Ihmettelen syvästi neuvolassa käydessäni tädin reaktiota kun ilmoitin että minulla on koira. Kissoista hän ei sanonut mitään mutta koira oli kova paikka. Haluaisin tietää onko täällä samassa tilanteessa olevia ihmisiä? Luovuitko eläimistä? Tuliko allergiaa? Onko ollut ongelmia odotuksen aikaan ja onko sanottu mitään vaaroista sitten kun tämä uusi perheenjäsen tulee kotiin? Itse olen aika alussa raskaana, joten olisi hyvä saada vähän mielipiteitä kun neuvolassa on tässä kohdin jätetty vähän pimentoon. Kiitos kaikille jotka antavat tähänkin aikaa =)
Onnea odottaville äideille!
Onnea odottaville äideille!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Henkilökohtaista kokemusta ei ole, mutta meillä oli kotona aina koiria, eikä äitini raskauksissa (5 kpl) ollut yhdessäkään mitään ongelmaa, vaikka hän lenkitti, harjasi ja ruokki niitä. Perushygienia tietty pitää hoitaa. Yksikään sisarusparvestamme ei ole allerginen, viimeisimpien tutkimusten mukaan koiraperheiden lapset kärsivät allergioista vähemmän kuin muut (saavat siedätyshoitoa). Meiilä lapset opetelivat kävelemään koiran turkissa roikkuen ja ottivat koiran mukaan, kun menivät mummilaan hoitoon, ettei tule koti-ikävä. Lemmikki on lapsille rikkaus. Sinun on vain pidetävä huolta siitä, että koira hyväksyy uuden perheenjäsenen. Huomioi koira paljon, kun vauva tulee, anna sen tutustua lapseen (älä kiellä tylysti esim. nuolemista, yritä ennemmin kiinnittää koiran huomio mualle, jottei se liitä negatiivisia asioita lapseen. Älä sulje koiraa perheen ulkopuolelle, niin siitä voi tulla lapsesi paras kaveri.
PS. kissoissakaan ei ole muuta vikaa kuin se, että niiden hiekoista voi saada sikiölle vaarallisen toksoplasmosin. Raskaana ollessa hiekanvaihto pitää jättää jollekin muulle.
Sen kissanhiekanvaihdon olenkin jättänyt miehelleni mutta muistuttaa aina täytyy. Kiitos kun kerroit. Se helpotti jo aika lailla. Kissat vielä kyllä pelottaa ketteryytensä takia, esim. voi vilahta vauvansänkyyn ennen kuin huomaankaan...
Tietenkään pikkulasta ja eläimiä ei voi jättää vahtimatta keskenään... Ootko muuten kuullu tällaista kikkaa, parilla tutulla toimi: osta vauvan sänky ajoissa ja pistä se täyteen pieniä, piukeita ilmapalloja ja heitä hyvin ohut kangas päälle. Jos kissa sinne kynsineen menee, niin se saa lentävän lähdön ja ehkä oppii, ettei vauvan koppaan ole asiaa :) Mutta tosiaan, ei eläimet pikkulapselle yleensä mitään pahaa tahdo, vahtia tietty pitää, mutta kyllä meillä suurimmat vahingot on tulleet eläimille, kun nuo leikki-ikäiset ei aina ole kovin helläkätisiä... suojele siis eläimiäkin lapselta kun se kasvaa, ja opeta, ettei esim. ruokakupeille saa mennä. Suosittelen ottamaan luut ym pois kun lapsi alkaa konttailemaan, sillä niistä saattaa tulla riitaa.
Ihan aluksi,ONNEA odotukseen!
Meilläkin on koira,eikä neuvolassa kukaan ole sanonut asiasta mitään!
Sinuna sanoisin suorat sanat terveydenhoitajalle hänen koira-vastaisuudestaan.
Jokainen koiran omistahan on TIETYSTI vastuussa koiransa tekemisistä,samoin kuin lapsensakkin.
Meillä koira on ollut meidän lapsi jo neljä vuotta ja hiukan tietysti jännittää kuinka koira suhtautuu vauvaan.
On hyvä antaa heidän tietysti tutustua ja opettaa koiralle että vauva on koiraa ylemällä tasolla kodin hierarkkiassa,vauva on koiran isäntä ei päin vastoin.
Paljonhan se on kiinni koiran tottelevaisuudesta ja luonteesta miten suhtautuu tulokkaaseen,ja se selviää vain ajan kanssa.
Hyvin opetettu koira kyllä osaa ottaa vauvankin vastaa reviiriänsähän se tietysti aluksi vähän puollustaa,mutta pien huomaa että vauva on tullut jäädäkseen eikä ole mikään uhka.
Missään nimessä koirasta ei pidä luopua,ei ainakaan terveydenhoitajan käskystä!
Voihan olla ettei koira totu lapseen tai ei hyväksy tulokasta,sitten on syytä tehdä jonkinlainen ratkaisu.Antaa koira pois tai lopettaa.
Vanhemmalle koiralle ympäristön muutos ja uudet isännät eivtä enää sovi,joten siinä kohtaa lopetus on ehkäpä ainoa vaihtoehto,MUTTA ei siis pidä tehdä etukäteen mitään,ennen kun tietää miten koira suhtautuu!
että lapsista, jotka syntyvät perheeseen, jossa on esim. kissa kasvaa terveempiä tulevaisuudessa, koska tottuvat jo pienestä pitäen eläinpölyyn. Näin heille ei niin helposti kehity allergiaa myöhemminkään elämässä. Maatalojen lapsilla esiintyy kuulemma siksi kaikista vähiten allergioita. Eli siedätyshoitoa pienestä pitäen.
yhdyn edellisiin vastaajiin. vaikuttaapi vahvasti siltä että kyseinen täti ollut eläinvastainen tai -kammoinen muutenkin. ammatillisesa mielessä moiset asenteet eivät saisi kuitenkaan vaikuttaa työhön, varsinkaan herkkien odottajien kanssa tehtävään!
meillä 3 v. sekarotunen. suunnitelmat jo, miten toimitaan kun käärö tulee. laitokselle otan harsoja tm. vaatekappaleita joita vasten pidän vauvaa vaikka imettäessä. mies vie niitä sitten pikkuhiljaa kotiin jotta koira tottuu.
kotimatkalla annamme koiran rauhassa nuuhkaista tulokasta sairaalan pihalla tai kotipihassa ennen sisälle menoa jotta koira tietää paketin kuuluvan laumaan. koiramme rakastaa autossa olemista joten luultavasti tyttö tulee mukaan laitokselta hakemaan!meillä on kyllä ollut hyvin kiltti ja lapsiin tottunut koira.
yritämme elää normaalisti eli emme tee suurta numeroa siitä että vauva on tullut taloon. toki olemme varuillamme emmekä tule koskaan jättämään vauvaa koiran ulottuville niin ettemme itse ole näkemässä.uskon, että kaikki mene hyvin kun emme itse hössötä liikaa ja koira vaistoaa että tää onkin hyvä ja normaali juttu.
kissan totuttelemissa oon kuullu kanssa ton että vauvan hajua pitää tuoda kotiin ensin. sitten sen että jos vauvalle on jo vaika sänky valmiina kotona, kissan ei saa antaa opetella nukkumaan kopassa-tulee vaikeuksia kun kopan oikea asukki saapuu maisemiin!
hyvin kaikki menee, meillä on periaate että vauva tulee mukaan elämäämme eikä koira väisty koska oli perheenjäsen jo ennen vauvaa. toivotaan että allergioilta säästytään! lapsuudenkotona oli kanssa eläimiä!
tsemppiä ja onnea!
Meidänkin neuvolantäti kauhisteli, kun meillä on viljakäärme. Käärmeemme syö siis hiirenkokoa olevaa pakasteruokaa, joten on aivan anurettavaa luulla, että siitä olisi jotain vaaraa vauvalle. Käärmeet, kuten linnut ovat salmonellariski, mutta niiden hoidossa omistajat yleensä noudattavatkin hyvää hyvieniaa ja pesevät kätensä käärmeen/linnun käsittelyn jälkeen huolellisesti. Käärme siis asustaa terraariossa eikä vapaana talossa. Kissoistakin yleensä neuvolatädit meuhaavat sen ulosteissa elävän pöpön takia. Eipä siitä kannata sen suurempaa painetta ottaa..
Sitäpaitsi koirat yleensä rakastuvat perheen pienokaisiin ja haluavat "suojella" näitä. :)
Itselläni on useampi koira. En edes harkitse luopuvani, mikäli sitten lapsi ei tule joskus allergiseksi.
Neuvolassa ei ole asiaan reagoitu mitenkään, puolenvälin paikkeilla ainoa mikä oli ongelma, että tahtoi tulla supistuksia, niin silloin joutui lenkityttämiset jättämään muille. Mutta muuten en kyllä ymmärrä miksei voisi olla eläimiä ja vauvoja samassa talossa.
Enpä muista, että tuttavapiirissäni kukaan olisi vauvan tulon takia luopunut lemmikeistä. Vain yhden perheen, sekin allergian takia.
Mikä lie koirienvihaaja se teidän neuvolantäti? Meillä ei ole koskaan edes kysynyt lemmikeistä mitään, tosin tietää koska tuli puhetta ulkoilusta ja sanoin että lenkkeilen koiran kanssa päivittäin, tuumasi vaan että se on hieno asia se. Kummallista toimintaa!
Tosiaan luulenpa vaan, että kyseessä oleva neuvolan täti on joku eläinten vihaaja!
Ei tuommoiseen kyllä yleensä puututa! Outoa kertakaikkiaan. Ei siinä ole mitään pahaa jos perheessä on lemmikkejä. Hupsu täti teidän neuvolassa. Kysyppä siltä, että onko sillä itellään lemmikkejä.... ;)
Minulle neovola täti tuumasi heti alkuun, että on vaan hyvä kun on koira. Säästä viis, on aina pakko lähteä kuitenkin ulkoilemaan.
Itse olen allerginen, joten tästä tätskä vaan sanoi, että vauva kannattaa siedättää pikku hiljaa. Tarkoittaa siis, ettei nukuta lasta koiran täkillä. Kyllä ne kuulemma kaikkeen tottuu. Paremmin kuin me aikuiset.
Kylläpäs on vanhanaikainen terkkari sinulle sattunut tai sitten sellainen, joka pelkää koiria. Meille tulee vauva kesäkuussa, enkä hetkeäkään ole ajatellut luopua yhdestäkään nelijalkaisesta! Meillä on 3 koiraa ja kissa. Kaksi koiraa on jo vanhusta, joten luonto hoitaa ne aikanaan.
Odotusaikana on mukava lähteä lenkille koiralauman kera metsään. Sitten pienokaisen kanssa lähteminen ei tietenkään käy niinkuin ennen, mutta uskon että elukat sopeutuvat siihenkin hyvin. Ovat varsin symppiksiä elukoita kaikenkaikkiaan ja tulevat taatusti saamaan huomioita myös vauvan synnyttyä. Tätähän suositellaan jo ihan siitäkin syystä ettei tule mustasukkaisuutta. Mutta elelehän sinä rauhassa koirinesi ja onnellista odotusta.