Millaista työtä viittomakielen ohjaaja tekee?

Tietääkseni omassa läänissä, missä asun, ei tarvita viittomakielen ohjaajia. Lähihoitajat vievät lähes kaikki kasvatus-, hoiva- ja kuntoutusalojen työpaikat. Viittomakielen ohjaaja sijoittunee avustajatehtäviin pääasiassa, esim. 9-10 euron tuntipalkalla henkilökohtaiseksi avustajaksi.

Paras työllisyys viittomakielen ohjaajilla oli noin kuusi vuotta sitten, kun alan uutuus kiinnosti työnantajia. Nyt, kun viittomakieltä opetetaan myös lähihoitaopiskelijoille, lapsi- ja perhetyön ohjaajaopiskelijoille ja sosionomiopiskelijoille, niin nyt selvästi on ollut vähemmän tarjolla työpaikkoja viittomakielen ohjaajille. Tosin viittomakielen ohjaajat käyvät pikakurssit esim. kommunikaatiomenetelmistä (AAC, PECS ja Bliss symbolit jne.) sekä jotkut käyvät kuurosokeain kurssin ja opiskelevat taktiileja viittomiakin vähäsen, sekä vinkkipuheen alkeet, mutta siinä se sitten on. Jotkut käyvät lääkekurssinkin, joka on pohjakurssi työnantajan tai itsemaksettua LOVE-koulutusta varten. Työssäoppimista on 20 viikkoa yhteensä, eli saman verran kuin lähäriopiskelijoilla päivähoidossa, koulussa ja aikuisten ohjauspaikassa. Ja vaikka he tekisivät samoja töitä kuin lähihoitajat, he eivät saa rekisteröityä Valviraan hoitajiksi, vaan heidän ammattinimikkeensä on tästä vuodesta alkaen humanistinen ja kasvatusalan perustutkinto, joka ei työnantajille sano paljon mitään ammattitaidosta ja osaamisesta, kuulemma lähihoitaja voi saada lastenhoitajan tittelin, jos on pääaineena ollut kasvatusala, mutta viittomakielen ohjaaja ei ole enää lastenhoitaja, koulunkäyntiavustaja, perhepäivähoitaja tai kehitysvammahoitaja tästä vuodesta alkaen. Eli viittomakielen ohjaaja on pääasiassa lähihoitajaa alemmalla palkalla toimivat avustaja näissä tehtävissä tai omalla nimikkeellään ohjaajana, jolloin saa TES:n mukaista palkkaa, jos näitä paikkoja jossain olisi.

Ei kelpaa edes perhepäivähoitajan ammattiin omassa kodissa, vaan pitää käydä uudelleen perhepäivähoitajan ammattitutkinto heikosti palkatun työn ohessa. Se siitä viittomakielen ohjaajan koulutuksesta, valtion varojen haaskausta vaan. Kolmasosa valituista opiskelijoista keskeyttää tai vaihtaa ammattikoulutusta, suurin osa päätyy aloille, jotka eivät ole viittomakielen ohjaajan koulutusta vastaavaa ja vain aniharva saa koulutustaan vastaavaa työtä ja sielläkin pitäisi vielä äkkiä solmia oppisopimus lähihoitajan tutkinnosta tai käydä työn ohessa etänä sairaanhoitajaksi.