Jokainen meistä on asukas omassa kodissaan, omassa levähdyspaikassaan. Yleensä ihmisellä on yksi koti, joillakin voi olla useampikin. On myös heitä, joiden asuin- ja oleskelusijaa ei kutsuta kodiksi. Puhutaan kodittomista. Ovatpa ihmisen elinolosuhteet millaiset tahansa, kaikille yhteinen tavoite lienee onnellisuuden saavuttaminen.
Kuvia huoneesta
Nykyään on melkeinpä kenen tahansa helppo levittää kuvia toisten nähtäviksi. Niitä leviääkin median välityksellä suunnaton määrä mitä erilaisimmista kohteista. Runsaasti näkyy kuvia kodeista, kauniista huoneista, tosin joskus myös tulen tai sodan runtelemista kodeista.
Tarkastellessamme kuvaa huoneesta teemme johtopäätöksiä sen asukkaasta. Osa päätelmistämme todennäköisesti vastaa todellisuutta, osa ei. Jotain kuvaa tulkitessamme saatamme todeta, että tuossa huoneessa asuu onnellinen ihminen. Ehkä asia onkin juuri päinvastainen. Kuva ei kerro sitä, onko asukas onnellinen vai onneton.
Onnellisen asukkaan huone
Jumalan sanaan perustuen voimme todeta, että on olemassa onnellisen asukkaan huone. Nimittäin psalmi 84 kertoo Jumalan huoneesta, asuinsijoista, jotka on tarkoitettu kaikille ihmisille: ”Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot! Miten onnellisia ovatkaan ne, jotka saavat asua sinun huoneessasi!” (Ps. 84:1, 4.)
Jumalan huoneen asukkaan onnellisuus ei synny ulkoisista olosuhteista, ei tavaroista eikä rahavaroista. Tämä huone ja sen asuinsijat eivät näy valokuvissa.
Jumalan huoneen asukkaan onnellisuus syntyy huoneen ihanuudesta. Ihanuutta on se, että syntinen ihminen voi saapua armollisen Jumalan eteen, ja saa kuulla Jumalan seurakunnasta evankeliumin ilosanoman: kaikki synnit on annettu anteeksi.
Jumala antaa matkalla olevalle voimaa voimastaan, ja kulkijat saavat tukea toisiltaan. Ihanuutta on sekin, että saa rukouksin lähestyä Jumalaa. Huoneessa asuvan turva on Jumalassa.
Virvoittavien lähteitten äärellä
Onnellisuuden ehtona ei ole helppo matka vaan matkan vaivojen helpotukset. Matkaa kuvataan vaeltamisena erämaassa. Mikä siellä onkaan suurempi aarre kuin raikas lähde. Psalmin sanoin: ”Kun he kulkevat vedettömässä laaksossa, sinne puhkeaa virvoittava lähde, ja sade antaa heille siunauksensa” (Ps. 84:6).
Onnellista on se, että tätä suurinta onnea ei keneltäkään evätä. Kutsu elämän veden ääreen, evankeliumin siunattavaksi, kuuluu nytkin jokaiselle. ”Miten onnellisia ovatkaan ne, jotka saavat asua sinun huoneessasi!” (Ps. 84:4.)
Kuvia huoneesta
Nykyään on melkeinpä kenen tahansa helppo levittää kuvia toisten nähtäviksi. Niitä leviääkin median välityksellä suunnaton määrä mitä erilaisimmista kohteista. Runsaasti näkyy kuvia kodeista, kauniista huoneista, tosin joskus myös tulen tai sodan runtelemista kodeista.
Tarkastellessamme kuvaa huoneesta teemme johtopäätöksiä sen asukkaasta. Osa päätelmistämme todennäköisesti vastaa todellisuutta, osa ei. Jotain kuvaa tulkitessamme saatamme todeta, että tuossa huoneessa asuu onnellinen ihminen. Ehkä asia onkin juuri päinvastainen. Kuva ei kerro sitä, onko asukas onnellinen vai onneton.
Onnellisen asukkaan huone
Jumalan sanaan perustuen voimme todeta, että on olemassa onnellisen asukkaan huone. Nimittäin psalmi 84 kertoo Jumalan huoneesta, asuinsijoista, jotka on tarkoitettu kaikille ihmisille: ”Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot! Miten onnellisia ovatkaan ne, jotka saavat asua sinun huoneessasi!” (Ps. 84:1, 4.)
Jumalan huoneen asukkaan onnellisuus ei synny ulkoisista olosuhteista, ei tavaroista eikä rahavaroista. Tämä huone ja sen asuinsijat eivät näy valokuvissa.
Jumalan huoneen asukkaan onnellisuus syntyy huoneen ihanuudesta. Ihanuutta on se, että syntinen ihminen voi saapua armollisen Jumalan eteen, ja saa kuulla Jumalan seurakunnasta evankeliumin ilosanoman: kaikki synnit on annettu anteeksi.
Jumala antaa matkalla olevalle voimaa voimastaan, ja kulkijat saavat tukea toisiltaan. Ihanuutta on sekin, että saa rukouksin lähestyä Jumalaa. Huoneessa asuvan turva on Jumalassa.
Virvoittavien lähteitten äärellä
Onnellisuuden ehtona ei ole helppo matka vaan matkan vaivojen helpotukset. Matkaa kuvataan vaeltamisena erämaassa. Mikä siellä onkaan suurempi aarre kuin raikas lähde. Psalmin sanoin: ”Kun he kulkevat vedettömässä laaksossa, sinne puhkeaa virvoittava lähde, ja sade antaa heille siunauksensa” (Ps. 84:6).
Onnellista on se, että tätä suurinta onnea ei keneltäkään evätä. Kutsu elämän veden ääreen, evankeliumin siunattavaksi, kuuluu nytkin jokaiselle. ”Miten onnellisia ovatkaan ne, jotka saavat asua sinun huoneessasi!” (Ps. 84:4.)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.