Kuinka tuttu onkaan tilanne, jossa elämä tuo eteesi asian mistä sinun olisi kuulunut tietää jo ennen kuin katastrofin ainekset ovat ilmassa. Olet kenties ihmetellyt läheisesi outoa luotaantyöntävää käytöstä ja tyhjästä ilmaantunutta ärjähtelyä. Puhumattomuus luo jännitettä ja tuo sanojen säästelijälle vain unettomia öitä ja paineita. Lisäksi ikävän asian tullessa julki ilmassa voi odottaa suuri riita ja räjähdys.
Puhumisessa on ihmeellistä taikaa. Jo pienet asiat voi heti yhdessä selvittää ja löytää niihin ratkaisuja. Välittämisen säikeet vain lujittuvat ongelmia jakavien välillä. Jos olet alkanut rakentaa muuria ympärillesi ongelmiesi kanssa, niin käy kiireen vilkkaa purkamaan se.
Kivi kiveltä, sana sanalta asia helpottuu. Kokeile rohkeasti ongelman jakamista ja huomaa kuinka rakennatte yhdessä auttajasi kanssa suojaavan muurin ympärillenne – muurin jonka takana tiedätte kaikkeen löytyvän ratkaisun – puhumalla!
-Ilon pisaroita
Lainaus positiivareilta
Puhumisessa on ihmeellistä taikaa. Jo pienet asiat voi heti yhdessä selvittää ja löytää niihin ratkaisuja. Välittämisen säikeet vain lujittuvat ongelmia jakavien välillä. Jos olet alkanut rakentaa muuria ympärillesi ongelmiesi kanssa, niin käy kiireen vilkkaa purkamaan se.
Kivi kiveltä, sana sanalta asia helpottuu. Kokeile rohkeasti ongelman jakamista ja huomaa kuinka rakennatte yhdessä auttajasi kanssa suojaavan muurin ympärillenne – muurin jonka takana tiedätte kaikkeen löytyvän ratkaisun – puhumalla!
-Ilon pisaroita
Lainaus positiivareilta
Vastaukset 8
Vanhimmat
Juu tottahan tuo on.
Mutta silti mä nyt vaan kaipaisin ihan sanatonta pitkänhellää halausta.
Hienosti sanottu
Puhutaan me mutta se että puhuuko totta tuosta niin sehän on se ongelma. Ja jos olet ollut se syy niin miksi ihmeessä et ota yhteyttä ja kerro? Silloin luottamus kasvaisi molempiin. Kuten kertoo että pelkkä kaveruus. Onko todella niin? En oikein luota sen sanomisiin. Koska olen myös käyttäytynyt rumasti kun ilmi tuli. Eikä ole vieläkään kertonut kaikkea. No puhutaan me ja jatketaan toivoisin vain että soittaisit ja helpottaisit tilannettamme. Eikö se ole kertonut että olen tietoinen sinusta? Meidän pitäisi varmaan puhua. Ongelma on se etten tiedä kuka noista olet ja en halua nolata itseäni. Ota rohkeasti yhteyttä emme eroa tai muutakaan mutta tuo luottamus on hukassa koska epäilen sen kertomista.
Ei ole nolaamista jos laitat heille asiallisen viestin ja selvität siinä asiaa päällisinpuolin. Hyvä että haluat selvittää, ettei kierre jatku. Saat mielenrauhasi ja päättää siten asiasta miten toimit jatkossa.
Tuota siis kaikilleko pitäisi viesti laittaa ja pyydellä anteeksi jos ei olekkaan se kohde henkilö? Voit arvata etten sitä tee koska tämä on noloa jo muutoinkin. Antaisin siis useammalle tiedoksi miehen tekemiset? Eiköhän tuon kohdehenkilön ole helpompi ottaa yhteyttä minuun koska tietää minusta. Se että pelkää onko mies kertonut voisi soittaa vanhana koulu ystävänä ja kysellä miehestä kyllä silloin kuulee onko vaimo tunnistanut henkilön. Kertoa olisiko kiinnostusta tavata vanhoja koulukavereita? Silloin ei tuo kohdehenkilökään ota riskiä onko mies kertonut totuutta. Kävisikö näin?
Miksi tehdä aina pikkuasioista ongelmia. Jos tuntee tehneensä väärin toista kohtaan niin eiköhän se ota yhteyttä ketä se asia riepoo. Toiselle saattaa kaikki olla ok ja asia unohdettu.
Äääh, ei kannata puhua.
Puhuminen on yliarvostettua.
Parempi vain olla hiljaa, vältellä, enintään vihjaista epäselvästi, heitellä niskojaan ja paeta kaikkea.
Puhumisestahan vois seurata jotain hyvää.
Kyä näi o. Suomalaine ei turhii kälätä.