Otsikon kysymykseen, joka on tai jonka ainakin pitäisi olla synergismin tärkein kysymys, en ole vielä saanut vastausta. Olen täysin tietoinen siitä, että monergisti, jollaiseksi itse luterilaisena tunnustaudun, ei voi elää. Mutta siitä, että monergisti ei voi elää, ei seuraa, että synergisti voi elää. Kaiken kaikkiaan näyttää koko lailla siltä, että kristitty ylipäänsä ei voi elää, ainakaan kristittynä.
Mikä on synergistin ongelma, jos ja kun otaksutaan, että hän ei ole läpeensä tunnekylmä ihmishirviö? Ongelma on varmasti tämä: hänen valtansa päättää toisten ihmisten ikuisuuskohtalosta, toisin sanoen: hänen valtansa lähettää toisia ihmisiä helvettiin tai taivaaseen – esimerkiksi ampumalla heitä päähän. Tämä nimittäin on synergismin väistämätön johtopäätös. Kuinka tämän johtopäätöksen kanssa voi elää? Ehkä synergistit vain eivät tee tätä johtopäätöstä? Ehkä he vain eivät ajattele asiaa loppuun asti? Mutta jos he ovat tietoisia tästä johtopäätöksestä, sen väistämättömyydestä, mutta eivät silti näe synergismiä ongelmallisena, niin – niin mitä sitten? En minä tiedä.
Eivätkö synergistit joudu kauhun valtaan ajatellessaan omaa elämäänsä, omaa henkilöhistoriaansa? Vai onko heidän ylimielisyytensä – synergismi on ylimielistä, mahtailevaa – mennyt niin pitkälle, että he pitävät itseään täydellisinä ja virheettöminä, moraalisina valioyksilöinä? Tässä riittää, että se, mitä he tekevät, ei heidän oman tulkintansa mukaan ole syntiä: niin he jo voivat säilyttää hyvän omantunnon. Mutta entä jos heidän käytöksensä, puheensa, sanansa siitä huolimatta vaikuttavat kielteisesti?
Otetaan esimerkiksi – esimerkkini on jokseenkin hölmö, myönnän, mutta valaissee silti ongelmaa – joku viaton ja hyväuskoinen synergisti, joka silloin tällöin kirjoittelee tälle foorumille. Hänen kirjoituksensa tihkuvat tulta ja tappuraa, hän varoittaa alinomaa synnistä, ja hänelle melkein kaikki on syntiä, hän puhuu paljon tuomiosta ja helvetistä, hän vaikuttaa usein ylimieliseltä. Hän on kuitenkin, kuten sanottu, viaton ja hyväuskoinen: hän ei ole vihainen, katkera, kostonjanoinen, ei mitään sellaista, vaikka hänen kirjoituksistaan voisi helposti sellaisen käsityksen saada. Hän on siis omasta mielestään hyvä ja puhdas.
Mutta sitten joku pahaa aavistamaton ateisti, jossa on herännyt uskonnollinen kaipuu, eksyy tälle foorumille (niin voi valitettavasti käydä, jos on joutunut uskonnollisen kaipuun valtaan), ja hän törmää yllä mainitun synergistin tulikivenkatkuisiin julistuksiin. Ateisti kavahtaa: "Tätäkö on kristinusko?" Koska hänen hengellinen kaipuunsa on hento ja hauras, hänen kavahduksensa riittää tappamaan sen. Niin hän kääntyy pois, ei koskaan löydä Jumalan luo.
Näin tuo viaton ja hyväuskoinen synergisti on lähettänyt ihmisen ikuiseen kadotukseen, vieläpä tietämättään, ja kerta kaikkiaan viheliäisellä tavalla: jollekin naurettavalle palstalle kirjoittamallaan naurettavalla kirjoituksella. Hänellä todella on valta lähettää ihmisiä kadotukseen. Samoin hänellä on valta pelastaa: jos hän olisi kirjoittanut toisenlaisia kirjoituksia, niin hän olisi saattanut vahvistaa ateistin hengellistä kaipuuta, ainakaan hän ei olisi tappanut sitä. Hänen päätöksensä ja ratkaisunsa ja tahtonsa ja elämänsä, kaikki hänessä, vaikuttaa siihen, kuka pelastuu ja kuka ei.
Kuinka siis synergisti voi elää? Kuinka kukaan voi kantaa synergismin taakan? En näe muuta mahdollisuutta, kuin että kieltäytyy ajattelemasta synergismia loppuun asti, kieltäytyy tietämästä.
On tämä kristinusko kerta kaikkiaan viheliäistä puuhaa.
Kuinka synergisti voi elää?
15
173
Vastaukset
- Calvin.ymmärsi
Rupea kalvinistiksi niin pääset tuskistasi :)
Sinä saarnaat niin kuin saarnaat, mutta vastustamaton armo tekee tehtävänsä valittujen sydämissä ja synteihinsä ja rikoksiinsa kuolleet heräävät eloon Jumalan armosta Jumalan kunnian kiitokseksi.Olet oikeassa. Kalvinismissa todella on sellaista armoa. Mutta kalvinismi on muuten niin kauheaa. Kauheinta siinä on rajoitettu sovitus: miten sellaisen opin kanssa voi elää? Jos olisin kalvinisti, olisin ehdottoman varma, että Jeesus ei ole kuollut minun puolestani.
Mutta ajatus, että Jumala on valintansa tehnyt ja siihen valintaan mikään minun tekoni tai sanani ei mitenkään voi vaikuttaa, että Jumalan valinta seisoo ja pysyy kuin kallio, se on lohdullinen ajatus. En voi mitenkään aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa.
Jos olisin elänyt täydellisen elämän, jos en olisi kristittynä (ja myös ei-kristittynä, mutta ennen kaikkea kristittynä) tehnyt ja sanonut ja kirjoittanut asioita, jotka olisi pitänyt jättää tekemättä, sanomatta ja kirjoittamatta, niin ehkä silloin voisin sietää synergismia. Ymmärtäisin synergismin edelleen sielunkidutusjärjestelmäksi, mutta jos olisin täydellinen ihminen, synergismi ei kiduttaisi minua samalla tavalla kuin kaikkia epätäydellisiä raukkaparkoja.
Tämä on toki kauhean itsekästä ja siis epäkristillistä. Jos ajattelen helvettiä – eroa Jumalasta, riippumatta siitä, mitä sillä tarkalleen ottaen ymmärretään – ja kysyn itseltäni: olisinko valmis menemään helvettiin solidaarisuudesta muita kohtaan, niin vastaus on: en helvetissä olisi! Se on hirveä vastaus, mutta tosi! Helvettiin minun nimittäin pitäisi mennä, jos pahuuteni olisi ollut suistamassa jotakuta toista helvettiin, jos olisin aavistuksenkaan verran osasyyllinen jonkun toisen helvetissäoloon.
Jos kysyn itseltäni, olisinko valmis antautumaan, esimerkiksi, terroristien tapettavaksi solidaarisuudesta panttivankeja kohtaan, joita odottaa sama kohtalo, niin vastaus on: mahdollisesti. Jopa siinä tapauksessa, etten olisi millään tavalla osasyyllinen panttivankien kohtaloon. En väitä, että oikeasti olisin valmis uhrautumaan, mutta ainakin voin kuvitella tekeväni niin. Ei ole täysin mahdotonta ja ehdottomasti poissuljettua, että uhrautuisin.
Ikään kuin helvetti olisi jonkinlainen äärimmäinen solidaarisuustesti, jota kukaan ei läpäise. Paitsi ehkä Kristus, mutta ei hänenkään sanota astuneen alas helvettiin, vaan tuonelaan, Hadekseen. Tosin "Jumalani, miksi minut hylkäsit" voi merkitä "Olen erossa Jumalasta, siis helvetissä".
Luin juuri eräästä kirjasta ajatuksen, joka on peräisin Wittgensteinilta: Rehellinen uskonnollinen ajattelija on kuin nuorallatanssija. Näyttää melkein siltä, että hän kävelee tyhjän päällä. Tie hänen allaan on kapein mahdollinen, mutta kuitenkin sillä tiellä on mahdollista kulkea.
Luin kauan sitten Rimbaud'n runoelman "Kausi helvetissä". En tiedä, mistä se kertoo, enkä muista siitä enää paljon, mutta silloin minulle ainakin tuli mieleen, että se kertoo kristinuskosta. Kristinusko on kausi helvetissä.
Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että ainakin jakeet Joh. 14:27 ja Matt.11:29–30 ovat jääneet minulle arvoituksiksi.herrens_tiggare kirjoitti:
Olet oikeassa. Kalvinismissa todella on sellaista armoa. Mutta kalvinismi on muuten niin kauheaa. Kauheinta siinä on rajoitettu sovitus: miten sellaisen opin kanssa voi elää? Jos olisin kalvinisti, olisin ehdottoman varma, että Jeesus ei ole kuollut minun puolestani.
Mutta ajatus, että Jumala on valintansa tehnyt ja siihen valintaan mikään minun tekoni tai sanani ei mitenkään voi vaikuttaa, että Jumalan valinta seisoo ja pysyy kuin kallio, se on lohdullinen ajatus. En voi mitenkään aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa.
Jos olisin elänyt täydellisen elämän, jos en olisi kristittynä (ja myös ei-kristittynä, mutta ennen kaikkea kristittynä) tehnyt ja sanonut ja kirjoittanut asioita, jotka olisi pitänyt jättää tekemättä, sanomatta ja kirjoittamatta, niin ehkä silloin voisin sietää synergismia. Ymmärtäisin synergismin edelleen sielunkidutusjärjestelmäksi, mutta jos olisin täydellinen ihminen, synergismi ei kiduttaisi minua samalla tavalla kuin kaikkia epätäydellisiä raukkaparkoja.
Tämä on toki kauhean itsekästä ja siis epäkristillistä. Jos ajattelen helvettiä – eroa Jumalasta, riippumatta siitä, mitä sillä tarkalleen ottaen ymmärretään – ja kysyn itseltäni: olisinko valmis menemään helvettiin solidaarisuudesta muita kohtaan, niin vastaus on: en helvetissä olisi! Se on hirveä vastaus, mutta tosi! Helvettiin minun nimittäin pitäisi mennä, jos pahuuteni olisi ollut suistamassa jotakuta toista helvettiin, jos olisin aavistuksenkaan verran osasyyllinen jonkun toisen helvetissäoloon.
Jos kysyn itseltäni, olisinko valmis antautumaan, esimerkiksi, terroristien tapettavaksi solidaarisuudesta panttivankeja kohtaan, joita odottaa sama kohtalo, niin vastaus on: mahdollisesti. Jopa siinä tapauksessa, etten olisi millään tavalla osasyyllinen panttivankien kohtaloon. En väitä, että oikeasti olisin valmis uhrautumaan, mutta ainakin voin kuvitella tekeväni niin. Ei ole täysin mahdotonta ja ehdottomasti poissuljettua, että uhrautuisin.
Ikään kuin helvetti olisi jonkinlainen äärimmäinen solidaarisuustesti, jota kukaan ei läpäise. Paitsi ehkä Kristus, mutta ei hänenkään sanota astuneen alas helvettiin, vaan tuonelaan, Hadekseen. Tosin "Jumalani, miksi minut hylkäsit" voi merkitä "Olen erossa Jumalasta, siis helvetissä".
Luin juuri eräästä kirjasta ajatuksen, joka on peräisin Wittgensteinilta: Rehellinen uskonnollinen ajattelija on kuin nuorallatanssija. Näyttää melkein siltä, että hän kävelee tyhjän päällä. Tie hänen allaan on kapein mahdollinen, mutta kuitenkin sillä tiellä on mahdollista kulkea.
Luin kauan sitten Rimbaud'n runoelman "Kausi helvetissä". En tiedä, mistä se kertoo, enkä muista siitä enää paljon, mutta silloin minulle ainakin tuli mieleen, että se kertoo kristinuskosta. Kristinusko on kausi helvetissä.
Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että ainakin jakeet Joh. 14:27 ja Matt.11:29–30 ovat jääneet minulle arvoituksiksi.Jottei edellinen, jokseenkin lohduton kirjotus jäisi viimeiseksi sanaksi, lisään heti, että sieluntuskaan kannattaa etsiä lievitystä esimerkiksi Juliana Norwichlaisesta, joka on lohduttavinta, mitä olen tähän mennessä kristillisestä perinteestä löytänyt. Pidän Julianaa röyhkeästi, omavaltaisesti ja vailla mitään häpyä hengellisenä äitinäni, ja jos kuoleman jälkeen on elämää, olisi ilo tavata hänet.
herrens_tiggare kirjoitti:
Jottei edellinen, jokseenkin lohduton kirjotus jäisi viimeiseksi sanaksi, lisään heti, että sieluntuskaan kannattaa etsiä lievitystä esimerkiksi Juliana Norwichlaisesta, joka on lohduttavinta, mitä olen tähän mennessä kristillisestä perinteestä löytänyt. Pidän Julianaa röyhkeästi, omavaltaisesti ja vailla mitään häpyä hengellisenä äitinäni, ja jos kuoleman jälkeen on elämää, olisi ilo tavata hänet.
Koska Juliana Norwichilaisen hengellisen elämän pääperiaate on sinulle tärkeä, uskon, että myös nuo arvoitukselliset jakeet ovat sinua varten.
Juliana sanoo, että KAIKKI kääntyy hyväksi. Tämä on minulle itselleni hyvin tärkeä näkökohta, sillä olen jo vuosikymmeniä elänyt tämän varassa:
"Me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa, niiden, jotka hän on suunnitelmansa mukaan kutsunut." Room 8:28
Olen vakuuttunut, että Julianan eetos lähtee tästä Raamatun periaatteesta. Paavali ei sano, että me uskomme, vaan että me tiedämme. Lisäksi hän sanoo KAIKKI. Eivät siis vain ne asiat, joiden me ajattelemme edistävän hyvää/ hengellistä, vaan myös ne, jotka kuvittelemme pahoiksi/ maallisiksi.
"Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko levoton älköönkä pelätkö." Joh 14:27
Mistä tulee Jeesuksen rauha? Eikö se tule siitä luottamuksesta, että KAIKKI lopulta toteutuu Jumalan hyvään suunnitelman mukaan. Juuri näinhän Jeesus luottaa. Siksi hänellä on rauha, jonka hän haluaa meillekin. Maailman antama rauha on eri asia. Se on haltuunoton tuottamaa rauhaa. Esim. tuota moner/synergismiä, jossa järjellä yritetään ottaa haltuun todellisuus, jotta tuo ihmisjärjellä rakennettu kokonaiskuva rauhoittaisi meidät. Maailma siis pyrkii koko ajan määrittelemään/ ottamaan haltuun myös hengellisiä asioita, kun se yrittää sovittaa Jumalan todellisuutta omiin termeihinsä, joita ei löydy Jumalan sanasta.
"Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltäni. Näin te löydätte levon sielullenne, sillä minun ikeeni on sopiva ja minun kuormani on kevyt." Matt 11:29-30
Mikä on Jeesuksen ies ja mikä on se vaihtoehtoinen ies? Jeesuksen perusmielenlaatu on se, että Isän KAIKKI hyvät lupaukset ovat totta ja tulevat toteutumaan. Tämä on lapsenmielisyyttä (Matt 11:25). Miksi se on ies- taakka? Siksi, että vaihtoehtoinen asenne hallitsee luonnostaan kaikkia ihmisiä. Useimmiten Jeesuksen seuraaja on lapsellisine luottamuksineen täysin yksin. Ihmisellä on luonnostaan maailman mielenlaatu, siis se vaihtoehtoinen ies. Ihminen ei luonnostaan luota lapsen mielellä Isän lupauksiin kuten Jeesus, ei, hän pyrkii luonnostaan hallitsemaan omaa todellisuuttaan (ei vain maallista vaan myös hengellistä todellisuutta), saamaan sen haltuun maailmasta omaksumillaan termeillä ja inhimillisen logiikan avulla.
"Heittäkää KAIKKI murheenne hänen päälleen, sillä hän pitää teistä huolen." 1. Piet 5:7
- Skitso.tila
Mahtaakohan "luterilainen monergismi" olla monergismia ollenkaan, jos siihen sisältyy ajatus autuuden menettämisestä?
Sellaisen luterilaisen kirjoituksen olen lukenut, jossa yhtäältä vannottiin kasteen armokallion kautta (sinänsä jo kestämätön kieli- ja mielikuva), mutta varmuuden vuoksi muistutettiin autuuden menettämisen mahdollisuudesta. Lukemani perusteella näyttäisi siltä, ettei sellaisen "armokallion" varaan mitään toivoa voi rakentaa, joka kastevetenä hiekkaan valuu.
Perimmäinen kysymys siis on, onko Kristuksen sovitustyö riittävä, vai eikö se ole. Jos ihminen voi menettää kasteessa lahjaksi saamansa autuuden, johon hänen on omin ponnistuksin palattava, se on synergismiä eikä poikkea millään tavoin katolilaisesta pelastusnäkemyksestä.Tuo on muuten mielenkiintoinen huomio. Jos pidetään kiinni monergismista, Jumalan työ näyttäisi jakautuvan kahteen osaan, uskon antamiseen (kaste) ja uskossa pysyttämiseen tai uskoon palauttamiseen (paluu kasteen armoon). Mutta tämä näyttäisi tarkoittavan sitä, että Jumala voi jättää työnsä kesken. Pelastus ei olisi enää "Jumalan työ", vaan "Jumalan kaksi työtä".
- aoeoioeuon
Samaa tullut mietittyä. Miettimiset loppuivat siihen, kun huomasin vuosia sitten mikä kaksinaamaisuus sisältyy mainitsemiisi monergismiin ja synergismiin, koska yksikään monergismin ja synergismin edustaja ei pysty eikä voi todistaa kokonaisvaltaisen, huomio, kokonaisvaltaisen Jumalan, toiminnasta. Vanhana aikana kun ei ollut vielä puheita eikä tekstejä tallentavia välineitä nauhoille eikä nettiin, niin ihmiset olivat vielä kaikkinaisesti enemmän kokonaisvaltaisia olentoja toisten ihmisten(ja siis Jumalan)edessä nimittäin kolmella eri olennaisella pääsektorilla - ajattelun, puheen ja tekojen sektoreilla. Nyt, nykyaikana, ihmisten ajatukset ja puheet ovat irronneet varsinkin ihmisten TEOISTA erilleen. Meidän TEOT ovat erillään meidän puheista ja kirjoittamistamme teksteistä, varsinkin täällä netissä. Miten tällainen ihminen joka puhuu ja kirjoittaa aivan eriä kuin miten hän kulkee, mitä hän päivittäin tekee, miten hän muka voisi olla sama kokonaisvaltainen olento jonka kokonaisvaltainen Jumala on kuvakseen luonut? Eihän mitenkään.
Elämme siis murroksen aikaa. Ja suuren sellaisen.
Kunhan netti ja netin kiusaajat vihapuhujat ja valepastorit ja valeprofeetat ym ym tulevat näytetyksi paljastetuiksi mainitsemastani pyhästä kolminaisuuden synkronisiteetista, niin ehkä jossain vaiheessa Se Oikea Jumala alkaa paljastua kaikkien näiden etovien nykyajan valheiden ja teeskentelyjen ja ulkokultaisuuksien takaa.
Ps. Sain aikoinaan koko edellä kuvailemastani vaikuttavasta tilanteesta mielikuvan jossa "lauma itseään uskoviksi kristityiksi" väittäviä ihmisiä työntää, he siis tietämättään, kuten yllä kirjoitatkin, työntävät kristityiksi itseään haluavat vaan kauemmaksi kristinuskosta ja sen Jumalasta. Tämän takia lopetin seurakunnissa käymisen, kun huomasin miten epätäydellistä(ja kaksinaamaista ja teeskenneltyä)heidän todistamisensa siellä on. Ja mikä pahinta - he itse eivät edes huomaa tätä ongelmaa, kuten avauksessasi kirjoitatkin.
Tämä, jos mikä, on surullista. Huonot opettajiksi halunneet opettavat Kristuksen täydellistä oppia aivan vajavaisesti(tämän takia muuten Jeesus vaelsi koko vaelluksensa ajan). Ja kaikki perustuu mainitsemaani ajatusten ja puheiden ja tekojen väliseen ristiriitaan. Kun ajatukset laukkaa vajavaisella ihmisellä liian kauas, eikä puheet ja teot seuraa niiden perässä. Ristiriitaa, ulkoisesti sivullisten havaitsevaa valhetta ei voi välttää. Tämä on surullinen tosiasia. Jonka hedelmiä me 2000-luvun ihmiset nyt nautimme. Antikristuksen rakenne, näin olen mielesträni havainnut.Tekstisi vastaa täysin käsityksiäni. Sokeus on käsinkosketeltavaa ja suuri murros, joka paljastaa näiden hengellisten uskottelujen onttouden tulee olemaan rankka.
Itse olen joutunut harjoittamaan uskoani seurakuntien ulkopuolella samasta syytä. Niissä ei haluta kuulla asiallista kritiikkiä. Tekstistäsi tuli lohdullinen tunne: On tässä maailmassa sentään muitakin, jotka näkevät. Kunpa voisin olla yhteydessä.- aoeoiouon
EJKR kirjoitti:
Tekstisi vastaa täysin käsityksiäni. Sokeus on käsinkosketeltavaa ja suuri murros, joka paljastaa näiden hengellisten uskottelujen onttouden tulee olemaan rankka.
Itse olen joutunut harjoittamaan uskoani seurakuntien ulkopuolella samasta syytä. Niissä ei haluta kuulla asiallista kritiikkiä. Tekstistäsi tuli lohdullinen tunne: On tässä maailmassa sentään muitakin, jotka näkevät. Kunpa voisin olla yhteydessä." On tässä maailmassa sentään muitakin, jotka näkevät"
Kyllä meitä on. Mutta nyt suuren murroksen aikana yksikään totuuden rakastaja ei saa mitään tukea itselleen nykyisistä toimivista seurakunnista. On hirvittävää sanoa se minkä seuraavaksi totean. Olisi ollut helpompaa olla ja jatkaa elämää välittämättä tippaakaan toisista kommentoijista täällä netissä. Mutta nyt sinä tulit ja veit mielenrauhani. Paljon helpompaa on elää yksin näiden ajatusten kanssa. Koska se joka ajattelee ja elää, tai haluaa elää sen oikean Jumalan totuudessa, hän ei saa mitään apua eikä mitään tukea keneltäkään ihmiseltä, eikä mistään. Vajavainen ihminen on vajavainen kokonaisvaltaisen Jumalan edessä. Pysähtyneissä ja paikalleen jämähtäneissä seurakunnissa ei mikään liiku. Luultavasti tämän sietämättömän pysähtyneisyyden takia juuri ns. vapaat suunnat ovat saaneet tarpeekseen tästä pysähtyneisyydestä, ja "yrittävät" väen väkisin painaa ja dumpata "Jumalan" paikalle. Jonka johdosta ylistetään ja iloitaan ja paikalle saapuu teeskennelty henki, hihhulismi, jota eniten inhoan ja joka aiheuttaa aloituksen mukaisen M:n ja S:n tietämättömyyden valheen. Muistan vielä kun viimeisiä kertoja kävin ns. vapaiden suuntien ylistys- ym. kokouksissa, etovampaa henkeä väkisiniloitsemisen ja ylistämisen henkeä saa usein hakea(vaikka toisaalta eihän ilossa ole mitään väärää). Mieluiten menen vaikka ev.lut seurakunnan kokouksiin, vaikka ei sielläkään mikään nykyisen pystyyn kuolleen rakenteen sisällä liiku. Mutta siellä on se etu, ettei siellä ainakaan yritetä dumpata henkeä väkivalloin paikalle teeskennellen. Mutta tunnelma onkin sitten lattea ja ahdistava, kylmä. Sieltä saa kyllä Jumalaa hakea. Mutta mieluiten sellainen paikka varattuna Jumalalle, että odotetaan rauhassa. Kestihän VT:nkin aikana satoja vuosia, ennenkuin Jahve vihdoin ilmestyi israelille.
Jollain tavalla olen silti toiveikas. Odotan aikaa, aikakautta jolloin tulisi tilanne jolloin taas tarvittaisiin Eliaksen kaltaista lahjomatonta miestä, joka kohtaisi antikristuksen valheen hengen kantajat jälleen jollain vuorenlaella ja käskisi kastelemaan ja täyttämään ojan kolme x 30 kertaa uhripalat vedellä ettei ne vahingossakaan syty tuleen. Siis sen takia että kaikki mahdolliset erehdykset ja vahingot karsitaan "ihmeen" joukosta pois. Tästähän asiassa on kyse. Että karsitaan kaikki, ihan kaikki mahdollisuudet huijata ja valehdella kansalle elävän ja toimivan Jumalan voiman näyttö. Mutta nämä nykyajan valesaarnaajat ja valepastorit eivät uskalla tätä tehdä. Vaan he dumppaavat Jumalan henkeä paikalle sillä seurauksella, että tämä henki muuttuu antikristuksen hengeksi. Tämän takia Jumala ei nykyään kuule rukouksia. Nämä pastorit ja saarnaajat ovat yrittäneet lassota Jumalan omiin käyttötarkoituksiinsa. Iso osa rahastaen. Ei tule kauppoja. Eliaskin oli täydellisen lahjomaton Jumalan edessä. Mutta tarvitaanko Jumalan näyttäytymiseen samanlainen tilanne mihin Elias aikoinaan "joutui"? En toivoisi tätä. Jotkut viisaat rabbit ovat sanoneet Jumalan olevan toiminnan ja sotajoukkojen Jumala. Toimiiko Jumala siis vain tällaisissa tapauksissa? Jos sota syttyisi, vasta sittenkö Jumala näyttäytyy? Ihan pieniä ihmeen kaltaisia tapahtumia olen kohdannut, mutta niitä on vaikeaa ja turhakin muille todistaa. Kunnioittamani ateisti James Randin miljoonan dollarin palkkio oikeaksi todistetusta paranormaalista tapahtumsta, siis myös "Jumalan ihmeestä", antaa edelleen odottaa. Mutta pääkysymys Randin kokeessa on se, onko Jumala valmis lähtemään mukaan tällaiseen todistelu-leikkiin? Mielestäni, jos panosta nostettaisiin sen verran korkealle että summa olisi vaikka 1000 miljardia dollaria ja se kerättäisiin kaikilta maailman ateisteilta , ja se luvattaisiin maksaa esim. köyhille kokonaisuudessaan, JA - tapahtuma televisioitaisiin livenä maailman kaikkien ihmisten läsnäollessa, suuren yleisön edessä. Ja lisäksi kaikki toteutettaisiin Eliaksen tavoin oikealla tavalla ja kunnioitettaisiin 12 apostolia ja 12 Jaakobin poikaa kuten Elias toteutti kaiken, eikä käyttänyt saastuneiksi lohkottuja kiviä alttarissa, jne jne. Kysymys siis on myös paikasta, missä tapahtuma pitäisi tehdä. Paikka ei saisi olla millään tavalla saastunut. VT:n puolelta voimme nähdä, että Jumala on hyvin tarkka paikoista, onko alue saastunut vai ei. Sama juttu esineiden, vaatteiden, ja tietenkin itse ihmisen saastuneisuuden kanssa. Kokeen tai testin tekijän siis pitäisi pyhittää itsensä ja sen paikan missä koe suoritettaisiin. Mutta suostuisiko Jumala sittenkään alentavaan ja halventavaan kokeeseen? Mielestäni, jos koko homma edellä esittämäni mukaan esitettäisiin todistuksena elävästä Jumalasta KOKO maailmalle, niin ehkäpä silloin. Ja juuri siksi.
(jatk.) - aoeoiouon
(jatk.)
Mooseksen lakihan ei ole loppunut. Jeesus tuli täyttämään lain. Nämä puhdistukset ja pyhitykset siis pitäisi tehdä Mooseksen sääntöjen mukaisesti. Vain tämä takaisi sen, ettei saastunut nykyihminen pilaisi koko asiaa omalla jo vuosisatoja jatkuneella saastuneisuudellaan. Tässä mielessä näen nykyisen Jumalanpalveluksen puutteelliseksi. Mutten silti tarkoita, että Jumalanpalvelus pitäisi toteuttaa juuri prikulleen Mooseksen lakien mukaan, ei. Sehän olisi taasen pelkän vanhan tradition kaltaista suorittamista. Vaan tarkoitan, että J-palveluksen pitäisi olla hyvä ja miksei moderni yhdistelmä sekä Mooseksen että Jeesuksen käskyjä ja sääntöjä. Moderni sillä tavalla, että kaikki uusi suunniteltaisiin suurella sydämellä. Kaikkien kauniin taiteen sääntöjen mukaan.
Kun kaikki edellä mainitut asiat tulisivat oikein huolellisesti järjestetyiksi, ja sovittu paikka olisi puhdistettu ja pyhitetty valmiiksi paranormaalia ilmiötä varten. Ja kaikki siis tietenkin tapahtuisi Jumalan kunniaksi ja hänen nimensä ja maineensa puhdistamista ja uudistamista varten. Sillioin, uskon, hänen tuli iskisi taivaasta sovittuun uhriin. (Mutta iskisikö Jumalan tuli paikalla olevaan Randiin tappaen hänet kuoliaaksi? Koska uuden uhrin, Jeesuksen, vallitessa nyt uuden liiton aikana, eihän meillä olisi mahdollisuutta järjestää paikalle jotain mullikanpaloja kuten Elias aikoinaan teki?)
Mutta Randin ja ateistien vaatimus on mielestäni ihan oikeutettua nykyaikana. Tämän syisen vaatimuksen ovat saaneet aikaiseksi juuri aloitukset monergistit synergistit ja hihhulit jotka epärehellisyydessään ja naiiviudessaan ja laiskuudessaan eivät ole olleet valmiita Eliaksen tavoin karsimaan ihan kaikkia mahdollisuuksia vahinkoihin tai sattumiin tai mihinkään virheisiin, mikä voisi aiheuttaa väärän paranormaalin ilmiön.
Tulipa virkistävä olo kirjoitella pitkästä aikaa. Kadonneesta, tai pimeään painuneesta Jumalasta. Kiitos silti EJKR kun herättelit minua 100-vuotisesta unesta välillä. aoeoiouon kirjoitti:
(jatk.)
Mooseksen lakihan ei ole loppunut. Jeesus tuli täyttämään lain. Nämä puhdistukset ja pyhitykset siis pitäisi tehdä Mooseksen sääntöjen mukaisesti. Vain tämä takaisi sen, ettei saastunut nykyihminen pilaisi koko asiaa omalla jo vuosisatoja jatkuneella saastuneisuudellaan. Tässä mielessä näen nykyisen Jumalanpalveluksen puutteelliseksi. Mutten silti tarkoita, että Jumalanpalvelus pitäisi toteuttaa juuri prikulleen Mooseksen lakien mukaan, ei. Sehän olisi taasen pelkän vanhan tradition kaltaista suorittamista. Vaan tarkoitan, että J-palveluksen pitäisi olla hyvä ja miksei moderni yhdistelmä sekä Mooseksen että Jeesuksen käskyjä ja sääntöjä. Moderni sillä tavalla, että kaikki uusi suunniteltaisiin suurella sydämellä. Kaikkien kauniin taiteen sääntöjen mukaan.
Kun kaikki edellä mainitut asiat tulisivat oikein huolellisesti järjestetyiksi, ja sovittu paikka olisi puhdistettu ja pyhitetty valmiiksi paranormaalia ilmiötä varten. Ja kaikki siis tietenkin tapahtuisi Jumalan kunniaksi ja hänen nimensä ja maineensa puhdistamista ja uudistamista varten. Sillioin, uskon, hänen tuli iskisi taivaasta sovittuun uhriin. (Mutta iskisikö Jumalan tuli paikalla olevaan Randiin tappaen hänet kuoliaaksi? Koska uuden uhrin, Jeesuksen, vallitessa nyt uuden liiton aikana, eihän meillä olisi mahdollisuutta järjestää paikalle jotain mullikanpaloja kuten Elias aikoinaan teki?)
Mutta Randin ja ateistien vaatimus on mielestäni ihan oikeutettua nykyaikana. Tämän syisen vaatimuksen ovat saaneet aikaiseksi juuri aloitukset monergistit synergistit ja hihhulit jotka epärehellisyydessään ja naiiviudessaan ja laiskuudessaan eivät ole olleet valmiita Eliaksen tavoin karsimaan ihan kaikkia mahdollisuuksia vahinkoihin tai sattumiin tai mihinkään virheisiin, mikä voisi aiheuttaa väärän paranormaalin ilmiön.
Tulipa virkistävä olo kirjoitella pitkästä aikaa. Kadonneesta, tai pimeään painuneesta Jumalasta. Kiitos silti EJKR kun herättelit minua 100-vuotisesta unesta välillä.Kiitos vuodatuksesta.
Jokainen Jumalaa rakastava ihminen odottaa tavalla tai toisella Herraa. Mutta meidän harmiksemme hän on salattu Jumala, joka ilmoittaa itsestään vain sen, minkä kunakin aikana hyväksi näkee. En tarkoita, etteikö jokainen kaipaava saisi kammiossaan Herralta kaikkea tarvitsemaansa lohdutusta. Mutta kun se kiusaus, joka Jeesuksellekin asetettiin, on myös meillä kovin herkässä: Tee Jumala jotain, että kaikki sen näkisivät; hyppää Poika temppelin harjalta, että kaikki näkisivät, kuinka Isäsi ottaa kiinni. Vaan eipä hypännyt.
Jostain syystä Jumala on poistanut minulta samaistumisen näihin ulkonaisiin seurakuntiin. En jaksa korvaani lotkauttaa niiden suhteen. Olen niille kuollut, mutta uskoakseni elävä Jumalalle. Niinpä odotukseni (ja ahdistukseni) on tämä: Maailma ja seurakunnat (jotka organisaatioina ovat kaikki porttoja) kulkevat yhä kauemmas Jumalan pelosta ja lopulta tilanne on se, että uskosta kiinni pitäminen alkaa käydä melkein mahdottomaksi. Silloin Herra palaa. Hän palaa hetkellä, jolloin ne harvat kristityt, jotka ovat valveilla, ovat aivan vereslihalla, kun eivät voi enää tehdä yhtään mitään oman tai muidenkaan uskon edistämiseksi. Herra tulee omiaan varten PELASTAJANA pelastamaan heidät maailmasta, joka tarjoaa vain eksytystä, johon useimmat lankeavat ja ahdistusta, joka voidaan kestää vain sen tähden, että päivät lyhennetään (Matt 24:22-24)
Että tällainen vuodatus minulla.- aoeoiouon
EJKR kirjoitti:
Kiitos vuodatuksesta.
Jokainen Jumalaa rakastava ihminen odottaa tavalla tai toisella Herraa. Mutta meidän harmiksemme hän on salattu Jumala, joka ilmoittaa itsestään vain sen, minkä kunakin aikana hyväksi näkee. En tarkoita, etteikö jokainen kaipaava saisi kammiossaan Herralta kaikkea tarvitsemaansa lohdutusta. Mutta kun se kiusaus, joka Jeesuksellekin asetettiin, on myös meillä kovin herkässä: Tee Jumala jotain, että kaikki sen näkisivät; hyppää Poika temppelin harjalta, että kaikki näkisivät, kuinka Isäsi ottaa kiinni. Vaan eipä hypännyt.
Jostain syystä Jumala on poistanut minulta samaistumisen näihin ulkonaisiin seurakuntiin. En jaksa korvaani lotkauttaa niiden suhteen. Olen niille kuollut, mutta uskoakseni elävä Jumalalle. Niinpä odotukseni (ja ahdistukseni) on tämä: Maailma ja seurakunnat (jotka organisaatioina ovat kaikki porttoja) kulkevat yhä kauemmas Jumalan pelosta ja lopulta tilanne on se, että uskosta kiinni pitäminen alkaa käydä melkein mahdottomaksi. Silloin Herra palaa. Hän palaa hetkellä, jolloin ne harvat kristityt, jotka ovat valveilla, ovat aivan vereslihalla, kun eivät voi enää tehdä yhtään mitään oman tai muidenkaan uskon edistämiseksi. Herra tulee omiaan varten PELASTAJANA pelastamaan heidät maailmasta, joka tarjoaa vain eksytystä, johon useimmat lankeavat ja ahdistusta, joka voidaan kestää vain sen tähden, että päivät lyhennetään (Matt 24:22-24)
Että tällainen vuodatus minulla."Mutta meidän harmiksemme hän on salattu Jumala, joka ilmoittaa itsestään vain sen, minkä kunakin aikana hyväksi näkee. En tarkoita, etteikö jokainen kaipaava saisi kammiossaan Herralta kaikkea tarvitsemaansa lohdutusta. Mutta kun se kiusaus, joka Jeesuksellekin asetettiin, on myös meillä kovin herkässä: Tee Jumala jotain, että kaikki sen näkisivät; hyppää Poika temppelin harjalta, että kaikki näkisivät, kuinka Isäsi ottaa kiinni. Vaan eipä hypännyt."
Tottakai hän on salattu Jumala. Käsitit väärin, jos ymmärsit minun haluavan "merkkiä" Jumalalta. Sitä viimeiseksi yritän. Mutta syvällä sisimmässäni luulen tietäväni, mitä Jumala omilta uskollisiltaan odottaa, ja se on ylläpuhumaani Eliaksen uskoa ja uskollisuutta. Ja toki meillä on Herra yhtenä parhaimpana esimerkkinä siitä ettei Jumalaa saa turhaan kiusata. Tuo "vuodatukseni" johtui siitä, että kun Jumala näinä päivinä koko ajan kyseenalaistetaan, varsinkin ateistien taholta. Niin toin esille esimerkin, miten luulen Jumalalta saatavan tarvittavan todistuksen ateisteille ym. epäilijöille. Itse en koskaan pystyisi moiseen tekoon, sillä olen pelkuri ja laiskuri ja aika hedonistinen. Minua jos ketä siis odottaisi varsin pitkällinen ja kärsivällinen puhdistus ja pyhitysaika omilta saastutuksiltani ennenkuin olisin millään tavalla valmis Aaronin papin tapaan puhtaana astumaan JHWH:n eteen. En siis pidä itseäni yhtään parempana kuin nuo muutkaan yllämainitut. Mutta mielestäni en ole hihhulien tavoin epärehellinen hengen dumppaaja, enkä silti halua evlutien tavoin sammuttaakaan henkeä. Mutta kuten sanoin, syvällä sisimmässäni luulen tietäväni, miten homma pitäisi hoitaa! Eliaksen viitoittamalla tavalla.
- capiche
Onko pakko olla joku -isti? Kuka ylipäätään nielaisee minkään opin kokonaisuudessaan ilman että pohtii asioita kysymys kerrallaan?
Kasvoin piireissä, joissa huhutaan ns. synergistejä liikkuvan. Mutta en ole montakaan sellaista elämäni aikana tavannut. Suurin osa ajattelee, että pelastus tulee yksin armosta Jeesuksen kautta. Se on Jumalan lahja ja ihmisen osuutena nähdään vain sen vastaanottaminen. Teot nähdään uskon hedelmänä, niillä ei voi ansaita yhtään mitään.
Kaikissa yhteisöissä on ihmisiä, joilla on luontainen taipumus legalismiin ja suorittamiseen. He muodostavat kuvan hyvästä kristitystä ja ryhtyvät tarmokkaasti muokkaamaan itseään sellaiseksi. Etenkin voimakkaan herätyksen kokeneet ovat usein legalisteja, ennen kuin ehtivät kasvaa armossa.- capiche
Tykkäsin tuosta Wittengsteinin ajatuksesta, että rehellinen uskonnollinen ajattelija on kuin nuorallatanssija. Siihen liittyy tavallaan myös se mikä uskossa on oleellisinta: luottamus itseään suurempaan.
Kysymys ei ole ismeistä sinänsä, vaan ymmärtämisestä ja teologisesta eksplikoinnista. Monergismin ja synergismin ulkopuolelle ei nähdäkseni jää mitään. Toisin sanoen kristillinen soteriologia on yhtä kuin monergismi ja synergismi, jotka uskoakseni kattavat myös universalismin (kenties universalismin voisi ymmärtää jonkinlaiseksi monergismin ja synergismin synteesiksi).
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 3283786
- 2363400
Nyt sitten ulos ihmiset!
Älkää jumittako täällä. Menkää, näkykää ja hankkikaa kokemuksia. Ei teitä kukaan edes bongaile, jos önötätte täällä.1462653- 1112171
Onnea Solatie !
On sit valittu uusi kaupunginjohtaja.No ei menny Nivala-Harju- Tapio -Pikkarainen juntan mukkaan.222156- 162027
Minun pitää tehdä jotain
En tiedä meneekö siihen viikko vai kuukausi. Mutta jos voit odottaa, niin löydän sinut sen jälkeen kun on homma hoidett451812Sarvisalon kesätori
Onpa kiva paikka. Mutta torikahvila oli suorastaan naurettavan alkeellinen ja ne voileivät,olivat kuin pienen lapsen tek171805Hindulijat raivoavat täällä, ettei kristinuskossa
ole itsessään mitään aitoa! No miksi sitten hyökkäilette "nollaa vastaan"? Eikö hnduilijan vaan kannattaisi pieht3101534- 1231392