Jeesus kukisti ristinkuolemallaan Jumalan vastustajan vallan, jotta ihmisellä olisi mahdollisuus iankaikkiseen elämään.
Ensimmäisen paastonajan sunnuntain evankeliumitekstissä Jeesuksen aika maan päällä on päättymässä. Hän lähtee toteuttamaan sitä, mistä jo profeetat olivat saarnanneet. Jumalan Poika alentuu ristin tielle noustakseen ylös kuoleman voittajana.
Opetuslapset olivat aiemmin keskustelleet siitä, kuka Jeesus todella oli. ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika,” oli Pietari vastannut. Jeesus puhutteli Pietaria autuaaksi. ”Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.” (Matt. 16:15–17.)
Sielunvihollinen ei tunne totuutta
Nyt Jeesus puhuu opetuslapsilleen edessä olevasta suuresta kärsimyksestään ja väkivaltaisesta kuolemastaan. Opetuslapsille Jeesuksen puhe on käsittämätöntä kuultavaa. Silloin Pietari ottaa Jeesuksen nuhdeltavakseen: ”Sitä ei saa tapahtua sinulle, Herra!” (Matt. 16:22.)
Pietarin sanoissa on Jumalan vastustajan puhetta, niin kuin tuo vastustaja eli saatana halusikin. Jos Pietarin puhe olisi toteunut, silloin ei olisi toteutunut Jumalan tahto. Kristuksen lunastustyö olisi jäänyt tekemättä, eikä yhdelläkään ihmisellä olisi mahdollisuutta iankaikkiseen elämään.
Jumalan vastustaja on Jeesuksen opetuksen mukaan murhaaja, valehtelija ja valheen isä. ”Hän on kaukana totuudesta, se on hänelle vieras.” (Joh. 8:44.) Tuo ihmissielujen vihollinen etsii jatkuvasti tilaisuutta hyökkäyksilleen (1. Piet. 5:8).
Sielunvihollinen toimii syntiinlankeemuksessa turmeltuneen osamme kanssa yhdessä (Room. 7:18, Jaak. 1:14–15). ”Syntiinlankeemuksessa Jumalan kuva ihmisessä turmeltui. Ihminen mieltyi pahaan. Hänellä ei ole halua eikä voimaa hyvään. Hän ei rakasta Jumalaa, vaan itseään ja maailmaa.” (KO 22.)
Jeesus torjuu sielunvihollisen hyökkäykset
Jumalan Poika lähtee ristin tielle ja täyttää profeettojen ennustukset loppuun saakka (Jes. 53:3–5). ”Kuuliaisena Isän tahdolle Jeesus joutui kärsimyksiin, kiusauksiin ja kuoleman hätään” (KO 33). Kaiken takana on mittaamattoman suuri Jumalan rakkaus (Joh. 3:16).
Jeesus kulkee kohti Jerusalemia tietoisena siitä, mitä hän tulee siellä kohtaamaan. Viimeiseen hetkeen saakka hän toteuttaa Isän tahtoa (Mark. 14:34–36). Hän tulee kohtaamaan huudot (Mark. 15:32), joiden noudattaminen merkitsisi samaa, mitä Pietari oli ymmärtämättömyydessään toivonut. Hän kuitenkin torjuu kaikki sielunvihollisen hyökkäykset ja voittaa kuoleman vallan.
Evankeliumi hoitaa uskoa
Uskonkilvoituksemme on usein kiusausten piirittämää (1. Piet. 1:6–7). Jumalan vastustajan valikoima on laaja, ja se on taitava löytämään meidän heikot kohtamme. Saamme pyytää kiusausten keskelle taivaallisen Isän varjelusta.
Maan päällä on yksi pyhä, yhteinen seurakunta, jolla on pyhien yhteys (KO 48). Armossaan Jumala kutsuu ihmistä siihen yhteyteen, ja hän hoitaa uskovaisiaan elävinä viinipuun oksina (Joh. 15:1–5).
Jumalan lapsilla on puolustaja, Pyhä Henki, joka on heidän kanssaan ikuisesti (Joh. 14:16). Uskovainen on omalta puoleltaan heikko, mutta Jumala vahvistaa häntä. Jumala antaa lapsilleen myös taisteluvarustuksen paholaisen juonia vastaan (Ef. 6:11–17).
Evankeliumin sanassa on yhä Jumalan voima (Room. 1:16). Saamme kohdata siinä Vapahtajamme, joka ymmärtää heikkouttamme (Hepr. 4:15). ”Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme” (Hepr. 4:16).
Ensimmäisen paastonajan sunnuntain evankeliumitekstissä Jeesuksen aika maan päällä on päättymässä. Hän lähtee toteuttamaan sitä, mistä jo profeetat olivat saarnanneet. Jumalan Poika alentuu ristin tielle noustakseen ylös kuoleman voittajana.
Opetuslapset olivat aiemmin keskustelleet siitä, kuka Jeesus todella oli. ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika,” oli Pietari vastannut. Jeesus puhutteli Pietaria autuaaksi. ”Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.” (Matt. 16:15–17.)
Sielunvihollinen ei tunne totuutta
Nyt Jeesus puhuu opetuslapsilleen edessä olevasta suuresta kärsimyksestään ja väkivaltaisesta kuolemastaan. Opetuslapsille Jeesuksen puhe on käsittämätöntä kuultavaa. Silloin Pietari ottaa Jeesuksen nuhdeltavakseen: ”Sitä ei saa tapahtua sinulle, Herra!” (Matt. 16:22.)
Pietarin sanoissa on Jumalan vastustajan puhetta, niin kuin tuo vastustaja eli saatana halusikin. Jos Pietarin puhe olisi toteunut, silloin ei olisi toteutunut Jumalan tahto. Kristuksen lunastustyö olisi jäänyt tekemättä, eikä yhdelläkään ihmisellä olisi mahdollisuutta iankaikkiseen elämään.
Jumalan vastustaja on Jeesuksen opetuksen mukaan murhaaja, valehtelija ja valheen isä. ”Hän on kaukana totuudesta, se on hänelle vieras.” (Joh. 8:44.) Tuo ihmissielujen vihollinen etsii jatkuvasti tilaisuutta hyökkäyksilleen (1. Piet. 5:8).
Sielunvihollinen toimii syntiinlankeemuksessa turmeltuneen osamme kanssa yhdessä (Room. 7:18, Jaak. 1:14–15). ”Syntiinlankeemuksessa Jumalan kuva ihmisessä turmeltui. Ihminen mieltyi pahaan. Hänellä ei ole halua eikä voimaa hyvään. Hän ei rakasta Jumalaa, vaan itseään ja maailmaa.” (KO 22.)
Jeesus torjuu sielunvihollisen hyökkäykset
Jumalan Poika lähtee ristin tielle ja täyttää profeettojen ennustukset loppuun saakka (Jes. 53:3–5). ”Kuuliaisena Isän tahdolle Jeesus joutui kärsimyksiin, kiusauksiin ja kuoleman hätään” (KO 33). Kaiken takana on mittaamattoman suuri Jumalan rakkaus (Joh. 3:16).
Jeesus kulkee kohti Jerusalemia tietoisena siitä, mitä hän tulee siellä kohtaamaan. Viimeiseen hetkeen saakka hän toteuttaa Isän tahtoa (Mark. 14:34–36). Hän tulee kohtaamaan huudot (Mark. 15:32), joiden noudattaminen merkitsisi samaa, mitä Pietari oli ymmärtämättömyydessään toivonut. Hän kuitenkin torjuu kaikki sielunvihollisen hyökkäykset ja voittaa kuoleman vallan.
Evankeliumi hoitaa uskoa
Uskonkilvoituksemme on usein kiusausten piirittämää (1. Piet. 1:6–7). Jumalan vastustajan valikoima on laaja, ja se on taitava löytämään meidän heikot kohtamme. Saamme pyytää kiusausten keskelle taivaallisen Isän varjelusta.
Maan päällä on yksi pyhä, yhteinen seurakunta, jolla on pyhien yhteys (KO 48). Armossaan Jumala kutsuu ihmistä siihen yhteyteen, ja hän hoitaa uskovaisiaan elävinä viinipuun oksina (Joh. 15:1–5).
Jumalan lapsilla on puolustaja, Pyhä Henki, joka on heidän kanssaan ikuisesti (Joh. 14:16). Uskovainen on omalta puoleltaan heikko, mutta Jumala vahvistaa häntä. Jumala antaa lapsilleen myös taisteluvarustuksen paholaisen juonia vastaan (Ef. 6:11–17).
Evankeliumin sanassa on yhä Jumalan voima (Room. 1:16). Saamme kohdata siinä Vapahtajamme, joka ymmärtää heikkouttamme (Hepr. 4:15). ”Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme” (Hepr. 4:16).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.