Anoppi villinä

Olin hiukan alle 30 vuotta, anoppini noin 55 vuotias. Hänen touhujaan en oikein ymmärtänyt. Jos hänen mies oli paikalla, anopilla oli harvoin rintaliivit, mutta sitäkin useammin paita jossa avonainen kaula-aukko. Aina jotain nähtävää, herkut tarjolla, vaikka en itse vanhemmista naisista piitannut. Jos anopin mies ei ollut paikalla, paidasta usein puuttui ikkuna josta katsoa sisään, vielä useammin rintojen suojana oli liivit.

Jälleen kerran olin kyläilemässä ja istuin sohvalla katsoen televisiota. Anopilla oli
läpikuultava paita ja oli erittäin selvää ettei rintaliivejä ollut. Nännit kuulsivat paidan läpi, epäilin ettei puolisokea anoppi edes tajunnut läpinäkyvyyttä. Olin varmasti väärässä. Vilkuilin aina välistä anoppia, ihan vain mielenkiinnosta.

Anoppi keitti kahvit ja perinteiseen tyyliin kaikki muut menivät heidän pieneen keittiöön kahville, minä jäin olohuoneeseen. Minähän en juonut kahvia, sain yleensä mehua ja kahvileipää sen jälkeen kun muut olivat ryystäneet kahvinsa. Kahvin jälkeen vaimoni lähti käymään kaupassa ja vaimoni veli lähti kotiin. Jäin anopin ja hänen miehensä kanssa kolmestaan odottelemaan että vaimoni palaa ruokakaupasta, minkä jälkeen lähtisin vaimoni kanssa kotiin.

Sain kutsun tulla mehulle. Istuin tuolille ja anoppi tuli kaatamaan mehua lasiin. Hänen nännit kuulsivat silmieni edessä ehkä 10 tai 20 cm päässä. Ei kai niitä voinut olla tuijottamatta? Avonainen kaula-aukko oli entistäkin avonaisempi, paidan kaksi ylintä nappia olivat auenneet jossain välissä. En tiedä minne olisi pitänyt katsoa, tiedän kyllä minne olisin halunnut katsoa. Söin pullaa ja join mehua, kunnes anoppi kurkotti pöydän yli ottaen keksikipon ja avaten sen. Rinnat roikkuivat naamani edessä, kaula-aukosta tulvi valoa sisään aina nänneille saakka. Tätä kesti ehkä viisi sekuntia, se tuntui viideltä minuutilta. Anoppi nousi ponnahtaen pystyyn ja peitti kädellään rintojaan ja kysyi ”ei kai näkynyt liikaa?”. Mitä siihen voi vastata? Väittääkö ettei mitään näkynyt tai etten ehtinyt nähdä mitään? Ennen kuin ehdin vastata, anoppi tokaisi minun nähneeni varmasti tissejä ennenkin.

Asiasta ei puhuttu sen enempää. Join mehun ja söin pullat ja pipparit. Kiitin, nousin ja nostin astiat tiskipöydälle. Käännyin palatakseni olohuoneeseen, mutta anoppi seisoi edessäni ja kuiskasi, ”vilahtiko liikaa?”. Ilkikurinen kysymys joka tuli liian nopeasti, joten vastasin paniikissa ”ei kai ne liikaa” ja katseeni eksyi kaula-aukkoon. Anopin kädet menivät paidan napeille ja kolmas nappi aukesi. Pakko oli katsoa lähes tarjottimella olevia vieraan naisen rintoja. Anoppi kysyi, ”näkyykö nyt liikaa”. En osannut vastata mitään. Piinaavan hetken päästä hän aukaisi neljännen napin ja nyt nännitkin näkyivät. Kysymys oli ”entä nyt?”. Jälleen kerran en osannut vastata mitään ja anoppi ehti kuiskata ”onko käteen sopivat, kokeile”. Varovasti otin kiinni anoppini rinnoista ja puristelin niitä. Anoppini siirsi kätensä housujeni etumukselle ja hieroi sitä kohtaa missä kaluni kovettui kovettumistaan. Anoppi kuiskasi ”miehelläni ei seiso, tai ehkä seisoo mustasukkaisuuskohtauksessa jos vieras näkee vähän liikaa minua”. Ja hän jatkoi ”eikä tahdo sekään riittää nykyään, pitäisi varmaan kosketella vierasta että omalla verenpaine nousisi”. En ymmärtänyt täysin mitä anoppi tarkoitti. Mutta ei sillä väliä, hän avasi housuni ja veti esiin kovettuneen kaluni. Anoppi meni polvilleen ja alkoi imeä kaluani. Puristelin anopin rintoja ja hieroin nännejä sormieni välissä.

Tätä kesti ehkä kaksi minuuttia. Anoppi nousi ylös ja kysyi minulta ”jatketaanko olohuoneessa?”. Hän veti rintansa paidan alle piiloon ja minä kaluni takaisin housuihin. Anoppi edellä menimme olohuoneeseen. Anopin rinnat hölskyivät lähes valtoimenaan, kyllä hänen miehensä arvasi kuka niitä oli päässyt koskemaan tai ainakin näkemään. Miehen ilme oli paljon kertova. Oli varmasti mustasukkaisuutta, suuttumusta ja kaikkea muuta mikä nosti verenpainetta. Anoppi lisäsi verenpainetta hieromalla avoimesti housujani kovana seisovan kalun kohdalta. Itse ihmettelin suu auki, että mitäs nyt? Anoppi kysyi yllättäen, voisiko hän riisua minulta paidan pois. Hän riisui sen saamatta vastausta. ”Sitten housut, eikö niin?”, anoppi totesi ja avasi jo vyötäni. Ennen kuin ehdin tajuta mitään, olin täysin alasti. Anoppi oli riisunut paitansa pois ja näin taas hänen isot, joskin melkoisesti roikkuvat rintansa. Anoppi hieroi kaluani ja kertoi tykkäävänsä tällaisesti kovemmasta kullista. Mutta takapuolessakaan ei kuulemma ollut valittamista ja hän puristeli ja hyväili takapuolta kiihkeästi. Sitten hän varoittamatta läpsäisi kädellään minua takapuolelle ja tokaisi ”tiukka perse”. Tuli toinen, sitten kolmas läpsäisy. Hän päästi irti kalustani ja siirtyi kokonaan taakseni. Läpsäisyjä alkoi tulla lisää, vuorotellen kummallekin pakaralle. Seisoin kalu pystyssä anopin mieheen päin, hän katsoi minua ja vaimonsa touhua. En osannut muuta kuin vain olla ja odottaa.