Heinolan vetovoima kuntavertailussa on heikko

Heinolan ongelma on pysähtyneisyys ja taaksepäin meno. Aikaa sitten haudattuja hankkeita tuodaan esille, kun kumileimasin valtuusto ei ole osannut Heinolan hallintoa ja hankkeita tuoda nykyaikaan tulevaisuuttakin ajatellen. Maankäyttö ei siitä parane, jos siitä päättää Dazid Oy:n entinen johtaja uudessa elinkeinojohtajan virassaan. Maankäytön ja kaavoituksen tärkeyttä ei ole osattu eikä ymmärretty. Nyt riidellään rantatonteista. Pitäisikö 30 vuotta vanhoja vuokrasopimuksia jatkaa entisin ehdoin vai kenties uudistaa kaavoittamalla rannat koko kaupungin parhaaksi ja tulevaisuutta ajatellen. Heikkimäen kaavoitus ja viiden miljoonan maanrakennustyö on aikansa elänyt ja huono hanke. Se ei ole tätä päivää eikä järkevää tulevaisuutta ajatellen.
Heinolan takapajuisuutta osoittaa yhteisöllisyyden puute. Kuntalaisten mielipiteet on jätetty huomioimatta. Demokratiaa ei ole se, että valtuustossa juntataan ryhmäpäätökset suurimman ryhmän mukaan kuntalaisten osallistumisesta viis veisaten. Kahtiajaetun kaupungin riitaisa maine jatkuu, jos pelolla ja paimenkirjeillä johtaminen ei lopu. Kuntalaiset tarvitsevat Heinolaan monitoimitalon, jossa järjestöt voivat toimia, uudet ja vanhat asukkaat voivat kohdata, vaihtaa mielipiteitä ja tehdä tuttavuutta, juuri niinkuin valtuustoaloitteissakin on esitetty.

Heinolalla on Seppä, Laitinen ja Pahe. Siinä selitys.

Heinolassa tarvittaisiin muutosta. Muutos ei tarkoita sitä että toteutetaan ikivanhoja ideoita. Kun muutosjohtaja vaalikauden alussa valittiin kaupunkia johtamaan, hänet erotettiin saman tien. Selityksenä epäluottamus ja huoli Heinolan tulevaisuudesta.
Seuraavaksi erotettiin kaupunginhallitus ja näin saatiin kammettua kh:n puheenjohtaja, eniten ääniä saanut. Heinolan huono mainekuva tuli koko Suomen tietoon. Väkiluku läksi vaalikauden alusta alkaen nopeaan laskuun.
Vaalikauden alussa Heinolassa oli vielä noin 20 000 asukasta, vaalikauden lopussa enää noin 19 000. Keskusta on nopeasti tyhjentynyt liikehuoneistoista ja useat palvelut ovat Lahdesta haettava. Heinolan keskustan tyhjät, jopa keskustan katutason, liikehuoneistot kertovat surullista kieltä hallintokoneiston kyvyttömyydestä hoitaa kaupunkistrategiaa ja elinkeinotointa. Suurtyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat Heinolan suuria ongelmia. Erityisesti lapsiperheet ovat muuttaneet Heinolasta pois. Ex-valtuutettu Seppä on tuonut julkisuuteen tärkeitä asioita, ajaessaan kuntalaisten etua, ei omaansa. Laitinen tunnetaan siitä, että hän teki ilmoituksen aluehallintovirastoon kesäteatterissa kassapäätteiden sijasta käytetystä kenkälaatikko-kassasta ja kuitittomuudesta. Laitisen ansiota on se, että Heinolassa on nyt kaupungin kesäteatterissa kassapäätteet. Parempi Heinola -yhdistys on yrittänyt uudistaa Heinolassa vanhanaikaista hallintoa. Jotkut PaHe:n jäsenet ovat onnistuneet elävöittämään kulttuuritoimintaa järjestämällä tilaisuuksia jne. Eikös hyvin aloittanut elinkeinotoimikuntakin ollut PaHe:n ansiota?
Valitettavasti jotkut PaHe:n jäsenet ovat olleet linjattomia esimerkiksi kj:n epäluottamuserottamisessa ja helposti "vanhan vallan" vietävissä. Voidaan kuitenkin perustellusti sanoa, että Seppä, Laitinen ja PaHe ovat olleet Heinolan asukkaiden asialla ja tuoneet epäkohtia esiin. Ilman Seppää, Laitista ja PaHe:tta Heinola vielä enemmän tietämättömien tuppukylä ja asukkaita vietäisiin kuin "pässiä sarvista".

Heinolan kannattaa satsata yhteisöllisyyteen riitelyn sijaan. "Iso elämä pienessä kaupungissa" ei mainekuvaa paranna. Mainostoimistosta ostetun kalliin brändin sijaan olisi samalla rahalla kannattanut kunnostaa Heinolan uusia ja vanhoja asukkaita monitoimitalo. Kaupungin Gallerian lopettaminen oli iso miinus matkailulle ja yhteisöllisyydelle.

Heinolan brändiksi olisi sopinut " Ison elämän" sijaan esim. "Hyvä elää Heinolassa HEH" ja viestiksi vaikkapa
"Jos et itse osaa erota, sinut erotetaan".

Hei, teille kaikille, kipaiskaa Kenkä-Jenniltä uudet kenkälaatikot. Kesäteatterin laatikosta kulunut pohja pois, paljosta kirjoittelusta johtuen.