Ihmiset oirelehtivat niin paljon nykyään ja tehdään hirveästi työtä parantuakseen. Ihminen joka haluaa selvitä kuten minä tekee vilpittömästi töitä. Mennään terapiaan ja syödään lääkkeitä, elämäntapamuutoksia ja ajatellaan terveyttä.
Mitä jos tää kaikki ei auta pätkäkään? Mitä jos monen vuoden kovan työn jälkeen ymmärtää ettei ole parantunut?
Tässä vaiheessa tulee se raastavin ja pelottavin totuus, ensinnäkin saattaa oivaltaa ettei ittessään ole muuta vika kuin se että on herkkä ja uupuu helposti mutta miksi?
Eikö kellelkään ole vielä tullut mieleen semmonen seikka että se on ympäristö ja yhteiskunta joka tekee meistä sairaita? Ihmiset ovat niin tottuneita siihen ettei elämässä ole eheytyviä asioita ja aina on parannettavissa et sit kuin sairastutaan masennukseen ei ymmärretä mistä johtuu.
Kun ymmärtää että länsimaalainen yhteiskunta tarjoa yhtään mitään ja että ihminen on arvoton kulu erä joka ei voi edes vaikuttaa omaan elämään esim. Työvaatimusten takia niin ihminen sekoo.
Muistan kuinka vielä 20 vuotta sitten kehuttiin jos tehtiin hyvää työtä.
Yhteiskunnasta on tullut itsekäs ja agressiivinen eikä haluta perehtyä asioihin "kiireen " takia.
Halveksitaan jopa viisautta.
Miten pitäisi selviytyä hengissä tästä maanpäällisestä vankilasta?
Itse tykkäisin tehdä vaikka mitä asioita ja erilaisia töitä kuten opettajan työ mutta kun tiedän paljonko joutuu taistella tyhmien ihmisten kanssa niin ei kiitos.
Mitä jos tää kaikki ei auta pätkäkään? Mitä jos monen vuoden kovan työn jälkeen ymmärtää ettei ole parantunut?
Tässä vaiheessa tulee se raastavin ja pelottavin totuus, ensinnäkin saattaa oivaltaa ettei ittessään ole muuta vika kuin se että on herkkä ja uupuu helposti mutta miksi?
Eikö kellelkään ole vielä tullut mieleen semmonen seikka että se on ympäristö ja yhteiskunta joka tekee meistä sairaita? Ihmiset ovat niin tottuneita siihen ettei elämässä ole eheytyviä asioita ja aina on parannettavissa et sit kuin sairastutaan masennukseen ei ymmärretä mistä johtuu.
Kun ymmärtää että länsimaalainen yhteiskunta tarjoa yhtään mitään ja että ihminen on arvoton kulu erä joka ei voi edes vaikuttaa omaan elämään esim. Työvaatimusten takia niin ihminen sekoo.
Muistan kuinka vielä 20 vuotta sitten kehuttiin jos tehtiin hyvää työtä.
Yhteiskunnasta on tullut itsekäs ja agressiivinen eikä haluta perehtyä asioihin "kiireen " takia.
Halveksitaan jopa viisautta.
Miten pitäisi selviytyä hengissä tästä maanpäällisestä vankilasta?
Itse tykkäisin tehdä vaikka mitä asioita ja erilaisia töitä kuten opettajan työ mutta kun tiedän paljonko joutuu taistella tyhmien ihmisten kanssa niin ei kiitos.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Monet ajattelee samalla tavalla kuin sinä.
Samassa maailmassa me elämme.
Vaikka maailma näyttäisi kuinka pinnalliselta, voimme silti löytää oman paikkamme ja pitää omat arvomme ja elää sen mukaan.
Ei ole pakko mennä oravanpyörään.
Vaatimaton tavallinen elämä on ihan mahdollista valita.
Kaikkea hyvää sinulle !