Tämän palstan asiantuntevilta kirjoittajilta olen kuullut olevan osatehopumppuja ja täystehopumppuja, niiden hyötyjä ja haittoja on vertailtu ja perusteluita molempien pumpputyyppien valinnalle on kuultu.
Jossain törmäsin termiin "optimitehopumppu". Se kuulostaa hyvältä. Kuka valmistaa sellaisia?
Ainiin, kyse on maalämpöpumpuista, jos ette sitä huomanneet.
Jossain törmäsin termiin "optimitehopumppu". Se kuulostaa hyvältä. Kuka valmistaa sellaisia?
Ainiin, kyse on maalämpöpumpuista, jos ette sitä huomanneet.
Vastaukset 47
Vanhimmat
SAMA KUIN OSATEHOPUMPPU!
ei vaan täysteho.
Täysteho on aina optimiteho.
Se on varma.
Voitko PERUSTELLA väitteesi tarkemmin?
Te "hyvät" osatehokilpailijat, eikö Teillä todellakaan ole mitään kerrottavaa, Teidän omien tuotteiden ominaisuuksista.
Yleensä esim. touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa osa- / optimiteholaitteet ovat täysteholaitteita, mitoituksesta riippumatta.
Yleensä täystehokone, jossa on isompi kompressori ja vaihtimet ym. varustetaan myös isommalla varaajalla sekä tulistusominaisuudella.
Esimerkki:
Täystehokone: Kompressori keskimäärin 4 kw ja varaaja 380 litraa (josta lämmintävettä 340 litraa), varustettu tulistusominaisuudella.
Osatehokone mitoitus 50 %:ia: Kompressori keskimäärin 2 kw ja varaaja 190 litraa, ilman tulistusta.
Eikö siis talon koko tai muut asiat vaikuta laitteen kokoon. On siis vain kaksi vaihtoehtoa: 2 kW tai 4 kW pumppu sekä varaajakoot vastaavasti?? Onko sama juttu porareiän syvyydessä?
Juu, just noin.
Otanpa nyt omani.
Otto 2,5, anto 7,5. Lämpötilat n. 0 ja 30-35 C.
Talo n. 500 m3.
Lämmöntarve n. 20 000 kWh. Sähköä kompura ottaa n. 6500-7000 kWh. (yleissähkö lisäksi n. 4-5000).
Lämpötehontarve on maksimissaan ollut -33 C:ssä 9-10 kW vuorokausitasolla.
Kompuran tuotto n. 7,5 (mittaa, helppo todeta) riittää tasaisella pakkasella tuonne -23--25 C. Saunapäivinä kompura joutuu käymään ylimääräisen tunnin suihkuttelun alettua.
Niinkuin normit ovat, eli keskimäärin maksimitehosta yli 75 %:n tehontarpeella ollaan n. 2 viikkoa ja parina viime talvena näitä huippupakkasia ei ole ollut, joten kompuran teho on riittänyt 100:sti talvina 2003-04-05. Talvena 2002-03 kovimpien pakkasien aikaan (3 viikkoa) kompura nakutti koko ajan ja lisälämmöntarve oli n. 400 kWh. Lämpövastus kävi n. 200 kWh, loput arvioisin tulleen pienehkön takkauunin syövereistä (n. 5-8 lämmityskertaa).
10 kW:n pumpusta ei talossani olisi liene ollut viimeisen 7 vuoden aikana hyötyä kuin siinä 1000-1500 kWh:n verran eli 300-500 kWh:n sähkönkulutuksen verran. Laske siitä.
Juhalle oli tarkoitettu, kun kyseli kokemuksia ja arvoja.
Parastehopumppu. Se on paras kaikista!
Hei osatehomiehet älkää sekoittako rakentajien / remontoijien ajatuksia. Te osatehomiehet olette keksineet osateholämpöpumpulle "uuden" nimen optimiteholämpöpumppu.
Optimi- eli osateholämpöpumppu muuttuu täysteholämpöpumpuksi, jos kompressori, vaihtimet, pumput, varaaja (tulistuksella) ovat suuremmat ja sähkövastukset ovat pelkästään varolaitteena sekä lämpöpumpulla tuotetaan täysin kodin lämpö ja lämminkäyttövesi. Tällöin tarvitaan laitteeseen myös tulistusominaisuus, että saadaan lämminkäyttövesi riittävän korkeaan lämpötilaan ja saadaan poistettua legionellabakteeririski.
Täystehomitoituksella päästään pieniin käyttökustannuksiin ja riittävään lämpimänkäyttövesi tuottoon, nyt ja tulevaisuudessa.
Keruuputken pituuden / porakaivon syvyyden kannattaa mitoittaa täydelleteholle, koska talon ja perheen energiankulutus on vakio. Jos on valittu osateho / optimiteho mitoitus, pienempi kompressori, vaihtimet ym. kuluttaa vähemmän sähköä käydessään, mutta mitoituksesta riippuen siinä suhteessa käy enemmän kuin komponenteissa on eroa (vuorokaudessa, kuukaudessa, ympärivuoden ja vuodesta toiseen) täystehomitoitukseen.
Siihen asti kun pienemmät komponentit pystyvät tuottamaan kodinenergiantarpeen (lämmityksen osalta), osateho- ja täysteholämpöpumput kuluttavat saman verran sähköä esim. vuorokaudessa.
Täystehomitoituksella, riittävän suurella käyttövesikapasiteetilla ja tulistusominaisuudella päästään pieniin pääsulakkeisiin (koska sähkövastus on varolaitteena), mahdollsesti sähkön pienempään liittymismaksuun ja vuotuiseen perusmaksuun.
Eiks tollanen lämpöpumppuhässäkkä oo älyttömän kallis hankkia ja käyttää verrattuna esim hyvään öljy/puukattilaan?
Niin minäkin ajattelin vaikka mitään en sanonu.
Ja saman kestävät kuin osittain tehollisetkin ja vähän paremminkin.
tämän lorun loppu.
Voi olla osatehoisilta, ei täystehoisilta.
Kyllä osatehomiesten kannattais kertoa Heidän omissa tuotteissa olevista mahdollisista ominaisuuksista ja mahdollisista "argumenteista"?
Pitkällä juoksulla toisen tuotteen arvostelu ei ehkä riitä.
Täysteho on tarkoitettu Suomen olosuhteisiin ja suomalaisille, pienillä käyttökustannuksilla ja riittävästi käyttövettä nyt ja tulevaisuudessa.
Täysteholämpöpumpun HINTA muuttuu varsin vähän energiantarpeen lisääntyessä (Oletus perhekoko 6 tai alle ja normaali ammekoko).
Esimerkki ykkösvyöhykkeellä:
V8 100 - 150 m2:ä ovh. 7.950,00 € (kompressori keskimäärin 2,45 kw)
V9 150 - 200 m2:ä ovh. 8.250,00 € (kompressori keskimäärin 3.1 kw)
V10 200 - 240 m2:ä ovh. 8.750,00 € (kompressori keskimäärin 4,0 kw)
V15 240 - 320 m2:ä ovh. 9.250,00 € (kompressori keskimäärin 4,95 kw)
Hinnoista -12 %:ia tammikuussa 05 (vuoden 2004 hinta).
Perheen käyttövesitarpeet ei muutu, jos lämmitettään 100 tai 300 m2:ä.
Tammikuussa -05 hinta voi olla jopa halvempi, kuin osatehomitoitettu lämpöpumppu, kannattaa verrata.
mitähän mainitsemasi hinnat sisältävät?
Vapaasti tehtalla pakttuna.
Rahti on mannersuomessa 100 €:a.
Katso toimituslaajuus esisuunnitteluohjeesta.
itsekseen. Ylhäällä ohjeissa lukee:
"Keskusteluissa ei saa markkonoida tai mainostaa tuotetta tai palvelua."
Älkää vastatko Juhan markkinointipuheisiin ja yrityksiin haastaa muut keskusteluun. Yhdessä kiiltosilmäisessä kauppamiehessä on tarpeeksi, tai vähän liikaakin.
..siis viidesosan tarvittavista vermeistä? mitä vehkeitä sitten pitää maahan kaivaa? kuuluuko ne jo hintaan?
Onko täysteho ja Juha noin ylivoimainen?
Pomppikaa Te osatehomiehet tasapökkää pitkin raittia.
Kun Te pomppimisen jälkeen rauhoitutte, voisitteko Te ARVOISAT osatehomiehet KERTOA MIKSI JOKU OSTAISI TEIDÄN OSATEHOLÄMPÖPUMPUN?
Täysteholämpöpumpulla päästään pieniin käyttökustannuksiin ja riittävään käyttöveden riittävyyteen nyt ja tulevaisuudessa.
Toimituslaajuus löytyy esisuunnitteluohjeesta.
Kun Juhan tuntee, ei yhtään ihmettele, mitä hän kirjoittelee.Höpömies koko Juha.
ja öljylämmitys on paljon halvempi kuin lämpöpömppö, no se kai tuli jo mainittuakin, mut sitä asiaa ei hyväkään myyjä kippaa katolleen.
Olen kuitenkin mitoittanut ja myynyt aika suuren osan Suomen maalämpöpumpuista. Jos jollakin asiakkaalla, vuosien mittaan on jäänyt "hampaankoloon" jotain minua vastaan, toivoisin Sinun ottavan minuun yhteyden, tai voin toivoa Sinun kertovan siitä tällä saitilla.
(En halua "hyviltä" kilpailijoilta noin likaista peliä.)
Te "hyvät" osatehokilpailijat, onko Teillä osatehoisuudesta jotain hyvää kerrottavaa.
Täystehoihmisena toivoisin Teidän tuotteessa olevan edes yhden ominaisuuden, jota Te voitte pitää omana argumenttina (parempana kuin muissa).
Kerro nyt viimein noinkin monen vuoden kokemuksella mitä se täysitehoinen kuluttaa sähköä niin verrataan.
Ei ikinä uskoisi että Suomalaiset olisivat niin typeriä ihmisiä että ostaisivat sinulta noilla sloganeilla yhtään mitään, edes Turkulaiset.
Toi on mahdotonta!
Kannatko talon Pohjanmaalle ja muutetaanko Me Teidän taloon ja Te Meidän taloon ym. ym. ym.
Aika vaikeeta.
Ehkä Teidän tuotteessa on sellaisia hyviä argumenttia jota Te voitte korostaa. Mitä?
Mitä osatehoisuudessa on hyvää Suomessa lämmön ja lämpimänkäyttöveden osalta?
esim. tuo turha lämpimän käyttöveden lämmitys. Tulipahan 16 vuotta 300 litran varaajaa lämmitetyksi, vaikka kulutus ei ollut kylmän vedenkään kanssa niin paljon. Miksi sinä käytät energiaa johonkin jota et koskaan tarvitse?
Tämä osatehoinen on mitoitettu -25 asteeseen pärjäämään pelkällä kaivolla. Montako pakkaselle mennyttä päivää tänä talvena on ollut? Ehkä 20. Pakkasennätys taitaapi olla -12 oman seurantani mukaan. Oma systeemini on mitoitettu -25 asteeseen, jonka jälkeen sen pitäisi olla alitehoinen.
Käyttötunnit:
875h on oma vajaatehoinen jauhanut 210vrk:ssa, mikä on ihan siedettävää 1,9kw kompuralta.
Sähkölasku tuolta ajalta on 150€ lämpimään veteen ja 550 kuution lämmittämiseen. Paljonko sulla?
Elikkä osatehomitoitus on kohdallani ihan järkevä vaihtoehto.
Katsos ei kukaan järkevästi ajatteleva ihminen enää nykyisin maksa turhasta, vaikka näitä Juhia on, jotka yrittävätkin "tehty suomalaiseen kotiin,(aivan kuin ei muut kävisi suihkussa) legionellabakteerivaara, lämmin vesi loppuu" yms.
pelotteluilla yrittävätkin omaansa puolustaa.
Eikö Juha sinua yhtään hävetä?
Toi oli Sinulta HIENO kirjoitus. Mitä muuten Sinä halusit kertoa?
Teidän osatehomitoitus riittää -25 c:tta, eikö se ole jo lähes täystehomitootus.
Paljon onnea Sinulle.
Minua Ei yhtään hävetä vaikka Sinä käyttäisit puolet MUNAKUPISTA käyttövetenä, minua ei myöskään hävetä jos Sinä Syöt puolikkaasta lautasesta, puolikkaan perunan ja puolikkaan munan.
Minä toivotan Sinulle täydestä sydämstäni Sinulle hyvää ja ihanaa jatkoa.
Itse hankin v1999 osatehopumpun ja vedin keruuputket tontilleni pintamaahan. Asensin itse lattialämmityspiirit koko 160m^2 okt taloni pohjan alalle yht 730metriä. Koko komeus maksoi käyttöönotettuna 7400euroa. Hintaan kuuluu Maalämpöpumppu ja keruuputkistot täytettynä. Mukana myös lämmitys piirit ja termostaattiventtiilit ja kv-pumppu.
Lämmin vesi on riittänyt kovillakin pakkasilla. Talon koko sähkönkulutus on ollut 11700kWh/vuosi! Sähkölaskuun on siis mennyt n 930Euroa/vuosi.
Pumppu on toiminut moitteetomasti nyt yli 5 vuotta.
5 vuoden aikana sähköön mennyt rahaa 4700 Euroa
Olisiko Öljymiehillä esittää vastaavia budjetteja??
Tuleehan niitä faktoja kun oikein pumppaa : ). Eli 11700kwh Olisko tusta lämpöenergian kulutus sitten jotain (11700-3500)x3kwh eli24600kwh. Siis öljyä2460l. x 0.50 e/l=1230e käyttösähköä 3500kwhx0,07e/kwh=245e yht.1230 245=1475e/v menis sulla öljylämmitykseen vuodessa. Voi perskeles! sun laitteistos on kyllä 4000e kalliimpi kuin öljykattila mutta 500 euron vuosisäästöllä se maksais ittes takas jo 8:ssa vuodessa. höh! laskinkohan ny ihan metsään..?
Tuossa ainakin, että 24600 kWh=2460 litraa öljyä. Onhan se toisaalta, mutta 1-öljykattilaisen (mitoitus min. 200 %) vuosihyötysuhde on siinä 70-75 % maksimissaan eli 24600 kWh = 3400 litraa öljyä jne...
Väitteesi sulakkeiden ko´oista on mielestäni pötyä.
3x25 A sulakkeet riittää normaalitoiminnoissa helposti, jos valitset lämpöpumpun.
Se, mikä voi nostaa sulakekoon 3x35 A:en, on muut sähkölaitteet. Jos on sähkökiuas (usein on), voimakkaita ilmakompressoreja tms, voi olla, että 3x25 ei riitä. Yhdestä 25 A:n vaiheestahan voidaan ottaa n. 6 kW.
Jos talo oikein suuri ja paljon asujia, voi olla, että joutuu vaihtamaan 3x35 A:n sulakkeet. Mutta normaalikäytössä kyllä pitäisi sulakkeiden olla poksahtelematta.
Voihan toki kaikkea käyttää tyhmästi.
no ei se nyt noin paljon voinu pieleen mennä. meillä menee 2500 litraa vuodessa ja neliöitä on 150 ikivanhassa talossa..
Siis suora lainaus tekstistäsi:
"...eli24600kwh. Siis öljyä2460l. x 0.50 e/l..."
Kirjoituksessasi siis meni pieleen vertaus todelliseen energiaan ja öljyn bruttoenergiaan.
"24600=2460 litraa" oli siis pielessä.
150 m2:n talo pitäisi lämmetä (lämmitys lämminvesi) 20 000 kWh/vuosi.
..joo en ottanu hyötysuhdetta huomioon. En jaksanu lähteä ettimään kirjatietoa löysin ton 10kwh/litra jostain näiltä sivuilta. ai se on bruttoenergiamäärä? eli se kertaa hyötysuhde on todellinen saatu lämpöenergia?
...vesikiertoisia järjestelmiä liitettäessä esim. kaukolämpöön lisätään myös lämmönmittaus. Tällöin huomataan ko. kiinteistön lämmöntarve. Jos käyttö on pysynyt juuri samana, voidaan käänteisesti laskea aikaisemmin toimineen öljy- tms. kattilan vuosihyötysuhde.
90 %:a on aivan turha käyttää, 2- tai useampikattilaisissa kiinteistöissä/kiinteistöryppäissä voi vuosihyötysuhde nousta jopa 80 % (10 kWh/litrasta laskettuna) ja 1-kattilaisissa hyvänä keskiarvona voidaan pitää 70 %, jolloin laskelmat menee vähiten pieleen.
Tämä on todettu kymmenien kaukolämpöverkostojen tuhansissa kiinteistöissä.
brutto energia, viellä ei ole päästy exergia ja anergia keskusteluun.
Omkohan Juha Saksi saanut bonusta näin järkevästä Lämpöässä mainonnasta ;-)
Eikun hyvää joulua ja ostakaa täystehoa....
Juhalla on enemmän tietoa, kuin muilla Lämpöässä myyjillä (ja Tj Malkamäellä) yhteensä (VARMA TIETO). On saanut (VARMA TIETO).
Mielestäni laitoit liian suuren erotuksenn maalämpöjärjestelmän ja öljykattilainvestoinnin välille. Voisin vähentää tuosta omasta 7400 Euron investoinnista erilleen 2000 euroa, joka meni lattialämmityspiirien tarvikkeisiin ja asennukseen. Pumpun osaksi jäi 5400 Euroa.
Laskelmissasi ei näy hintaa öljykattilan vaatimalle tekniselle paloeristetylle tilalle.
Luulen että öljylämpökattilahuone tarvii oman teknisen tilan, joka maksaa myös osansa.
Maalämpöpumppu ei vaadi myöskään omaa savuhormia, joka myös maksaa jotain öljylämmittäjälle. Itselläni maalämpöpumppu ei tarvinnut teknistä tilaa vaan se on sijoitettu jääkaapin kokoiseen tilaan kodinhoitohuoneseen.
Minulla pumppu jauhaa säästöä ja oman laskelman mukaan se maksaa itsensä takaisin jo 7 vuodessa.
Voipi olla, että Juha Saksi tuntee koneet, mutta näyttää siltä, että hän ei osaisi asentaa sitä työkohteeseen. Kun myy vv. tehdas, voi helposti mennä tehtaan taakse ja pyytää soittamaan sinne.
Ihmettelen vaan, miksi hän ei ole tehtaalla, kun muut eivät tunne laitteitaan. Kyllä kai saamme Juhalta vastauksen tähän: Täysteho jne.
"Tiukkaa" argumenttia,
Osa/optimitehoa kai tämäkin:
Kompressori ottoteho 2,7 kW, antoteho 8,3 kW näin ollen yhteensä 11 kW, varalla 9 kW vastus jonka tuntimittari on puolenvuoden käytön jälkeen edelleen nollilla.
360 L varaaja jaettu kahteen suljettuun lohkoon:
Alempaa lattialämmityksen käyttöön varattua lohkoa lataa pumppu välillä 32 - 38 astetta, käyttöveden lämmitykseen ylempi lohko jossa tulistin (kompuran kuumakaasu, ei sähköpatruunaa) pitää lämpötilaa 65 - 75 astetta ikäänkuin "kaupan päälle".
Käyttövesi otetaan varaajasta ylimitoitetulla kuparikierukalla, näin käyttövettä lämmitetään vain tarvittaessa ja varaajan vesikierto on suljettu, varaajaan ei pääse uutta hapekasta vettä eli ruoste pysähtyy. Eikä kasva pöpöjä.
Pumppu napapiirin pojan valmistama kotimainen, kaksi erillistä piiriä lämmitykseen, toinen hoitaa lattialämmityksen, toisesta otan jälkilämmityspatterin veden Enerventin Pelican LTO:lle, senkin säätökäyrien ohjaamana ulkolämpötilan mukaan.
Pelican tekee systeemistä käytännössä täystehopumpun, ilman sitä kompuran käyntiajat kasvaa 20% (kokeiltu).
Asennettu omakotitaloon jonka laskennallinen huippuenergiatarve 12,6 kW -25 asteen pakkasella, n. 290 m2 lämmintä tilaa
Sijainti uudellamaalla
"Kompressori ottoteho 2,7 kW, antoteho 8,3 kW näin ollen yhteensä 11 kW"
Eläpäs laske otto- ja antotehoja yhteen!
Varmaan piti olla:
ottoteho ilmaisteho = lämmitysteho
http://www.thermosystems.fi/EVT.php?tuote_id=22&
menee.
Ei vielä sattuisi olemaan tietoa sähkön kulutuksesta/käyntiajoista lämmitykseen/ kuumaan veteen?
Kerrankin asiallinen kirjoitus Lämpöässän käyttäjältä.
KIITOS VIELÄ KERRAN!!
...vaan Ekowell Rovaniemeltä
Tämä oli ajateltu trolliksi, heitin sen lähinnä vitsinä. Ja eikös riitely alkanut taas, asiallista keskustelua tällä palstalla lienee turha odottaa.
Itseäni täystehopumpussa kiusaa:
1) täystehomitoitus
2) täystehotekniikka
3) pumpun käyttäminen lämpimän käyttöveden lämmitykseen.
Perusteluita kohtaan 1)
- ei se sähkö _niin_ kallista ole, etteikö vastusta voisi joskus pitää päällä, jopa useita tunteja vuodessa (esim. 20). Sehän on hieman sähkösaunaa suurempi vastus.
- kelit vaihtelee ja on täysin mahdollista, että yli 20 asteen pakkaset jäävät yhä harvinaisemmiksi
- yli puolet vuodesta ei ole pakkasta ollenkaan
Perusteluita kohtaan 2:
- kuten Juhakin on moneen kertaan jo myöntänyt, täystehomitoitus vaatii suuremmat lämmönvaihtimet, pitemmän putkiston, ylipäätänsä kalliimmat vermeet, yksinkertaisesti siitä syystä, että täystehopumpulla _täytyy_ pystyä tuottamaan lämpö kovimmilla pakkasilla (joita ei ehkä tulekaan). Onhan se hienoa, että kompressorilla saa taloon lämmön myös sen parinkymmenen tunnin ajan (vuodessa), jolloin on yli 20 astetta pakkasta, mutta eihän siinä _oikeasti_ säästä sähköä juuri ollenkaan. Täystehomiehet pitävät sähkövastusta jonain ihme mörkönä, ja lämmittävät kuitenkin 6kw:n saunaansa monta kertaa viikossa monta tuntia kerrallaan.
Perusteluita kohtaan 3):
- onhan se hemmetin typerää pitää lämmintä käyttövettä vähintään siinä 65 asteessa (jotta pöpö kuolee) lähes _kuution_ viikosta toiseen, vuodesta toiseen, jos sitä lämmintä vettä tarvitaan vuorokaudessa vain korkeintaan pari sataa litraa, jos sitäkään. Paljon fiksumpaa minusta on pitää säiliössä lämmitysvettä (joka on lämpötilaltaan lähes puolet lämpimästä käyttövedestä), kun tiedetään, että pumpun hyötysuhde on suoraan verrannollinen siihen, kuinka korkeaan lämpötilaan sillä vesi lämmitetään. Ja hyötysuhde maalämpöpumpuissa on tärkein ellei tärkein tekijä.
Saisipa Juhalta tähään asiallista kommenttia, mutta ei. Kohta se liturgia taas alkaa: "talon lämpötehon tarve on vakio blaa blaa blaa..."