niin luultavasti tappelisimme koko ajan. Olisit mielestäni loputtoman ärsyttävä typerine tapoinesi, mistä valittaisin sinulle. Sinä taas loukkaantuisit siitä ja piikittelisit takaisin. Olisi siinä onnea kerrakseen.
Jos olisimme yhdessä mies
Tältäsäästytään
29762
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
joo mua ärsyttää jso jokus syö äänekkääästi, kolistelee astioita, maiskuttaa syö suu auki, tai mitä van meteliä toinen ääripää on että jyrsii kuin hiiri ruokaansa ihan kuin anteeksipyytäen olemassaoloaan, vittukun meinaa pä hajota.
miksei voi syödä tvallisesti, keskustella välillä ja nauttia ruokailusta.
toinen tapa mitä en kestä on puhuminen aamuisin kun oon nukkumassa ja vaikka oisin herännytkin niin en halua puhua yhtään mistään, samoin iltaisin kun menossa nukkumaan niin en ahlua et mua muistutellaan esim asioista, vaan halua nauttia aamuista ja illoista,
lisäksi inhoan jokailtaista tissuttelua, luokittelen sen alkoholismiksi, ennemmin juo sitten välilllä jopa joka viikko ittensä kanttuvei mutta on sitten muun ajan juomatta kun että kok oajan pitää olla pienessä sievässä.
noi kolme on pahinta mistä en tykkää,
neljäntenä nalkuttaminen. viihdy epäjärjestyksessä ja ei kannata asu amunkaa jos ei itsekin viihdy.
lisäksi en halau löyt alapäästäni mitään tauteja kun on oltu kavereiden kanssa vapaapäivää viettämässä, saan kyllä tietää joten kannattaa tässäkin asiassa olla rehellinen.
viisi kohtaa
oon nin helppo ja simppeli :)
Tämä oli ihanan hauska. Menempä tästä jyrsimään ruokaani. Se sopivasti varmaan maistuukin jyrsijän puruilta kun en ole mikään ruoanlaittaja. :) Haittaakse ihan kamalasti tuo jyrsiminen? Viihdyn kuitenkin tuntikausia omissa maailimoissani eikä mua tarvitse kokoajan huomioida :) Olen samaa mieltä tuosta tissuttelusta ja nalkutuksesta ja sekaisuuden sietämisestä.
no toi ruokailu on trkein koska se tuo mulle perhepäivlliset ja ruokailut mieleen, missä kaikki keskustelee :)
Onhan se mukavaa jos jutellaan samalla kuin syödään. Se on silloin sekä asioiden että ruoan jakamista. En pidä kuitenkaan sellaisesta jäykästä touhusta. Ruokailun pitää olla rento ja letkeä tapahtuma. :)
joo mutta keskusteluille pitää olla oikea hetki, moni juttelee esim saunoessa mutta minä haluan rentoutua silloin, ja musta ruokailu on paras, koska voi ruokkia sielua samalla ja ei tule riitaa ainakaan alhaisen verensokerin vuoksi.
toiset juttelee lenkkipolulla mutta itse en pidä siitäkään :)
vaikka oikeasti ruokailen tietokone sylissä ja tv auki :)
onko se mukavaa sinusta?
paitsi kun vietetän kuharrusvuotta niin kait viet minut viidesti viikossa treffeille iltaisin :)
Ei ole muuten vitsi, että jotkut kontrolloi ihan kaikkea missä asennossa syödään, maiskuttaako joku tms.
ite en mut mites toi treffihommeli?
Sitten olisi paljon sovintoseksiä :)
Eikä tasa-arvo toteutuisi ku yks pitää itseään nii vi.un fiksuna:)
ei kyllä munkaa, en riitele ikinä mistään ja jos riitelen ni en ainakaan sovi sitä seksillä vaan paiskomalla tavaroita ja huutamala ja heittämällä ovesta ulos henkilön sekä tavarat perässä,
En ole kyllä riitelevä parisuhteessa.... Olen temperamenttinen, mutta en riitelevä ja pyydän heti anteeksi. Toivon toiseltakin vastaavaa....
Ilkeyttä ja toisen loukkaamista tahallasn en siedä.
Sama homma. Avoimuus ja reilupelipitääolla.
joo voit pyytää anteeks siltä roskalaatikolta missä asut ekan ja vkan riidan jälkeen
Aloittaja, mistä tiedät että millanen hän olisi suhteessa jos et anna mahollisuutta ja sitäpaitsi jokainen on omana itsenään paras myös vikoineen, parisuhdehan on sitä että välillä riidellään ja että osataan puhua ja sopia.
Olen pohjimmiltani herkkä mies. Minusta juuri sinä olet se vaikea luonne, mutta mitä jos miellyttäisinkin sinua kaikessa.... Olisiko se sen arvoista?
Millä tavalla vaikea luonne?
Oletko kiinnostunut? :) Koska vaikutat itse riidanhaluiselta...riitoihin tarvitaan aina vähintään kaksi. Toisaalta ehkä sinun kaltaisesi edessä pitäisi perääntyä, mutta ei ne riidat siihen loppuisi, vähenesivät ehkä. Muistutat erästä toista ihmistä jonka tunsin hyvinkin...luultavasti luulen vain aina peräytyväni, sen verran osaan reflektoida. Mutta joo, naisen kanssa ei kannata turhia riidellä, olet oikeassa ei sellaisesta elämästä mitään tule, mutta onpahan ainakin intohimo puoli kunnossa :)
Voi sua, jos miellytät kaikessa ja siis et pysty olemaan se oma itsesi, niin alat lopulta voida pahoin suhteessasi.
päiväkoti ja alakouou on noita asioita varten ei parisuhde
parisuhde on vaan pekkäää kainalohoitoa ja muutakin
just ton takia oon aatellutkin et hyvä näin, riitelen tarpweksi elämässäni ilman että oikein hankkisin suhteenkin sitä varten.
elän harmoonista elämää enkä kaipaa siihen mitään riitoja.
toisensa jälkeen, sitähän minunkin elämäni on. Ei nykyihmisen elämässä tapahdu mitään mainittavaa työelämän ulkopuolella. Sen näkee esimerkiksi kirjallisuudesta. Joskus 1800-luvulla oli kaikenlaisia aatelisjuonittelua, joista pystyi joku kirjoittamaan. Nykyään kun tullaan töistä ollaan netissä tai katsotaan telkkaria, ei siitä voi kirjoittaa eikä siitä jää muistoja. Ainoa asia on ihmissuhteet. Jos niitä jää vaille, kuolinvuoteelle ei jää paljon kelattavaa.
Ei rakkaita ihmisiä piikitetä. Jätetään se sisar hento valkoisille.
Mä en oo nipottaja, meillä ois tosi rentoa. Uppoan myös omiin juttuihin, joten tilaa omille ajatuksillekin olisi. Uskon, ettei mikään häiritsisi hänessä, päinvastoin.
Millainen olet ollut edellisissä suhteissasi? Pelkkää lämpöä ja rentoilua?
Ei pelkkää lämpöä ja rentoilua tosiaankaan...
Suhteet lähtee erilaisista lähtökohdista. Jos ajautuu suhteeseen hetkellä, jolloin on oma elämä vähän sekaisin ja etsii elämänsä suuntaa sekä vakautta, voi joutua käymään pitkällisen tien tuossa asiassa. Yhtäkkiä huomaa miettivänsä, miten siihen suhteeseen onkaan ajautunut. Voi olla, että on halunnut rakastaa toista, mutta ei lähtökohtaisesti ole rakastanut tai tiennyt edes, mitä rakkaus voisi olla. Koko ajan on ollut huono olla, mutta se taas on niin kylmäävä ajatus, ettei sellaista halua edes itselleen myöntää. Lähtökohtaisesti jo tietää, ettei voi olla suhteessa oma itsensä, jotkin osa-alueet eivät kehity itsessä lainkaan. Jotain olennaista puuttuu. Muuttuu ihmisenä erilaiseksi muidenkin mielestä.
Mä uskon niin, että jos toista ei rakasta, hänen tekemisensä alkavat ennen pitkää häiritä ja on epätyytyväinen lopulta vähän kaikkeen. Riitojen ja kylmyyden kautta olen oppinut hyväksymään paljon ja unohtamaan itseni, elämään toiselle aika pitkälle. Oppii rakastamaan kumppania toisella tavalla jos ei alkujaan rakastanut. Koskaan siitä ei tule sellaista rakkautta kuin jos olisi alun perin ollut todella rakastunut toiseen, mutta hyväksyvä ja hyvä ilmapiiri kotona kuitenkin.
mulla oli tosi mukaia edellisiä suhteita ja en usko saavani niien veroisia uusi suhteita ja kaikki merkit on nyt jo ilmassa että pitäs häipä nii nopeasti kun voi, meiän aikamme oli joskus ja menneesen ei kannata palata, mitkään sanonnat ei ole turhaan. mut tuntuu et mun toteuttaa jonkun suureman voiman pyyntöä j ahyvksy kaikki hänen oikkunsa j akiukkunsa kuin hn olisi pikkulapsi
Patologista valehtelijaa ei voi auttaa. Hänelle voi pistää vain rajat ja ulkoistaa itsensä kauaksi hänestä.