Kun olen joutunut psykoosiin ja minä on irrottanut otteensa, vaeltaen helvetin synkillä portailla, kaikki ajatukset huutaen sinne tänne, saamatta otetta tästä ns. normaaleista, - normeista, todellisuudesta jonka näkevät elävät omakseen, Osata rakastaa, tehdä työtä ..herät aamuisin silmät ristissä - töihin- hakemaan elantonsa - elättämään itsensä - perheensä- voimaintunnoissaan En osaa olla kateellinen heille vaan popsin osastolla ollessani lääkkeeni ja n. 2 viikon päästä psykoosi on pois - mieli tasainen-----Olen turta, lihon ...jo kolme kuukautta tässä osastolla. Katson lihonutta ja rasvaista olemustani ja ihmettelen ..nytkö olen terve.
Väärä lääkitys, sanoo potilastoverit mutta vanhat koulukunnan lääkärit ovat sitä mieltä että minä en tiedä mikä on minulle parasta joten kehottavat ottamaan lääkkeet --hieman muunnellen---yhdistäen eri pillereitä---ups saitko lisää pahoja sivuvaikutteita, kunnes kyllästyn ja karkaan.....en ole minä edelleenkään vaikka psykoosi pois ja vasta kun lopetan lääkitykseni , alan löytämään kaiken pahan jälkeen itseäni , minä..minun minä, itseyteni...iloitsen , elämää on vielä jäljellä ns. selvinpäin.
Seuraava psykoosi 10 vuoden päästä mutta tuo ajanjakso ilman lääkitystä, ilman terapiaa.... Uskoin itseeni ja lähellä oleva ystäväni uskoi minuun ja että minussa on jäljellä terveyttä, toimimaan omien mielekkäitten tehtävieni parissa...ei mainetta ..ei kunniaa...mutta saan olla hänen lähellä oma itseni.
Rakastan myös ihmisiä jotka pitävät ja jaksavat joka päivä pitää yhteiskuntaa kasassa.
Mahdollistavat myös meille heikoille ns eväät joka päivälle...
Väärä lääkitys, sanoo potilastoverit mutta vanhat koulukunnan lääkärit ovat sitä mieltä että minä en tiedä mikä on minulle parasta joten kehottavat ottamaan lääkkeet --hieman muunnellen---yhdistäen eri pillereitä---ups saitko lisää pahoja sivuvaikutteita, kunnes kyllästyn ja karkaan.....en ole minä edelleenkään vaikka psykoosi pois ja vasta kun lopetan lääkitykseni , alan löytämään kaiken pahan jälkeen itseäni , minä..minun minä, itseyteni...iloitsen , elämää on vielä jäljellä ns. selvinpäin.
Seuraava psykoosi 10 vuoden päästä mutta tuo ajanjakso ilman lääkitystä, ilman terapiaa.... Uskoin itseeni ja lähellä oleva ystäväni uskoi minuun ja että minussa on jäljellä terveyttä, toimimaan omien mielekkäitten tehtävieni parissa...ei mainetta ..ei kunniaa...mutta saan olla hänen lähellä oma itseni.
Rakastan myös ihmisiä jotka pitävät ja jaksavat joka päivä pitää yhteiskuntaa kasassa.
Mahdollistavat myös meille heikoille ns eväät joka päivälle...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.