestäjät ja palkattomia työntekijöitä hyödyntävät työnantajat. Jokin aika sitten Saku Timonen kirjoitti, että lain pohjatöissä jo myönnettiin ettei työttömille tulevan lisäkyykytyksen ole tarkoituskaan edistää työllistymistä (ollaan jo niin pitkällä ettei edes tarvitse väittää palvelun edistävän työttömän työllistymistä).

Esimerkiksi toimeentulotukea hakeva työtön saa kuukaudessa palkattomaan työhön suostuessaan asumiskustannusten lisäksi alle 500 euroa elinkustannuksiin kuukaudessa. Palkattomista töistä kieltäytyvä saa asumiskustannusten lisäksi alle 400 tai alle 300 euroa kuukaudessa. Joten edellinen ryhmä ei lakimiehiä tai asianajajia palkkaile, vaikka kovasti olisi tarvetta lakiapuun. Ja, se köyhän maksuton oikeusapukin taitaa olla jotenkin rajattua/kiireellistä ja ellei sitä, niin ainakin tahdotonta auttamaan verovarojen jakamista laiskureille.

asjae kirjoitti:

"Eli mielestäni poliisin olisi pitänyt pystyä päättelemään, että tutkintapyyntö koskee viranhaltijan toistuvasti "kadottamia" asiakirjoja, vaikka tutkintapyynnössä en väittänyt sosiaalityöntekijän hävittävän niitä tahallisesti."

Kyllä poliisi olisi mielestäni saanut vähintäänkin kysyä sinulta lisätietoa tarkoituksestasi, jos ei omin avuin päässyt tässä tapauksessa eteenpäin. Kuten sanottua, vastaisen varalle suosittelen kuitenkin tarkempaa väitteiden esittämistä kuin pelkkää jonkin rikoslain pääluvun otsikon mainitsemista.

Esimerkiksi seuraava ketju olisi varmaankin mennyt poliisille perille: Teko täyttää tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkiston (RL 40:10 §), koska 1) on ollut sosiaalityöntekijän virkavelvollisuuksien vastaista olla käsittelemättä kyseisiä asiakirjoja, 2) kyse on täytynyt olla tuottamuksellisesta toiminnasta, koska todisteet osoittavat sitä tapahtuneen niin usein ja 3) voit todistaa myös, että toiminnasta sinulle aiheutunut vahinko ei ole vähäinen.

Edellä tosin väitettiin, että ihmiset pyrkisivät jopa virkatehtäviä hoitaessaan ensi sijassa maksimoimaan omaa arvoaan työmarkkinoilla. Siinä tapauksessa kannattaa vastaisuudessa varmaan toimia täysin päinvastoin kuin sanon, sillä minähän pyrin varmasti varsinkin näin työtehtävien ulkopuolella vain ja ainoastaan huonontamaan ihmisten kykyä päästä oikeuksiinsa juristia palkkaamatta.

Lue lisää

"Teko täyttää tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkiston (RL 40:10 §), koska 1) on ollut sosiaalityöntekijän virkavelvollisuuksien vastaista olla käsittelemättä kyseisiä asiakirjoja, 2) kyse on täytynyt olla tuottamuksellisesta toiminnasta, koska todisteet osoittavat sitä tapahtuneen niin usein ja 3) voit todistaa myös, että toiminnasta sinulle aiheutunut vahinko ei ole vähäinen."

Mitä tuohon tulee, niin mielestäni ei ole kyse RL 40:10 mukaisesta toiminnasta kun sosiaalityöntekijä toistuvasti viivyttelee viimesijaisen toimeentulotuen maksamista useita kuukausia - vaan virka-asemassa käytetty mielivalta vaarantaa jo tuen tarvitsijan terveyden ja hengen, jolloin kyse olisi paremminkin RL 40:7 ja RL 40:8. Tosin suomessahan oikeutta jakavat eivät varmaan koskaan tuomitsisi viranomaisasemassa tehtyä tuottamuksellista tappoa muuksi kuin RL 40:10, joka on minusta sellainen epäkohta, että oikeustieteelliseen pitäisi saada enemmän köyhien perheiden jälkikasvua.

7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa

1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka

2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,

hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
8 § (8.9.1989/792)
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä

1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai

2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai

3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi

ja virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.

kkkkkkkkkkkkkk kirjoitti:

Tietenkään en voi olla varma, mutta näin työttömänä mielsin henkilön tarkoittavan työttömien "työllistämispalveluja". Mielestäni komentti liittyi tuohon orjatyösopimuskeskusteluun, johon tuossa välissä laitoin linkin.

Juristi Saku Timonen on kirjoittanut Uuninpankkopoika-blogissaan mm. työttömiin liittyvästä lakitulkinnasta ja pohjatöistä. Yleensä kaikkien työttömien puuhasteluiden ja päivähoitojen väitetään edistäävän työllistymistä, vaikka tilastot kertovat niiden olevan työllistymisen kannalta tuloksettomia. Työttömien kyykyttämispalveluiden ainoat hyötyjät ovat valtiota laskuttavat kurssinjärjestäjät ja palkattomia työntekijöitä hyödyntävät työnantajat. Jokin aika sitten Saku Timonen kirjoitti, että lain pohjatöissä jo myönnettiin ettei työttömille tulevan lisäkyykytyksen ole tarkoituskaan edistää työllistymistä (ollaan jo niin pitkällä ettei edes tarvitse väittää palvelun edistävän työttömän työllistymistä).

Esimerkiksi toimeentulotukea hakeva työtön saa kuukaudessa palkattomaan työhön suostuessaan asumiskustannusten lisäksi alle 500 euroa elinkustannuksiin kuukaudessa. Palkattomista töistä kieltäytyvä saa asumiskustannusten lisäksi alle 400 tai alle 300 euroa kuukaudessa. Joten edellinen ryhmä ei lakimiehiä tai asianajajia palkkaile, vaikka kovasti olisi tarvetta lakiapuun. Ja, se köyhän maksuton oikeusapukin taitaa olla jotenkin rajattua/kiireellistä ja ellei sitä, niin ainakin tahdotonta auttamaan verovarojen jakamista laiskureille.

Lue lisää

"Yleensä kaikkien työttömien puuhasteluiden ja päivähoitojen väitetään edistäävän työllistymistä, vaikka tilastot kertovat niiden olevan työllistymisen kannalta tuloksettomia."

Näin minäkin olen ymmärtänyt, vaikka en kovin paljon asiaa tunne. Onko sinulla vinkata joitakin hyviä tilastoja?

"Ja, se köyhän maksuton oikeusapukin taitaa olla jotenkin rajattua/kiireellistä ja ellei sitä, niin ainakin tahdotonta auttamaan verovarojen jakamista laiskureille."

Kyllä esimerkiksi Kelan päätöksistä valittaminen mielestäni oikeusavun piiriin kuuluu. En tiedä, miten suuri hyöty lie siitä tahosta yleensä käytännössä, mutta ei sitä kysymällä paljon pitäisi myöskään menettää.

"Mitä tuohon tulee, niin mielestäni ei ole kyse RL 40:10 mukaisesta toiminnasta kun sosiaalityöntekijä toistuvasti viivyttelee viimesijaisen toimeentulotuen maksamista useita kuukausia - vaan virka-asemassa käytetty mielivalta vaarantaa jo tuen tarvitsijan terveyden ja hengen, jolloin kyse olisi paremminkin RL 40:7 ja RL 40:8."

Kävivät nuo tunnusmerkistöt minullakin mielessä. En vain jaksanut kirjoittaa päättelyketjua erikseen niitä varten, kun se on kuitenkin tarvittaessa helposti muunnettavissa, vaikka RL 40:10 §:n mukaan kirjoitettu onkin.

"Tosin suomessahan oikeutta jakavat eivät varmaan koskaan tuomitsisi viranomaisasemassa tehtyä tuottamuksellista tappoa muuksi kuin RL 40:10, joka on minusta sellainen epäkohta, että oikeustieteelliseen pitäisi saada enemmän köyhien perheiden jälkikasvua."

Näkemissäni tapauksissa olen yleensä yllättynyt siihen suuntaan, että onpa ankarasti vaikkapa poliisin aseenkäyttöön suhtauduttu. Tosin minä tiedän, miten lieviä tuomiot ylipäätään ovat (erittäin), joten en ole odottanutkaan kovin kovaa kohtelua myöskään virkamiehelle.

"oikeustieteelliseen pitäisi saada enemmän köyhien perheiden jälkikasvua"

Se on aivan totta. Mielestäni koulu toimii aika hyvin Suomessa, mutta köyhissä perheissä ollaan varmaan yleensä muita pettyneempiä yhteiskuntaan, jolloin lapset eivät ehkä aisti mentaliteettia eteenpäin taistelemista. Oikeustieteissä varsinkin pääsykokeet ovat mielestäni todellinen kamppailu eikä opinnoissa hyvin menestyminenkään yleensä ilman verenmakua suussa onnistu.

Yksi hyvä paikka löytyy tuolta: http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2017/01/tyti_2017_01_2017-02-21_tau_011_fi.html

, josta sitten pitää etsiä oikea sivu. Työllisyyskursseista ei kuitenkaan löydy luotettavaa tilastoa, koska kaikki palkkatuella, lyhytaikaiset ja osa-aikaiset taidetaan laskea työllistymiseksi... kun työnantaja saa ilmaisen työntekijän 6 - 8 kuukaudeksi, niin kyllähän siinä kannattaa palkkaa maksaa parin kuukauden ajan, jolloin työllistävä kurssi järjestetään uudelleen ja taas saa 6 - 8 kuukauden ajaksi ilmiatyöntekijöitä.

Muistaakseni Saku Timosen blogista löytyy linkki tutkimukseen, jossa kuntouttavasta työtoiminnasta työllistyi alle 2 %. Minä veikkaan, että työllistyivät työttömien kyykytyspalveluihin.

Täytyy tunnustaa, että oma tietämys oikeuskäytännöstä on pelkästää lehtijuttujen varassa. Toinen seikka on sitten ihmisten kokemukset viranhaltijan simputtamisesta, joka yleensä johtaa ylennykseen.

Kun lukee esim. ettei lapsi vastustanut hyväksikäyttöä ja sen perusteella pedofiilin tuomio on lievempi - niin väistämättä näistä aina silloin tällöin uutisissa kerrotuista ylilyönneistä tulee mieleen rikkaiden sisäpiirin suhmurat.

8u8u8u8u8u8 kirjoitti:

Yksi hyvä paikka löytyy tuolta: http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2017/01/tyti_2017_01_2017-02-21_tau_011_fi.html

, josta sitten pitää etsiä oikea sivu. Työllisyyskursseista ei kuitenkaan löydy luotettavaa tilastoa, koska kaikki palkkatuella, lyhytaikaiset ja osa-aikaiset taidetaan laskea työllistymiseksi... kun työnantaja saa ilmaisen työntekijän 6 - 8 kuukaudeksi, niin kyllähän siinä kannattaa palkkaa maksaa parin kuukauden ajan, jolloin työllistävä kurssi järjestetään uudelleen ja taas saa 6 - 8 kuukauden ajaksi ilmiatyöntekijöitä.

Muistaakseni Saku Timosen blogista löytyy linkki tutkimukseen, jossa kuntouttavasta työtoiminnasta työllistyi alle 2 %. Minä veikkaan, että työllistyivät työttömien kyykytyspalveluihin.

Täytyy tunnustaa, että oma tietämys oikeuskäytännöstä on pelkästää lehtijuttujen varassa. Toinen seikka on sitten ihmisten kokemukset viranhaltijan simputtamisesta, joka yleensä johtaa ylennykseen.

Kun lukee esim. ettei lapsi vastustanut hyväksikäyttöä ja sen perusteella pedofiilin tuomio on lievempi - niin väistämättä näistä aina silloin tällöin uutisissa kerrotuista ylilyönneistä tulee mieleen rikkaiden sisäpiirin suhmurat.

Lue lisää

"Muistaakseni Saku Timosen blogista löytyy linkki tutkimukseen, jossa kuntouttavasta työtoiminnasta työllistyi alle 2 %."

Tuo olisi kyllä erittäin vakuuttava fakta. Timonen näyttää kuitenkin kirjoittaneen kuntouttavasta työvoimapalvelusta aika paljon, joten ihan nopeasti en varmistusta kyennyt löytämään. Täytynee tyytyä elämään pienessä varmuudessa tämän asian suhteen.

"Kun lukee esim. ettei lapsi vastustanut hyväksikäyttöä ja sen perusteella pedofiilin tuomio on lievempi - niin väistämättä näistä aina silloin tällöin uutisissa kerrotuista ylilyönneistä tulee mieleen rikkaiden sisäpiirin suhmurat."

Ei kai rikkaus ihmistä sentään saa pedofiileja suosimaan? Ei Suomessa rikkaidenkaan lapsilla henkivartijoita ole pedofiileilta suojaamassa.

Itse kysymys on kyllä todella vaikealla. Noin päin sanottuna ajatus kuulostaa hyvältä. Siitä seuraa kuitenkin loogisella välttämättömyydellä se, että pedofiilin tuomiota ei nosta se, että murtaa henkensä hädässä kamppailevan lapsen vastarinnan fyysisesti. En tiedä mikä lie sitten uhrille vahingollisinta, mutta kielellinen muotoilu tosiaan vaikuttanee siihen, mitä ihmisen oikeustaju sanoo. Pedofiilin kannalta ankarampaa vaihtoehtoa siis suositaan, vaikka on tuomion nostamisesta voimankäytön vuoksi seuraa väistämättä se, että sitä käyttämättä jättävä saa lievemmän tuomion.

Suppea tutkimus:

http://sote.kainuu.fi/general/Uploads_files/Jarno_Karjalainen.pdf

sivu 17 löytyy tulos 3 prosenttia

ujkllklll kirjoitti:

Suppea tutkimus:

http://sote.kainuu.fi/general/Uploads_files/Jarno_Karjalainen.pdf

sivu 17 löytyy tulos 3 prosenttia

Lue lisää

"tulos 3 prosenttia"

Oho! Lisäksi tutkimus ei edes väitä, että tuo 3 % olisi millään tavalla juuri kuntouttavan työtoiminnan takia työllistynyt. Kyllä kai osa työtömistä vapaille markkinoille työllistyy muutoinkin.

asjae kirjoitti:

"Eli mielestäni poliisin olisi pitänyt pystyä päättelemään, että tutkintapyyntö koskee viranhaltijan toistuvasti "kadottamia" asiakirjoja, vaikka tutkintapyynnössä en väittänyt sosiaalityöntekijän hävittävän niitä tahallisesti."

Kyllä poliisi olisi mielestäni saanut vähintäänkin kysyä sinulta lisätietoa tarkoituksestasi, jos ei omin avuin päässyt tässä tapauksessa eteenpäin. Kuten sanottua, vastaisen varalle suosittelen kuitenkin tarkempaa väitteiden esittämistä kuin pelkkää jonkin rikoslain pääluvun otsikon mainitsemista.

Esimerkiksi seuraava ketju olisi varmaankin mennyt poliisille perille: Teko täyttää tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkiston (RL 40:10 §), koska 1) on ollut sosiaalityöntekijän virkavelvollisuuksien vastaista olla käsittelemättä kyseisiä asiakirjoja, 2) kyse on täytynyt olla tuottamuksellisesta toiminnasta, koska todisteet osoittavat sitä tapahtuneen niin usein ja 3) voit todistaa myös, että toiminnasta sinulle aiheutunut vahinko ei ole vähäinen.

Edellä tosin väitettiin, että ihmiset pyrkisivät jopa virkatehtäviä hoitaessaan ensi sijassa maksimoimaan omaa arvoaan työmarkkinoilla. Siinä tapauksessa kannattaa vastaisuudessa varmaan toimia täysin päinvastoin kuin sanon, sillä minähän pyrin varmasti varsinkin näin työtehtävien ulkopuolella vain ja ainoastaan huonontamaan ihmisten kykyä päästä oikeuksiinsa juristia palkkaamatta.

Lue lisää

En viitsi kaivella virheitä asjae:n kommenteista ja koska hän niin kiivaasti aina tukeutuu hallituksen esityksiin ja perusteluihin, niin tässä yksi kohta ja löytyy täältä, mutta tämä kumoaa kaikki asjae:.n virheelliset väittämät ja tieteilyn/lakikikkailun.

Juridiikka eli lakitiede on täysin eri asia kuin laki .
Tämä pätkä: "Nykyisen perusoikeusjärjestelmän toiminnasta

Perusoikeussäännökset ovat käytännössä kohdistuneet erityisesti lainsäätäjän toimintaan. Poikkeuslakijärjestelmä on johtanut siihen, että perusoikeuksien merkitys on vahvimmin tullut esiin lakiehdotusten säätämisjärjestyksen valintatilanteissa.

Perusoikeudet sitovat myös tuomioistuimia ja muita viranomaisia. Perusoikeussäännökset ovat osa sitä oikeusjärjestystä, jota hallitusmuodon 92 §:n 1 momentin mukaan kaikessa virkatoiminnassa laillisen seuraamuksen uhalla on tarkoin noudatettava. Aikaisemmin tuomioistuimet ja muut viranomaiset viittasivat kuitenkin vain harvoin suoraan perusoikeussäännöksiin toiminnassaan. Perusoikeuksille jäikin viranomaistoiminnassa merkitystä lähinnä alemmanasteisen perusoikeuksia täsmentävän lainsäädännön välityksellä. Erityisesti 1980-luvulta alkaen on suora viittaaminen perusoikeussäännöksiin yleistynyt erityisesti korkeimpien oikeuksien sekä ylimpien lainvalvojien käytännössä.

Erityisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytännössä on kehitetty kriteerejä perusoikeuden sallittujen ― eli valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mukaisessa normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä toteutettavissa olevien ― ja kiellettyjen ― eli valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n mukaista perustuslainsäätämisjärjestystä edellyttävien ― rajoitusten erottelulle. Perustuslakivaliokunta on usein korostanut, että vähäisemmästä puuttumisesta perustuslaissa turvattuihin kansalaisen oikeuksiin ja vapauksiin voidaan säätää tavallisella lailla. Sitä vastoin ankarammat ja syvemmälle käyvät puuttumiset tällaisiin kansalaisen oikeushyviin ovat mahdollisia vain perustuslain säätämisjärjestyksessä. Toisaalta mitä voimakkaammasta ja pakottavammasta yleisestä edusta on kysymys, sitä pitemmälle menevästä puuttumisesta kansalaisen oikeuksiin voidaan säätää lailla (esim. PeVL 14/1982 vp, 18/1982 vp, 2/1986 vp)". löytyy täältä: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1993/19930309

By the way: tuota perustuslain uudistusta kuulemma hierottiin yli kymmenen vuotta, kuka uskoo ja kuka ei, se ei ole minun asiani.

Ja ryöstäisivät Sut?

jonainpäivänä kirjoitti:

Ja ryöstäisivät Sut?

Roskaväkeä varten on kaikilla oltava keinot mukanaan.

Zrdzrdzrdztdztdz kirjoitti:

Roskaväkeä varten on kaikilla oltava keinot mukanaan.

Sä ite joudut kärsimään (menee asunto ja työpaikka, pahimmassa tapauksessa terveys) jos yrität ottaa pummilta luulot pois...

Ja pummi pääsee valtion hotelliin vetämään lonkkaa, sä taas saat ulosottomiehen riesaksi kun et pystynyt maksamaan sairaalalaskujasi....

Otaksun että "duunilla" tarkoitat nimenomaan ja yksinomaan PALKKAdunia, työtä jossa solmitaan työsopimus ja josta maksetaan vähintään alakohtaisen TES:in minimin mukaista tuntipalkkaa?

Korjaus, siis: PALKKAduunia*

Ei pääse vaan kyykytetään entistä pahemmin!

"kyykytetään" ? En ymmärrä ei sairasta ihmistä "kyykytetä" vaan häntä autetaan ja silloin kun ihminen on sairas hänen ei tarvitse osallistua mihinkään. Kyllä minä muistan kun olin työtön ja sitten jouduin sairaslomalle niin piti minun kerran käydä työvoimatoimistossa... Virkailijakin ihmetteli tätä käytäntöä mutta... Pakko oli käydä.

Sulla on käynyt lottovoitto. Kyllä Suomessa yleensä on niin, että kun on sairas ja tarvitsisi sekä pyytää apua, niin sitä ei saa. Sitten kun on terve ja työkykyinen, niin koitetaan pakolla syöttää sosiaalipalveluita ja "auttaa" (juoksuttaa sossulla jne. palkattomissa töissä), eli tyrkyttää terveelle apuja sillä verukkeella että "tervettä tässä nyt autetaan".

Korjaus: eli tyrkyttää terveelle apuja sillä verukkeella että "sairasta tässä nyt autetaan".

Jesjaje:n virhe väittämä. Ei, ei tietenkään mielestäsi ole kiellettyä, mutta ei myöskään ole sallittua julkiselle vallalle tukeutua päätöksissään hallituksen esityksien perusteluihin, koska sehän jo sanotaan PL 1lku 2§ 3mom eli kaikessa julkisessa toiminnassa ON NOUDATETTAVA LAKIA TARKOIN, eli tuohan kohta juurikaan ei salli päätöksissä ja muussa toimissa tukeutua hallituksen esityksiin.

Simple is that.

Ikikarenssin.

Itselläni on ns.toistaiseksi voimassa oleva työnhaku, seuraavaa ilmoittautumisaikaa ei ole annettu, ei ole tullut moniin vuosiin mitään typppejä, toppeja tai muutakaab, ei edes kuntouttaviin tai 9€ orjaduuniin kehoitusta.

Lawetorder kirjoitti:

Ikikarenssin.

Itselläni on ns.toistaiseksi voimassa oleva työnhaku, seuraavaa ilmoittautumisaikaa ei ole annettu, ei ole tullut moniin vuosiin mitään typppejä, toppeja tai muutakaab, ei edes kuntouttaviin tai 9€ orjaduuniin kehoitusta.

Lue lisää

Ei virkanilkeillä riitä rohkeus kyykyttää ihan ketä tahansa kun tosiasisssa raukkoja ja pelkureita ovat.
Oli yli 4 vuoden väli työkkärikäyntien välissä. Kun muutin viime vuoden lopulla niin uuden paikkakunnan työkkäri kutsui käymään varmaan siinä toivossa että saa hyvän orjan. Aika pettyneen oloinen ilme jäi työkkärin tädin naamalle kun sieltä lähdin, naama näytti ihan norsunvitulta vaikka mennessä se oli ihan hyvän näköinen.
Minut olisi pitänyt laittaa jo aikoja sitten typpiin, moppiin tai muuhun kyykytykseeen mutta laittamatta on jäänyt kun ei noista virkanilkeistä ole siihen hommaan.
Esittämällä puoli tuntia vittumaista tyyppiä säästyy monelta pahalta jopa lopun ikää kestävätä orjatyöltä.

167-176 kirjoitti:

Ei virkanilkeillä riitä rohkeus kyykyttää ihan ketä tahansa kun tosiasisssa raukkoja ja pelkureita ovat.
Oli yli 4 vuoden väli työkkärikäyntien välissä. Kun muutin viime vuoden lopulla niin uuden paikkakunnan työkkäri kutsui käymään varmaan siinä toivossa että saa hyvän orjan. Aika pettyneen oloinen ilme jäi työkkärin tädin naamalle kun sieltä lähdin, naama näytti ihan norsunvitulta vaikka mennessä se oli ihan hyvän näköinen.
Minut olisi pitänyt laittaa jo aikoja sitten typpiin, moppiin tai muuhun kyykytykseeen mutta laittamatta on jäänyt kun ei noista virkanilkeistä ole siihen hommaan.
Esittämällä puoli tuntia vittumaista tyyppiä säästyy monelta pahalta jopa lopun ikää kestävätä orjatyöltä.

Lue lisää

Olen ja huomannut että tuntemalla hiukan lakeja ja tylysti esiintymällä säästyy typeilta, mopeilta ja sum muilta kuntouttavilta. Naiset ajattelevat että tuo törkimys ei ansaitse sitä 9 e päivärahaakaan.

tuosopiiminulle kirjoitti:

Olen ja huomannut että tuntemalla hiukan lakeja ja tylysti esiintymällä säästyy typeilta, mopeilta ja sum muilta kuntouttavilta. Naiset ajattelevat että tuo törkimys ei ansaitse sitä 9 e päivärahaakaan.

Lue lisää

"Naiset ajattelevat että tuo törkimys ei ansaitse sitä 9 e päivärahaakaan. "
Ei ne ajattele kun omaa persettään jolla joutuisivat "istumaan tuleen" kun alkaisin tutkia heidän laittomuuksiaan. Mutta ihan sama kun lopputulos on kaikille mieluisa. Vielä muutama vuosi sitten kuvittelin että voisin jotenkin vaikuttaa noiden kyykytysten vähenemiseen tai jopa lopettamiseen mutta nyt tiedän etten pysty siihen kun omalta osalta, samoin voisi jokainen ajatella että minua ei virkaloisämmät kyykytä niin pulassa nuo ämmät olisivat. Näyttää kuitenkin siltä että tuo kyykytys jatkuu ja pahenee koko ajan Tuho Pöpilän... vai mikä sen silmälasipäisen äijänketaleen nimi nyt taas olikaan ... ja muiden koijjareiden toimesta.

Sossua vaan turpaan niin johan uskovat!

Siellä on netissä muutoshakemus- linkki tms joka varmaan tähän sopii

dfdfdfdfdf kirjoitti:

Siellä on netissä muutoshakemus- linkki tms joka varmaan tähän sopii

juu näytti olevan.