Tupakoitko? Juotko paljon kahvia tai käytätkö paljon kofeiinituotteita? Suklaakin sisältää kofeiinia (en ole nimimerkki "qmies"...). Masturboitko usein?
Kaikki ylläoleva saa aikaan suuren dopamiinitasojen nousun lyhyessä ajassa, ja pikkuhiljaa elimistön normaali reagointi/herkkyys dopamiiniin heikkenee. Tarvitset yhä voimakkaampaa stimulaatiota saavuttaaksesi mielihyvän tunteen, jota lopulta et enää saavuta. Elämästäsi tulee tylsää ja harmaata, et saa asioita tehtyä, kärvistelet kotona, et saa entisenlaista tyydytystä sosiaalisesta elämästä; päinvastoin, ehkä jopa pelkäät olla ihmisten kanssa tekemisissä. Sosiaaliset pelot myös voi johtua matalista dopamiinitasoista ja aivojen dopamiiniherkkyyden heikkenemisestä.
Jos haluat eroon ko. paheista ja/tai mielialalääkkeistä, suosittelen luopumaan kaikista paheista ja sensijaan kokeilemaan säännöllistä liikuntaa, mieluiten ulkoilmassa. Ehkä et aluksi jaksa juuri mitään ja vie aikaa ennenkuin liikunnan tuoman hyödyn alkaa huomata, mutta puhutaan viikoista, ehkä kuukausista. Raahaudu ulos säännöllisesti mutta pidä myös lepopäiviä. Paras motivaattori on itselläni ollut pohjan saavuttaminen ja halu tehdä kaikkeni sen eteen että saisin elämäni takaisin. Voin sanoa olleeni riippuvainen kahvista ja masturboinnista, ja tilanteen mentyä koko ajan huonommaksi aloin tutkia asioita. Sertraliinia ja Aurorixia tuli kokeiltua lyhyen aikaa, onneksi vain päiviä. Olen nyt ollut vasta toista kuukautta ilman kofeiinia mutta haen nykyään dopamiiniannokseni lenkiltä/kuntosalilta kahvipannun sijaan. Välillä kun on todella synkkää (päivät vaihtelee), liikunta pelastaa minut sortumasta kahviin. Aivojen toipuminen vie aikaa, ensimmäiset viikot ja kuukaudet on vaikeaa mutta pidä mielessä että aivot saavuttaa luonnollisen tasapainotilansa aikanaan. Ilman mitään "lääkkeitä". Älä anna periksi jos välillä retkahdat, se ei tarkoita epäonnistumista, suunta on oikea.
Kaikki ylläoleva saa aikaan suuren dopamiinitasojen nousun lyhyessä ajassa, ja pikkuhiljaa elimistön normaali reagointi/herkkyys dopamiiniin heikkenee. Tarvitset yhä voimakkaampaa stimulaatiota saavuttaaksesi mielihyvän tunteen, jota lopulta et enää saavuta. Elämästäsi tulee tylsää ja harmaata, et saa asioita tehtyä, kärvistelet kotona, et saa entisenlaista tyydytystä sosiaalisesta elämästä; päinvastoin, ehkä jopa pelkäät olla ihmisten kanssa tekemisissä. Sosiaaliset pelot myös voi johtua matalista dopamiinitasoista ja aivojen dopamiiniherkkyyden heikkenemisestä.
Jos haluat eroon ko. paheista ja/tai mielialalääkkeistä, suosittelen luopumaan kaikista paheista ja sensijaan kokeilemaan säännöllistä liikuntaa, mieluiten ulkoilmassa. Ehkä et aluksi jaksa juuri mitään ja vie aikaa ennenkuin liikunnan tuoman hyödyn alkaa huomata, mutta puhutaan viikoista, ehkä kuukausista. Raahaudu ulos säännöllisesti mutta pidä myös lepopäiviä. Paras motivaattori on itselläni ollut pohjan saavuttaminen ja halu tehdä kaikkeni sen eteen että saisin elämäni takaisin. Voin sanoa olleeni riippuvainen kahvista ja masturboinnista, ja tilanteen mentyä koko ajan huonommaksi aloin tutkia asioita. Sertraliinia ja Aurorixia tuli kokeiltua lyhyen aikaa, onneksi vain päiviä. Olen nyt ollut vasta toista kuukautta ilman kofeiinia mutta haen nykyään dopamiiniannokseni lenkiltä/kuntosalilta kahvipannun sijaan. Välillä kun on todella synkkää (päivät vaihtelee), liikunta pelastaa minut sortumasta kahviin. Aivojen toipuminen vie aikaa, ensimmäiset viikot ja kuukaudet on vaikeaa mutta pidä mielessä että aivot saavuttaa luonnollisen tasapainotilansa aikanaan. Ilman mitään "lääkkeitä". Älä anna periksi jos välillä retkahdat, se ei tarkoita epäonnistumista, suunta on oikea.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hyviä ohjeita kaikille terveeseen elämäntapaan!
Mainiota alkaa nyt, kun valoinen aika lisääntyy ja ilma lämpenee.
Tulin juuri lenkiltä ja olen menossa saunaan.
Minä, vanha Velho, pidän nokisesta KAHVIPANNUSTANI!
Olen googlannut, että kahvi auttaa pitempiin kävelyihin ja
edistää rasvanpolttoa - on pari rengasta vyötäröllä istumisesta:-(
Mutta ei enää 3L/pvä, kuten ennen, vaan 3dl/pvä riittää.
Kun alan käydä Power-walkilla ensin, niin kehohuutaa raakaa
salaattia - kaalia, porkkanaa, broccolia, tomaattia...
Ei mitään valkoisia myrkkyjä, kuten vehnä-mössöjä, sokeria...
Ei! Kunnon ravintoa ja sitten on hyvä mieli ja jaksaa kaauemmin.
Hampaat tylsyneet raaka porkkana ei vaan keitetty koska pitää pitää edes loput hampaat vielä suussa.Salaatti ei ole koskaan maistunut eikä siinä ole yhtään kaloreitakaan ei lähtis nälkä sillä.Kahvi on lopetettu suklaata menee välin.Liikunta ei oikein flunssassa kiinnosta.Itse olen leivän ystävä ollut aina ja maidon niitä menee joka päivä.Tupakka jätetty kauan sitten turhana hölmöytenä.Alkoholi melkein täysraitis nyt.ennenkään ongelmia ollut.Sokerit on vielä kohillaan,kauanko saa nähdä.Tomaatit hyviä yleensä ainakin suomalaiset.
Hyvä, kun keität porkkanasi! Ne ovat silloin hyödyllisempiä.
Mutta jos en saa purra porkkanaa ja omenaa, puren lähelle
uskaltautuvia ja se ei sosiaalisia suhteita kohota! ;-D
Jep ylläolevat ovat niitä jotka toimivat varmasti. Venytyksiä lisäksi, niin saa kehon mukava rennoksi.
Mennyt kuukausia pimeän-ajan-alakulossa, mutta syöty on!
Nyt eilisen 3kertaa 20min. yoga teki uudeksi ihmiseksi.
Kyllä tuntuu ihanalta, kun keho on herännyt ja mieli hyvä!
Vaikka söin normaalisti, niin paino putosi, joten tässä
ollaan kuin Feniks tuhkasta nousevana.
Kahvi on jäänyt 1dl 1/2 suklaaPALA! joka toinen päivä.
Päivä alkaa paistaa Risukasaan :-)
Runkannut oo en kuukauteen, pillutta ollu yli 30 vuotta. Kahvia juon, en tupakoi. Irtokarkkeja voin joskus syödä nopeasti paljon, esimerkiksi 320 grammaa 35minuutin aikana (ehti pussi tyhjetä ajellessani kaupasta kotiin). Joskus menny Juhlapöydän konvehtirasia kymmenen minsan automatkalla kaupasta kotiin tullessa
Yhtä hyvin siitä liikunnan tuomasta dopamiinista elimistön herkkyys vähenee ja tarvii päivittäin rankkaa liikuntaa että saa sen hyvän olon. Joten liikunta ei eroa mitenkään esim tupakoinnista tai masturboinnista dopamiinin suhteen. Tiedän tämän hyvin kokemuksesta. Jos lopetan liikunnan minulle tulee iltaisin erittäin ahdistunut olo eikä saa nukuttua. Lisäksi tuntuu että on jatkuvasti harrastettava entistä rankempaa liikuntaa että saa sen hyvän olon.
Minäkin olen ollut liikunnasta riippuvainen;-D
Pururadalla juostuani jonkin aikaa 15km, niin yksi kesäinen sadeviikko
sai itkemään ja raivoamaan :-D
Sääli niitä, jotka murtavat jalkansa, eivätkä kykene rähkimään ulkona!
"Runkannut oo en kuukauteen.. "ehti pussit tyhjetä ajellessani kaupasta kotiin" Hah hah luin ton viestin aluksi noin ja olin aika woot! Siinä on sit aika kiire jos kaupassa alkaa haluttaa ja pitää pussit tyhjentää jo kesken kotimatkan!
Jou!