Ja onko se toteutunut tai voiko se vielä toteutua? Jotkut haluaa vain olla pelkästään onnellisia, punainen talo ja perunamaa. Toiset haluavat julkaista vaikkapa kirjan. Nykyään vain ihmiset, joilla on suhteita voivat julkaista jotain, elleivät he ole valtavan lahjakkaita, ja siinäkin taitaa orjana raatava kustannustoimittaja tehdä helvetin ison työn. Olisipa mukava edes tavata joku oikea kirjailija...olisi mukava vaihtaa ajatuksia vaikkapa näyttelijöiden kanssa, jotka ovat yllättävän fiksua porukkaa, joidenkin mielestä jopa superihmisiä. Mutta joitakin sellainen ei kiinnosta, sillä heiltä puuttuu mielikuvitus siitä mitä elämä voisi olla. Silti he haaveilevat kirjan julkaisemisesta, sillä jokainen nykyään haluaa kirjoittaa kirjan omasta elämästään, koska elämässä on muka sattunut niin paljon, että se voisi jotakin jopa kiinnostaa. Anna mun kaikki kestää, mutta onneksi nykyään ainakin siellä missä minä asuin on kaikenlaisia kerhoja, joissa voi harrastaa teatteria ja runoutta jos lystää, eikä naisenkaan tarvitse olla nyrkin ja hellan välissä. On helvetin paljon kaupungillakin missä käydä, kun aina ei ole -80 astetta pakkasta, aina löytyy jotain uutta. Olen kotoisin Turusta, jossa ei arvosteta sitä mitä jokin on, koko kaupunki on oikeastaan täyttä landea, Jyrki Lehtola kirjoitti aikanaan hyvän kolumnin Turusta. Minä toivoisin elämältä, että saisin maistaa edes joskus oikeasti hyvää ruokaa, eikä sitä iänikuista peilissä paistettua poronkäristystä. Olisi edes varaa oikeaan pelikonsoliin, niin ei tarvitsisi pelata mielikuvituksessa NESin Mario Brothersia kahdella pelaajalla yhtä aikaa.
Mitä halusit elämältä?
inhimillinenmies
3175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitä haluaisin elämältä. Omistaisin miljoonalukaalin New Yorkissa NYC. Toinen jossain lämpimässä.
Terveyttä, eiköhän kaikki sitä halua ja että läheisillä menee hyvin. Maailman rauhaa. Kauniita asioita; antiikkia jne.
Haluaisin olla Amerikan presidentti.
Vastustan ja käyn vastarintaan sitä kun ihmiseltä halutaan jatkuvaa suorittamista niin että saiskos välillä olla ihan vaan niin ettei suorita yhtään mitään eikä suunnittele mitään ohjelmaa kalenteria täyteen. Miksi aina täytyy olla suunniteltu lomatkin, juhlapyhiä myöten jotain ohjelmaa täyteen, en ymmärrä. Miksi koko ajan pitää korostaa omaa elämäänsä, päteä ihan helvetisti...mä en jaksa tällaisia ihmisiä.
Voisin luetella mitä en ole halunnut ja se onkin toteutunut täydellisesti ainakin tähän asti.
Se mitä eniten haluan tuskin totetuu ikinä niin että olisi joskus rahaa tuhlata ihan vaikka heräteostoksiin niin ettei tarvitse aina laskea kaikkea etukäteen tarkkaan mitä pystyy hankkimaan ja mitä karsia pois.
Elämä on jo sen verran kolhinut että terveys on iso juttu ja siitä pitää olla kiitollinen jos se suht koht hyvänä pysyy. Sen takia kannattaa alkaa ajoissa hieman hidastelemaan ettei aja itseään ihan loppuun.