Kun toinen vanhemmista jotka oli avioliitossa (ei avioehtoa) nukkuu pois ja 2 perillistä maksaa koko perinnön 1/4 osasta perintöverot, niin sitten mistä osasta maksetaan vielä perintöveroa kun toisestakin aika jättää?
Mistä osasta perintövero?
M1etteliäs
11212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tarkoitat "koko perinnöllä" ilmeisesti kummankin puolison yhteenlaskettua omaisuutta?
Perintövero maksetaan aina kaikesta siitä omaisuudesta, joka peritään. Jos lapset saavat ensin kuolleen jälkeen vain lakiosansa eli 1/4 puolisoiden yhteisestä omaisuudesta, niin silloin ensin kuolleen on täytynyt tehdä testamentti, jolla hän on määrännyt puolet omaisuudestaan leskelle. Muutenhan leski ei perisi mitään. Leski maksaa tietysti verot siitä omaisuudesta, jonka hän saa perintönä eli 1/4 omaisuudesta.
Tämän jälkeen leskellä on siis 3/4 puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta.
Lesken kuoltua lapset perivät tuon 3/4 ja maksavat verot siitä.
Eli jos vaikka varat ovat:
Puoliso A 1 200 000
Puoliso B 800 000
Varat yhteensä 2 000 000
A kuolee ensin.
Leski B saa ensin tasinkona 200 000.
Tasingosta ei makseta veroa.
A:n jäämistö on 1 000 000.
A on tehnyt testamentin, jonka perusteella puolet tuosta miljoonasta menee leskelle ja puolet lapsille.
Leski maksaa verot 500 000 eurosta ja lapset samoin 500 000 eurosta.
Tämän jälkeen leski B:llä on
800 000 omia alkuperäisiä varojaan
200 000 tasinkona saamaansa omaisuutta
500 000 testamentilla (perintönä) saamaansa omaisuutta.
Sitten B kuolee ja hänellä on varoja 1 500 000.
Lapset maksavat verot 1 500 000 eurosta eli siitä mitä he silloin saavat perintönä.
Verot maksetaan siis aina kaikesta perintönä tulevasta omaisuudesta, mutta ennen kuin kukaan perii (tai saa testamentin perusteella) mitään, tehdään omaisuuden ositus, jossa puolisoiden omaisuus tasataan niin, että leski saa enemmän omistavan puolelta tasinkoa niin paljon, että kummallekin puolelle tulee yhtä paljon varoja.
Kerrotko vielä millainen se testamentti on? Lain mukaanhan lapset perivät kaiken ensin kuolleen omaisuuden ja lesken kuoltua lesken omaisuuden, jolloin omaisuus tietysti verotetaankin vain yhteen kertaan (tässä esimerkkilaskelmassahan 500 000 tuli verotetuksi kahdesti).
Tässä varmaankin ap:llä klassinen väärinymmärrys, eli luulee, että leski perii puolet.
Mutta leskihän ei siis peri mitään, jos vainajalla on lapsia.
Joo, tarkoitat "koko perinnöllä" kummankin puolison yhteenlaskettua omaisuutta.
Heillä on keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Leski ei käsittääkseni maksa veroja koska se ei ole omistusoikeustestamentti.
Ymmärtääkseni lapset maksaa 1/4 perintöveroja ensin, mutta en ole ymmärtänyt
lesken jälkeen tulevaa veroa kun toisestakin aika jättää. Näitä on vaikee ymmärtää kun ei ole kokemusta…kun B kuolee en tiedä mistä osuudesta sitten perintövero maksetaan. Maksetaanko sitten siitä koko jäljelle jäävästä 1/2 osaa, jos 2 rintaperillistä?
Lapset maksavat veroa A:n jälkeen A:n omaisuudesta ja B:n jälkeen B:n omaisuudesta. Ensin kuolleen jälkeen on hyvä tehdä ositus, jossa leskelle maksetaan mahdollinen tasinko ja omistussuhteet selviävät.
Jos testamentti ei ole omistusoikeustestamentti, lapset siis perivät kaiken A:n omaisuuden ja saavat siihen omistusoikeuden. B:n kuoltua he saavat B:n omaisuuden.
Mistä keksit tuon, että ensin kuolleen jälkeen verotettaisiin vain 1/4?
Tarkoitin että jos on 2 perillistä, niin eikö kumpikin perillinen maksa silloin sen 1/4 perintöveroa? Olen ymmärtänyt että A: n jälkeen lapset maksaa A:n ja B:n yhteenlasketusta omaisuudesta sen 1/4 heti A:n jälkeen. Olenko ymmärtänyt väärin?
A:n lapset perivät koko A:n omaisuuden ja maksavat myös veron A:n koko omaisuudesta.
Jos vaikka A:n omaisuus on 100 ja B:n 100, niin A:n kuoltua perilliset saavat 100 ja maksavat veron 100:sta. Jos lapsia on kaksi, niin kumpikin perii 50.
B:n kuoltua perintönä tulee B:n omaisuus eli kummallekin lapselle taas 50.
Selvitä itsellesi mitä tarkoittaa ositus ja mikä on tasinko, niin ehkä helpottaa hahmottamista.
Jos omaisuus onkin jakautunut niin, että A:lla on 10 ja B:llä 190, niin B:n ei tarvitse maksaa tasinkoa. Tällöin A:n lapset perivät A:n jälkeen vain 10 rahaa eli 5 per nenä.
Puolisoiden omaisuus ei siis avioliitossa ole yhteistä, eikä ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen muodostu mitään yhteistä pesää, joka olisi jaon kohteena.
"Selvitä itsellesi mitä tarkoittaa ositus ja mikä on tasinko, niin ehkä helpottaa hahmottamista."
Hahmottamista helpottaisi ehkä sekin, että ei 88989:n tapaan sanottaisi, että "A:n lapset perivät koko A:n omaisuuden ja maksavat myös veron A:n koko omaisuudesta", vaan oikeaa terminologiaa käyttäen, että A:n lapset perivät koko A:n JÄÄMISTÖN ja maksavat myös veron A:n koko JÄÄMISTÖSTÄ. Jäämistö, joka määrittyy omaisuuden osituksessa, kun on se, mitä peritään, ei A:n eläessään omistama omaisuus. A:n jäämistö voi olla pienempi, yhtä suuri tai suurempi kuin A:n omaisuus.
Kannattaisi lukea koko keskustelu ennen kuin alat taas kerran vängätä minun kommenteistani. Nimimerkki "Perintöveroista" selitti osituksen jo aika hyvin tuossa ylempänä.
Huhuh..Vaikeaa ymmärtää...
Täällä on tapana joidenkin alkaa pätemään eivätkä yritä vastata aloittajan kysymysiin aloittajan tarvitsemalla tavalla.
Täällä nuo muut yrittävät kertoa että puolisoiden kesken tehdään ensin ositus ja varakkaamman lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa köyhemmälle pesälle, eli jako ei mene välttämättä tasan vaan voi olla rajustikin eri suuruinen.
Vaimoni kuoleman jälkeen omaisuus jaettiin siten että velka puoliksi ja talo minulle joten vaimoni kuolinpesän arvo oli muutamia tuhansia kun minun omaisuus oli n. 180 000€ (tämä tehtiin perintöverojen takia, olin silloin nuori leski)
Sitten hallintaoikeustestamentista, haltija saa käyttöönsä testamentatun omaisuuden.
Omistusoikeus siirtyy kuitenkin perillisille heti jota kuitenkin rasittaa tuo lesken hallinta.
Verottaja ottaa huomioon tuon rasitteen ja verosta saa hallintaoikeusvähennyksen joka määräytyy iän ja omaisuuden mukaan (taulukko).
Kun perintö joskus vapautuu (leski kuolee) niin silloin tuosta osasta ei makseta enää veroja.
Toisinaan kannattaa kuitenkin vaatia lakiosa jonka saa myös hallintaoikeustestamentista.
Varsinainen vänkääjä asialla:
1) "Täällä =>nuo muut<= yrittävät kertoa että puolisoiden kesken tehdään ensin ositus ja varakkaamman lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa köyhemmälle pesälle, eli jako ei mene välttämättä tasan vaan voi olla rajustikin eri suuruinen."
2) "Vaimoni kuoleman jälkeen omaisuus jaettiin siten että velka puoliksi ja talo minulle joten vaimoni kuolinpesän arvo oli muutamia tuhansia kun minun omaisuus oli n. 180 000€ (tämä tehtiin perintöverojen takia, olin silloin nuori leski)"