Eräs nainen myi pois talonsa lähti risteilylle, oli aina risteilyllä, - alkoi asua risteilylaivassa.
Eräs tumma suomenruotsalainen alkoi asua Ruotsin- Suomen risteilylautalla, ja nosti työttömyyskorvaukset molemmissa maissa, sekä Suomessa että Ruotsissa.
Eräs tumma suomenruotsalainen alkoi asua Ruotsin- Suomen risteilylautalla, ja nosti työttömyyskorvaukset molemmissa maissa, sekä Suomessa että Ruotsissa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jälkeläiseni koulukaveri yläasteella sanoi kerran että "siellä on koko elämä", siis risteilylaivalla. Juolahtanut mieleen monta kertaa mutta varsinkin silloin kun yksi niistä risteilijöistä painui meren pohjaan melkein kaikkine elävineen.
kaikenlaisia. Jutun ensimmäinen osa voi olla totta, jälkimmäinen todennäköisesti osa jostain"kirjeestä" kotiväelle. Näihin samoihin kirjeisiin verrattava huhu oli mm. väite kylpyammeessa kasvatetusta siasta. ( muslimiperheessä !!!) eli totuus vailla todellisuutta.
No entä tämä vaalierkki pentukoira eli pentuna matkalaukussa eläkeläisellä. Mahtaako olla totta vai tarua?
vanhukselle tuollainen eläinrakkaus ei ole mikäään ihmeellinen asia. Eläin saattaa muodostua ainoaksi siteeksi elämään. Sen sijaan tosijuttu. Tyttären edellisestä vierailusta oli kulunut vuosia. Kun tämä sitten tuli käymään isänsä luona, avasi jääkaapin. jonka sisältö muodostui kissanruokapakkauksista. Ainoastaan kissat puuttivat.
Jokunen aika sitten oli tv:ssa ohjelma risteilylaivan elämästä. Siinä putkahti esiin mm. sinkku ikäriukko joka oli omaksunut ko. elämäntavan jo muutaman vuoden ajaksi. Toki ajoittain vauhteli reittejä odottaen satamakaupungissa vaihtoehtoa mutta asuen valtaosin risteilijöillä ja viipyen aina samalla paatilla pitempään.
Henkilökunta tuntee tarpeet ja oikut ja muut matkustajat vaihtuvat tarjoten uusia virikkeitä ehtimättä ystävystymään keneenkään.
Junassa asuneitakin on ollut, voi olla vieläkin Suomessa.
Sota-aikana kasvatettiin parvekkeilla sikoja kerrostaloissa, miksei kylpyammeessakin vaikka kanoja tai kaloja.Muslimien ei tarvii ruuastaan eikä asumisestaan huolehtia, ne tulee täällä kuin manulle iltanen.
Muslimit eivät syö sikaa.
Onpa olleet varakkaita perheitä. Sotavuosina -39 -45eivät tainneet kerrostalojen parvekkeet olla stantardituotteita ja eiköhän joku olisi vihjannut kansanhuollolle tai paikalliselle poliisille. Sotien jälkeen maaseudulla toki moni kasvatti joulukinkun halkoliiterissä
Vielä sotien jälkeen sellutehtaan duunarin työsuhdeasunnon kylkiäisenä oli, halkokuurin lisäksi, sian pitämiseen sopiva karsina. Vanhempani kasvattivat siinä jotain lurppakorvaista rotua.
Myöhemmin haja-asutusalueella meillä oli jokainen kesä sika josta omaan kulutukseen ei jäänyt kinkkua eikä kyljyksiä. Lapa toimi kinkkuna.
Myös useana talvena pidimme sikaa. Yhtenä talvena kahta saman aikaisesti. Äitini haki niiden sapuskaksi potkukelkalla 7km:n päästä, kansakoulun jäteruuat. Omaan pöytään sapuska 3l:n maitokannuun ja loput sikojen saaviin.
Vaimon väittämän mukaan tapoihini on siirtynyt tuolta ajalta jotain sikamaista.
Syvät ku nälkä tulee eikä muuta ole !
Paperitehtaalta saattoi entisaikaan saada kakkosluokan pirtua. Ei kai sitä juotavaksi oltu tarkoitettu. Puuviinaksi sitä kutsuivat.